Seagate julkisti SSD-asemia nopeudessa haastavan Mach.2 Exos 2x14 kiintolevyn

[Kaotik]

Seagate on julkistanut uuden 14 Tt:n Mach.2 Exos 2x14 -kiintolevyn, joka haastaa perättäisluku- ja kirjoitusnopeuksissa SATA-väyläiset SSD-asemat. Kiintolevyn kerrotaan yltävän parhaimmillaan 500 Mt/s:n siirtonopeuksiin. Käytännössä asema on kuin kaksi kiintolevyä yhdessä paketissa, sillä se on jaettu sisäisesti kahteen 7 Tt:n osioon, joilla on kummallakin omat toisistaan riippumattomat luku- ja kirjoituspäänsä. Kiintolevyä ei ole tarkoitettu kotikäyttöön, mikä käy selväksi sen hyödyntämästä SAS-väylästä.

Seagate Lists the Mach.2: The World's Fastest HDD

The Mach.2 delivers up to 524 MB/s of sequential throughput

www.tomshardware.com

 

[Kebab]

Eli yksinään levyt pystyy 200-250MB/s nopeuksiin ja sitten vissiin kun isketty raidiin niin se tuplat eli 500Mb/s nurkille?

 

[love_doctor]

Eli yksinään levyt pystyy 200-250MB/s nopeuksiin ja sitten vissiin kun isketty raidiin niin se tuplat eli 500Mb/s nurkille?

Varsinaiset RAID-tasot ei automaattisesti tuplaa nopeutta kahdella levyllä. Esim. RAID1:ssä pitää sama data lukea varmuuden vuoksi molemmilta levyiltä, jotta näkee, onko data konsistenttia. Optimoida voi vain jos on tarkistussummaava levyjärjestelmä. RAID0 ei varsinaisesti ole edes RAID vaan eräänlainen datan lomitus ei-redundantisti.

 

[Kebab]

Varsinaiset RAID-tasot ei automaattisesti tuplaa nopeutta kahdella levyllä. Esim. RAID1:ssä pitää sama data lukea varmuuden vuoksi molemmilta levyiltä, jotta näkee, onko data konsistenttia. Optimoida voi vain jos on tarkistussummaava levyjärjestelmä. RAID0 ei varsinaisesti ole edes RAID vaan eräänlainen datan lomitus ei-redundantisti.

Joo näin sitä mietinkin että sisällä on raid0 ja bitit menee vuorotellen levyille. Itsekkin on tota tullut kokeiltua kun ssd:t tuli markkinoille kokeilin tuota raid0:aa parilla ssd:llä ja oli vähän päälle gigan luku ja kirjoitusnopeudet, niin meinasin onkohan tässä hyödynnetty samaa ideaa, mutta ei vaan ole kuluttajille sitä erikseen mainittu.

 

[AleaIactaEst]

Raid 0:n variantilta tämä tosiaan vahvasti haiskahtaa. Mitenköhän toimintavarmuus?

 

[hkultala]

Raid 0:n variantilta tämä tosiaan vahvasti haiskahtaa. Mitenköhän toimintavarmuus?

Teknisesti tämä on lähellä RAID0aa, mutta motivaatiollisesti ei.

Kovalevy koostuu tyypillisesti monesta erillisestä kiekosta, monesta levypinnasta. Jokaiselle on joka tapauksessa AINA omat luku-/kirjoituspäänsä.

Jos halutaan vain lisää raakaa siirtonopeutta, se levypintojen lukumäärän lisääminen tuo sitä raakaa siirtonopeutta ilman mitään tällaista lukupäiden jakamista useampaan osaan. Siihen ei tarvita mitään RAIDia, siihen tarvitaan vaan lisää lukupäitä eli lisää levypintoja.

RAID0lla päästään suurempaan maksimaaliseen siirtonopeuteen koska sillä saadaan kahden erillisen kovalevyn lukupäät toimimaan rinnakkain.


Tämä levy on teoreettiselta siirtonopeudeltaan nopea, koska siellä on sisäisesti 8 levyä, yhteensä 16 levypintaa. Tämä on paljon enemmän kuin kovalevyissä yleensä.

Se näiden jakaminen kahteen erilliseen "clusteriin" sen sijaan tehdään sen takia, että tosimaailman käytännön suorituskyky joka on eri asia kuin se lineaarinen maksiminopeus saadaan myös nopeammiksi kuin muilla levyillä; Tämä kovalevy voi palvella kahta accessia yhtä aikaa, mikäli ne osuvat eri clustereihin. (sama toki pätee myös RAID0aan mikäli pienet yhtäaikaiset accessit tulevat eri levyllä oleville blokeille)

Eli siis, mikäli sisään tulee kaksi yhtäaikaista satunnaiseen blokkiin tulevaa accessia, niillä on 50% mahkut osua eri clustereihin. MIkäli ne osuvat eri clustereihin, ne palvelllaan yhtä aikaa, hakuaika tulee vain kerran että saadaan molemmat siirrettyä. Perinteisellä kovalevyllä, ja tällä accessien osuessa samaan clusteriin kärsitään ensin hakuaika yhdestä, sitten hakuaika toisesta.

Eli tällä kahden clusterin ratkaisulla pyritään optimoimaan sitä, montako erillistä luku-/kirjoitusoperaatiota aikayksikköä kohden pystytään tekemään, ei sitä raakaa kaistaa.

Ja tämä keskimääräinen viive ja operaatioden määrä aikayksikköä kohden on paljon tärkeämpi asia kuin raaka siirtonopeus suurilla accesseilla.


Veikkaan, että muutaman vuoden sisällä tästä tulee malleja, jossa clusterien koko on pudotettu kahteen kiekkoon, eli 8 kiekon mallissa 4 clusteria ja/tai sen lisäksi tulee halvempi 4 kiekon malli kahdella clusterilla.

 

[AleaIactaEst]

Teknisesti tämä on lähellä RAID0aa, mutta motivaatiollisesti ei.

Ja siksi epäilyni luotettavuudesta.

Eli siis, mikäli sisään tulee kaksi yhtäaikaista satunnaiseen blokkiin tulevaa accessia, niillä on 50% mahkut osua eri clustereihin. MIkäli ne osuvat eri clustereihin, ne palvelllaan yhtä aikaa, hakuaika tulee vain kerran että saadaan molemmat siirrettyä. Perinteisellä kovalevyllä, ja tällä accessien osuessa samaan clusteriin kärsitään ensin hakuaika yhdestä, sitten hakuaika toisesta.

Mahdollinen nopeutus hakuajoissa on ihan validi syy, mutta tuleeko perinteisellä tekniikalla yhden luku-/kirjoituspään rajat vastaan jo noin 250MB/s tienoilla? Jos näin on, niin silloin raaka nopeushyöty tullee raid 0 tyyppisestä striping:sta? Mutta molemmat hyötyseikat lienee olleet valmistajan risk vs rewards listalla, ja mahdolliset riskit nähty pienemmäksi pahaksi kuin saavutettavat hyödyt.

 

[hkultala]

Ja siksi epäilyni luotettavuudesta.

Ei tämä clustereihin jako vaikuta luotettavuuteen (juuri) mitenkään. Ainoa mikä on eroa, että siellä on kahdet lukupäänsiirtosolenoidit, joten teoriassa hiukan suurempi riski siihen, että jompi kumpi niistä hajoaa.

Mahdollinen nopeutus hakuajoissa on ihan validi syy, mutta tuleeko perinteisellä tekniikalla yhden luku-/kirjoituspään rajat vastaan jo noin 250MB/s tienoilla?
Jos näin on, niin silloin raaka nopeushyöty tullee raid 0 tyyppisestä striping:sta? Mutta molemmat hyötyseikat lienee olleet valmistajan risk vs rewards listalla ja mahdolliset riskit nähty pienemmäksi pahaksi kuin saavutettavat hyödyt.

Ei se clustereihin jako vaikuta yhtään niiden luku/kirjoituspäiden määrään. Siihen vaikuttaa vain kiekkojen määrä.

Tässä on 8 kiekkoa, 16 kpl luku/kirjoituspäätä. Jokainen nistä pystyy yksinään n. 33 MB/s nopeuteen.

Se, että samat 16 kpl luku-/kirjoituspäitä olisi perinteisesti yhdessä clusterissa tarkoittaisi aivan samaa 33 MB/s nopeutta per luku-/kirjoituspää.

Ja se, että perinteisempään levyyn laittaisiin sama määrä kiekkoja (8) kun tässäkin on, mahdollistaisi sille ihan saman teoreettisen maksimisiirtonopeuden, mutta selvästi huonomman käytännön suorituskyvyn.

 

[AleaIactaEst]

Ei tämä clustereihin jako vaikuta luotettavuuteen mitenkään.

2x8 kiekkoa laitteessa on kaksi "lukuvarsipakkaa" (molemmille clusterille omansa)? 1x16 laitteessa vain yksi?

Se, että samat 16 kpl luku-/kirjoituspäitä olisi perinteisesti yhdessä clusterissa tarkoittaisi aivan samaa 33 MB/s nopeutta per luku-/kirjoituspää.

Mistä toi teoreettisen maksiminopeuden parannus sitten tulee? Mahdollisesti parantuneesta hakuajasta?

 

[hkultala]

Mistä toi teoreettisen maksiminopeuden parannus sitten tulee? Mahdollisesti parantuneesta hakuajasta?

Riippuu, mihin verrataan.

Jos verrataan aiempiin pienempiin kovalevyihin joissa vähemmän kiekkoja, niin pääasiassa siitä kiekkomäärän (ja samalla lukupäiden määrän) lisäämisestä. Jos taas verrataan aiempiin suurimpiin ja nopeimpiin clusterittomiin kovalevyihin, niin pääasiassa siitä, että jostain ihan muualta on poistettu pullonkauloja joilla ei ole näiden clusterien kanssa mitään suoraa tekemistä.

Kun aiemmin ei ole ollut mitään järkeä tehdä asioita kovalevyn ohjausyksikössä järeämmin jotta saisi sillä suurimman kiekkomäärän mallilla suuremman teoreettisen siirtonopeuden joka olisi täysin turha 99%ssa tapauksista, koska hakuajat tai operaatioden määrä aikayksikköä kohden kuitenkin dominoi, ja joka ei edes teoriassa parantaisi mitään niillä linjaston alemmilla malleilla, koska niistä loppuisi lukupäistä kaista kesken.

Nyt kun pystytään tekemään suurempi määrä operaatiota aikayksikköä kohden ja saadaan keskimääräistä viivettä kuormitustilanteessa hiukan pienemmäksi, muut pullonkaulat pienenevät ja siitä suuremmasta siirtonopeudesta on hiukan useammin iloa, että voi ollakin järkeä käyttää muutama euro siihen että niitä pullonkauloja poistellaan muualta.

Ja kun otetaan asenne, että tehdään se ohjausyksikkö optimaaliseksi sille huippumallille eikä niinkään hintaoptimoida sen takia että halvemmat mallit ei kuitenkaan saisi sitä ohjausyksikön lisäsuorituskykyä hyödynnettyä.

Eli aiemmin joissain levyissä on saattanut olla esim. kahden euron virheenkorjauslogikka joka on rajoittanut maksimikaistaa(koska sillä maksimikaistalla ei ole ollut väliä tositilanteen suorituskykyyn). Nyt kun muut pullonkaistat helpottuu, voi olla järkeä laittaa sinne kahden euron virheenkorjauslogiikan sijasta nopeampi neljän euron virheenkorjauslogiikka. Saman neljän euron virheenkorjauslogiikan voisi kuitenkin ihan samalla tavalla laittaa ihan perinteiseen yksiclusteriseen kovalevyyn ja jos siinä olisi 8 kiekkoa, saada sillä yhtä suuria teoreettisia maksiminopeuksia (mutta selvästi huonompi tositilanteen suorituskyky.

 

[AleaIactaEst]

The host system considers an Exos 2X14 as two logical drives that are independently addressable.

Mielenkiintoista..