• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Suomi ja suomalaisethan suunnilleen istuvat ratkaisun päällä. Meillä on omasta takaa energianlähde, joka on energiamäärältään Pohjanmeren öljyesiintymiä suurempi ja aivan ainutlaatuinen koko maailmassa. Siinä omavaraista lämpö- ja sähköenergiaa varmasti koko ihmislajin loppumetreille asti.

Sääli vain, että ilmaston tai luonnon kannalta kyseessä ei ole paras mahdollinen ratkaisu ja tästä syystä myös tämän enregian käyttö on tehty kalliiksi. Onko se sitten uusiutuvaa vai ei, on vähän semantiikkaa.

Siinä olisi kehityskohdetta. Turvevoimalat työntäisivät hiilidioksidia ja yhteydessä olisi laitos, mikä tuota CO2:sta jotain hyödyllistä. Ruokaa, polttoainetta... Saataisiin meidän oma "musta kulta" hyötykättöön
 
Suomi ja suomalaisethan suunnilleen istuvat ratkaisun päällä. Meillä on omasta takaa energianlähde, joka on energiamäärältään Pohjanmeren öljyesiintymiä suurempi ja aivan ainutlaatuinen koko maailmassa. Siinä omavaraista lämpö- ja sähköenergiaa varmasti koko ihmislajin loppumetreille asti.

Sääli vain, että ilmaston tai luonnon kannalta kyseessä ei ole paras mahdollinen ratkaisu ja tästä syystä myös tämän enregian käyttö on tehty kalliiksi. Onko se sitten uusiutuvaa vai ei, on vähän semantiikkaa.

Siinä olisi kehityskohdetta. Turvevoimalat työntäisivät hiilidioksidia ja yhteydessä olisi laitos, mikä tuota CO2:sta jotain hyödyllistä. Ruokaa, polttoainetta... Saataisiin meidän oma "musta kulta" hyötykättöön

Läheskään kaikki turve ei ole energiantuotantoon kelpaavaa ns. energiaturvetta. Läheskään kaikkea energiaturvetta ei ole taloudellisesti järkeä alkaa keräämään kuten kaikkea öljyäkään ei ole järkeä alkaa poraamaan. Sen turvesuon pitää olla riittävän iso, energiaturpeen osuus pitää olla riittävän suuri jne. Se ei todellakaan ratkaisisi Suomen energia tarvetta omavaraisesti ihmislajin loppuunasti.

Turpeen kerääminen vaatii soiden kuivattamista, jolloin suo muuttuu päästönielusta päästölähteeksi. Turvesuon kuivaaminen pilaa myös lähiauleiden vesistöt. Olisi melkoinen ympäristökatastrofi alkaa keräämään turvetta niin paljon, että siellä tuotettaisiin vaikka 50% Suomessa kulutetusta sähköästä & lämmöstä.

Kukaan ei ole kehittänyt kaupallisesti kannattavaa hiilidioksidin talteenottoa energiantuotantoon, jos olisi se olisi jo käytössä länsimaissa hiilivoimaloiden yhteydessä.
 
Suomi ja suomalaisethan suunnilleen istuvat ratkaisun päällä. Meillä on omasta takaa energianlähde, joka on energiamäärältään Pohjanmeren öljyesiintymiä suurempi ja aivan ainutlaatuinen koko maailmassa. Siinä omavaraista lämpö- ja sähköenergiaa varmasti koko ihmislajin loppumetreille asti.

Sääli vain, että ilmaston tai luonnon kannalta kyseessä ei ole paras mahdollinen ratkaisu ja tästä syystä myös tämän enregian käyttö on tehty kalliiksi. Onko se sitten uusiutuvaa vai ei, on vähän semantiikkaa.

Siinä olisi kehityskohdetta. Turvevoimalat työntäisivät hiilidioksidia ja yhteydessä olisi laitos, mikä tuota CO2:sta jotain hyödyllistä. Ruokaa, polttoainetta... Saataisiin meidän oma "musta kulta" hyötykättöön
Kivihiilikin on ekologisempi vaihtoehto kuin turve, ja se tulee silti halvemmaksi, vaikka Suomessa ollaankin.
 
Kivihiilikin on ekologisempi vaihtoehto kuin turve, ja se tulee silti halvemmaksi, vaikka Suomessa ollaankin.
Turpeen osalta raha jää Suomeen toisin kuin kivihiilen kanssa. Itse "halpuus" taas on täysin kiinni verotuksesta. Nyt turpeella on ihan oma erikoisvero - eli turvetta verotetaan enemmän kuin kivihiiltä - ja tietysti peruskysymys on käsitelläänkö turvetta fossiilisena vai uusiutuvana. Jos turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi, se muuttuisi erittäin edulliseksi kivihiileen verrattuna ja ulkomaille ei tarvitsisi lähettää rahaa kivihiilestä lainkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Turpeen osalta raha jää Suomeen toisin kuin kivihiilen kanssa.
Suhteellisen edun periaatteen mukaan tuo ei välttämättä tee turpeen polttamisesta kansantaloudellisesti järkevämpää kuin kivihiilen tuominen ulkomailta. Tunnetusti asiaa ei ole helppoa ymmärtää:
Matemaatikko Stanisław Marcin Ulam esitti Nobel-palkitulle ekonomisti Paul Samuelsonille aikoinaan haasteen, jossa hän pyysi Samuelsonia nimeämään yhden sellaisen yhteiskuntatieteellisen teorian, joka on sekä totta että epätriviaali. Vuosia myöhemmin Samuelson vastasi, että juuri Ricardon esittämä suhteellisen edun teoria täyttää nämä ehdot:

"That it is logically true need not be argued before a mathematician; that it is not trivial is attested by the thousands of important and intelligent men who have never been able to grasp the doctrine for themselves or to believe it after it was explained to them."
Suhteellinen etu – Wikipedia
 
Turpeen osalta raha jää Suomeen toisin kuin kivihiilen kanssa. Itse "halpuus" taas on täysin kiinni verotuksesta. Nyt turpeella on ihan oma erikoisvero - eli turvetta verotetaan enemmän kuin kivihiiltä - ja tietysti peruskysymys on käsitelläänkö turvetta fossiilisena vai uusiutuvana. Jos turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi, se muuttuisi erittäin edulliseksi kivihiileen verrattuna ja ulkomaille ei tarvitsisi lähettää rahaa kivihiilestä lainkaan.
Turpeen käyttö energiantuotannossa tulee halvemmaksi, vain jos ei välitetä mitä se turpeennosto aiheuttaa ympäristölle. Suot pitää kuivata jne, jolloin niistä tulee päästölähteitä sen sijaan, että ne olisi päästönieluja. Ei ole mikään ympäristötekö tuo soiden ojittaminen jne. Toki jos irtaudumme EU päästökaupasta jne. tilanne on toinen.
 
Turpeen käyttö energiantuotannossa tulee halvemmaksi, vain jos ei välitetä mitä se turpeennosto aiheuttaa ympäristölle. Suot pitää kuivata jne, jolloin niistä tulee päästölähteitä sen sijaan, että ne olisi päästönieluja. Ei ole mikään ympäristötekö tuo soiden ojittaminen jne. Toki jos irtaudumme EU päästökaupasta jne. tilanne on toinen.
Jättäisin CO2-päästöt kokonaan mainitsematta, koska on paljon ihmisiä joille se on täysin merkityksetön asia. Ne joille päästöt ovat tärkeitä ovat jo valmiiksi turpeen polttamista vastaan ja ne jotka kannattavat turpeen polttoa eivät välitä tuon taivaallista CO2 päästöistä, joten tuon mainitseminen perusteina ei voi koskaan muuttaa kenenkään mielipidettä...

Valtava ympäristötuho se silti onlisi, koska tosiaan pitäisi ojittaa metsät, tuhota järvet humuspitoiseksi mössöksi ja tärvellä sekin luonnonvaraisesta ympäristöstä mitä tehometsätalous ei ole jo tärvännyt. Tätä harva pystyy kiistämään vaikka olisi sitä mieltä että päästöjen vähennykset ovat typeryyttä.

Enkä mitenkään lähtökohtaisesti usko että turve olisi jotenkin erityisesti halvempaa kuin kivihiili. Sehän on suhteellisen työlästä kerättävää ja hirveän höttöistä, puhumattakaan siitä että energiatiheys per kilo on myös matala. Kuljetuskustannukset ovat korkeita vs. valtamerilaiva joka dumppaa ison satsin kivihiiltä suoraan voimalan viereen.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään palataan jos 17cent/kwh piikkeihin. Päivän keskihinta yli 10cent/kwh. Oliko "kesän" halvat tunnit sitten siinä. Tais kestää hikisesti yhteen laskettuna kuukauden (jos sitäkään) koko kesän mitalta. Mitään loogista faktuaalista selitystähän tälle että keväällä ja loppukesästä lypsetään 10-20cent vuorokausihintoja ei tietenkään ole. Ruotsin ydinvoimalahuollotkin alkamassa vasta muutaman viikon päästä mutta ilmeisesti sitä on hyvä vähän totuttaa taas ihmisiä "uuteen normaaliin". Naurettavaa hommaa sanoisinko.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään palataan jos 17cent/kwh piikkeihin. Päivän keskihinta yli 10cent/kwh.
Mitään loogista faktuaalista selitystähän tälle että keväällä ja loppukesästä lypsetään 10-20cent vuorokausihintoja ei tietenkään ole.
Ei muuta kuin foliohattu päässä osoittamaan salaliitto. En pidätä hengitystä.

Mitään tekemistä hinnannousulla ei toki ole sillä, että on täysin tyyntä, lämpötilat ovat tänään aamuista ja iltasta 10-14 astetta, ydintuotantoa seisokissa Suomessa ja Baltia näköjään ryystää sähköä Suomesta.

E: korjattu kirjoitusvirhe
 
Viimeksi muokattu:
Tänään palataan jos 17cent/kwh piikkeihin. Päivän keskihinta yli 10cent/kwh. Oliko "kesän" halvat tunnit sitten siinä. Tais kestää hikisesti yhteen laskettuna kuukauden (jos sitäkään) koko kesän mitalta. Mitään loogista faktuaalista selitystähän tälle että keväällä ja loppukesästä lypsetään 10-20cent vuorokausihintoja ei tietenkään ole. Ruotsin ydinvoimalahuollotkin alkamassa vasta muutaman viikon päästä mutta ilmeisesti sitä on hyvä vähän totuttaa taas ihmisiä "uuteen normaaliin". Naurettavaa hommaa sanoisinko.

Ja huomenna on taas puolenpäivän jälkeen aika kesäinen hintataso, että aika lyhyeksi hypyksi tuo toistaiseksi jäi.
 
Keski-eurooppa kuivahtaa pystyyn. Alkaakin täällä tungosta riittää kun ilmastopakolaisia alkaa tulemaan isommalla voimalla kylmää pohjoista kohti.

Jokohan nämä tämän kesän sateet on saaneet vesivarannot riittävälle tasolle ensi talveksi.
 
Keski-eurooppa kuivahtaa pystyyn. Alkaakin täällä tungosta riittää kun ilmastopakolaisia alkaa tulemaan isommalla voimalla kylmää pohjoista kohti.

Jokohan nämä tämän kesän sateet on saaneet vesivarannot riittävälle tasolle ensi talveksi.
Lehdessä oli yks päivä että kriittinen paikka on etelä Norja eli sinne pitäis löytää vettä että Norjasta tulisi taas sähkön viejä.
Toki sitä vettä meilläkin kaivataan.
 
Keski-eurooppa kuivahtaa pystyyn. Alkaakin täällä tungosta riittää kun ilmastopakolaisia alkaa tulemaan isommalla voimalla kylmää pohjoista kohti.

Jokohan nämä tämän kesän sateet on saaneet vesivarannot riittävälle tasolle ensi talveksi.
Energian lisärakentamista ei kannata siltikään missään vahingossakaan harkita. On liian kallista ja enemmän maksavia asiakkaita ja kulutusta = Enemmän tuottoa. Saadaan sähkönmyyjien ja siirtoyhtiöiden kulta-ajat 20cent/kwh new normal?
 
Firmaa pystyyn, jos pystyt myymään sähköä vaikkapa 15snt/kWh muiden myydessä 20snt/kWh, niin varmasti asiakkaat tulevat ensin ostamaan sinulta! Voit vain nauraa matkalla pankkiin muiden hölmöillessä. Elämme onneksi maassa, jossa energiantuotantoa ei ole kansallistettu ja kellä tahansa on oikeus perustaa oma sähköntuotantoyhtiö, joten anna mennä, jos näkymät sinusta ovat tuollaiset!
 
Firmaa pystyyn, jos pystyt myymään sähköä vaikkapa 15snt/kWh muiden myydessä 20snt/kWh, niin varmasti asiakkaat tulevat ensin ostamaan sinulta! Voit vain nauraa matkalla pankkiin muiden hölmöillessä. Elämme onneksi maassa, jossa energiantuotantoa ei ole kansallistettu ja kellä tahansa on oikeus perustaa oma sähköntuotantoyhtiö, joten anna mennä, jos näkymät sinusta ovat tuollaiset!

Miten noin niinkun meni Carunan osalta kun yhtiö myytiin ulkomaille vaan ei pidetty kansallisomistuksessa. Jenkkien ja kanadan pääoma rahastot osti 2 miljardilla. Lypsi rahaa yli 10 vuoden ajan nostamalla siirtohinnat tappiin. Jonka jälkeen myivät espanjalaiselle iberolle 5 miljardilla ja perään haastoivat vielä kuoriyhtiöiden kautta kansainväliseen välimiesoikeuteen 2 miljardilla per entinen omistaja (Suomella siis 2 casea tällä hetkellä vireillä eri tribunaleilla ). Espanja hävinnyt kaikki vastaavat casensa kyseisessä istuimessa kun joutui leikkaamaan valtion maksamia tukia uusiutuvalle energialle. Tämän seurauksena Espanjan valtion varallisuutta on alettu ulosmittaamaan ulkomailla velkojien toimesta koska espanja kieltäytynyt maksamasta periaatteesta ja EU:n sakkojen uhalla.

Kaikki kustannukset tästä "oikeudessa" istumisesta menee yhteisestä kassasta eli veronmaksajilta. Jos näiden suomen valtion omaisuutta yksityistävien tollikoiden (Kokoomus etunenässä) linjaa oltais kuunneltu enemmänkin 2010 - 2021. Kyseessä ei olisi tasan tarkkaan ainoa välimiesmenettely jossa istuttaisiin tällä hetkellä. Miten meni noin niinkun omasta mielestä?

Joo olet aivan oikeassa jos 15 cent/kwh pystyy myymään mutta miksi kukaan myisi kun hölmölässä kaikki ostaa 20 centillä kuitenkin kun sähköttä oleminen harvemmin on ihmisille millään tapaa realistinen vaihtoehto.

Ai niin unohdin sähkönsiirto ja tuotantoyhtiöitähän ei voi mitenkään vertailla koska nekin ovat aivan eri asia... Right
 
Viimeksi muokattu:
Miten noin niinkun meni Carunan osalta kun yhtiö myytiin ulkomaille vaan ei pidetty kansallisomistuksessa.

Eli siis ei mitään verrattuna siihen, että olisi pysynyt kotimaisessa omistuksessa?
Tosin Caruna jatkoille löytyy parempi ketju missä samat jutu jauhettu läpi about miljoona kertaa.
 
Energian lisärakentamista ei kannata siltikään missään vahingossakaan harkita. On liian kallista ja enemmän maksavia asiakkaita ja kulutusta = Enemmän tuottoa. Saadaan sähkönmyyjien ja siirtoyhtiöiden kulta-ajat 20cent/kwh new normal?

Mihin ei siis nyt rakenneta lisää tuotantoa? Suomeen? Ulkomaille? Suomeenhan rakennetaan lisää tuotantoa, niin uusiutuvaa kuin esim. moottorivoimaloita. Tänä vuonna ja tulevina vuosina. Mutta ei toi sun valituksen ydin ihan auennut taas. Mutta joku nyt kauheasti taas harmitti.

Miten noin niinkun meni Carunan osalta kun yhtiö myytiin ulkomaille vaan ei pidetty kansallisomistuksessa
Miten Carunan myynti liittyy tähän aiheeseen tai edes sähköntuotantoon? Ihan eri bisnes, ihan eri regulaatio. Täysin eri mekanismit jos joku taho haluaisi päästä markkinoille. Siitäkin syystä siirrolle on ihan omat ketju. Ja Carunan verkot eivät varsinaisesti olleet kansallisessa omistuksessa, vaan Fortumin omistuksessa ennen myyntejä. Fortum taas on pörssiyritys jonka pääomistaja on valtio, instituutiot sekä yksityiset omistajat, moni tämänkin ketjun lukija. Mutt ehkä jatkat Caruna-itkua paremmassa ketjussa.
 

Artikkeli siitä, kuinka austraalian hallituksen tukema tukiohjelma on onnistuneesti vastannut sähköverkon haasteisiin. Heinäkuussa 2025 käynnistetty ohjelma tarjoaa 30 prosentin alennuksen aurinkopaneelijärjestelmiin kytketyistä kotitalouksien akkujärjestelmistä. Tämän aloitteen tavoitteena oli ottaa talteen aurinkoenergian ylijäämä, joka meni usein hukkaan maan korkean kattoaurinkopaneelien käyttöasteen vuoksi. Yli 500 000 akun asennuksen jälkeen maassa on nähty 47 prosentin lasku tukkusähkön hinnoissa viimeisen vuoden aikana. Varastoimalla aurinkoenergiaa käytettäväksi illan kysyntähuippujen aikana nämä akut vähentävät sähköyhtiöiden tarvetta käynnistää lisävoimalaitoksia. Tämä muutos parantaa merkittävästi verkon vakautta ja auttaa samalla alentamaan kustannuksia kaikille sähkönkäyttäjille. Mutta ei varmaan tämän palstalaisen mukaan toimisi suomessa kun ei toimi lauhdevoimalla.
 
liittymäkyselyjä on tehty 68 gigawatilla (kulutus suomessa juuri nyt alle 9 gigawattia)
Fingrid ilmoitti viime vuonna että liittymäkyselyjä on tullut 500 GW edestä. Ei niiden määrä kerro mitään siitä, paljonko sitä kulutusta oikeasti rakennetaan. Se on siis aika huono mittari kulutuksen ennakoidulle kasvulle.
 
Fingrid ilmoitti viime vuonna että liittymäkyselyjä on tullut 500 GW edestä. Ei niiden määrä kerro mitään siitä, paljonko sitä kulutusta oikeasti rakennetaan. Se on siis aika huono mittari kulutuksen ennakoidulle kasvulle.
Totta tuo, HS uutisen kartalta voi kuitenkin laskea että ainakin 14 hanketta on nyt rakenteilla ja vajaa 30 hankkeeseen on lisäksi investointipäätös. Eli kait saatu myös lupa liittää verkkoon riittävin tehoin.
 
Fingrid ilmoitti viime vuonna että liittymäkyselyjä on tullut 500 GW edestä. Ei niiden määrä kerro mitään siitä, paljonko sitä kulutusta oikeasti rakennetaan. Se on siis aika huono mittari kulutuksen ennakoidulle kasvulle.
Huono siinä mielessä että ei meille ole tulossa 500 GW kulutusta lähiaikoina. Hyvä siinä mielessä että kulutus tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
 
Totta tuo, HS uutisen kartalta voi kuitenkin laskea että ainakin 14 hanketta on nyt rakenteilla ja vajaa 30 hankkeeseen on lisäksi investointipäätös. Eli kait saatu myös lupa liittää verkkoon riittävin tehoin.

Investointipäätös ei vielä tarkoita että hankkeella olisi FG:ltä luvattu verkkoliityntä. Investointipäätös tarkoittaa vain sitä että rahoitus on saatu sovittua ja ehkä jotain vaiheita sen lisäksi (maan osto/vuokra sopimus) on saatu tehtyä. Noiden investointipäätösten lisäksi on sitten nuo mähmäiset liityntäkyselyt minkä puitteissa on sitten vaikka ja mitä. Ihan samaan tapaan tuulivoiman hulluina vuosina oli rakennussuunnitelmia, tonttivarauksia, liittymäkyselyitä vaikka ja kuinka paljon ja iso osa niistä on edelleen pöytälaatikoissa tai unohdettuna kun realiteetit tulivat vastaan. Tiedän ainakin kahdesta noista investointivaiheessa olevasta keskuksesta että FG ei edes pysty antamaan liittymälupaa koska sen alueen verkko ei kestäisi niin kovaa kulutuksen lisääntymistä. Hyvä esimerkki on tuo Kajaani mihin ei todellakaan tule mahtumaan verkon puitteissa kaikkia suunniteltuja keskuksia, ainakaan jos ne toteutetaan suunnitellulla teholla.
 
Investointipäätös ei vielä tarkoita että hankkeella olisi FG:ltä luvattu verkkoliityntä. Investointipäätös tarkoittaa vain sitä että rahoitus on saatu sovittua ja ehkä jotain vaiheita sen lisäksi (maan osto/vuokra sopimus) on saatu tehtyä. Noiden investointipäätösten lisäksi on sitten nuo mähmäiset liityntäkyselyt minkä puitteissa on sitten vaikka ja mitä. Ihan samaan tapaan tuulivoiman hulluina vuosina oli rakennussuunnitelmia, tonttivarauksia, liittymäkyselyitä vaikka ja kuinka paljon ja iso osa niistä on edelleen pöytälaatikoissa tai unohdettuna kun realiteetit tulivat vastaan. Tiedän ainakin kahdesta noista investointivaiheessa olevasta keskuksesta että FG ei edes pysty antamaan liittymälupaa koska sen alueen verkko ei kestäisi niin kovaa kulutuksen lisääntymistä. Hyvä esimerkki on tuo Kajaani mihin ei todellakaan tule mahtumaan verkon puitteissa kaikkia suunniteltuja keskuksia, ainakaan jos ne toteutetaan suunnitellulla teholla.
Menee jo aiheesta sivuun, mutta miten nuo miljardin kokoluokan investoinnit sitten oikein junaillaan? Saadaan rahoitus, tontti jne ja sitten ei saada lupaa liittyä verkkoon? Unohdetaan, mennään muualle vai miten? Jos joku firma tarvitsee älyttömän määrän kapasiteettia, ei kai sitä projektia unohdeta siksi, että suomessa ei ole tarpeeksi paksua kaapelia, eikä hajuakaan minä vuonna olisi, vai onko ikinä? Ei siinä ole kovin montaa vuotta aikaa vatuloida, sillä juna menee koko ajan ja kyydistä ei passaa myöhästyä.

Itse osaan vähän sanoa investointina jostakin sellutehtaasta ja sekin on miljardin hintaluokassa, mutta se on vähän eri asia kuin datakeskus. Sellu on sellua vielä ensi vuonnakin, mutta tekoäly kiitää.
 
Menee jo aiheesta sivuun, mutta miten nuo miljardin kokoluokan investoinnit sitten oikein junaillaan? Saadaan rahoitus, tontti jne ja sitten ei saada lupaa liittyä verkkoon? Unohdetaan, mennään muualle vai miten? Jos joku firma tarvitsee älyttömän määrän kapasiteettia, ei kai sitä projektia unohdeta siksi, että suomessa ei ole tarpeeksi paksua kaapelia, eikä hajuakaan minä vuonna olisi, vai onko ikinä? Ei siinä ole kovin montaa vuotta aikaa vatuloida, sillä juna menee koko ajan ja kyydistä ei passaa myöhästyä.

Itse osaan vähän sanoa investointina jostakin sellutehtaasta ja sekin on miljardin hintaluokassa, mutta se on vähän eri asia kuin datakeskus. Sellu on sellua vielä ensi vuonnakin, mutta tekoäly kiitää.
Joka puolella maailmaa on sama ongelma ylimääräistä sähköä ei ole datakeskuksille. Jostain vain yritetään löytää sopiva paikka keskukselle.
Amerikoissa taisi jossain osavaltioissa tulla vaatimus rakentaa sähköntuotanto datakeskuksille. Voisi olla ihan fiksua vaatia meilläkin että datakeskukset investoivat uuteen sähköntuotantoon Suomessa.
 
Menee jo aiheesta sivuun, mutta miten nuo miljardin kokoluokan investoinnit sitten oikein junaillaan? Saadaan rahoitus, tontti jne ja sitten ei saada lupaa liittyä verkkoon? Unohdetaan, mennään muualle vai miten? Jos joku firma tarvitsee älyttömän määrän kapasiteettia, ei kai sitä projektia unohdeta siksi, että suomessa ei ole tarpeeksi paksua kaapelia, eikä hajuakaan minä vuonna olisi, vai onko ikinä? Ei siinä ole kovin montaa vuotta aikaa vatuloida, sillä juna menee koko ajan ja kyydistä ei passaa myöhästyä.

Teoriassa kaikki investoinnit seuraa samaa kaavaa, mutta nuo ison sähkökulutuksen investoinnit käyttäytyvät vähän samaan tapaan kuin tuotantolaitokset joiden investoinneista tiedän paljonkin.

Eli ensin tulee tarpeiden tunnistus (tarvitaan datakeskus!), sitten suunnittelu (miten iso, minne) ja samaan syssyyn kannattavuuslaskelma jossa on tietysti jouduttu tekemään läjä oletuksia ja/tai laskemaan erinäisiä skenaarioita. Tämän jälkeen varmistetaan rahoitus mistä päästääkin jo sitten toteutukseen. Ensin katsellaan paikkoja, datakeskuksen kohdalla mielellään joko tontilla on jo iso sähköliittymä valmiiksi (esim. Kouvolan seudun investointi oli valmiiksi hyvälle tontille) tai kantaverkko on muuten saavutettavissa. Mutta samalla haetaan sitten lupia liittyä verkkoon ja tässä kohtaa tosiaan FG joko näyttää vihreää, keltaista tai punaista valoa. Eli siitä vaan, ei vielä mutta ehkä joskus tai sitten kokonaan toteavat että ei tule onnistumaan. Jos tulee punaista valoa, joudutaan investoinnin suhteen etsimään kokonaan joku muu paikka.

Tuotantolaitosten kohdalla on paljon tiukempaa kun lupia, YVA selvityksiä sun muuta tarvitaan paljon enemmän ja kohtia missä kansalaiset voivat valittaa on monia. Datakeskusten ongelma on ainakin tietyn koko luokan ylittyessä että FG:n joutuu tarkistaa verkon kestävyyttä. Nythän esim. etelä-Suomessa on isoja alueita mihin ei voida ollenkaan ottaa uusia keskuksia kun verkko ei vaan kestäisi.
 
Teoriassa kaikki investoinnit seuraa samaa kaavaa, mutta nuo ison sähkökulutuksen investoinnit käyttäytyvät vähän samaan tapaan kuin tuotantolaitokset joiden investoinneista tiedän paljonkin.

Eli ensin tulee tarpeiden tunnistus (tarvitaan datakeskus!), sitten suunnittelu (miten iso, minne) ja samaan syssyyn kannattavuuslaskelma jossa on tietysti jouduttu tekemään läjä oletuksia ja/tai laskemaan erinäisiä skenaarioita. Tämän jälkeen varmistetaan rahoitus mistä päästääkin jo sitten toteutukseen. Ensin katsellaan paikkoja, datakeskuksen kohdalla mielellään joko tontilla on jo iso sähköliittymä valmiiksi (esim. Kouvolan seudun investointi oli valmiiksi hyvälle tontille) tai kantaverkko on muuten saavutettavissa. Mutta samalla haetaan sitten lupia liittyä verkkoon ja tässä kohtaa tosiaan FG joko näyttää vihreää, keltaista tai punaista valoa. Eli siitä vaan, ei vielä mutta ehkä joskus tai sitten kokonaan toteavat että ei tule onnistumaan. Jos tulee punaista valoa, joudutaan investoinnin suhteen etsimään kokonaan joku muu paikka.

Tuotantolaitosten kohdalla on paljon tiukempaa kun lupia, YVA selvityksiä sun muuta tarvitaan paljon enemmän ja kohtia missä kansalaiset voivat valittaa on monia. Datakeskusten ongelma on ainakin tietyn koko luokan ylittyessä että FG:n joutuu tarkistaa verkon kestävyyttä. Nythän esim. etelä-Suomessa on isoja alueita mihin ei voida ollenkaan ottaa uusia keskuksia kun verkko ei vaan kestäisi.
Tästä voisi päätellä, että toisin sanoen datakeskusprojekteja ei taida olla lähiaikana toteutumassa kovinkaan paljon. Siinä missä liittymäkyselyjä on (väitteiden joita en tarkasta mukaan) tullut 500 GW verran, voi oikeasti olla tulossa suuruusluokkaa 500 MW tai 1500 MW.

Tietysti voidaan aina toivoa että hype ja kupla loppuu tai tapahtuu jokin poliittinen itsepuolustustoimenpide, ja homma vaan tyssää eikä katastrofi toteudu.
 
Itse ajattelen vertauksena, että sellua on tehty sata vuotta ja tullaan tekemään. Tehdasinvestoinnit seuraavat suhdanteita ja sellun hintaa. Projekteja on odottamassa puolivalmiiksi suunniteltuina, niitä lykätään ja otollisella hetkellä ne laukaistaan käyntiin ja viedään nopeasti läpi.

Tekoäly ja datakeskusbuumi on tässä ja nyt ja vuoden päästä saatat olla myöhässä, koska juna meni ja muut rakensivat datakeskuksensa muualle. Siinä mielessä pidän vähän outona, että "pöytälaatikkodatakeskuksia" olisi satoja Suomessakin. Tai sitten ne ovat huuhaata, kuten meidän naapuriin tuleva aurinkopuistokin, jota ei ole näkynyt eikä kuulunut, vaikka pari vuotta sitten piti tulla tohinalla. Pari ukkoa siellä jotakin puuhasteli viikon verran, että ilmeisesti saivat jonkun avustuksen tilille ja sen jälkeen häipyivät.
 
Amerikoissa taisi jossain osavaltioissa tulla vaatimus rakentaa sähköntuotanto datakeskuksille. Voisi olla ihan fiksua vaatia meilläkin että datakeskukset investoivat uuteen sähköntuotantoon Suomessa.
Amerikassa taitaa olla buumina tällä hetkellä maakaasulla käyvät turbiinit. Ydinvoimaa ei ole aikaa odotella 15v. Suomessa ei ole maakaasua ja aurinkovoimala pyörittää vain päivällä ja tuuli milloin sattuu tuulemaan. Turbiinidatakeskuksen naapurissa on fiilis kuin lentokentän reunalla asuisi. Toki jäähdytyksen jylinä turbiinin ulinan lisäksi.
 
Tällä hetkellä liittyntäkyselyitä datakeskuksille on jo yli 100GW: Datakeskuksiin hurjat 100 GW:n alustavat kyselyt, paljastaa Fingrid Vaasassa – Kuusi kertaa Suomen sähkön huippukulutus

Aika huonot prosessit, jos tehdään investointipäätös ja sitten paljastuukin, että perkules ei meillä ollutkaan sovittuna liityntää sähköverkkoon. Yleensä päätöshetkellä kaikki luvat ja sopimukset ovat kunnossa.

Fingrid jakaa avoimesti liityntäkapasiteetin määrää alueittain: Tarkastele liityntämahdollisuuksia Verkkokiikarissa Etelässä kulutukselle ei ole vapaata liityntäkapasiteettia juuri nyt, mutta pohjoisessa on vielä jonkin verran.
 
Fingridin laskelmissa on ensisijaisesti tietty mukana se että mitä siirtolinjat ja verkon muut komponentit kestää. Mutta ottaako ne varsinaisesti kantaa tuotannon riittävyyteen missä määrin? Ja jos siirtolinjat riittää mukaan laskettuna se että jokainen kaapeli muualta suomeen tuo virtaa tänne täydellä teholla, niin onko silloin tilanne ok liittymän suhteen?
 
Fingridin laskelmissa on ensisijaisesti tietty mukana se että mitä siirtolinjat ja verkon muut komponentit kestää. Mutta ottaako ne varsinaisesti kantaa tuotannon riittävyyteen missä määrin? Ja jos siirtolinjat riittää mukaan laskettuna se että jokainen kaapeli muualta suomeen tuo virtaa tänne täydellä teholla, niin onko silloin tilanne ok liittymän suhteen?

FG tosiaankin laskee siirtoja, verkon tasapainoa, inertiaa ja sen sellaista. Ei ole heidän vastuullaan primääristi pohtia riittääkö sitä tuotantoa muuten kuin piikkitehojen aikaan. Kyllä heillä se tieto on, mutta se ei ole ensisijainen este verkkoliittymän myöntämiselle. On mahdollista että siitä tulee este, loppukädessä FG on kuitenkin se taho joka vastaa verkon toiminnasta. Eihän FG voi myöskään lähteä oletuksesta että Suomen jokainen sähkökiuas on samaan aikaan päällä - ei se ole realismia. Meillä on jo nyt ollut tilanteita missä pienemmän paikalliset jakeluverkot ovat kyykänneet kun alueellisesti kulutus on ylittänyt laitteiden kapasiteetin. FG valvoo samaa, mutta koko valtion tasolla.

Nythän noissa uusimpien ja isoimpien datakeskusten littymäsopimuksissa on erikseen klausuuleja että FG voi rajoittaa liittymän ottotehoa jos se kokee sen tarpeelliseksi verkon tasapainon turvaamiseksi. Se aika millä tuo muutos tehdään on melkoisen rivakka ja siihen on sitten käyttäjän tyytyminen tai jää ilman koko sopimusta.
 
Amerikassa taitaa olla buumina tällä hetkellä maakaasulla käyvät turbiinit. Ydinvoimaa ei ole aikaa odotella 15v. Suomessa ei ole maakaasua ja aurinkovoimala pyörittää vain päivällä ja tuuli milloin sattuu tuulemaan. Turbiinidatakeskuksen naapurissa on fiilis kuin lentokentän reunalla asuisi. Toki jäähdytyksen jylinä turbiinin ulinan lisäksi.
Niin mitään helppoa nopeaa ratkaisua sähköntuotannon nopeaan lisäämiseen ei ole. Puhun siis 24/365 tuotannosta enkä sähkö silloin tällöin tuottavista ratkaisuista. Nykyisillä tekniikalla kaasu on varmaan paras mutta sillä tuotettu sähkö on kallista ainakin niin kauan kun Venäjä jatkaa perseilyjään. Siksi kukaan ei halua niihin investoida. Pakottamalla datakeskukset investoimaan saisimme lisättyä perustuotantoa ja vähennetty riskiä että talvella sähkö loppuu.
 
Niin mitään helppoa nopeaa ratkaisua sähköntuotannon nopeaan lisäämiseen ei ole. Puhun siis 24/365 tuotannosta enkä sähkö silloin tällöin tuottavista ratkaisuista. Nykyisillä tekniikalla kaasu on varmaan paras mutta sillä tuotettu sähkö on kallista ainakin niin kauan kun Venäjä jatkaa perseilyjään. Siksi kukaan ei halua niihin investoida. Pakottamalla datakeskukset investoimaan saisimme lisättyä perustuotantoa ja vähennetty riskiä että talvella sähkö loppuu.
Mihinkäs ne datakeskukset sitten investoisivat? Sähkö pitää olla vihreää, joten fossiiliset ei käy. Ydinvoimaan ei ole aikaa, joten -> tuuli ja aurinko ainoat vaihtoehdot. Vihreä vety, vihreä ammoniakki jne ovat niin törkeä kalliita, että ei puhettakaan. Biokaasu on kuin lehmän pieru, eli ei paljoa lämmitä. Aurinkovoima on pimeänä monta kuukautta talvella, joten mitkään akutkaan eivät auta. Tuulivoiman kanssa ehkä jotenkin, mutta mittakaava pitäisi olla uskomattoman massiivinen.
 
Aika huonot prosessit, jos tehdään investointipäätös ja sitten paljastuukin, että perkules ei meillä ollutkaan sovittuna liityntää sähköverkkoon. Yleensä päätöshetkellä kaikki luvat ja sopimukset ovat kunnossa.
Ei vaan juurikin päinvastoin. Prosessi olisi huono, jos Fingrid jakaisi niitä liittymislupia ennen kuin sieltä rakentavan projektin puolelta on suht varmaa, että haluavat rakentaa sen laitoksen. Se verkon kapasiteetti on kuitenkin rajattu ja jos Fingrid myöntää tietyllä alueella luvat liittyä verkkoon, niin se sitten rajoittaa muiden kykyä liittyä siihen verkkoon sillä alueella.
Jos niitä liittymislupia jaeltaisiin aikaisemmassa vaiheessa, niin sitten se kapasiteetti olisi sidottuna projekteihin, joiden todennäköisyys tapahtua olisi kaikkea pienen ja kuka vittu tietää väliltä. Taaskin jos odotetaan sitä investointipäätöstä, niin sitten Fingrid voi olla paljon varmempi siitä, että luvattu kapasiteetti oikeasti käytetään.
 
Ei vaan juurikin päinvastoin. Prosessi olisi huono, jos Fingrid jakaisi niitä liittymislupia ennen kuin sieltä rakentavan projektin puolelta on suht varmaa, että haluavat rakentaa sen laitoksen. Se verkon kapasiteetti on kuitenkin rajattu ja jos Fingrid myöntää tietyllä alueella luvat liittyä verkkoon, niin se sitten rajoittaa muiden kykyä liittyä siihen verkkoon sillä alueella.
Jos niitä liittymislupia jaeltaisiin aikaisemmassa vaiheessa, niin sitten se kapasiteetti olisi sidottuna projekteihin, joiden todennäköisyys tapahtua olisi kaikkea pienen ja kuka vittu tietää väliltä. Taaskin jos odotetaan sitä investointipäätöstä, niin sitten Fingrid voi olla paljon varmempi siitä, että luvattu kapasiteetti oikeasti käytetään.
Tässähän on hieman samaa kuin siinä miltä nuo datakeskusten, tuulivoimapuistojen ja akkukenttien rakentamiseen tähtäävien hankkeiden tarjoukset näyttävät metsänomistajille. Omassa tuttavapiirissä on skenaarioita joissa on tarjottu sopimusta missä omistaja lupautuu olemaan tekemättä tontilla mitään, ja jos hanke toteutuu niin vasta sitten melko satumaiset tuottolupaukset voi realisoitua.

Käytännössä yksi yritys voisi varata kaikki maan tontit koskaan rakentamatta mitään, mikäli löytävät tarpeeksi hölmöläisen allekirjoittamaan sopimuksia. Voisivat vaikka jatkomyydä eteenpäin nuo varaukset muille vielä suuremmalla hinnalla.
 
Ei vaan juurikin päinvastoin. Prosessi olisi huono, jos Fingrid jakaisi niitä liittymislupia ennen kuin sieltä rakentavan projektin puolelta on suht varmaa, että haluavat rakentaa sen laitoksen. Se verkon kapasiteetti on kuitenkin rajattu ja jos Fingrid myöntää tietyllä alueella luvat liittyä verkkoon, niin se sitten rajoittaa muiden kykyä liittyä siihen verkkoon sillä alueella.
Jos niitä liittymislupia jaeltaisiin aikaisemmassa vaiheessa, niin sitten se kapasiteetti olisi sidottuna projekteihin, joiden todennäköisyys tapahtua olisi kaikkea pienen ja kuka vittu tietää väliltä. Taaskin jos odotetaan sitä investointipäätöstä, niin sitten Fingrid voi olla paljon varmempi siitä, että luvattu kapasiteetti oikeasti käytetään.
https://www.fingrid.fi/globalassets...dollinen-liittymissopimus-kulutukselle-fi.pdf

Isoille hankkeille on voimassa tällainen. 4 vuodessa allekirjoitetusta liittymissopimuksesta pitäisi olla liityntä valmis rakentaa. Kyllä se investointipäätös tarkoittaa sitä, että kuokka isketään maahan melkein heti seuraavana päivänä ja lähdetään toteuttamaan sitä hanketta. Ei silloin enää haluta lähteä neuvottelemaan, että voidaanko liittyä sähköverkkoon.
 
Mihinkäs ne datakeskukset sitten investoisivat? Sähkö pitää olla vihreää, joten fossiiliset ei käy. Ydinvoimaan ei ole aikaa, joten -> tuuli ja aurinko ainoat vaihtoehdot. Vihreä vety, vihreä ammoniakki jne ovat niin törkeä kalliita, että ei puhettakaan. Biokaasu on kuin lehmän pieru, eli ei paljoa lämmitä. Aurinkovoima on pimeänä monta kuukautta talvella, joten mitkään akutkaan eivät auta. Tuulivoiman kanssa ehkä jotenkin, mutta mittakaava pitäisi olla uskomattoman massiivinen.
Voihan datakeskus rakentaa kaasuvoimalan mutta ostaa vihreää sähköä ja myydä kaasulla tuotetun sähkön. Niin ja miksi datakeskuksille Amerikassa käy kaasulla tuotettu sähkö?
 
Voihan datakeskus rakentaa kaasuvoimalan mutta ostaa vihreää sähköä ja myydä kaasulla tuotetun sähkön. Niin ja miksi datakeskuksille Amerikassa käy kaasulla tuotettu sähkö?
Suomessa ei ole halpaa maakaasua, mutta usassa on. Toinen on trumpin politiikka, joka suorastaan kannustaa purkamaan uusiutuvat ja polttamaan mahdollisimman paljon fossiilisia.

Suomessa on saatavilla ainoastaan nesteytettyä tuontikaasua, joka on paljon kalliimpaa, koska venäjän putkia ei enää ole.
 
Suomessa ei ole halpaa maakaasua, mutta usassa on. Toinen on trumpin politiikka, joka suorastaan kannustaa purkamaan uusiutuvat ja polttamaan mahdollisimman paljon fossiilisia.

Suomessa on saatavilla ainoastaan nesteytettyä tuontikaasua, joka on paljon kalliimpaa, koska venäjän putkia ei enää ole.
Niin väitteesi oli että "Sähkö pitää olla vihreää, joten fossiiliset ei käy"...
 
Niin väitteesi oli että "Sähkö pitää olla vihreää, joten fossiiliset ei käy"...
Suomen kilpailuvaltti on nimenomaan vihreä sähkö ja tuskin suomeen mitään raskasöljydiesel-voimaloita tai turbiineja saisi edes rakentaa jatkuvaan käyttöön. Biopolttoaineet ja synteettiset ovat sikakalliita ja saatavuus hyvin rajoitettua.

Jossakin oli juttua siitä, kuinka suurin osa datakeskusbuumin tarvitsemasta lisävoimasta tullaan lähivuosina tuottamaan kaasulla ja hiilellä. Niitä on saatavilla ja niistä irtoaa hyvin megawatteja 24/7. Saa nähdä ehtiikö ja avaako trump "beautiful clean coal"-kaivoksia uudelleen. Sen varaan Appalakkien äänestäjät laskivat.
 
Suomen kilpailuvaltti on nimenomaan vihreä sähkö ja tuskin suomeen mitään raskasöljydiesel-voimaloita tai turbiineja saisi edes rakentaa jatkuvaan käyttöön. Biopolttoaineet ja synteettiset ovat sikakalliita ja saatavuus hyvin rajoitettua.

Jossakin oli juttua siitä, kuinka suurin osa datakeskusbuumin tarvitsemasta lisävoimasta tullaan lähivuosina tuottamaan kaasulla ja hiilellä. Niitä on saatavilla ja niistä irtoaa hyvin megawatteja 24/7. Saa nähdä ehtiikö ja avaako trump "beautiful clean coal"-kaivoksia uudelleen. Sen varaan Appalakkien äänestäjät laskivat.
Hiilikaivostyöt korvaa luovan alan hommat kun hiilellä ajetaan AI:ta joka tekee viihteen jatkossa. Ei olisi hetki sitten arvannut :D
 
Euroopan olisi syytä asettaa hiilitariiffit amerikkaa vastaan. Trumppihan siitä suuttuu, mutta sehän suuttuu joka tapauksessa jostakin. Joka tapauksessa pitäisi tehdä selväksi ettei tuollainen "drill baby drill" meininki ole hyväksyttävää, eikä vain hyssytellä kuin jotain taaperoa.

Suomen kaltainen maa, jossa ei juuri enää fossiilisia käytetä, on joka tapauksessa häviäjä jos ilmastovaatimuksia löysätään.
 

Kaasun heikko varastotilanne voi näkyä myös Suomessa erityisesti sähkön hinnassa, jos talvesta tulee kylmä tai kaasun saatavuus edelleen heikkenee.

Euroopan unionin kaasuvarastot ovat yleensä kesän lopulla vähintään 70–80 prosentin täyttöasteessa. Tänä vuonna varastot ovat kuitenkin jääneet selvästi tavanomaista tyhjemmiksi.

Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste oli elokuun alussa noin 58 prosenttia, mikä on matalin taso koko tilaston historiassa vuodesta 2011 lähtien
 

Statistiikka

Viestiketjuista
314 721
Viestejä
5 341 189
Jäsenet
84 883
Uusin jäsen
TLSIO

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom