Kyllä ne ovat sähköyhtiötkin ottaneet osumaa olosuhteista.
Helen joutui ottamaan talvella fossiiliset polttoaineet käyttöön kylmien kelien vuoksi. Se jätti jälkensä yhtiön tulokseen.
www.kauppalehti.fi
Helenin kannattavuus kyykkäsi – Talousjohtaja kertoo, miksi
Helen joutui ottamaan talvella fossiiliset polttoaineet käyttöön kylmien kelien vuoksi. Se jätti jälkensä yhtiön tulokseen.
Energiayhtiö Helenin kannattavuus laski alkuvuonna erityisesti siksi, että Suomessa oli kylmä. Yhtiön liikevaihto kasvoi alkuvuonna 43 prosenttia vuoden takaisesta, mutta sen liikevoittoprosentti laski samalla 19 prosentista 15 prosenttiin.
Helenin talousjohtaja
Timo Rajala kertoo, että alkuvuonna kaukolämmön tuotannossa jouduttiin käyttämään maakaasua ja öljyä. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen heikensi Helenin kannattavuutta polttoaine- ja päästöoikeuskustannusten kautta.
Helenin liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 914 miljoonaa euroa. Vuoden toisella neljänneksellä liikevaihto oli 231 miljoonaa euroa. Vuosi sitten tammi–kesäkuussa liikevaihto oli 638 miljoonaa euroa ja toisella kvartaalilla 208 miljoonaa euroa.
Helenin liikevoitto oli kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 141 miljoonaa euroa ja huhti–kesäkuussa 37 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla liikevoitto oli 122 miljoonaa ja viime vuoden toiselta kvartaalilta tulosta kertyi 38 miljoonaa euroa.
Isoja investointeja
Viime vuoden lopulla Helen kertoi ostavansa sähköyhtiö Väreen. Yhtiöiden yhdistyminen toteutui kesäkuussa, mikä on myös nostanut Helenin liikevaihtoa.
Rajalan mukaan Helenin ostoksen taustalta löytyy skaalaetujen tavoittelu.
”Digitaalisia panostuksia tarvitaan aiempaa enemmän. Ne ovat tyypillisesti kertaluonteisia kuluja, jotka eivät kasva liiketoiminnan mukana. Tällöin tarvitaan leveämmät hartiat, jotta asiakkaiden kokemus vastaa nykypäivän vaatimuksia”, Rajala sanoo.
Helen tulee jatkamaan investointien tekemistä, mutta se ei välttämättä tarkoita sähköyhtiöiden ostamista, Rajala paljastaa. Helen muun muassa suunnittelee rakentavansa pienydinvoimalan ja panostaa Helsingin sähköverkon vahvistamiseen.
”Helen on investoinut viimeisen neljän vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa ja olemme pitkälti saavuttaneet hiilineutraaliustavoitteemme. Seuraava tavoitteemme on, että kaikki energia tuotetaan polttamattomasti vuoteen 2040 mennessä.”
Sähkön hintaheilunta tasoittumaan päin
Pörssisähkön käyttäjät ovat saaneet viime vuosina tottua vaihteleviin sähkön hintoihin, kun fossiilisia energialähteitä on korvattu uusiutuvilla. Rajala näkee sähkön hintaheilunnan olevan kuitenkin tasoittumaan päin.
Hintaheilunnan tasaantumisessa olennaista on sähkön joustava kulutus ja sen eteen Helenkin tekee osansa. Helen tekee kaukolämpöä sähköllä, kun sähkö on halpaa. Kun sähkö on kallista, käytetään biopohjaisia energialähteitä.
”Tarvitaan sähkökattiloita, tuulivoimaa ja perusvoimaa ydinvoimasta. Monipuolisen kulutus- ja tarjontapaletin orkestroiminen on meidän kilpailuetumme”, Rajala kertoo.
Kun sähkön kysyntään saadaan joustavuutta, pysyy hinta ennustettavampana. Rajalan mielestä se on kaikkien kannalta hyvä asia.
Energiaomavaraisuudesta iloa
Keväällä Iranin sota on järisyttänyt globaalia energiamarkkinaa. Suomessa ollaan kuitenkin suhteellisen omavaraisia sähkön suhteen eikä kaukolämmönkään tuotantoon tarvita pahemmin tuontienergiaa.
”Aiemmin kivihiili oli isossa osassa Helenin energiantuotantoa, mutta nyt kaukolämpö syntyy pitkälti sähköllä, josta tuotamme itse ison osan. Emme ole täysin riippumattomia, mutta globaalit logistiset epävarmuudet eivät meihin juurikaan normaalitilanteessa vaikuta.”