• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Ruotsi on talousasioissa aina ollut vähän Suomea fiksumpi, niin mikä intressi Ruotsilla olisi rakentaa/antaa rakentaa lisää siirtolinjoja (esim Aurora 2) vain ja ainoastaan pyörittämään Suomen datakeskuksia?
Lisäksi kannattaa nyt muistaa että Ruotsi on jo keskeyttänyt uuden linjan, Konti-Skan Connect, rakentamisen Tanskaan. Ainakin osasyy on kun EU:ssa valmisteellaan asetusta joka vielä hyödyn näistä maan rajat ylitttävistä kaapeleista "EU:lle" ottaisi...
 
Tuossa on valtioneuvoston julkaisema Datakeskusten kansallinen tiekartta:

5. Luvussa on tarkemmin kerrottu datakeskuksista ja sähköjärjestelmästä

Tekoälyltä kysyttäessä 2500MW datakeskukset nostavat vuoden keskihintaa 10% jos samalla rakennetaan maatuulivoimaa joka tuottaa tarvittavan sähkömäärän.

Hallituksen esityksessä datakeskustueksi ei ilmeisesti ole ehtona kysyntäjoustoa vaan ainoastaan hukkalämmön hyötykäyttö tai parempi energiatehokkuus.
 
Ruotsi on talousasioissa aina ollut vähän Suomea fiksumpi, niin mikä intressi Ruotsilla olisi rakentaa/antaa rakentaa lisää siirtolinjoja (esim Aurora 2) vain ja ainoastaan pyörittämään Suomen datakeskuksia?

Vai olisiko fiksumpaa rakentaa sadat keskukset Pohjois-Ruotsiin lyhyen piuhan
päähän?
Fiksu jättäisi ne datakeskukset rakentamatta kokonaan, joten ei taida sielläkään niin hirveän viisaita olla . Tai no, jos laittaa riittävät verot sille datakeskuksien sähkölle, niin sitten olisi viisasta antaa rakentaa.
 
Ruotsi on talousasioissa aina ollut vähän Suomea fiksumpi, niin mikä intressi Ruotsilla olisi rakentaa/antaa rakentaa lisää siirtolinjoja (esim Aurora 2) vain ja ainoastaan pyörittämään Suomen datakeskuksia?
Aurora kakkosella Ruotsi liittyy suomalaiseen tuulivoimaan, jolloin Suomesta saadaan tuulisella säällä halpaa sähköä ja voidaan olla ajamatta ruotsalaista vesivoimaa. Kun ei tuule ja hinta on korkea, niin sitten voidaan tuupata vesivoimaa Suomeen. Profit ainakin Svenska kraftnätin vinkkelistä.
 

Odotellaan ensi vuoden loppupuolelle uutta parempaa roottoria. Eilen tuli varaosaroottori, mutta nämä kaikki taitaa olla jotain B-stockkia, joka ei kestä ajaa täydellä teholla. Olisi voinut kuvitella, että varastoon olisi tilattu joku ihan kunnon roottori ennen tämän ongelman alkamista (kun kuitenkin on kaksi reaktoria, johon pitäisi olla vararoottorit). Tämä sama ongelma on jatkunut jo vuosia. Olisiko ollut 2023, kun tämä roottori saaga alkoi OL2:ssa ja yksikään varastossa ollut tai saatu roottori ei vielä ole kestänyt ajaa täydellä teholla.
 
Odotellaan ensi vuoden loppupuolelle uutta parempaa roottoria. Eilen tuli varaosaroottori, mutta nämä kaikki taitaa olla jotain B-stockkia, joka ei kestä ajaa täydellä teholla. Olisi voinut kuvitella, että varastoon olisi tilattu joku ihan kunnon roottori ennen tämän ongelman alkamista (kun kuitenkin on kaksi reaktoria, johon pitäisi olla vararoottorit). Tämä sama ongelma on jatkunut jo vuosia. Olisiko ollut 2023, kun tämä roottori saaga alkoi OL2:ssa ja yksikään varastossa ollut tai saatu roottori ei vielä ole kestänyt ajaa täydellä teholla.
TM:n 2024 uutisen perusteella täysin uusi roottori on ilmeisesti tilattu jo joskus 2022 mutta näiden toimituksissa "hieman" kestää:
”Näin isot roottorit on yleensä sovitettu jokaiselle generaattorille erikseen. Uusien roottorien toimitusajat ovat siksi pitkiä, yleensä useita vuosia. Meillä on ollut tilauksessa yksi uusi roottori jo useamman vuoden, ja sen valmistus on viivästynyt”, Aho toteaa.
 
Paljonkohan hyötysuhdetta hävittäisiin jos sen ydinmyllyn perässä olisi vaan X-kpl 500MW termisen tehon turbiineita sen sijaan, että laitetaan 1x just oikean kokoinen?

Olisi meinaan huollettavuuden kannalta vähän parempi jos olisi tusinan verran samanlaisia 500MW turbiineita vierekkäin pyörimässä ja niille aina 3-4 varaosasettiä tallella vs. uniikkeja lumihiutalevehkeitä joihin ei saa varaosia mistään ikinä millään toimitusajalla?

Puhumattakaan kustannusedusta kun kaikki mantereen modernihkot nuket ajettaisiin samalla standarditurbiinilla joita tehtäisiin sitten liukuhihnalta jossain tasaisen tappavaa tahtia.
 
TM:n 2024 uutisen perusteella täysin uusi roottori on ilmeisesti tilattu jo joskus 2022 mutta näiden toimituksissa "hieman" kestää:
”Näin isot roottorit on yleensä sovitettu jokaiselle generaattorille erikseen. Uusien roottorien toimitusajat ovat siksi pitkiä, yleensä useita vuosia. Meillä on ollut tilauksessa yksi uusi roottori jo useamman vuoden, ja sen valmistus on viivästynyt”, Aho toteaa.
Kyllä, mutta kun varastossa on hillottu ties kuinka kauan noita b-stock roottoreita. Ovatko lie olleet jo yli vuosikymmen. Turbiinit modernisoitiin muistaakseni jo 2011, jolloin olisi samalla jo pitänyt tilata toimivat varaosaroottorit. Kait niitä nyt 15v aikana saa muutoman varastoon?
 
Ongelmahan on nyt se että datateollisuuslaitokset nostavat kuluttajien sähkönhintaa täysin kohtuuttomasti.

Tämä on erittäin haitallista, mutta onneksi valtio voi mätkäistä datateollissudelle veroja ja tukea saaduilla tuloilla kansalaisten sähkönhintaa ihan suoraan, kunnes maksimihinta on esin 20 senttiä / kilowattitunti. Tämä on nopea operaatio, toisin, kun voimaloiden rakentaminen, eikä vaadi paljonkaan vaivaa, joten tästä kannattaa lähteä liikkeelle..
 
Kyllä, mutta kun varastossa on hillottu ties kuinka kauan noita b-stock roottoreita. Ovatko lie olleet jo yli vuosikymmen. Turbiinit modernisoitiin muistaakseni jo 2011, jolloin olisi samalla jo pitänyt tilata toimivat varaosaroottorit. Kait niitä nyt 15v aikana saa muutoman varastoon?
Mitään ei voi koskaan tapahtua, joten miksi vaivautua. Aina saa muutenkin priimaa jos siltä tuntuu, kunhan tilaa. Tämä lienee ollut ajatuksena. Eikä sitä sähkötehoa niin paljon tarvita, ja muutenkin vain omaan käyttöön. Joku kansallinen turvallisuus ei ole mikään prioriteetti saati sähkön markkinahinta. Omat laitokset vain.

Valtion sääntely on puuttunut kokonaan. Rautakyrvällä olisi pitänyt käskeä. Mutta kun itkuvinkujen pavunlaskijat totesivat, että muutaman pennin saa tästä lisää rahulia. Aikuiset eivät puuttuneet asiaan.

Paljonkohan hyötysuhdetta hävittäisiin jos sen ydinmyllyn perässä olisi vaan X-kpl 500MW termisen tehon turbiineita sen sijaan, että laitetaan 1x just oikean kokoinen?

Olisi meinaan huollettavuuden kannalta vähän parempi jos olisi tusinan verran samanlaisia 500MW turbiineita vierekkäin pyörimässä ja niille aina 3-4 varaosasettiä tallella vs. uniikkeja lumihiutalevehkeitä joihin ei saa varaosia mistään ikinä millään toimitusajalla?

Puhumattakaan kustannusedusta kun kaikki mantereen modernihkot nuket ajettaisiin samalla standarditurbiinilla joita tehtäisiin sitten liukuhihnalta jossain tasaisen tappavaa tahtia.
Tuo on helppo ampua alas ihan maallikkona. Ei missään tapauksessa toimisi. Olisi teknisesti mahdotonta muutenkin ja onnistuessaankin(ei onnistuisi) vaarallista.
 
Tuo on helppo ampua alas ihan maallikkona. Ei missään tapauksessa toimisi. Olisi teknisesti mahdotonta muutenkin ja onnistuessaankin(ei onnistuisi) vaarallista.
Et sitten viitsinyt kertoa miksi pienet generaattorit olisivat mahdottomia/vaarallisia? Välttämättä maallikon ajatukset ei ole koko totuus...
 
Ongelmahan on nyt se että datateollisuuslaitokset nostavat kuluttajien sähkönhintaa täysin kohtuuttomasti.

Tämä on erittäin haitallista, mutta onneksi valtio voi mätkäistä datateollissudelle veroja ja tukea saaduilla tuloilla kansalaisten sähkönhintaa ihan suoraan, kunnes maksimihinta on esin 20 senttiä / kilowattitunti. Tämä on nopea operaatio, toisin, kun voimaloiden rakentaminen, eikä vaadi paljonkaan vaivaa, joten tästä kannattaa lähteä liikkeelle..
Tekoälyltä kun kysyy että kuinka paljon tarvitaan joustamattomia datakeskuksia jotta sähkön tukkuhinta nousee 2 c/kwh (rakennetaan samalla tuulivoimaa saman TWh verran), vastaukseksi tulee 6-12 GW datakeskuksia. Joustamaan kykenevillä datakeskuksilla ei ylärajaa ole. Eli tärkeintä on datakeskusten varavoima/joustokyky niille sadoille tunneille kun sähkön hinta nousee korkeaksi.
 
Tekoälyltä kun kysyy että kuinka paljon tarvitaan joustamattomia datakeskuksia jotta sähkön tukkuhinta nousee 2 c/kwh (rakennetaan samalla tuulivoimaa saman TWh verran), vastaukseksi tulee 6-12 GW datakeskuksia. Joustamaan kykenevillä datakeskuksilla ei ylärajaa ole. Eli tärkeintä on datakeskusten varavoima/joustokyky niille sadoille tunneille kun sähkön hinta nousee korkeaksi.
Suomen kulutus ilman noita datakeskuksia on 12GW ilman pakkastakin. 12GW joustamattomia datakeskuksia tyynellä säällä tarkoittaa sitä, että Suomen sähköstä 100% menee datakeskuksille ja muu suomi on pimeänä? 12GW on suunnilleen koko Suomen vakaa tuotanto plus tuonti. Sen jälkeen hinta raketoi teollisuuden joustojen ym myötä.

Datakeskus joustaa vasta äärimmäisen korkealla sähkönhinnalla, jolloin se saa siitä riittävästi korvausta.

Varavoimageneraattorit ovat varavoimaa häiriötilanteisiin. Jatkuvan tuotannon generaattorit vaativat eri tekniikkaa ja erilaiset ympäristöluvat.

Joustavuus olisi tosi tärkeää Suomen tuulivoiman varassa, mutta joustolle on kova hinta. Sitä ei tehdä hyväntekeväisyytenä. Miljardien investointia ei makseta seisottamalla. Joka tunti maksaa ja paljon.
 
Suomen kulutus ilman noita datakeskuksia on 12GW ilman pakkastakin. 12GW joustamattomia datakeskuksia tyynellä säällä tarkoittaa sitä, että Suomen sähköstä 100% menee datakeskuksille ja muu suomi on pimeänä?
Olettaen että jostain tuntemattomasta syystä kukaan ei enää investoi uuteen tuotantoon.
 
Olettaen että jostain tuntemattomasta syystä kukaan ei enää investoi uuteen tuotantoon.
No tuossa ylempänä oli oletuksena, että rakennetaan datakeskusten kulutuksen verran uutta tuulivoimaa. Silloin kun ei tuule, ei tuulivoimaa ole oli kapasiteetti teoriassa mitä tahansa.

Silloin 12 GW datakeskukset syövät kaiken Suomen tuottaman ja tuodun sähkön.
 
Suomen kulutus ilman noita datakeskuksia on 12GW ilman pakkastakin. 12GW joustamattomia datakeskuksia tyynellä säällä tarkoittaa sitä, että Suomen sähköstä 100% menee datakeskuksille ja muu suomi on pimeänä? 12GW on suunnilleen koko Suomen vakaa tuotanto plus tuonti. Sen jälkeen hinta raketoi teollisuuden joustojen ym myötä.

Datakeskus joustaa vasta äärimmäisen korkealla sähkönhinnalla, jolloin se saa siitä riittävästi korvausta.

Varavoimageneraattorit ovat varavoimaa häiriötilanteisiin. Jatkuvan tuotannon generaattorit vaativat eri tekniikkaa ja erilaiset ympäristöluvat.

Joustavuus olisi tosi tärkeää Suomen tuulivoiman varassa, mutta joustolle on kova hinta. Sitä ei tehdä hyväntekeväisyytenä. Miljardien investointia ei makseta seisottamalla. Joka tunti maksaa ja paljon.
Datakeskuskset ei kyllä jousta jos viranomaiset ei pakota.
Olettaen että jostain tuntemattomasta syystä kukaan ei enää investoi uuteen tuotantoon.
Listaa talven tyynien päivien sähkön tuotanto investoinnit joita on suunniteltu. Laita vielä monta vuotta rakentamiseen menee.
 
Listaa talven tyynien päivien sähkön tuotanto investoinnit joita on suunniteltu. Laita vielä monta vuotta rakentamiseen menee.
Uutta tuotantoahan rakennettaan väkisinkin, koska ei sähkömyyjillä ole muuten mitään mitä myydä. Kaikki nykyinen tuotanto kun on jo käytännössä myyty nykyiseille asiakkaille. Ei kukaan[1] myy datakeskukselle monivuotista 100MW 24/7 sopimusta ellei ole vastaavaa tuotantoa tarjota - eikä kenellääkään ole sellaista kapasiteettia vapaana, ainakaan ennenkuin nykyisten asiakkaiden pitkä-ikäiset sopimukset on katkolla.

[1] No ruotsissahan oli tuollaisia sopimuksia ja turpaanhan niistä myyja sai
 
Kyllähän esim. noita kaasuvoimaloita on alettu rakentaa hintapiikkejä varten. Eiköhän vapaa markkina ratkaise, että kannattaako mieluummin rakentaa vaikka uusia ydinvoimaloita vai sitten tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuja, moottorivoimaloita jne.

 
Kyllähän esim. noita kaasuvoimaloita on alettu rakentaa hintapiikkejä varten. Eiköhän vapaa markkina ratkaise, että kannattaako mieluummin rakentaa vaikka uusia ydinvoimaloita vai sitten tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuja, moottorivoimaloita jne.

Tarviiko muuta sanoa:
Voimalaitoksen kokonaisteho on 43 megawattia.
 
Tarviiko muuta sanoa:

Ei ole ainoa EPV:n voimalaprojekti:

Eli kolme muuta vastaavan kokoista suunnitteilla. Eikä tuossa nyt olennaista ole tässä vaiheessa vielä se, että kuinka suuria ne ovat, vaan enemmänkin se, että kiinnostusta löytyy. Noiden pienten moottorivoimaloiden hyvä puoli on juurikin se, että niitä voidaan rakentaa hiljalleen tarpeen mukaan.
 
Datakeskuskset ei kyllä jousta jos viranomaiset ei pakota.
Tein simppelin kyselyn datakeskuksessa asuvalle gemini-tekoälylle, missä vaiheessa jousto on mahdollinen. Oletuksena oli yksinkertaisilla luvuilla miljardin investointi 10v takaisinmaksuajalla ja kiinteä 50€/MWh sähkösopimus. Erinäisten vaiheiden jälkeen tuli sellainen lukema kuin ~3000€/MWh, jolloin voi pudottaa kuormaa ja yhä katetaan investoinnin kulut ja palvelun osittain myymättä jäääminen. Kuormaa voidaan siirtää muihin maihin, mutta jos käyttäaste on tapissa, jotakin jää myymättä.

Eli ei se jousto halvenna mitään sähkön hintaa, mutta voi ehkäistä kiertävät sähkökatkot. Miljardin investoinnin poisto/v on 100 miljoonaa ja se jaettuna vuoden tunneilla on vajaa 12000€/h pelkkiä pääomakuluja. Jos takaisinmaksu on 5v, kerro tuntihinta kahdella.
 
Tein simppelin kyselyn datakeskuksessa asuvalle gemini-tekoälylle, missä vaiheessa jousto on mahdollinen. Oletuksena oli yksinkertaisilla luvuilla miljardin investointi 10v takaisinmaksuajalla ja kiinteä 50€/MWh sähkösopimus. Erinäisten vaiheiden jälkeen tuli sellainen lukema kuin ~3000€/MWh, jolloin voi pudottaa kuormaa ja yhä katetaan investoinnin kulut ja palvelun osittain myymättä jäääminen. Kuormaa voidaan siirtää muihin maihin, mutta jos käyttäaste on tapissa, jotakin jää myymättä.

Eli ei se jousto halvenna mitään sähkön hintaa, mutta voi ehkäistä kiertävät sähkökatkot. Miljardin investoinnin poisto/v on 100 miljoonaa ja se jaettuna vuoden tunneilla on vajaa 12000€/h pelkkiä pääomakuluja. Jos takaisinmaksu on 5v, kerro tuntihinta kahdella.
Jos näitä tunteja on tarpeeksi toki teollisuus ajaa tuotantonsa alas. Epäilen että datakeskuskset ei ole ensimmäisenä ajamassa tuotantonsa alas ja kärsijänä on käytännössä pienempi teollisuus, tuotanto ja tietysti kotitaloudet
 
Tein simppelin kyselyn datakeskuksessa asuvalle gemini-tekoälylle, missä vaiheessa jousto on mahdollinen. Oletuksena oli yksinkertaisilla luvuilla miljardin investointi 10v takaisinmaksuajalla ja kiinteä 50€/MWh sähkösopimus. Erinäisten vaiheiden jälkeen tuli sellainen lukema kuin ~3000€/MWh, jolloin voi pudottaa kuormaa ja yhä katetaan investoinnin kulut ja palvelun osittain myymättä jäääminen. Kuormaa voidaan siirtää muihin maihin, mutta jos käyttäaste on tapissa, jotakin jää myymättä.

Eli ei se jousto halvenna mitään sähkön hintaa, mutta voi ehkäistä kiertävät sähkökatkot. Miljardin investoinnin poisto/v on 100 miljoonaa ja se jaettuna vuoden tunneilla on vajaa 12000€/h pelkkiä pääomakuluja. Jos takaisinmaksu on 5v, kerro tuntihinta kahdella.

Toi on ihan sama vaikka laskisit sen itse tupakkiaskin kannessa. Luku on suuntaa antava. Todellisuudessa datakeskukset tuskin aiheuttavat sähkön loppumista koska niiden liittymäsopimuksissa (ainakin tuoreemmissa) on FG:n klausuuli joka antaa sähkön puutetilanteessa FG:lle oikeuden tiputtaa liittymän antotehoa ja estää näin esim. taajuuden romahdus. Sähkön hinnan osalta nuo mahdolliset joustot estänevät ihan tappihinnat, mutta se joustaminen riippuu todella vahvasti siitä mitä siellä keskuksessa pyöritetään ja minkälainen sähkösopimus keskuksella on. Asiat eivät todellisuudessa ole lähellekään niin mustavalkoisia kuin täällä keskustelijat esittävät, lähinnä siis sähkösopimusten ja toisaalta kapasiteetin joustokyvyn osalta.

Fakta on silti että keskukset tulevat tiukentamaan tasetilannetta, nostamaan keskimääräistä sähkönhintaa ja tarjoavat kansantaloudellisesti hyvin vähän mitään vastapainoksi.
 
Toki suuntaa-antava ja hattuvakioita käytetty. Ei sitä kukaan pysty tarkasti laskemaan asianosaisia lukuunottamatta. Tuo 3000€/MWh estäisi spot-rajoittimen paukkumisen, sähkön loppumisen ja datakeskuksen taloudelliset tappiot. Että siinä mielessä luku voi olla jokseenkin alueella.

Fingridin tehorajoitustuntien määrä/v tulee kasvamaan käsi kädessä datakeskusten määrän kanssa. Onko uudemmilla huonommat ehdot esim h/v vajaalla teholla vai huononevatko vanhempienkin keskusten ehdot pikkuhiljaa? Vai korvataanko kipu lyömällä riittävästi rahaa kouraan?
 
Viimeksi muokattu:
Miten nämä Fingridin tehon rajoitukset oikein toimii? Käsittääkseni niitä käytetään vain verkon romahduksen estämiseen. Jos näin on rajoitukset eivät vaikuta suoraan sähköpörssin hintaan. Päivän sisäiseen kaupankäyntiin vaikuttavat mutta tuossa tilanteessa tilanne on joka tapauksessa aika sekaisin.
 
Miten nämä Fingridin tehon rajoitukset oikein toimii? Käsittääkseni niitä käytetään vain verkon romahduksen estämiseen.
Silloin lienee sama asia kuin kiertävä sähkökatko, jolla estetään verkon totaalinen kyykkääminen = taajuuden romahdus, mikä laukoisi voimaloita irti verkosta ja tekisi lopulta totaalisen blackoutin. Siitä sitten heräteltäisiin verkkoa pikkuhiljaa ja synkronoitaisiin voimalaitoksia verkkoon päivä tai muutama. Espanjassahan kävi noin, mutta ei ylikuorman takia sinällään.
 
Viimeksi muokattu:
Miten nämä Fingridin tehon rajoitukset oikein toimii? Käsittääkseni niitä käytetään vain verkon romahduksen estämiseen. Jos näin on rajoitukset eivät vaikuta suoraan sähköpörssin hintaan. Päivän sisäiseen kaupankäyntiin vaikuttavat mutta tuossa tilanteessa tilanne on joka tapauksessa aika sekaisin.

Niillä ei ole mitään vaikutusta sähkön hintaan, eikä saakaan olla. Jos datakeskus haluaa itse leikata vaikka sähkönkäyttöään 1€/kWh kohdalla niin sen voi tehdä helposti sähköpörssin kautta. Nämä rajoitukset eivät myöskään vaikuta päivän sisäisiin kauppoihin suoraan, mutkan kautta kylläkin mutta vasta sitten kun ne ovat pamahtaneet päälle. Ne mistä minä tiedän ovat ihan puhtaita oikeuksia FG:lle kuristaa tehoa 30 prosentilla tarvittaessa, joissakin muissa sopimuksisa voi olla muitakin lukuja. Veikkaan että vielä uudemmissa sopimuksissa voi olla vielä suurempiakin prosentteja.

Toki suuntaa-antava ja hattuvakioita käytetty. Ei sitä kukaan pysty tarkasti laskemaan asianosaisia lukuunottamatta. Tuo 3000€/MWh estäisi spot-rajoittimen paukkumisen, sähkön loppumisen ja datakeskuksen taloudelliset tappiot. Että siinä mielessä luku voi olla jokseenkin alueella.

Fingridin tehorajoitustuntien määrä/v tulee kasvamaan käsi kädessä datakeskusten määrän kanssa. Onko uudemmilla huonommat ehdot esim h/v vajaalla teholla vai huononevatko vanhempienkin keskusten ehdot pikkuhiljaa? Vai korvataanko kipu lyömällä riittävästi rahaa kouraan?

FG:llä on tiettyjä klausuuleja noissa sopimuksissa että pystyvät tarkistamaan sopimuksen ehtoja myöhemminkin ja siinä ei paljon mitään korvauksia tarvitse näyttää. Kantaverkko asettaa ehdot ja niitä on pakko noudattaa, jos ei ehdot kelpaa niin voi olla ilman liittymää. Taisi olla pari kesää sitten kun FG yksipuolisesti ilmoitti tuulivoiman tuottajille että tietyllä alueella ei saa tuottaa kuin näin ja näin paljon kun verkko ei ole riittävän vahva ottamaan täysiä tehoja vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmahan on nyt se että datateollisuuslaitokset nostavat kuluttajien sähkönhintaa täysin kohtuuttomasti.

Tämä on erittäin haitallista, mutta onneksi valtio voi mätkäistä datateollissudelle veroja ja tukea saaduilla tuloilla kansalaisten sähkönhintaa ihan suoraan, kunnes maksimihinta on esin 20 senttiä / kilowattitunti. Tämä on nopea operaatio, toisin, kun voimaloiden rakentaminen, eikä vaadi paljonkaan vaivaa, joten tästä kannattaa lähteä liikkeelle..
Paljon suurempi ongelma tällä hetkellä on, että sähkön tuotanto on tällä hetkellä kannattamatonta. Tuulivoimalat takoo tappiota noin 50% liikevaihdostaan. Sähkön hinta ei ole lähelläkään sellaista tasoa, että esim. uuden ydinvoimalan rakentaminen kannattaisi.
Nyt meillä on edessä kaksi vaihtoehtoa:
1) Sähkön kysyntä ei kasva ja tuotantoa ajetaan alas, kunnes sähkön hinta nousee tasolle, jolla tuotanto on kannattavaa. Vanhat ydinvoimalat suljetaan, kun alkaa olla isompaa remontin tarvetta.
2) Sähkön kysyntä kasvaa ja hinta nousee. Uutta tuotantoa rakennetaan ja uusi ydinvoimalakin on mahdollinen, jos hinta nousee tasolle, jossa se on kannattava.
Sitä voitte itse pohtia, kumpi on kansantaloudellisesti se parempi skenaario.
Sähköfutuurit ovat edelleen erittäin edullisia ja esim. Fortum on myynyt vuoden 2027 energiatuotannostaan 65% etukäteen hintaan 41€/MWh.
 
Paljon suurempi ongelma tällä hetkellä on, että sähkön tuotanto on tällä hetkellä kannattamatonta.
Haluaisin kyllä nyt jotain faktaa tämän väitteen tueksi.

Tuulivoimalat takoo tappiota noin 50% liikevaihdostaan. Sähkön hinta ei ole lähelläkään sellaista tasoa, että esim. uuden ydinvoimalan rakentaminen kannattaisi.
Tuulivoiman luonnollisesti tekee tappiota, kun isot investoinnit on päällä ja ne vedettiin velkavivulla. Ihan sama kaikkien isojen sähkötuotanto investointien kanssa, ne alkaa tuottamaan vasta kun ne on maksettu. Uusi ydinvoima nyt on niin kallista tällä hetkellä Euroopassa, että sähkönhinta pitäisi tuplata. Toivottavasti uuden ydinvoiman kustannukset lähtee laskuun kun ydinvoimalla on aika kova buumi menossa.

Nyt meillä on edessä kaksi vaihtoehtoa:

1) Sähkön kysyntä ei kasva ja tuotantoa ajetaan alas, kunnes sähkön hinta nousee tasolle, jolla tuotanto on kannattavaa. Vanhat ydinvoimalat suljetaan, kun alkaa olla isompaa remontin tarvetta.
Tämä nyt ei ole mitenkään realistinen skenaario. Hinta nousee jatkuvasti kun kysyntä kasvaa jatkuvasti. Mitään signaalia ei ole nähtävissä, että kysyntä laskisi. Vanhan ydinvoiman tuotantokunnukset on niin matalat, että aivan varmasti se myynti on kannattavaa nykyiselläkin hintatasolla aivan kuten se on vanhan vesivoimankin osalta Suomessa.
Sähköfutuurit ovat edelleen erittäin edullisia ja esim. Fortum on myynyt vuoden 2027 energiatuotannostaan 65% etukäteen hintaan 41€/MWh.
Se, että Fortum on mennyt myymään sähköä halvalla syystä x ei tee sähköstä meillä halpaa. Katsoo nyt vaikka Norpool tämän vuoden hintoja, niin keskihinta on 65€/MWh. Myös Ruotsissa & Norjassa sähkönhinta on reilussa nousussa.
 
Ei taaskaan liity meidän sähköverrkkoihin ja hintoihin suoraan - mutta nyt New Yorkin osavaltio on asettanut vuoden rakennuskeillon datakeskuksille (>= 50 MW) jotta asetukset toiminnalle voidaan järkeistää, kun merkittävästi yhteisöjen resursseja, sähkö, vesi, raaka-aineet, käyttää. Myös verohelpotusten poistamista selvitetään...

Valitsin nyt Reutersin uutisen linkatttavaksi tähän
 
Paljon suurempi ongelma tällä hetkellä on, että sähkön tuotanto on tällä hetkellä kannattamatonta. Tuulivoimalat takoo tappiota noin 50% liikevaihdostaan. Sähkön hinta ei ole lähelläkään sellaista tasoa, että esim. uuden ydinvoimalan rakentaminen kannattaisi.
Nyt meillä on edessä kaksi vaihtoehtoa:
1) Sähkön kysyntä ei kasva ja tuotantoa ajetaan alas, kunnes sähkön hinta nousee tasolle, jolla tuotanto on kannattavaa. Vanhat ydinvoimalat suljetaan, kun alkaa olla isompaa remontin tarvetta.
2) Sähkön kysyntä kasvaa ja hinta nousee. Uutta tuotantoa rakennetaan ja uusi ydinvoimalakin on mahdollinen, jos hinta nousee tasolle, jossa se on kannattava.
Sitä voitte itse pohtia, kumpi on kansantaloudellisesti se parempi skenaario.
Sähköfutuurit ovat edelleen erittäin edullisia ja esim. Fortum on myynyt vuoden 2027 energiatuotannostaan 65% etukäteen hintaan 41€/MWh.
No, sehän on selvää, että tuurivoimalat takovat hyvinkin helposti tappioita:
Kun ei tuule -> ei tuotantoa.
Kun tulee -> mennään helposti ylityotannon puolelle, jolloin sähköstä maksetaan huonosti.

Ei siinä mitään ihmettä ole, ettei kannata. Jos olisivat fiksuja, niin rakentaisivat voimaloiden kylkeen kunnon akkupaketteja.. Ehkä suola-akut korjaavat tilannetta vähäsen. Akkujen rakentamiseen pitäisi olle ehdottomasti ulkoisia lisäkannustimia aurinko ja tuurivoimalle..

Nuo futuuriheitot jonnekin esim muutaman kuukauden /vuoden päähän on käytännössä melko turhia. Hintä määräytyy niiden perusteella vain jonkinverran pitkissä sopimuksissa. Pörssisähkö ym ovat hinnaltaan mitä sitten ovat, ihan täysin tuotannosta ja kulutuksesta riipuvat. Ja kiinteätkin sopparit voivat raueta, jos vivuttaa jostain oikein epämääräisestä firmasta sopparin, joka pistää pillit pussiin, kun sähkön hinta hieman pompsahtaa..
 
Tässä siis ulkomainen omistaja myy toiselle ulkomaiselle omistajalle...

Riippumatta onko omistaja ulkomainen tai kotimainen, niin taitaa kaikkia koskea kohtuu tiukka sääntely miten hinnoittelua voi täällä harrastaa(=nostaa). Vastaavasti riippumatta mistä omistaja on, niin todennäköisesti halu on tehdä mahdollisimman kovaa tulosta, niin hintoja korotettaneen sen verran kun säännöt sallii. Toki jos valtio on omistajana niin sitten asia olisi eri, mutta ei Fortumkaan ollut varsinaisesti suomen valtio(vaikka enemmistön omistaakin).

No, sehän on selvää, että tuurivoimalat takovat hyvinkin helposti tappioita:
Kun ei tuule -> ei tuotantoa.
Kun tulee -> mennään helposti ylityotannon puolelle, jolloin sähköstä maksetaan huonosti.

Suurin osa ajasta ollaan kuitenkin jossakin näitten ääripäitten välissä, jolloin kannattavuuden päätteleminen ei ole ehkä ihan noin yksioikoista...
 
Jos jotain positiivista tuosta Caruna-kaupasta etsii, niin ostaja on pörssilistattu yritys, jonka pääkonttori on Espanjassa. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollista korkeampaa siirtohintaa vastaan on mahdollista varautua ostamalla Iberdrolan osakkeita, jolloin siis omistaa itse siivun Carunankin siirtoverkosta. Espanjalla ja Suomella on ilmeisesti ihan toimiva verosopimus, joten osinkoja ei veroteta kahteen kertaan. Nyt kuka tahansa voi omistaa itse siivun sähköverkkoa ja nauttia myös tuotoista. Tämän edellisen omistajan kanssa ei vastaavaa mahdollisuutta ollut. Omasta mielestäni tuo on merkittävä parannus edellisiin omistajiin verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Jos jotain positiivista tuosta Caruna-kaupasta etsii, niin ostaja on pörssilistattu yritys, jonka pääkonttori on Espanjassa. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollista korkeampaa siirtohintaa vastaan on mahdollista varautua ostamalla Iberdrolan osakkeita, jolloin siis omistaa itse siivun Carunankin siirtoverkosta. Espanjalla ja Suomella on ilmeisesti ihan toimiva verosopimus, joten osinkoja ei veroteta kahteen kertaan. Nyt kuka tahansa voi omistaa itse siivun sähköverkkoa ja nauttia myös tuotoista. Tämän edellisen omistajan kanssa ei vastaavaa mahdollisuutta ollut. Omasta mielestäni tuo on merkittävä parannus edellisiin omistajiin verrattuna.
Lohduttaa, jos sähkönsiirtohinta nousee esim 40%, mutta saat osinkotuottoa firman osakkeista joitain senttejä?

Toisaalta pääsee kokemaan suurempaa nautintoa, jos ei itse asu Carunan alueella, mutta joku tuttu asuu. Pääsee nauramaan kuinka on osavaikuttamassa hänen sähkönsiirtohinnan nousuun.
 
Vaihdoin kulutusvaikutussopimukseen, joten veikkaan lauhaa ja tuulista talvea.

Varmaa on ainoastaan se, että mistään ei voi tietää mitään etukäteen.
 
Lohduttaa, jos sähkönsiirtohinta nousee esim 40%, mutta saat osinkotuottoa firman osakkeista joitain senttejä?

Toisaalta pääsee kokemaan suurempaa nautintoa, jos ei itse asu Carunan alueella, mutta joku tuttu asuu. Pääsee nauramaan kuinka on osavaikuttamassa hänen sähkönsiirtohinnan nousuun.
40% nousu nykylailla ei ole mahdollinen ainakaan välittömästi. Vaikka täällä peesataankin kovasti sosialistimediaa, niin käyttäkää vähän järkeänne; kumpi on parempi omistaja sähköverkolle:
1) Yksityinen pääomasijoittaja, jonka pääasiallinen interessi on maksimoida tuotot rahoistushimmeleitä hyödyntäen.
2) Pörssilistattu kansainvälinen energiayhtiö, jolla on pitkä historia sähköverkkojen kehittämisessä ja jota voit omistaa myös itse.
 
40% nousu nykylailla ei ole mahdollinen ainakaan välittömästi. Vaikka täällä peesataankin kovasti sosialistimediaa, niin käyttäkää vähän järkeänne; kumpi on parempi omistaja sähköverkolle:
1) Yksityinen pääomasijoittaja, jonka pääasiallinen interessi on maksimoida tuotot rahoistushimmeleitä hyödyntäen.
2) Pörssilistattu kansainvälinen energiayhtiö, jolla on pitkä historia sähköverkkojen kehittämisessä ja jota voit omistaa myös itse.
Nyt energiayhtiö tarjosi Carunasta hinnan, josta ei voinut kieltäytyä. Toisin sanoen kalliilla. Toisinsanoen sijoitetun pääoman tuottovaade tekee painetta nostaa hintoja.

Caruna kuuluu sähkönsiirtoon, eikä siitä saisi keskustella tässä ketjussa.
 
Nyt YLE myös varoittelee ensi talven sähkön hinnasta.
Ei tosin mitään uuutta artikkelissa ole meille jotka hintoja ja niiden kehitystä muutenkin seuraa.

Sähkö voi olla kallista ensi talvena – taustalla kaksi tekijää

Uusissa kiinteähintaisissa 12 kuukauden määräaikaisissa sopimuksissa edullisimmat arvonlisäverolliset hinnat ovat tällä hetkellä kuukausimaksuineen noin 12–12,5 sentin haarukassa kilowattitunnilta.
Onko minulta jäänyt jotain ymmärtämättä? Eiväthän 12kk:n sopimusten hinnat ole likikään tuolla tasolla. Toimittaja olisi voinut helposti tarkistaa asian eikä uskoa Energiateollisuus ry:n edustajaa. Surkeaa on uutisointi.
 
Täällä jo valmiiksi keskustelua Carunan myynnistä. Ei jatketa tässä ketjussa:

 
Suomen luonnonsuojeluliiton kannanotto dada keskuksista:

"Datakeskusten rakentamista ei tule sallia ilman tietoa sähkön toimituksesta ja siirrosta. Sähkön tulee olla päästötöntä ilmastovaikutusten takia.
...
Datakeskusten aiheuttama sähkönkulutus on poikkeuksellisen suurta suhteessa niiden pitkän aikavälin työllisyys- ja aluetalousvaikutuksiin. Tulisikin kriittisesti arvioida, onko datakeskusten yhteiskunnallinen hyöty riittävä suhteessa niiden aiheuttamiin haittoihin
...
Suomessa sähkö on Euroopan halvimpia ja se tuotetaan suurelta osin päästöttömästi. Vakaa
toimintaympäristö ja sähköverkko ovat merkittävä etu teollisille toimijoille. Datakeskuksille ei tule
luoda uutta tukijärjestelmää.
"

 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 967
Viestejä
5 315 451
Jäsenet
84 389
Uusin jäsen
RetKiKimppa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom