Mitä on luvassa?
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Kyllä se keskihinta kipuaa päälle 10c kunhan datakeskukset jotka ovat rakennusvaiheessa valmistuvat.
Siihen on vielä aikaa ja tämän hetken kiinteät kun tahtovat olla jo nyt yli 10 snt/ kWh niin pörssillä on vielä pitkään hyvä nauttia viiden sentin keskihinnasta pitkällä tarkastusvälillä.
Viiden sentin keskihintaan on jatkossa täysin mahdotonta päästä vuositasolla. Ehkä, jos olet kaukolämmitteisen kerrostaloasunnon asukki ja ainoa suurikulutuksellinen sähkönkuluttaja asunnossasi on sähkökiuas ja liesi, joita voit käyttää vain kun sähkö on halpaa - mutta muuten et.
Miksi kerrostaloasunto? Miten olisi kaukolämmitteinen omakotitalo, puulämmitteinen kiuas, sähköauto ja LVV?
Kyse on todennäköisesti sattumasta, sillä ainakin Ilmatieteen laitoksen mukaan "El Niñon vaikutukset Suomen säähän ovat siis niin pieniä, että ne helposti häviävät luontaiseen säävaihteluun. Täten pelkästään El Niñon perusteella ei pysty tekemään luotettavia pitkän aikavälin ennusteita Suomen säästä."
Ennusteissa super-El Niño – vuodesta 2027 on tulossa todennäköisesti ennätyslämmin
IL on väärässä. Jos katsotaan voimakkaita El Ninoja:
81-82 El Nino:
- 81 joulukuu: Erittäin kylmä (anomalia -6,57 astetta)
- 82 tammikuu: Erittäin kylmä (anomalia - 7,68 astetta)
- 82 helmi-maaliskuu: Lämpimiä (anomalia plussan puolella)
86-87 El Nino
- 86 joulukuu: Erittäin kylmä
- 87 tammikuu: Erittäin kylmä
- 87 helmi-maaliskuu: Lämpimiä (anomalia plussan puolella)
97-98 El Nino
- Tämä on poikkeus; Joulu-tammikuu vain pienillä poikkemilla ja helmi-maaliskuu kylmiä
Eli viidestä erittäin voimakkaasta El Ninosta neljässä oli erittäin kylmä tammikuu ja lämmin helmi-maaliskuu. Kolmessa lisäksi erittäin kylmä joulukuu.
Luotan dataan enemmän kuin Ilmatieteen laitokseen.
Viidestä? Sinähän mainitset kolme, joista 81-82 ja 86-87 eivät edes olleet super-El Niñoja. Muutenkin viiden otanta on niin pieni, että siitä ei voi tehdä oikein mitään johtopäätöksiä. Luotan Ilmatieteen laitoksen tutkijoihin.
Jaa kyllä tuo teksti on aika selkeää
Omat havainnot viimeisltä talvelta on se että polaaripyörre on ollu suhteelisen vaihteleva, ja SSW tapahtumia on aika yleisiä vrt aikaisempien vuosien. Tämä antaa mahdollisuuden siihen että koetaan joko erittäin kirpeitä pakkasia kuten viime talvi, tai sitten jos tuo polaaripyörre laskee eri paikkaan (Vaikka siperia tai pohjoisamerikkaa) niin meillä on erittäin leuhto talvi.
50%/60% ensitalvena on joko vitun kylmää tai pinaatti kasvaa helmikuussa.
Meni tuon 81-82:n kohdalla vuodet sekaisin. Oikea oli 82-83. Mutta sellaisia El Niñoja, joissa ONI on ylittänyt arvon kaksi on esiintynyt vuodesta 1950 lähtien:
El Niño 65-66
- Koko talvi 65-66 erittäin kylmä. Helmikuun -66 koko Suomen poikkeama -10,65 astetta
El Niño 72-73
- Hyvin keskimääräinen talvi. Helmikuu hyvin lämmin (poikkeama +4,65 astetta)
El Niño 82-83
- Hyvin keskimääräinen talvi.
El Niño 97-98
- Alkutalvi tavanomainen. Helmi-maaliskuu kylmiä (helmikuun poikkeama -3,69 astetta)
El Niño 2014-2016
- Joulukuu 2015 lämmin
- Tammikuu 2016 erittäin kylmä (poikkeama -5,88 astetta)
El Niño 2023-2024
- Joulukuu 2023 kylmä
- Tammikuu 2024 kylmä (poikkeama -4,18 astetta)
Se talvi 86-87 oli myös El Niño-talvi - vaikka luokitus jäikin luokituksessa hieman voimakkaimman alle (suurin ONI +1.7). Kyseinen talvi on toiseksi kylmin yli sataan vuoteen.
Edelleenkin väittäisin, että voimakkaan El Niñon aikaan on suurempi todennäköisyys kylmälle talvelle ja nimenomaan kylmälle alkutalvelle.
Viimeksi muokattu:
1987 talven toistuessa olisi kiva katsella Suomen ulkopuolelta, mitä tulisi tapahtumaan sähkön hinnalle ja saatavuudelle. Suomessa en haluaisi olla.
Täällä idässä -30 on aikalailla yleinen käytännön maksimi ja joskus harvoin saattaa yöllä hetkellisesti käydä -32-34. 1987 oli monta viikkoa (3?) putkeen ~-40. Muistan elävästi, sillä olin lukiossa siihen aikaan. Bussit jäätyivät ja ulkona pystyi kävelemään ehkä kilometrin verran ennen kuin naama jäätyi. 1987 lämpö tehtiin polttamalla mitä tahansa siihen aikaan poltettiinkaan ja öljyä ja muuta paloin valtavasti. En ollenkaan usko, että sähköllä saataisiin sellaisia lämpötehoja mitenkään ulos tänä päivänä. Kulutus voisi olla 20000MW luokkaa ja siihen ei riitä omat eikä varastetut.
Täällä idässä -30 on aikalailla yleinen käytännön maksimi ja joskus harvoin saattaa yöllä hetkellisesti käydä -32-34. 1987 oli monta viikkoa (3?) putkeen ~-40. Muistan elävästi, sillä olin lukiossa siihen aikaan. Bussit jäätyivät ja ulkona pystyi kävelemään ehkä kilometrin verran ennen kuin naama jäätyi. 1987 lämpö tehtiin polttamalla mitä tahansa siihen aikaan poltettiinkaan ja öljyä ja muuta paloin valtavasti. En ollenkaan usko, että sähköllä saataisiin sellaisia lämpötehoja mitenkään ulos tänä päivänä. Kulutus voisi olla 20000MW luokkaa ja siihen ei riitä omat eikä varastetut.
Jep, talven 84/85 tai 86/87 toistuminen olisi katastrofi nykyiselle sähköjärjestelmälle. Emme ole mitenkään varautuneet tuollaisen toistumiselle.
Otettava huomioon sekin, että silloin keskitalvella aurinkovoima on tasan 0MW ja jos pakkasta on -40, silloin erittäin suurella todennäköisyydellä tuulivoiman tuotto on samaa tai heikkoa luokkaa.
Tein tekoälyllä simulaation pörssisähkön hinnasta, jos 1987 toistuisi sellaisenaan pakkasen ja tuulen osalta. Uskoo ken tahtoo. Sähkö ei todennäköisesti vielä katkeaisi.
- Aamun ja illan piikit (klo 7–10 ja 16–20): Hinta iskisi maksimiin (4 €/kWh) joka ikinen arkipäivä.
- Keskipäivä (klo 10–16): Hinta pysyisi erittäin korkeana (1–3 €/kWh), mutta voisi ajoittain laskea hieman hintakaton alapuolelle, jos teollisuuden suuret kulutusjoustot ja Ruotsin tuonti alkavat tasapainottaa tilannetta.
- Yötunnit (klo 23–06): Hinta putoaisi selvästi (esim. 20–50 snt/kWh).
Katto voi nousta: Sähkömarkkinoiden sääntöjen mukaan Nord Poolin hintakatto nousee automaattisesti, jos toteutunut hinta saavuttaa tietyn tason. Jos hinta paukkuu 4 euroilssa useita päiviä, uusi katto voisi lopputalvesta olla jo 5 €/kWh tai enemmän.
Viimeksi muokattu:
Suomen logistiikka ei kestäisi 1987 tapaista talvea. Polttoainetta ei saataisi CHP-laitoksille, raaka-aineita ei saataisi tehtaille, mahdollisesti myös juomaveden tuotanto olisi vaakalaudalla. Kaupoista loppuisi ruoka ja kaikki mahdollinen tavara. Nykyiset tavaraliikenteen kulkuneuvot suunnitellaan alueella, joissa ei ole Suomen, saatikka 1987 kaltaista talvea.
Meillä oli -87 vielä Inkoon hiilivoimala ja monta muuta nyt alasjaettua lauhdelaitosta sekä ainakin 1000 MW enemmän kaupunkien CHP-tuotantoa kuin nyt. Tuolloin kovan pakkaspäivän sähköntuotanto oli aivan toisella tasolla kuin nykypäivänä. Nyt jouduttaisiin kiertäviin sähkökatkoihin samassa tilanteessa. Luultavasti tuollaisen talven jälkeen alkaisi syyllisten etsintä hyvin nopeasti.
Plus että silloin kerrostalo- ja rivitalotaloyhtioitä plus lukemattomia omakotitaloja lämmitettiin öljyllä omassa kattilassa jne. Nyt sähköllä lämpöpumput, sähkökattilat jne.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 680
Tosin tuon jälkeen meille on myös tullut se about 2000 MW lisää ydinvoimaa ja vajaat 2000 MW lisää nettosiirtoyhteyksiä.
On tullut 1600 MW lisää ydinvoimaa, joka korvasi noin 1450 MW tuontia Venäjältä (vuonna -87 Neuvostoliitosta). Lisäksi OL1 & OL2 on tainnut saada yhteensä ~ 200 MW lisätehoa päivityksissä (en jaksa tarkistaa tarkkaa lukua). Eli nettona ei ole tullut juurikaan lisää ydinvoimaa.
Tuonti taas ei juuri auta, jos sama pakkanen on myös naapureilla.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 680
Vähensin Venäjän laskeneen tuonnin noista siirtoyhteyksistä. Eli noista tulee yhteensä lisää se about 4000 MW
Ja kyllä ne naapureilta auttaa kun ne on linkittynyt toisiin naapureihin jne. ja kun niistä löytyy vesivoimaa ja lauhdevoimaloita.
Voisitko jakaa tämän harjoituksesi tutustuttavaksi? Itse hyödynnän töissäni perinteisempiä sähkömarkkinamalleja eikä niillä millään kyllä tule 1987 vuoden säätietojen perusteella lähellekkään vastaavia lukuja. Toki kyseinen vuosi aina korostuu mallien tuloksissa huippuhintojen osalta. Kiinnostaisi siis nähdä tuloksia tarkemmin, ja mahdollisesti oppia, miten tekoäly simuloi sähkömarkkinoita.
kyllä, mutta jotain tehty oikeinkin, tämä on perin kunnon lista mielestäni:Ruotsissa ryssittiin taas ydinvoimaloiden huollot. Kolme neljäsosaa Ringhalsin tuotannosta poissa käytöstä elokuulle asti.
4200 MW sähköä pois pelistä: Ruotsin ydinvoimassa paha poikkeustila – 3 reaktoria seisoo, 1 puoliteholla: Vaikeudet jatkuvat pitkään, sähkön hinta nousussa eikä helpotusta näy
Ruotsin ydinvoimassa on nyt poikkeuksellinen vajaus keskellä kesää. Kolme reaktoria seisoo ja yksi käy puoliteholla, minkä vuoksi ydinsähkön tuotantokapasiteettia on poissa käytöstä noin 4200 megawattia.www.tekniikkatalous.fi
Swedish new nuclear project selects Rolls-Royce SMRs
Videberg Kraft has selected Rolls-Royce SMR as supplier for its project on the Värö Peninsula near Ringhals, where it plans to site three of the UK-based firm's small modular reactors. ;
world-nuclear-news.org
Tässä vielä T&T uutinen
www.tekniikkatalous.fi
Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen: Ruotsiin uusi ydinvoimala – Kolme 470 MW:n smr-reaktoria
Ruotsiin on tulossa kolme uutta smr-reaktoria. Brittiläinen Rolls-Royce toimittaa kolme 470 megawatin pienreaktoria Värön niemimaalle. Historiallinen hanke on tärkeä askel kohti Ruotsin hallituksen tavoitetta rakentaa 2,5 GW uutta ydinenergiaa vuoteen 2035 mennessä.
www.tekniikkatalous.fi
- Liittynyt
- 31.10.2017
- Viestejä
- 979
On se kumma kun Ruotsalaisille sähkö ei ole liian halpaa ja energian lisärakentamisessa on nähtävästi enemmän kuin ideaa ja taloudellisia kannustimia. Suomessa sen sijaan Fortumin toimari keskittyy ulisemaan julkisuuteen siitä kuinka suomessa sähkön hinta on liian alhainen eikä ole taloudellisia kannustimia rakentaa lisää. Käsittääkseni Ruotsissa on sähkö ollut suomea heittämällä halvempaa viime vuoden aikana.Tässä vielä T&T uutinen
Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen: Ruotsiin uusi ydinvoimala – Kolme 470 MW:n smr-reaktoria
Ruotsiin on tulossa kolme uutta smr-reaktoria. Brittiläinen Rolls-Royce toimittaa kolme 470 megawatin pienreaktoria Värön niemimaalle. Historiallinen hanke on tärkeä askel kohti Ruotsin hallituksen tavoitetta rakentaa 2,5 GW uutta ydinenergiaa vuoteen 2035 mennessä.
Harb
Platinum-jäsen
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 997
Jostain syystä se Vattenfall mieluummin on rakentamassa ydinvoimaa Ringhalsiin kuin Suomeen. Mahtaisikohan johtua siitä että Videberg Kraftissa Ruotsin valtio on aktiivisesti mukana ja riskit ovat näin ollen pienemmät kuin Suomessa (Olkiluoto 3..)
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 680
Riippuu Ruotsin alueesta. SE4 on yleensä kalliimpi kuin Suomi, viime vuonna Nordpoolin keskihinta SE4-alueella oli jopa 50% korkeampi kuin Suomessa. SE3 on sitten lähempänä Suomen hintoja, viime vuonna pikkasen kalliimpi, vuonna 2024 halvempi.
Ringhals taitaa olla SE3 alueella?
*edit*
Lisäksi Vattenfall on täysin Ruotsin valtion omistama yritys, joten se toimii vähän eri kannattavuuslaskelmilla kuin Fortum, joka on pörssiyhtiö.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 826
En oikein ymmärrä, että kenelle sä taas haluat oikein naureskella? Fortumissa ei osata kannattavuuslaskelmia, sä osaat ne paremmin? Fortumissa ei osata lukea yksinkertaisia tilastoja, sä osaat lukea paremmin? Ilmeisesti et osaa:
Sähkö oli vuonna 2025 Suomessa halvempaa kuin Ruotsissa. Teollisuudelle sähkö oli suomessa EU:n halvinta H2:lla.
Eli onko se siis "ulisemista" kun toimari kertoo faktat, joihin et vissiin ollut tutustunut? Ja se, että ruotsalainen Ruotsissa toimiva yritys katsoo voivansa rakentaa ydinvoimaa kannattavasti ei tietenkään tarkoita, että suomalainen Suomessa toimiva voisi. Kummallakin eri toimintaympäristö, eri markkinat, eri tuet, erilaiset rahoituskanavat.
- Liittynyt
- 31.10.2017
- Viestejä
- 979
Tää alueellisen sähkönhinnasta puhuminen on täyttä hevonpaskaa. Ruotsi pystyi painamaan alueellisesti eroista huolimatta silti sähkön keskihinnan kokonaisuudessaan suomea alemmaksi 2025 Spot prices 2025 – Swedish electricity prices by zone | Savera
- Liittynyt
- 31.10.2017
- Viestejä
- 979
Ei muuten ollut
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 680
Ei se todellakaan ole mitään hevonpaskaa. Sähkömarkkinan kannata SE1 ja SE4 ovat yhtä paljon eri markkinat kuin vaikkapa Suomi ja SE1. Se markkina-alue määrää sen kannattavuuden, ei missä valtiossa ollaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 826
No mähän jo laitoin sulle tilastot kahdesta ei lähteestä, joista voit ihan omin silmin käydä katsomassa että sähkö oli Suomessa halvempaa kuin Ruotsissa 2025. Olet siis väärässä. Vai etkö siis osaa lukea niitä tilastoja? Jälkimmäisessä lukee aika selvästi näin: "Finland has the lowest electricity prices in Europe". Jos kieli ei taivu, käännä ChatGPT:llä.
- Liittynyt
- 31.10.2017
- Viestejä
- 979
Todellakin on kun puhutaan kysymyksestä energian lisärakentamisen tarpeesta. Ruotsi pystyy rakentamaan edelleen lisää ydinvoimaa markkinoille tilanteessa jossa maan alueiden yhteenlaskettu keskiarvo sähkönhinnalta on alhaisempi kuin suomella.
- Liittynyt
- 31.10.2017
- Viestejä
- 979
Suomi Pörssisähkön keskihinta oli 2025 vuonna 4,05 snt / kWh (40,52 € / MWh) ilman arvonlisäveroa.
Ruotsin keskihinta 2025 38,70 öre/kWh
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 680
Sä olet yksinkertaisesti väärässä. Paikallinen markkinahinta on se mikä määrää, ei mikään koko maan keskiarvo.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 826
Ei ole. Tuo on keskiarvojen keskiarvo. Se EI kerro että Ruotsin myydyn sähkön keskihinta olisi tuo. Tuossa hintoja ei ole mitenkään painotettu määrällä. Tuossa alueelle on ensin laskettu painoittamaton keskiarvon kk-arvoista. Sitten laskettu näistä keskiarvo ottamatta mitenkään kantaa määriin. Siksi tuota lukua ei voi käyttää oikein mihinkään.
Täällä vertailukelpoisia lukuja:
Sekä kotitalouksilla että teollisuudella Suomessa halvemmat hinnat.
Ruotsilla on haasteita sähköverkon kanssa. Tästä on prof. Jan Blomgren kertonut videolla, suomenkielinen tekstitys löytyy. Video on 3 v vanha, mutta asiaa.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=0Oh_w5KrEVc
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=0Oh_w5KrEVc
OL1 ja 2 alunperin 660MW per reaktori, nykyinen on 890MW. LO1 ja 2 alunperin 440MW nykyään 507MW. Eli yhteensä karvan vajaa 600MW, eli on se nyt kuitenkin ihan jotakin.
Toki voi olla että jokin osa modernisoinneista on ehkä tehty ennen tuota -87, mutta veikkaisin noitten merkittävämpien tehokorotusten painottuneen kuitenkin tuon jälkeiseen aikaan..
OL1:n ja OL2:n lämpöteho oli alunperin 2000 MW (sähköteho 660 MW), josta se nostettiin 2160 MW:iin (sähköteho 760 MW) vuonna 1984 ja 2500 MW:iin (sähköteho 860 MW) vuosina 1994-1998. Eli vuoden 1987 jälkeen on Olkiluoton kahden vanhan yksikön sähkötehot nousseet yhteensä tasan 200 MW (täsmälleen mainitsemani teholisäys).
Lisäksi Loviisan voimaloiden tehonostot, joiden ensimmäisen vaiheen toteutumisvuotta en pikaisella googletuksella löytänyt. Loviisan voimaloiden tehot kuitenkin nousivat 30 MW vuonna 2018, joten tehot olivat vuonna 1987 joko 440 MW tai 477 MW per yksikkö.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 680
OL1&2 on nostettu 890 MW:een (siis kun täydessä toiminnassa).
Eli noista tulee yhteensä 260 MW lisää. Loviisat nostettu 507 MW:een, eli niistä noin 130 MW lisää. OL3 1590 MW lisää. Eli yhteensä about 1980 MW ydinvoimaa sitten vuoden 1987.
Siirtoyhteyksiä oli vuonna 1987 se noin 1200 MW Ruotsista ja 1450 MW Venäjältä. Tai voi olla että oli vähemmän, en löytänyt tarkkoja tietoja siitä, että miten noiden tehoja on nostettu.
Tuosta on menetetty 1450 MW Venäjältä ja saatu tilalle noin 1000 MW Virosta ja 2150 MW Ruotsista. Eli siirtoa on tullut lisää noin 1700 MW.
Eli about 3600 MW yhteensä.
Tällaisissa hypoteettisissa skenaarioissa on hyvä pitää mielessä, että niissä oletetaan yleensä, että yhteiskunta ikään kuin jatkaisi toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut. 4€/kwh hinta joka päivä tarkoittaisi sitä, että ihmisten olisi taloudellisesti paljon järkevämpää jäädä kotiinsa lämmittämään taloa kuin mennä töihin silläkin uhalla, että saisi potkut töistä. Sähkölaskuista ei tavan kansalainen selviäisi, sillä 4€/kwh hinnalla yksittäinenkin päivä modernissa talossa maksaisi selvästi yli 100€, eli kuukausitasolla yli 3000€. Lisäksi tällaisissa olosuhteissa tuskin kenenkään määräaikaiset sopimukset olisivat enää voimassa, koska sähköyhtiöillä ei tase kestäisi tuollaisia olosuhteita. Markkinajousto tulisi väkisin jokaisen ruokapöytään.
On tottakai viisasta varautua myös poikkeusolosuhteisiin, mutta nuo mallinnukset tekevät aika paljon oletuksia elämän realiteeteista.
Alueellinen sähkönhinta on se mikä ratkaisee kannattaako investointi vai ei. Ei Ruotsissa olla rakentamassa ydinvoimaa SE1/SE2, koska siellä sähkö on halvempaa kuin Suomessa. SE4 sähkö on Nordpoolissa ollut kallimpaan kuin Suomessa vuosina 21, 23, 24, 25 ja tänä vuonna tähän mennessä. Ainoastaan -22 siellä oli 2€/MWh halvempaa (tosin tuolloin molemmissa hinta oli yli 150€/MWh). Nuo uudet reaktorit tulee SE3:lle, mutta lähelle aiemmin suljettuja Ringhals 1 & Ringhals 2, joten verkkoliitynnät lienee kohtuu kustannuksilla toteutettavissa.
Tuo oli vain sellaisilla lähtötiedoilla, että tehontarve olisi Geminin mukaan n. 16500-17000MW ja tuotanto kaikki chp:t ym pelissä samaan aikaan 11000-12000MW. Tuulta 3-5m/s kuten 1987 oli. Toisin sanoen tuonti ihan tapissa myös ja teollisuuden joustot päällä. Geminin mukaan kotitalouksien lämmitys on suunnilleen täysillä jo -20 ja sitä kylmemmässä.
Nyt ollaan viime vuosina oltu toistuvasti muutamien satojen MW päässä hintatopparista. Tuollainen 1500MW tämän hetken toteutuneeseen 15500MW huippukuormaan päälle voisi tehdä melkoista gutaa.
Tuo skenaario on toki vain erilaisilla luvuilla ja oletuksilla leikkimistä ja totuuden näkee sitten kun on kohdalla. 1987 -40 kaksi viikkoa putkeen on kuitenkin todellisuutta, eikä scififantasiaa. Se tuli elettyä ihan omakohtaisesti lukioaikaan.
Millä ne ihmiset jäävät kotiinsa taloa lämmittämään, jos talossa vain lämpöpumput ja tunnelmatakka tai ei?
Viimeksi muokattu:
Ja kuten muistikuvien kanssa yleensä on, niin tämäkin on todennäköisesti väärä. Talvi 1987 oli kyllä kylmä, mutta ei se noin kylmä ollut missään päin Suomea.
En väittele, mutta 80 luvulla Helsigissä oli joku saakelin kylmä talvi, esim paikallisjussa jäätyi kumiset ovenavaus painikkeet ja telit oli jäässä. Itse tiivistelin ikkunoita ja värisin kylmästä.
En muita kauanko kesti mut pääsi kyllä heti vuoden alussa yllättämään.
Asun siis itä-suomessa, en Helsingissä Täällä oli kyllä niitä neljänkympin kelejä pari viikkoa.
Sitten vähän hellitti ja -25 tuntui melkein lämpimälle. Mittari oli mikä mittari nyt vanhemmilla oli keittiön ikkunassa. Netistä en muista katsoneeni ilmatieteenlaitokselta.
Sitten vähän hellitti ja -25 tuntui melkein lämpimälle. Mittari oli mikä mittari nyt vanhemmilla oli keittiön ikkunassa. Netistä en muista katsoneeni ilmatieteenlaitokselta.
EPV aikoo rakentaa 130 megawatin edestä moottorivoimaloita Vaasaan. Juttu on maksumuurin takana, mutta alkua näkyy. En löytänyt varsinaista lehdistötiedotetta asiasta.
www.ilkkapohjalainen.fi
Helpotusta luvassa pakkasten sähköpulaan – EPV aikoo rakentaa moottorivoimaloita Vaasan Laajametsään
Energiayhtiö EPV aikoo rakentaa moottorivoimalaitoksia Vaasan Laajametsän datakeskusalueelle. Toimitusjohtaja Rami Vuola kertoo yksityiskohtia.
www.ilkkapohjalainen.fi
- Liittynyt
- 15.12.2016
- Viestejä
- 1 023
Eipä ollut kellään nettiä silloin. Mutta yritin vähän kaivella, niin mielestäni näyttää sen n. viikon olleen muuallakin hyvin kylmää. Vaikkapa:
Varkaus Käpykangas - 01/1987 - Sääarkisto
Voit ladata itse tammikuun 1987 jokaisen päivän maksimi-, minimi- ja keskilämpötilat vaikka Excel-tiedostona miltä hyvänsä sääasemalta tuolta:
Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos
Äkkiä katsottuna kovin etelässä mutta idässä (esim. Joensuu) ei ollut lainkaan alle -40 asteen lämpötiloja saatika kahta viikkoa putkeen. Sallan Naruskajärven asemalla oli seitsemän päivän jakso, jona päivän minimilämpötila oli alle -40, mutta keskilämpötila ei sielläkään ollut kuin kolmena perättäisenä päivänä alle 40. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jossain olisi voinut olla kylmempääkin kuin mittausasemilla, mutta missään tuskin kuitenkaan oli läheskään niin kylmä kuin muistat. Ihmisen muisti on ihmeen epäluotettava siihen nähden, miten paljon siihen yleensä luotetaan.
Sähkön kansallisen kokonaiskulutuksen kannalta on oleellista, kuinka kylmää on ollut Tampereen eteläpuolisessa Suomessa.
Toki on myös merkitystä, miten hyvin laitokset ja polttoainelogistiikka toimivat kovassa pakkasessa, esim. adblue, laitosten kuljettimet jne.
Uutiset
-
OnePlussan vetäytyminen Euroopasta vahvistui
16.7.2026 14:11
-
Motorola julkaisi uuden edge 70 max -puhelimen 799 euron suositushintaan
15.7.2026 19:20
-
HWMonitor tuo GeForce RTX 50 -sarjan hotspotlämmöt takaisin kuluttajien nähtäville
15.7.2026 12:39
-
Intel julkisti Starfire-prosessorin vihoviimeiselle käymättömälle korpimaalle
14.7.2026 13:39
-
Osallistu EHA lukijapalkintojen 2026 äänestykseen – voita GeForce RTX 5070 Ti tai Radeon RX 9070 XT!
10.7.2026 14:07
