• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tiettävästi Suomessa ei ole vielä yhtään akustoa, joka toimisi day-ahead-markkinassa ainakaan pysyvästi. Onko antaa linkkiä edes yhteen? Tämän hetken kustannustasolla 1 GWh akusto maksaa noin 200-300 Meur, joten 24 GWh maksaa 4,8 - 7,2 Mrd eur - ratkaisusta, joka ei tuota lainkaan sähköä. Ja sitten sanotaan ydinvoimaa kalliiksi!
Tää on just sellainen hintataso että akkuja tulee kuin sieniä sateella, koska ne ovat niin halpoja.

Esim. Kun joku haluaa perustaa 400-500kW sähköautolatureita, niin satojen tonnien parin megawattitunnin ja parin megawatin akkuihin ovat huomattavan taloudellinen tapa saada se laturi paikkaan mihin ei saa monen megawatin sähköliittymää halvalla…

Esim. 8x 500kW latureita menee ihan hyvin 1MW sähköliittymän taakse + 2MW / 2-4MWh akustolla. Ja sitten niitä voi käyttää kivasti oman.

Tuollaiset laturikentät maksavat muutenkin rahaa ja niihin investoidaan koska ne tuovat maksukykyisiä asiakkaita, eikä ilmankaan haluta olla.

Ei kukaan investoi vaan tasatakseen pörssisähkön hintaa, vaan koska akut mahdollistavat paljon asioita jotka eivät muuten ole mahdollisia + ovat halvin tapa saavuttaa jotain. Kiinteisiin korkean tehon asennuksiin saattaisi vielä tulla noita natrium-akkuja, saa nähdä…
 
Kiinteisiin korkean tehon asennuksiin saattaisi vielä tulla noita natrium-akkuja, saa nähdä…
natrium-ion akuthan on hyvin turvallisia ja vaikeita saada tuleen. Mutta jos natrium-ioni akun onnistuu saamaan tuleen, ainakin PBA-pohjaisella catodilla syntyy hyvin myrkyllisiä HCN kaasuja. Siten tuollainen motarin varren pikalatauskenttä ulkoilmassa kaukana asutuksesta olisi aika riskitön paikka kerätä kokemuksia natrium-ioni akusta.
 
Onko kesästä tullu uus talvi kun kattoo sähkön hintoja?
Ainahan ne kesälläkin välillä käyvät korkeena, varsinkin elokuussa. Mutta keskiarvo on pienempi ko talvella
Paneelien omistajat yleensä tekee parhaan tilin sillon elokuussa. Nim merk. Kokemusta kuudelta vuodelta
Edit ja kesällä huolletaan voimaloita yms.. jolloinka tuotanto on tuulen ja auringonvarassa enempi.. ja riippuen kuivuudesta kuis vesivoima toimii
Edit 2. Ja hinnasto ei tuu vaan suomesta. Vaan muiden valtioiden sähkön tarpeesta/huolloista jne kans
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuule, ei oo vettä, voimalat huollossa. Eipä kai siihen muuta vaadita, sähkö maksaa jos sitä ei pystytä tuottamaan ylimääräistä.
 
Ainahan ne kesälläkin välillä käyvät korkeena, varsinkin elokuussa. Mutta keskiarvo on pienempi ko talvella
Paneelien omistajat yleensä tekee parhaan tilin sillon elokuussa. Nim merk. Kokemusta kuudelta vuodelta
Edit ja kesällä huolletaan voimaloita yms.. jolloinka tuotanto on tuulen ja auringonvarassa enempi.. ja riippuen kuivuudesta kuis vesivoima toimii
Edit 2. Ja hinnasto ei tuu vaan suomesta. Vaan muiden valtioiden sähkön tarpeesta/huolloista jne kans
SE3 alueella on 4000MW ydinvoimaa(4 reaktoria) huollossa. Meillä OL2 890W. Pohjoisen siirtoyhteydestä 800MW pois käytöstä(Ruotsissa sisäinen linja huollossa). Pari viikkoa tiedossa tälläistä. Aikaisen ja kuivan kevään takia ei ole nyt oikein vesivoimaakaan joten ilman tuulta hinnat nousee.
 
No niin. Maltoin koko viime kuukauden odotella sähkön hinnan kehittymistä ja seurata tilannetta. Voin sanoa että ei jumalauta naurattanut nimittäin viime kuukauden keskihinta oli 6,64 c/kWh Tätä lukemaan oli ainoastaan laskemassa muutamat sattuman varaiset nollapäivät ja viikonloput jolloin sattui tuulemaan ja teollisuus alas ajettuna. Muutenhan tuo lukema olisi todennäköisemmin lähennellyt enemmän 10cent/kwh kuin 5/cent/kwh. Toukokuussa oltiin kuitenkin jo hyvää matkaa termisen kesän puolella ja sähkö maksoi päiväs aikaan heittämällä 10-15cent/kwh. Hyvä jos laski yö aikaan edes alle 5cent/kwh. Viimevuoden toukokuu oli puolet halvempi 3,030 cent/kwh veroilla.

Mutta eipä tämä vielä mitään. Nyt päästiin sitten kesäkuuhun ja hinta on jumalauta koko päivän vähintään 10cent/kwh ja lähes puolet vuorokaudesta pyörii 15-20cent ja käydään jopa kutittelemassa 30cent huippuja. Eikä huomisen lukemat sen halvempia koko helvetin yö 15cent/kwh josta kivutaan vahvasti 20cent/kwh päivälukemiin.

Mitä helvettiä tässä maassa tapahtuu. Ollaan jumalauta keskikesän kynnyksellä ja sähkö maksaa 20-30cent/kwh kun tuurivoimaa ei muka ole riittävästi. Tämän vuoden kokonaisvaltaisten ydinvoimaloiden huoltoseisokkien kesto on arvioilta 20-40 päivää enemmän viimevuoteen verrattuna (110–125 seisokkipäivää). Suomen sähköntuotan on rampautunut jumalauta säännöllisesti vähintään kolmanneksen vuodesta ja Sähköyhtiöiden pomot huutaa mediaan että SUOMESSA ON MUKA LIIAN HALPAA SÄHKÖÄ. Mitä helvettiä.
 
Viimeksi muokattu:
Toukokuussa oltiin kuitenkin jo hyvää matkaa termisen kesän puolella ja sähkö maksois päiväs aikaan heittämällä 10-15cent/kwh. Hyvä jos laski yö aikaan edes alle 5cent/kwh. Viimevuoden toukokuu oli puolet halvempi 3,030 cent/kwh veroilla.
Siltä osin erikoinen kuukausi, että klo 12-17 oli halvempaa kuin klo 02-07. Aurinkovoiman vaikutus iltapäivähintoihin oli merkittävä koko eurooppatasolla.

Oli ihan tiedossa, että kesä on kalliimpaa kuin normaalisti, koska:
1) todella kuivaa (vesivoimaa vähän)
2) öljyn ja kaasun hinta korkea (Euroopan vaik.)
3) paljon huoltoja (vähällä tuulella hinta ylös)
4) riskitasot korkeita Trumpin takia

Nauratti, kun sähkösopimustarjoukset -ketjussa muutama ihmetteli, että mikä kiire on lukitsemaan talven hintoja. Yllä olevat tekijät olivat tiedossa jo lumien sulaessa.

Toisaalta en jaksa kesähinnoista panikoida, kun oma kulutus ei riko kesällä edes 2 MWh/kk.

Nyt kun toteutuisi kuiva kesä pohjoismaihin, jokunen ongelma tuotantolaitoksiin ja Iranissa sota uudelleen päälle, niin on hinta kohdillaan OL3 aloittaessa huoltonsa syyskuun alkupuolella.

Edit: pieni tarkennus
 
Viimeksi muokattu:
Oho..noi samankaltaista käyrää saksalaisille puolassa virossa eestissä suomessa ja ruotsissa tainnu nähdäkkään ikinä ennen ko huomenna on
 
Vähän mietityttää, että tuleeko energiakriisin uusi miniversio tänä vuonna. Qatarista ei saada kaasua Hormuzinsalmen kiinni olemisen takia, mikä nostaa kaasun hintaa. Vesivarannot ovat heikot. Nyt jos vielä Ruotsissa ryssitään ydinvoimaloiden huollot, kuten heillä perinteenä on, niin sitten on ilo ylimmillään.
 
Vähän mietityttää, että tuleeko energiakriisin uusi miniversio tänä vuonna. Qatarista ei saada kaasua Hormuzinsalmen kiinni olemisen takia, mikä nostaa kaasun hintaa. Vesivarannot ovat heikot. Nyt jos vielä Ruotsissa ryssitään ydinvoimaloiden huollot, kuten heillä perinteenä on, niin sitten on ilo ylimmillään.
Saksan maakaasuvarastojen täyttöaste on edelleen surkealla tasolla. Saksan maakaasuvarastojen kapasiteetti on 247 TWh. Tyypillisesti ne ovat marraskuun alussa noin 90% täynnä eli maakaasua on varastoissa yhteensä noin 222 TWh. Tämän hetken täyttönopeus on noin 1027 GWh/päivä. 90% täyttöasteeseen tarvittaisiin nykyistä vauhtia noin 215 päivää, mutta päiviä on vain noin 150. Nykyistä tahtia täyttöaste on marraskuun alussa vain runsaat 60%, kun se oli jopa vuonna 2022 samaan ajankohtaan melkein 80%. Noin vertailun vuoksi vuonna 2025 kesäkuun alussa oli kaasuvarastojen täyttönopeus kesäkuun alussa noin 2x tämän hetken nopeus. Jos varastojen täyttämistahtia ei saada selvästi parannettua, on ensi talvesta luvassa keski-Euroopassa hyvin ankea säteillen korkeita sähkön hintoja myös tänne Suomeen asti. Voi jopa olla, keväällä 2027 on Saksassa edessä maakaasun loppuminen kesken.

Kun kaasuvarastojen haasteisiin yhdistää onnettoman vesitilanteen pohjoismaissa, niin nyt viimeistään kannattaa vaihtaa se pörssisähkösopimus kiinteäksi - etenkin, jos olet sähkölämmittäjä. Eli vastauksena kysymykseen: Siltähän tuo vähän näyttää.


 
Viimeksi muokattu:
Nyt se ois viimenen mohikaani poistunut pörssisähköstä. Kaikki tutut luopuneet jo aikoja sitten.

Otin 24kk kulutusvaikutussopimuksen. Voittaa hänellä vuositasolla tai ei, mutta ei jaksa enää säätää ja kytätä saunooko tänään vai ei. Olihan se mielenkiintoista aikansa, mutta on parempiakin harrastuksia ja vähemmän stressaavia.

Automatiikka toivottavasti vähän pudottaa hintaa.
 
Nyt se ois viimenen mohikaani poistunut pörssisähköstä. Kaikki tutut luopuneet jo aikoja sitten.

Otin 24kk kulutusvaikutussopimuksen. Voittaa hänellä vuositasolla tai ei, mutta ei jaksa enää säätää ja kytätä saunooko tänään vai ei. Olihan se mielenkiintoista aikansa, mutta on parempiakin harrastuksia ja vähemmän stressaavia.

Automatiikka toivottavasti vähän pudottaa hintaa.
Viimeiset 2-3 vuotta juuri toukokuu on ollut melkeimpä se edullisin kuukausi sähkön suhteen kuluttajille, vaan eipä ollut tänä vuonna. Itse menen pörssisähköllä enää heinäkuun loppuun jonka jälkeen 2 vuoden soppari hintaan 7,98 + ehkä yhden centin korotus jos oikein markkinahinnat pompsahtaa.

Pörssisähkö kyllä kelpaa mutta kulutus oikeasti pientä ja siksi tavallaan huoletonta. Mutta lopulta syy pörssisähköstä luopumiseen ei edes viimesen 2-3kk hinnat vaan Trump. Meillä ei varmaan ole mitään tietoa niistä tavoista joilla se tyyppi vielä voi sotkea juttuja, mutta hyvässä alussa se kyllä on. Ja ymmärrän ettei tämä ole mikään trumputinketju, mutta silti.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Pienellä kulutuksella (itsellä n. 300 kWh/kk melko tasaisesti vuoden ympäri) pörssisähkö on ihan kilpailukykyinen, koska sitä saa jatkuvasti ilman kk-maksua, kun kierrättää toimijoita. Viime talven (n. aikavälin 15.9.-15.3.) vetäsin periaatteellisesta syystä kesäkuussa otetulla 6kk kiinteällä, koska mielestäni on vain älytöntä maksaa sähköstä "euron per kWh" - se vaan ottaa henkisesti niin koville.

Jos tulee joku hyvä tarjous, niin otan kyllä 24kk sopparin, mutta taloudellisessa mielessä melko sama vetää pörssilläkin.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Pörssisähkö kyllä kelpaa mutta kulutus oikeasti pientä ja siksi tavallaan huoletonta. Mutta lopulta syy pörssisähköstä luopumiseen ei edes viimesen 2-3kk hinnat vaan Trump. Meillä ei varmaan ole mitään tietoa niistä tavoista joilla se tyyppi vielä voi sotkea juttuja, mutta hyvässä alussa se kyllä on. Ja ymmärrän ettei tämä ole mikään trumputinketju, mutta silti.
Vedet ennätysalhaalla, ei tuule, Saksan kaasuvarastot tyhjänä, Hormuzin salmi tukossa, datakeskukset jyrää, voimalat huollossa, lisävoimaa ei ole tulossa kuin aurinkopaneeleja ja kaiken kukkurana Trump.

Vaihdoin pois pörssisähköstä, niin saatte nauttia ennätyhalvasta talvesta. Jos olisin jäänyt, niin ennätyskalliista.
Eilen keskihinta 15snt, tänään 15snt, huomenna 13snt, eli se niistä halvoista kesäkuukausista. Aamulla kallista, päivällä muutaman sentin halvempaa, illalla kallista.
 
Vedet ennätysalhaalla, ei tuule, Saksan kaasuvarastot tyhjänä, Hormuzin salmi tukossa, datakeskukset jyrää, voimalat huollossa, lisävoimaa ei ole tulossa kuin aurinkopaneeleja ja kaiken kukkurana Trump.

Vaihdoin pois pörssisähköstä, niin saatte nauttia ennätyhalvasta talvesta. Jos olisin jäänyt, niin ennätyskalliista.
Eilen keskihinta 15snt, tänään 15snt, huomenna 13snt, eli se niistä halvoista kesäkuukausista.

Tervetuloa, jaksoit pörssin kanssa sinnitellä muutaman kuukauden minua pidempään. Itsellä vaihtui helmikuun puolivälissä 2v 6.85c kv-soppariin. Tähän mennessä olen säästänyt sillä rahassa ehkä pari kymppiä, mutta mielenrauhassa aivan helvetisti enemmän.

Jotenkin surkuhupaisaa touhua tämä kyllä kun kesäkuussa on tällaisia hintoja. Näillä näkymin on tulossa vähintäänkin "mielenkiintoinen" talvi, mutta toki nyt kun itsellä on hinta lukittu, todennäköisesti tulee ennätyshalpa runsastuulinen ja leuto talvi. :D

Noh, eipä tarvitse silti stressata. Mielenrauhasta voi ihan mielellään jotain maksaa myös.
 
Mistä palvelusta katsot ja vertailet hintoja?
Juuh niinkuin jo tulikin ni noordpoolista katson aina kahdenmaissa tulevat hinnat, sikäli kun kerkiän/muistan. Ha kyllä ne hoitaa automatioonkin
Mutta vertailen mielenkiinosta itse tuolta noin 6-7 alueen hintoja
Ja vuosien seurannan tulolsena voin kyllä todeta että meillä on halpaa aina... Joku piikki sinne tänne ei paljoa vaikuta kokonais kuvassa.. ruotsi ny parilla alueella viel edullisempi. Mutta aika pienillä eroilla vuositasolla
 
Vedet ennätysalhaalla
Ei tässä kyllä ennätysalhaalla olla, patoaltaiden täyttöaste on lähellä mediaania. Rannat kuivina uutisia tulee lähinnä itäsuomesta, mutta vesivoimasta suurin osa on pohjois-suomessa.
Entä Norja ja Ruotsi? Niiden vesivoima on hyvin merkityksellinen hinnan kannalta ja ymmärtääkseni siellä tilanne on huolestuttava.
 
Ei tässä kyllä ennätysalhaalla olla, patoaltaiden täyttöaste on lähellä mediaania. Rannat kuivina uutisia tulee lähinnä itäsuomesta, mutta vesivoimasta suurin osa on pohjois-suomessa.

Vertauksen vuoksi, 2002-2003 oikea ennätyskuivuus jolloin sähköntuotannosta jäi uupumaan 4TWh edestä vesivoimaa:

Suomi ei ole tässä yhtälössä merkityksellinen, sillä meillä on muutenkin hyvin pienin allaskapasiteetti (mediaanin tyypilliset vuosittaiset huiput yleensä tasoa 3,5 TWh). Ruotsissa mediaanin vuosihuiput ovat tasoa 28 TWh ja Norjassa noin 70 TWh. Sekä Ruotsissa että Norjassa ollaan selvästi alle mediaanin, muttei nyt kuitenkaan ennätysalhaalla.

 
OL3 järjetelmäsuoja kiista palannut lähtöruutuun:
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt keskeyttää markkinaoikeuden syksyllä 2025 tekemien päätösten täytäntöönpanon.
Energiavirasto päätti vuoden 2024 joulukuussa, että järjestelmäsuojasta vastaavalla Fingridillä on oikeus veloittaa TVO:lta pääosa suojauksen aiheuttamista kustannuksista palvelumaksuna. Osa kustannuksista olisi jäänyt Fingridin kannettavaksi.

Fingrid on arvioinut, että järjestelmäsuoja toisi kustannuksia 100 miljoonaa euroa vuodessa. TVO on arvioinut hinnaksi 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Iso voimala isot riidat, toivottavasti kuitenkin se suoja on olemassa.
 
Suomi ei ole tässä yhtälössä merkityksellinen, sillä meillä on muutenkin hyvin pienin allaskapasiteetti (mediaanin tyypilliset vuosittaiset huiput yleensä tasoa 3,5 TWh). Ruotsissa mediaanin vuosihuiput ovat tasoa 28 TWh ja Norjassa noin 70 TWh. Sekä Ruotsissa että Norjassa ollaan selvästi alle mediaanin, muttei nyt kuitenkaan ennätysalhaalla.

Se, että ollaan mediaanin alapuolella, ei vielä kerro paljon mitään, sillä puolet tapauksista on mediaanin alapuolella.
 
Ei tässä kyllä ennätysalhaalla olla, patoaltaiden täyttöaste on lähellä mediaania. Rannat kuivina uutisia tulee lähinnä itäsuomesta, mutta vesivoimasta suurin osa on pohjois-suomessa.

Vertauksen vuoksi, 2002-2003 oikea ennätyskuivuus jolloin sähköntuotannosta jäi uupumaan 4TWh edestä vesivoimaa:

Jos näin niin tämä viittaa edelleen siihen että tuottajille iskenut ahneus kun koko maaliskuun sähkö oli käytännössä ilmaista. Jollain pitää saada otettua takaisin "tappioita" olkoon se sitten vesivoiman vähäisemmällä juoksuttamisella että hinta ei painu liian alas.
 
Jos näin niin tämä viittaa edelleen siihen että tuottajille iskenut ahneus kun koko maaliskuun sähkö oli käytännössä ilmaista. Jollain pitää saada otettua takaisin "tappioita" olkoon se sitten vesivoiman vähäisemmällä juoksuttamisella että hinta ei painu liian alas.
Mitä ihmettä yrität sanoa? Vesivoima on (osaksi) varastoivaa ja varastojen kapasiteetti on rajallinen. Sitä ehdottomasti kannattaa säästää silloin, kun sähkö on halpaa - varsinkin, jos varastoaltaat ovat tyhjempiä kuin normaalisti. Näin säästetään sitä tuotantoa ajalle, jona sitä tarvitaan.
 
Veden arvo tuottajilla tosiaankin muuttuu jatkuvasti varastojen, kulutusennusteiden yms. muutosten mukaisesti, hieman suuntaa-antavaa kuvaa vesiarvon muuttumisesta vuodenajan ja vesivarastojen täyttöasteen perusteella saa tästä:
1780482741451.png

Eli kun varastot on täynnä ja kulutus vähäistä, niin veden arvo on lähes nollissa ja silloin voi tapahtua ohijuoksutuksiakin, kun taas varastojen ollessa tyhjiä, niin vedellä on merkittävästi suurempi arvo eikä sitä käytetä ellei sähkön hinta ole korkea.
Tässä myös Norjan energiaviranomaisen ihan hyvä lyhyt kuvaus vesiarvon laskennasta ja sen merkityksestä: linkki
 
TSO:t ja sähköpörssit kehittelevät tällä hetkellä varsinaista varastointitarjoustuotetta vuorokausimarkkinoille ja aikataulutavoitteena olisi Q4/2027, nyt antaneet esityksen kommentoitavaksi markkinatoimijoille: Linkki tiedotteeseen

Tämä helpottaisi energiavarastojen osallistumista vuorokausimarkkinoille paljon, kun EUPHEMIA huolehtisi varastointikapasiteetin allokoinnista mahdollisimman tehokkaasti eikä toimijoiden tarvitsisi tehdä tarjouksia ennusteisiin perustuen.
 
Texasissa vähän erikoinen ongelma. Datakeskukset ajavat liian herkästi ylös omaa tuotantoaan ja irtautuvat sähköverkosta.

 
Texasissa vähän erikoinen ongelma. Datakeskukset ajavat liian herkästi ylös omaa tuotantoaan ja irtautuvat sähköverkosta.

En sanoisi, että tässä tapauksessa datakeskukset ovat ongelma, vaan kaksi muuta asiaa:

1) ERCOTin markkinamekanismi

Nordpoolissa sekä myyjät että ostajat tekevät tarjouksia sähköstä ja sähkön kuluttajatkin sitoutuvat ostamaan sähköä sopimansa määrän. Nyt kuulostaa, että ERCOTin alueen markkinamekanismissa on jokin valuvika, jos kuluttajat voivat tiputtaa itsensä pois verkosta ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta tai sanktiota.

2) Uusiutuvien määrä ERCOTin verkossa

Tuossa uutisessa sanotaan datakeskusten tiputtaneen itsensä verkosta koska: "The mass reaction was triggered by a standard safety mechanism across the data center industry, intended to protect computer chips and electronic equipment from damage caused by voltage fluctuations.". Aivan validi huoli. ERCOTin alueella on nähtävästi liikaa tuulivoimaa, joka aiheuttaa verkkoon tällaisia jännitevaihteluita.
 
Nyt se ois viimenen mohikaani poistunut pörssisähköstä. Kaikki tutut luopuneet jo aikoja sitten.
Otin 24kk kulutusvaikutussopimuksen. Voittaa hänellä vuositasolla tai ei, mutta ei jaksa enää säätää ja kytätä saunooko tänään vai ei. Olihan se mielenkiintoista aikansa, mutta on parempiakin harrastuksia ja vähemmän stressaavia.

Automatiikka toivottavasti vähän pudottaa hintaa.
Samoin on tässä itsekkin päätynyt siirtymään puhtaasta pörssistä PKS priiman kvartaalikiinnityksiin. Syksy 2026 ja talvi 2026-27 nyt kiinnitetty melko kalliilla ja kevät kesä sitten vielä pörssillä (hintakiinnitysautomaatti jos hinta laskee tarpeeksi). 2028 eteenpäin sitten varmaan pidempi kiinnitys/kiinteä. Epävarmuus-tekijät on datakeskusten sun muiden kanssa käymässä liian epämiellyttävksi.
 
Samoin on tässä itsekkin päätynyt siirtymään puhtaasta pörssistä PKS priiman kvartaalikiinnityksiin. Syksy 2026 ja talvi 2026-27 nyt kiinnitetty melko kalliilla ja kevät kesä sitten vielä pörssillä (hintakiinnitysautomaatti jos hinta laskee tarpeeksi). 2028 eteenpäin sitten varmaan pidempi kiinnitys/kiinteä. Epävarmuus-tekijät on datakeskusten sun muiden kanssa käymässä liian epämiellyttävksi.
Ja uskot, että joku muu (sähkönmyyjä) on tuosta vain valmis maksamaan kallistuneen sähkön puolestasi?
 
Ja uskot, että joku muu (sähkönmyyjä) on tuosta vain valmis maksamaan kallistuneen sähkön puolestasi?
Ainakin itsellä toki on tiedossa, että vuositason keskiarvolla tasaisella kulutuksella pörssisähkö on halvin. Sen nyt luulisi jo olevan kaikille selvää. Kaukolämmitteisessä kerrostalossa asuvalle vähän sähköä kuluttavalle pörssi on luultavasti halvin.

Jos suurin osa sähköstä kulutetaan kahden-kolmen kalleimman talvikuukauden aikana, se painaa enemmän kuin jokin yleinen vuoden spot-keskiarvo, minkä saa tilastoista ja jolla pörssisähköä mainostetaan. Pörssissä oltiin muutamia vuosia, ja kulutusvaikutteiseen verrattuna lopputulema oli tasan +-0. Kiinteään verrattuna ehkä sentin alle. Nyt ainakin itse katson riskitason kasvaneen niin paljon, että kulutusvaikutteisella päässälaskien pääsen samaan keskihintaan ilman riskiä siitä mahtikosahduksesta. Hinta käytännössä sama, mutta lisäriskistä ei saa mitään käteen.

Matematiikka ei voisi olla paljoa yksinkertaisempaa: Laskee jokaisen kuukauden sähkölaskun energian osuuden eurot yhteen ja jakaa koko vuoden kilowattituntien yhteenlasketulla määrällä. Siitä tulee oma henkilökohtainen spot-hinta, jota voi verrata muihin sopimuksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin itsellä toki on tiedossa, että vuositason keskiarvolla tasaisella kulutuksella pörssisähkö on halvin. Sen nyt luulisi jo olevan kaikille selvää. Kaukolämmitteisessä kerrostalossa asuvalle vähän sähköä kuluttavalle pörssi on luultavasti halvin.
Viime vuonna noin, mutta tänä vuonna tuo ei todellakaan ole pätenyt. Järkevällä kulutusvaikutussopparilla on sähkölämmittäjä säästänyt isot rahat.
 
Viime vuonna noin, mutta tänä vuonna tuo ei todellakaan ole pätenyt. Järkevällä kulutusvaikutussopparilla on sähkölämmittäjä säästänyt isot rahat.
Joo mutta sähkölämmittäjä ei tavallisesti ole se vähän sähköä käyttävä, johon viittasin vaan se, joka kuluttaa eniten kun sähkö on kalleinta..

Tällä hetkellä 12kk spot keskiarvo on 6,81snt/kWh. Tein kalliin 7,7snt kulutusvaikutussopimuksen. uskon pääseväni helmposti sentin alle, eli tasan samaan kuin tuo spot keskiarvo ja ilman kosahdusriskiä. Melko no brainer ainakin minulle.
 
Joo mutta sähkölämmittäjä ei tavallisesti ole se vähän sähköä käyttävä, johon viittasin vaan se, joka kuluttaa eniten kun sähkö on kalleinta..

Tällä hetkellä 12kk spot keskiarvo on 6,81snt/kWh. Tein kalliin 7,7snt kulutusvaikutussopimuksen. uskon pääseväni helmposti sentin alle, eli tasan samaan kuin tuo spot keskiarvo ja ilman kosahdusriskiä. Melko no brainer ainakin minulle.
Itselläni on tällä hetkellä 6,43 snt/kWh kulutusvaikutussoppari ja pääsen lähemmäs sentin sen alle. Elokuusta alkaen 24kk 7,99 snt/kWh ja kun siitä saa melkein sen sentin pois, tulee tämä olemaan selvästi edullisin tapa hankkia sähköä seuraavan parin vuoden aikana. Vuonna 2028 ei enää alle 10 snt/KWh-kulutusvaikutussopparia tule saamaan.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Ainakin itsellä toki on tiedossa, että vuositason keskiarvolla tasaisella kulutuksella pörssisähkö on halvin.

Vuositason keskiarvo ei välttämättä ole paras mittari kaikkien kotitalouksien näkökulmasta. Sitä sähkölaskua kun aika harvoin maksetaan kerran vuodessa, vaan yleisemmin kerran kuukaudessa. Ja varsinkin pienituloisille jonkin yksittäisen kuukauden laskun suuruus voi olla merkittävä siihen, kuinka paljon rahaa jää esim. välttämättömiin ruokaostoksiin. Siinä ei paljoa lohduta ajatus, että taas joskus heinäkuussa voi päästä vastaavasti halvemmalla.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Vuositason keskiarvo ei välttämättä ole paras mittari kaikkien kotitalouksien näkökulmasta. Sitä sähkölaskua kun aika harvoin maksetaan kerran vuodessa, vaan yleisemmin kerran kuukaudessa. Ja varsinkin pienituloisille jonkin yksittäisen kuukauden laskun suuruus voi olla merkittävä siihen, kuinka paljon rahaa jää esim. välttämättömiin ruokaostoksiin. Siinä ei paljoa lohduta ajatus, että taas joskus heinäkuussa voi päästä vastaavasti halvemmalla.
Tämä menee vahvasti ohi aiheen, mutta on oman taloudenhallinnan ongelma jos ei pysty laittamaan sivuun säästyneitä.rahoja.

Jos itse olisin laittanut viimeisen kolmen vuoden aikana jokaisesta sähkölaskusta eri tilille ylijäävät rahat sähkön hinnan alittaessa 5snt (ja vastaavasti maksanut tuolta tililtä erotuksen kun hinta ylittää 5snt), olisi tilillä nyt yli 200€.

Jollakin pörssisähkö on varmasti kalliimpi kuin kiinteä, mutta se että pörssisähkölaskun hinta vaihtelee kuukausittain ei mielestäni ole ongelma itsessään.
 
13.6 ? Toki aika naurettavan kovia on määräaikaisten sopimusten hinnat tällä hetkellä tämän nykyisen sekoilun ansiosta. Toivon todellakin että sähkönmyyjät järkiintyy ja tarjoaa edullisempia sopimuksia loppusyksystä.
Ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Useat päällekäiset ydinvoimalahuollot saanevat sähköpörssirallin aikaan, kansa panikoi ja ottaa mitä sattuu olemaan tarjolla. En jäisi odottelemaan ellei kristallipallo povaa maailmanrauhaa ja ensi talveksi pelkkää lauhaa, tuulista ja sateista säätä.

Suomen ydinvoiman vuosihuollot:

Loviisa 2: 2.8.2026 - 21.9.2026 (507 MW)
Olkiluoto 3: 10.9.2026 - 30.10.2026 (1600 MW)
Loviisa 1: 26.9.2026 - 18.10.2026 (507 MW)

Ruotsin ydinvoiman vuosihuollot:

Ringhals 4: 2.9.2026 - 15.10.2026 (1134 MW)
Forsmark 1: 6.9.2026 - 17.11.2026 (1098 MW)
 
13.6 ? Toki aika naurettavan kovia on määräaikaisten sopimusten hinnat tällä hetkellä tämän nykyisen sekoilun ansiosta. Toivon todellakin että sähkönmyyjät järkiintyy ja tarjoaa edullisempia sopimuksia loppusyksystä.
Miten ne voi järkiintyä,jos halpaa sähköä ei ole saatavilla niin se vasta olisi tyhmää myydä tappiolla.
 
Maailmalla on kehittymässä Super El Ninõ. Se kuulemma saattaa tuoda Suomeen lauhan talven (tai sitten ankaran pakkastalven tai jotakin siltä väliltä. Suomen tapauksessa ei voi mitään tietää mitään)
 
Ruotsissa ryssittiin taas ydinvoimaloiden huollot. Kolme neljäsosaa Ringhalsin tuotannosta poissa käytöstä elokuulle asti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
309 178
Viestejä
5 243 067
Jäsenet
83 446
Uusin jäsen
typokeke

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom