• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

En ymmärrä miksi noita omaa sähkön hinnan keskiarvoa nostavia piikkejä ei saisi harmitella (tai syitä ihmetellä) jos ei voi siirtää kulutusta halvempaan (yö)aikaan? Vastauksiksi ei hyväksytä ota (kallis) kiinteä määräaikainen tai että kerrostalossa lasku on joka tapauksessa pieni. :) Kertokaa mitkä ovat ne sallitut syyt olla harmissaan sähkön hinnasta.
 
En ymmärrä miksi noita omaa sähkön hinnan keskiarvoa nostavia piikkejä ei saisi harmitella jos ei voi siirtää kulutusta halvempaan (yö)aikaan? Vastauksiksi ei hyväksytä ota (kallis) kiinteä määräaikainen tai että kerrostalossa lasku on joka tapauksessa pieni. :) Kertokaa mikä on se sallittu syy olla harmissaan sähkön hinnasta.
Tuoko se jotain "uutta" tähän keskusteluun että jokaisesta piikistä tulet voivottelemaan? Mikä se pointti siinä voivottelussa keskustelulle on?
 
En ymmärrä miksi noita omaa sähkön hinnan keskiarvoa nostavia piikkejä ei saisi harmitella jos ei voi siirtää kulutusta halvempaan (yö)aikaan? Vastauksiksi ei hyväksytä ota (kallis) kiinteä määräaikainen tai että kerrostalossa lasku on joka tapauksessa pieni. :)
Kai sitä harmitella saa, mutta jos se pitää tehdä lähes jokaisen piikin kohdalla, antamatta mitään lisäarvoa ketjuun, tämä on väärä ketju siihen. Joku harmitus/vitutusketju lienee oikeampi.
 
Kai sitä harmitella saa, mutta jos se pitää tehdä lähes jokaisen piikin kohdalla, antamatta mitään lisäarvoa ketjuun, tämä on väärä ketju siihen. Joku harmitus/vitutusketju lienee oikeampi.
ihan mielenkiinosta, mikä asumismuoto ja lämmitys sinulla on?
 
SE3 siirtoyhteyksissä on nyt rajoituksia Norjasta ja pohjoisesta 13.11 saakka ja Forsmark 3 on huollossa vuoden loppuun asti. Onneksi tuulee niin ei tarvitse kilpailla SE3 kanssa.
Euroopassa makaa korkeapaine ja sielläpäin ei juuri tuuleskele. Atlantin matalat kiertää erikoisesti Huippuvuorien kautta Venäjälle, joten meilläpäin tuulee tämän tästä.
Fosmark 3 huolto jatkuu 28.1.2025 asti (tuli taas uusi viivästys). Melkein 5kk huolto on jo aika pitkä ydinvoimalallekkin. Tulee heijastumaan meidänkin hintoihin kun noin pitkälle menee huolto.
 
En ymmärrä miksi noita omaa sähkön hinnan keskiarvoa nostavia piikkejä ei saisi harmitella (tai syitä ihmetellä) jos ei voi siirtää kulutusta halvempaan (yö)aikaan?
Aina voi kuitenkin kysyä itseltään myös, miksi ei ole mahdollista siirtää kulutusta yöaikaan? Jos päivän hinnat ovat sietämättömän korkeita ja yöllä olisi ilmaista sähköä, niin jokainen voi laskea energiaremontilleen jonkinlaisen kannattavuuslaskelman. Mikäli energiaremontti ei maksa itseään takaisin sopivassa ajassa, niin sähkön hinta on selkeästi edelleen edullista vaikka olisikin jo täysin järjetön, energiaremonttia kaipaava varaamaton suorasähkölämmitys yhdistettynä eristämättömään taloon.
 
Aika vähissä ovat sellaiset halvan yön varastointitavat, joilla pärjää koko seuraavan päivän.

Iso akku ei ole halpa, iso usean kuution vesivaraaja vastuksilla tai usean kuution vesivaraaja lämpöpumpulla. Riittääkö pakkasella esim maalämpöpumpussa teho lämmittämään talon plus lataamaan varaajan= suunnilleen tuplakuorma?

Isommat energiaremontit ovat vähintään kymmeniä tuhansia ja harvoin maksavat itseään järjellisessä ajassa. Hankalia juttuja. Ja missä päin kiinteistöillä on enää ylipäätään mitään arvoa.
 
Vesivaraajan lämmitys ILP:illä yösähköllä on sekin vähän niin ja näin. Jos päivällä on -15c ja yöllä -25c niin COP menee viemäristä ja lämmitykseen meneekin enemmän sähköä...
 
Edellä kirjoitetusta huolimatta luulen, että iso vesivaraaja ja vesikiertoinen lattialämmitys reippaasti mitoitetulla sekä automatisoidulla lämpöpumpulla voi aika fiksu ratkaisu. Tuolla saanee väistettyä tehokkaasti pahimmat hintapiikit ja yöpäivä-vaihtelun osalta tekee säästöä. Riippuu toki talon koosta ja sähkön hintakehityksestä, mihin mennessä investointi itsensä maksaa takaisin.
 
Riittääkö pakkasella esim maalämpöpumpussa teho lämmittämään talon plus lataamaan varaajan= suunnilleen tuplakuorma?
Tämä on tietysti asia, joka pitäisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja voi muodostua esteeksi tai taakaksi jälkeenpäin lisättävälle massiiviselle varaajalle.

Joka tapauksessa juuri MLP on se tapa jolla tällaista lähtisin toteuttamaan jos millään. Lämmönlähteen täytyy olla kovassa pakkasessa normaalisti toimiva ja sen pitää kyetä tuottamaan suuri teho kodin pääsulakkeiden rajoissa eli vastus tai vilppi ei ehkä tule kyseeseen.

Lisäksi kokonaisuuden kannalta on järkevää investoida ensisijaisesti hyötykertoimeen (vastuksista maalämpöön) ja vasta sitten harkita lämpövarastoa. Mikään järjellisen kokoinen varasto ei nimittäin voi kilpailla edes COP 3 saati COP 5 antaman säästön kanssa. Ja tämä jo pelkkää energiaa ajatellen. Taloudellisesti vahvin perustelu on siirtomaksu joka säilyy käytännössä jopa useimmat yösiirtoskenaariot huomioiden ennallaan jos vain tehdään lämpövarasto.

Mainitut seikat liittyvät myös siihen, mikä on homman vaikutus verkon ja jakelun kestävyydelle. Olisi ongelma jos yleisesti omakotitalojen sähköliittymiä kuormitettaisiin aina halvimmilla tunneilla tappiin asti. Erityisen kurittavaa rääkkiä olisi jos ratkaisu toteutettaisiin mahdollisimman halvalla eli pienehköllä muutaman kuution varaajalla ja vastuksilla.
 
Eihän se ole tarkoituksenmukaista koittaa varastoida yön aikana kaikkea käytettävää sähköä akkuihin tai lämpöä varaajaan. Pointti on se painottaminen halvemmille tunneille. Niitä on yleensä myös päivälläkin. Myös silloin historiallisena 5.1. päivän sisäiset hintavaihtelutkin olivat todella kovat, siis keskellä päivää. Toki koko päivän oli tuolloin kovat hinnat, mutta ihan vain korkeimmat piikit välttämälläkin sähkölaskun keskiarvoa on mahdollista madaltaa.

Jos yöllä saa sähköä käytännössä ilmaiseksi ja päivällä hinta piikkaisi vaikka 30 snt/kWh, niin ei siinä lämpöpumpun COP:lla ole paljoa merkitystä. Saat silti yöllä sitä lämpöä halvemmalla vaikka pakkasta olisi enemmän. -25 ja -15 asteen välilläkään COP erot eivät kovin suuret ole.

Ja jakeluverkon kannalta tuskin on ongelmana yön halvat tunnit. Siksihän ne ovat halpoja, kun kulutusta on vähän. Kovemmalla kuormituksella sähköverkko on aamun ja iltapäivän/alkuillan tunteina.
 
Jos yöllä saa sähköä käytännössä ilmaiseksi ja päivällä hinta piikkaisi vaikka 30 snt/kWh, niin ei siinä lämpöpumpun COP:lla ole paljoa merkitystä.
On sillä valtava merkitys siinäkin optimistisessa tilanteessa, jossa saa yöllä käytännössä ilmaista.

Jos hinta piikkaa 30c, COP 5:llä tulee lämpö-kWh:n energiahinnaksi 6c. Lisäksi esimerkiksi siirto+vero 5c onkin vain 1c per kWhT.

Jos päivän sisäinen vaihtelu on kohtuullinen ja tavanomainen, esim. 5-20 c ja siirto maksaa 5 c, COP 3 on merkittävämpi tekijä kuin edes ideaalinen varasto, jos pysytään siinä vuorokauden tarkastelujaksolla.
Saat silti yöllä sitä lämpöä halvemmalla vaikka pakkasta olisi enemmän. -25 ja -15 asteen välilläkään COP erot eivät kovin suuret ole.
Riippuu kovasti lämmönlähteestä. Joillakin ilpeillä ehkä ero on maltillinen. Vilpit ovat ymmärtääkseni usein lähinnä hyödyttömiä kovassa pakkasessa. Maalämpöpumppu ei tunne mitään.
Ja jakeluverkon kannalta tuskin on ongelmana yön halvat tunnit. Siksihän ne ovat halpoja, kun kulutusta on vähän. Kovemmalla kuormituksella sähköverkko on aamun ja iltapäivän/alkuillan tunteina.
Esittämäni ongelma olisikin paikallistasolla, jolla kulutus nimenomaan ylittää(voisi ylittää, etenkin muulla kuin MLP) normaalin. Ja erityisesti haja-asutusalueella. Ei kai lämpövarastoja niinkään Hervannan kaksioissa mietitä.
 
Yllättävän halvaksi jäi sähköpörssin krapulamaanantain hinnat, olisin odottanut kovempaakin.

Mielenkiinnolla seurataan ensi viikon tuulien toteutumaa, ennusteet näyttää vielä aika railakasta menoa.
 
Yllättävän halvaksi jäi sähköpörssin krapulamaanantain hinnat, olisin odottanut kovempaakin.
Olen varsin yllättynyt. Ilman mitään taustatietoa ja yleisellä tasolla sehän on saattanut olla vaikka miten vähästä kiinni ettei näy mitään merkittävää piikkiä.

Vielä aamulla tuuliennusteen ollessa odotetusti "terveisiä perseestä" en voinut uskoa ettei vatkainennuste ylittyisi paljonkin.
 
Tämä on tietysti asia, joka pitäisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja voi muodostua esteeksi tai taakaksi jälkeenpäin lisättävälle massiiviselle varaajalle.

Joka tapauksessa juuri MLP on se tapa jolla tällaista lähtisin toteuttamaan jos millään. Lämmönlähteen täytyy olla kovassa pakkasessa normaalisti toimiva ja sen pitää kyetä tuottamaan suuri teho kodin pääsulakkeiden rajoissa eli vastus tai vilppi ei ehkä tule kyseeseen.

Lisäksi kokonaisuuden kannalta on järkevää investoida ensisijaisesti hyötykertoimeen (vastuksista maalämpöön) ja vasta sitten harkita lämpövarastoa. Mikään järjellisen kokoinen varasto ei nimittäin voi kilpailla edes COP 3 saati COP 5 antaman säästön kanssa. Ja tämä jo pelkkää energiaa ajatellen. Taloudellisesti vahvin perustelu on siirtomaksu joka säilyy käytännössä jopa useimmat yösiirtoskenaariot huomioiden ennallaan jos vain tehdään lämpövarasto.

Mainitut seikat liittyvät myös siihen, mikä on homman vaikutus verkon ja jakelun kestävyydelle. Olisi ongelma jos yleisesti omakotitalojen sähköliittymiä kuormitettaisiin aina halvimmilla tunneilla tappiin asti. Erityisen kurittavaa rääkkiä olisi jos ratkaisu toteutettaisiin mahdollisimman halvalla eli pienehköllä muutaman kuution varaajalla ja vastuksilla.

Energia remontit etenee niin hitaasti, että en kyllä näe miten olisi ongelma, jos pikkuhiljaa asennettaisiin lämpövarastoja joita yritettäisiin aina halpoina tunteina lämmittää. Realistinen tahti voisi olla joku 10% OKT vuosikymmenessä, jos tulisi buumi. Väittäisin, että tulevaisuudessa jakeluverkon kannalta suurempi ongelma on julkiset sähköautojen suurteholatauskentät, joissa verkkoa kuormitetaan päivällä todella kovilla pikkitehoilla, jolloin muutenkin kulutus on suurta. Toki jos ensi vuonna kaikki OKT siirtyisi lämmittämään parin kuution varaajia halpoina tunteina niin sitten se olisi ongelma, mutta ei tuollaiset muutokset käy nopeasti. Sitä varaajaa lämmitettäisiin aina kun on halpaa ei pelkästään yöllä. Nykyisin monesti päivälläkin on halpaa sähköä kun on tuulinen päivä. MLP sinällään huono tuollaiseen, että hyötysuhteen takia se lämmönvarajaa maksimi lämmöt pitäisi pitää jossain 50C, jolloin sen lämmönvarajan koko kasvaa todella suureksi, jos vaikka koko kiinteistön vuorokauden lämmöntarve olisi tarkoitus kovalla pakkasella kattaa pelkästään sillä. Samoin pitäisi olla reilu ylimitoitus pumpussa & lämpökentässä, että ison varaajan voisi vaikka yön aikana vetää lämpimäksi. Sähkövastuksilla sen saman varaajan voisi lämmittää esim. 85C. Kaikki tälläiset varastointi ratkaisut vaatisi aika isot hinnan vaihtelut, että niistä tulisi taloudellisesti kannattavia.
 
Se on sitten vuodessa reilu 10% noussut sähkönhinta määräaikaisissa kiinteissä soppareissa.
 
MLP sinällään huono tuollaiseen, että hyötysuhteen takia se lämmönvarajaa maksimi lämmöt pitäisi pitää jossain 50C

Sähkövastuksilla sen saman varaajan voisi lämmittää esim. 85C
Tämä on erittäin validi perustelu jonka mittakaavan edellisessä unohdin. Vaikuttaa varaajan kokoon ja tilantarpeeseen paljon ja myönnettäköön että tämä käytännössä sulkee konseptin ulkopuolelle MLP:n ja patterilämmönjaon yhdistelmän.

Toki tuntitasolla voi sitäkin pörssisähköohjata vaikka ilman varaajaa. Myös 5.1. pärjäsi hienosti vaikka pumpun ohjasi pörisemään ihan minimiteholla yli puoli vuorokautta kun ei huvittanut kokonaan pysäyttää.
Samoin pitäisi olla reilu ylimitoitus pumpussa & lämpökentässä, että ison varaajan voisi vaikka yön aikana vetää lämpimäksi
Se ei kuitenkaan ole ylivoimainen este. Reilusti ylimitoitettuja järjestelmiä rakennetaan välillä muutenkin. Perustamisvaiheessa lisäbudjetti ei välttämättä ole ihan valtava.

Vastaavasti jos varastoidaan vastuksilla tuotettavaa lämpöä isosti, siis ison MLP:n lämmöntuoton mittakaavassa, ei välttämättä millään 25 tai 35 ampeerin sulakkeilla juhlita. Varsinkin kun pitäisi vähän sähköautoja latailla, muutakin taloussähköä käytellä ja mahdollisesti halvoilla tunneilla myös saunoa.
Kaikki tälläiset varastointi ratkaisut vaatisi aika isot hinnan vaihtelut, että niistä tulisi taloudellisesti kannattavia.
Tästäkin voidaan päätellä, että ensimmäinen ratkaisu on lämpöpumpputekniikka, mikäli energianlähteenä pysytään sähkössä. Kuten edellä mainittua, varastoinnilla on vaikeaa päästä samaan hyötyyn. Ja kun nämä yhdistetään, on varastoinnin kannattavuus todella matala.

Kaikenlaisia pienen mittakaavan osaratkaisuja kuten käyttövesivaraajien yöohjauksia tai jopa pörssiohjauksia on ennestään käytössä. Nehän menettävät arvonsa ja niistä tulee pelkkä rasite kun aloitetaan MLP-investoinnilla. En näkisi vastaavien paskartelua mielekkäänä kehityksenä tämän päivän lähtökohdilla.
 
Tämä on erittäin validi perustelu jonka mittakaavan edellisessä unohdin. Vaikuttaa varaajan kokoon ja tilantarpeeseen paljon ja myönnettäköön että tämä käytännössä sulkee konseptin ulkopuolelle MLP:n ja patterilämmönjaon yhdistelmän.

Toki tuntitasolla voi sitäkin pörssisähköohjata vaikka ilman varaajaa. Myös 5.1. pärjäsi hienosti vaikka pumpun ohjasi pörisemään ihan minimiteholla yli puoli vuorokautta kun ei huvittanut kokonaan pysäyttää.
No järkevin lienee juuri pörssiohjauksella ajaa ja välttää vaikka vuorokauden 8 kalleinta tuntia tms. Tuolla optimoinnilla voi päästä jo todella pitkälle esim. kuution varajan kanssa. Vuorokaudessa on kuitenkin usein kaksi aika selvää piikkiä, jotka välttämällä voi vaikuttaa keskiarvoon aika paljon.
Se ei kuitenkaan ole ylivoimainen este. Reilusti ylimitoitettuja järjestelmiä rakennetaan välillä muutenkin. Perustamisvaiheessa lisäbudjetti ei välttämättä ole ihan valtava.
Voi hyvin olla, itsellä ei niin tietoa ole tarkemmin miten paljon hinta noissa nousee, jos ne reilusti ylimitoitetaan.

Vastaavasti jos varastoidaan vastuksilla tuotettavaa lämpöä isosti, siis ison MLP:n lämmöntuoton mittakaavassa, ei välttämättä millään 25 tai 35 ampeerin sulakkeilla juhlita. Varsinkin kun pitäisi vähän sähköautoja latailla, muutakin taloussähköä käytellä ja mahdollisesti halvoilla tunneilla myös saunoa.
No jos talo tarvitsee vaikka 150kWh edestä lämpöä vuorokaudessa, niin 20kW vastuksilla se ottaa sen 7,5h vuorokaudessa. Jos nyt on järkevästi eristetty talo ja kyseessä ei ole mikään 300m3 niin ei varmaan ihan jokapäivä mene 150kWh. 35A sulakkeilla kuitenkin saa sen 24kW ja jonkin aikaa enemmän, joten luultavasti riittää normi taloussähkölle. Sitten kiukaalle ym. voidaan tehdä yksinkertaisesti kontaktorilla pudotuskytkentä, jolloin ne varaajan vastukset menee pois kun kiuas on päällä. Näin on aika monessa sähköpattereilla lämpeävässä OKT:ssa ollut jo ties kuinka pitkään (patterit kytketään pois kun kiuas menee päälle). Toki nykyisin sitten on jo paljon modernimpaa kuormanohjausta tarjolla jota kannattaa jo hyödyntää uusissa asennuksissa.
Tästäkin voidaan päätellä, että ensimmäinen ratkaisu on lämpöpumpputekniikka, mikäli energianlähteenä pysytään sähkössä. Kuten edellä mainittua, varastoinnilla on vaikeaa päästä samaan hyötyyn. Ja kun nämä yhdistetään, on varastoinnin kannattavuus todella matala.

Kaikenlaisia pienen mittakaavan osaratkaisuja kuten käyttövesivaraajien yöohjauksia tai jopa pörssiohjauksia on ennestään käytössä. Nehän menettävät arvonsa ja niistä tulee pelkkä rasite kun aloitetaan MLP-investoinnilla. En näkisi vastaavien paskartelua mielekkäänä kehityksenä tämän päivän lähtökohdilla.
ILP lienee se kustannustehokkain ratkaisu monelle. MLP alkusijoitus on melko iso, nykyisin taitaa järjestelmä maksaa sen 20-30k€, joten voi olla vaikea saada kiinni ILP:tä ennenkuin järjestelmän uusinta tulee jo vastaan. Riippuu tosin sijainnista ja miten paljon talo tarvitsee lämmitysnergiaa. MLP toki parempi hyötysuhde pakkasella.

Tosin ihan mielenkiintoinen ratkaisu voisi olla vastuksilla se varaaja + vesitakka. Investointi ei olisi ihan mahdoton ja samalla olisi myös sähkökatkojen varalle lämmönlähde. Tosin en tiedä pärjääkö tämäkään ILP, koska alkusijoitus on sitä huomattavasti isompi.
 
Yritin netistä etsiä tietoa lämpötila vs. spottihinta, mutta en löytänyt, niin askartelin sitten itse.

Tässä siis vuorokauden keskilämpötila omalla paikkakunnalla vs. spottihinnan vuorokausikeskiarvo samassa käppyrässä. Taulukko alkaa tammikuun alun katastrofiviikon jälkeen ja jatkuu huhtikuun loppuun:

spotvsasteet.png
 
Yritin netistä etsiä tietoa lämpötila vs. spottihinta, mutta en löytänyt, niin askartelin sitten itse.

Tässä siis vuorokauden keskilämpötila omalla paikkakunnalla vs. spottihinnan vuorokausikeskiarvo samassa käppyrässä. Taulukko alkaa tammikuun alun katastrofiviikon jälkeen ja jatkuu huhtikuun loppuun:

spotvsasteet.png
Kausaalisuuden tunne on vahva.
 
Kausaalisuuden tunne on vahva.
Tuosta luulisi pörssin vuoden keskihinnasta vouhkaajien tajuavan, miksi se on ihan turha aihe, jos lämmitys tapahtuu sähköllä. Tulevaisuudessa kaikki lämpö tulee sähköstä, kun polttaminen jää pois. Jotakin teollisuuden hukkalämpöä toki vielä jää, ja puiden polttoa maaseudulla leivinuunissa, kunnes se kielletään. Kaupungeissa voidaan kieltää nopeammin kuin kukaan edes kuvittelee.
 
Tuosta luulisi pörssin vuoden keskihinnasta vouhkaajien tajuavan, miksi se on ihan turha aihe, jos lämmitys tapahtuu sähköllä. Tulevaisuudessa kaikki lämpö tulee sähköstä, kun polttaminen jää pois. Jotakin teollisuuden hukkalämpöä toki vielä jää, ja puiden polttoa maaseudulla leivinuunissa, kunnes se kielletään. Kaupungeissa voidaan kieltää nopeammin kuin kukaan edes kuvittelee.
Tuon vuoksi yritinkin etsiä dataa nimenomaan lämmitystarpeeseen ja sähkön hintaan liittyen, mutta ei löytynyt. Itsellä ei vain näin kerrostaloasukkina ja pörssisähköilevänä ole mitään tartuntapintaa, että minkä verran lämpötila korreloi sähkölämmittäjän sähkönkulutuksen kanssa. Nousee toki, mutta minkä verran?
 
Viimeksi muokattu:
Energia remontit etenee niin hitaasti, että en kyllä näe miten olisi ongelma, jos pikkuhiljaa asennettaisiin lämpövarastoja joita yritettäisiin aina halpoina tunteina lämmittää. Realistinen tahti voisi olla joku 10% OKT vuosikymmenessä, jos tulisi buumi. Väittäisin, että tulevaisuudessa jakeluverkon kannalta suurempi ongelma on julkiset sähköautojen suurteholatauskentät, joissa verkkoa kuormitetaan päivällä todella kovilla pikkitehoilla, jolloin muutenkin kulutus on suurta. Toki jos ensi vuonna kaikki OKT siirtyisi lämmittämään parin kuution varaajia halpoina tunteina niin sitten se olisi ongelma, mutta ei tuollaiset muutokset käy nopeasti. Sitä varaajaa lämmitettäisiin aina kun on halpaa ei pelkästään yöllä. Nykyisin monesti päivälläkin on halpaa sähköä kun on tuulinen päivä. MLP sinällään huono tuollaiseen, että hyötysuhteen takia se lämmönvarajaa maksimi lämmöt pitäisi pitää jossain 50C, jolloin sen lämmönvarajan koko kasvaa todella suureksi, jos vaikka koko kiinteistön vuorokauden lämmöntarve olisi tarkoitus kovalla pakkasella kattaa pelkästään sillä. Samoin pitäisi olla reilu ylimitoitus pumpussa & lämpökentässä, että ison varaajan voisi vaikka yön aikana vetää lämpimäksi. Sähkövastuksilla sen saman varaajan voisi lämmittää esim. 85C. Kaikki tälläiset varastointi ratkaisut vaatisi aika isot hinnan vaihtelut, että niistä tulisi taloudellisesti kannattavia.
Lisäksi kun ottaa huomioon sen että isossa osassa OK-taloja ei ole vesikiertoista sähköllä toimivaa systeemiä,vaan suorasähkö pattereilla,katto/lattialämmitys,niin olisi huolissani mistään kuormituspiikistä vaikka isompikin osa porukasta siirtyisi yöllä lämmitykseen.Lähinnä maalämpö taloudet isommalla varaajalla tulisi kyseeseen.
 
Tuosta luulisi pörssin vuoden keskihinnasta vouhkaajien tajuavan, miksi se on ihan turha aihe, jos lämmitys tapahtuu sähköllä. Tulevaisuudessa kaikki lämpö tulee sähköstä, kun polttaminen jää pois. Jotakin teollisuuden hukkalämpöä toki vielä jää, ja puiden polttoa maaseudulla leivinuunissa, kunnes se kielletään. Kaupungeissa voidaan kieltää nopeammin kuin kukaan edes kuvittelee.
Olet minusta oikeassa keskihinnan osalta, mutta mustavalkoisesti.

Lämmityskausi on (toistaiseksi) pitkä ja moni kuukausi siitä voi olla hyvinkin edullinen. Oleellisempaa on laskea jokaisen oma keskihinta. Lisäksi lämmitys sähköllä voi tapahtua monella tavalla, vastuksilla, vesikattilalla tai lämpöpumpulla. Vuoden keskihinta antaa näkemystä yleisestä hintatasosta ja siten siihen voi minusta ihan hyvin viitata.

Minulla lämmitys vie noin 50-55% vuoden sähkönkäytöstä, joten kevään, kesän ja syksyn hintatasolla on merkitystä talven lisäksi.
 
Lisäksi kun ottaa huomioon sen että isossa osassa OK-taloja ei ole vesikiertoista sähköllä toimivaa systeemiä,vaan suorasähkö pattereilla,katto/lattialämmitys,niin olisi huolissani mistään kuormituspiikistä vaikka isompikin osa porukasta siirtyisi yöllä lämmitykseen.Lähinnä maalämpö taloudet isommalla varaajalla tulisi kyseeseen.
Tuossa sivujuonteessa olikin kysymys lähinnä ison varaajan avulla halvoille tunneille siirrettävästä sähkönkäytöstä. Ilman varauskykyä tuntitason optimointi toimii paremminkin niin päin, että voidaan kalleimmaksi hetkeksi katkaista, ja sillähän on vain vähän vaikutusta verkon toimintaan.
 
Tuon vuoksi yritinkin etsiä dataa nimenomaan lämmitystarpeeseen ja sähkön hintaan liittyen, mutta ei löytynyt. Itsellä ei vain näin kerrostaloasukkina ja pörssisähköilevänä ole mitään tartuntapintaa, että minkä verran lämpötila korreloi sähkölämmittäjän sähkönkulutuksen kanssa. Nousee toki, mutta minkä verran?
Se riippuu pitkälti talosta ja siitä että kauanko sitä kylmää on tarjolla. Joku yhden päivän kylmä piikki ei likikään niin kovasti näy kulutuksessa kun viikon kylmä jakso ja sieltä poimitaan yksi päivä loppupäästä.
Esimerkiksi tammikuun alku meillä oli yli viikon niin ettei tainnut -30 lämpösemmälle puolelle valua kertaakaan ja pahimmillaan taisi olla liki -40.
Kelin lauhduttua kulutus ei pudonnutkaan kun rakenteet oli niin kylmät ja selvästi oli kulutus koholla varmaan 3 päivää kuten myös kylmän tunne kämpässä.
Vertailu vähän hankalaa myös siksi että tammikuun alun olin vielä pörssissä ja kulutus oli sellasta 70-100kwh vaikka joutui palella, luulen että kiinteällä sopparilla ja mukavuudesta tinkimättä kulutus olisi ollut jossain 120-200kwh välimaastossa.
 
Tuosta luulisi pörssin vuoden keskihinnasta vouhkaajien tajuavan, miksi se on ihan turha aihe, jos lämmitys tapahtuu sähköllä. Tulevaisuudessa kaikki lämpö tulee sähköstä, kun polttaminen jää pois. Jotakin teollisuuden hukkalämpöä toki vielä jää, ja puiden polttoa maaseudulla leivinuunissa, kunnes se kielletään. Kaupungeissa voidaan kieltää nopeammin kuin kukaan edes kuvittelee.
Kyllä asia tajutaan, tietenkin OKT-asujan sähkönkulutus painottuu talvikuukausille ja lämmitystarve kulkee käsi kädessä sähkön hinnan kanssa. Mutta voidaan silti puhua keskihinnosita ihan hyvin. Lainaan vanhaa viestiäni:
  • Marraskuun 2023 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 8,8 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 5,2 snt/kWh.
  • Joulukuun 2023 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 9,5 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 6,5 snt/kWh.
  • Tammikuun 2024 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 13,8 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 6,8 snt/kWh.
  • Helmikuun 2024 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 6,4 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 4,7 snt/kWh.
  • Yhteensä näiden neljän talvikuukauden keskihinta (sis. ALV) on ollut 9,5 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 5,8 snt/kWh.
Jos vain millään pystyy siirtämään kulutusta pois niistä vuorokauden piikkutunneista, niin on voinut aivan kilpailukykyisesti elellä viime talven pörssisähkön hinnoilla, jos vertaa nyt näihin nykyisiin 24kk 8,5-10,5 snt/kWh sopimuksiin. Se torppa ei kylmene elinkelvottomaksi edes -30 °C pakkasilla, jos piikkituntien ajaksi ruuvaa lämmitystä vähän pienemmälle. Piikkitunteja ei kuitenkaan ole yleensä kuin ne muutamat aamuisin ja iltaisin. Ja laskelmissa tietenkin kannattaa huomioida myös se, että kesällä taas torpan jäähdyttäminen ja muu kulutus onkin sitten ihan puoli-ilmaista kiinteisiin sopimuksiin verrattuna. Vaikka kulutus painottuu talveen, niin se ei kesälläkään peruskulutus ikinä nollaan mene vaan on helposti muutaman kilowatin varsinkin jos jäähdyttelee.
 
Kyllä asia tajutaan, tietenkin OKT-asujan sähkönkulutus painottuu talvikuukausille ja lämmitystarve kulkee käsi kädessä sähkön hinnan kanssa. Mutta voidaan silti puhua keskihinnosita ihan hyvin. Lainaan vanhaa viestiäni:

Jos vain millään pystyy siirtämään kulutusta pois niistä vuorokauden piikkutunneista, niin on voinut aivan kilpailukykyisesti elellä viime talven pörssisähkön hinnoilla, jos vertaa nyt näihin nykyisiin 24kk 8,5-10,5 snt/kWh sopimuksiin. Se torppa ei kylmene elinkelvottomaksi edes -30 °C pakkasilla, jos piikkituntien ajaksi ruuvaa lämmitystä vähän pienemmälle. Piikkitunteja ei kuitenkaan ole yleensä kuin ne muutamat aamuisin ja iltaisin. Ja laskelmissa tietenkin kannattaa huomioida myös se, että kesällä taas torpan jäähdyttäminen ja muu kulutus onkin sitten ihan puoli-ilmaista kiinteisiin sopimuksiin verrattuna. Vaikka kulutus painottuu talveen, niin se ei kesälläkään peruskulutus ikinä nollaan mene vaan on helposti muutaman kilowatin varsinkin jos jäähdyttelee.
Osin tästä syystä väänsinkin tän käppyrän. Kun tulee pakkasjakso, se hinta on korkea ihan öisinkin, eikä se keskiarvoa tiputtava lauha jakso jossain vaiheessa kuuta kovin lohduta. Tuossa mun käppyrässä helmikuun alussa oli pakkasjakso, niin öisinkin oli sähkön hinta ad 18c/kWh, eikä tuo taida edes veroa pitää sisällään. Ei sitä torppaa kait viikkoa voi kylmänä pitää?
 
Se torppa ei kylmene elinkelvottomaksi edes -30 °C pakkasilla, jos piikkituntien ajaksi ruuvaa lämmitystä vähän pienemmälle. Piikkitunteja ei kuitenkaan ole yleensä kuin ne muutamat aamuisin ja iltaisin
Tästä olen kyllä eri mieltä. Tuohan on ihan talokohtainen asia. Sitä kallista aikaa kun voi olla pitkäänkin kuten tammikuussa niin joku yhden piikkitunnin väistö siellä tai täällä ei kyllä hirveästi muuta enää tilannetta.
 
Osin tästä syystä väänsinkin tän käppyrän. Kun tulee pakkasjakso, se hinta on korkea ihan öisinkin, eikä se keskiarvoa tiputtava lauha jakso jossain vaiheessa kuuta kovin lohduta. Tuossa mun käppyrässä helmikuun alussa oli pakkasjakso, niin öisinkin oli sähkön hinta ad 18c/kWh, eikä tuo taida edes veroa pitää sisällään. Ei sitä torppaa kait viikkoa voi kylmänä pitää?
Tästä olen kyllä eri mieltä. Tuohan on ihan talokohtainen asia. Sitä kallista aikaa kun voi olla pitkäänkin kuten tammikuussa niin joku yhden piikkitunnin väistö siellä tai täällä ei kyllä hirveästi muuta enää tilannetta.
Minusta oleellista on nähdä yksittäisten piikkituntien tai -päivien taakse.

Aiemmassa torpassani oli suora sähkölämmitys vastuksilla lattiassa ja keskuksella yö/päivä/jatkuva -ohjaus. Tuohon kun olisi kiskassut automatiikalla "ei lämmitä kalleimmilla 6-18 tunnilla riippuen vuodenajasta/lämmöntarpeesta" ohjauksen, niin säästöä olisi tullut varmasti ilman arjen kärsimystä. Silloisilla hinnoilla ei ollut tarvetta, nyt olisi.

Pörssisähkö on siitä jännä diili, että välillä se ottaa ja välillä antaa, varsinkin sääriippuvaisen tuotannon myötä. Joustamaan pystyvät ovat voittajia. Mulla taitaa viimeisen 12kk ka. ~6.5 c/kWh ja sähköä kuluu yli 20 MWh.
 
Minusta oleellista on nähdä yksittäisten piikkituntien tai -päivien taakse.

Aiemmassa torpassani oli suora sähkölämmitys vastuksilla lattiassa ja keskuksella yö/päivä/jatkuva -ohjaus. Tuohon kun olisi kiskassut automatiikalla "ei lämmitä kalleimmilla 6-18 tunnilla riippuen vuodenajasta/lämmöntarpeesta" ohjauksen, niin säästöä olisi tullut varmasti ilman arjen kärsimystä. Silloisilla hinnoilla ei ollut tarvetta, nyt olisi.

Pörssisähkö on siitä jännä diili, että välillä se ottaa ja välillä antaa, varsinkin sääriippuvaisen tuotannon myötä. Joustamaan pystyvät ovat voittajia. Mulla taitaa viimeisen 12kk ka. ~6.5 c/kWh ja sähköä kuluu yli 20 MWh.
Niin tottakai se on oleellista, on myös aina kokonaiskuvan kannalta oleellista että missä päin Suomea talo sijaitsee ja millaisesta talosta kyse ja mitä muuta suurta mutta siirrettävää kulutusta löytyy kuten täällä aiemminkin todettu.

Joustamaan pystyvät ovat voittajia on ehkä vähän kierrellen sanottu. Osalla se joustaminen on puhdasta nuukailua joka väistämättä johtaa useassa tapauksessa asumismukavuuden laskuun tai ylimääräiseen vaivannäköön ja stressiin.

Sähköautoilijat ymmärrän täysin, isohko kapasiteetti mihin varata sähköä jolla kuitenkin mahdollista tiettyyn rajaan asti myös siirtää kulutusta päivien päähän.

Pörsissähkö tosiaan ottaa ja antaa mutta monelle vähän turha riski se kuitenkin on. Se antopuoli nyt ei mitään järisyttäviä "voittoja" anna mutta ottopuoli voi olla välillä rajuhko.
Täytyy vaan muistaa että ilman automaatiota siihen voittoon pitää kyllä nähdä vaivaa.

Eniten tässä kuitenkin tympii tämä vastakkainasettelu puolin ja toisin.
 
Olen aiemminkin sanonut, että jos pörssisähkön hintaheilahtelut menevät ihon alle ja vaikuttavat arkeen sekä mieleen, niin kiinteä diili ja äkkiä!

Mulla pörssisähkö on vuositasolla ollut hyvin tarkkaan 300€ halvempi kuin halvin kiinteä sopimus. Eipä hirveästi tarvitse ero pienempi olla, niin voisi kiinteän sopparin lyödä kiinni. Mulla vaan taitaa mennä pörssihinta ihon alle juuri päinvastoin kuin useimmilla: ärsyttäisi lämmittää taloa ja ladata autoa öisin sekä käyttää kesällä sähköä, kun hinta on todella halpa.
 
Se torppa ei kylmene elinkelvottomaksi edes -30 °C pakkasilla, jos piikkituntien ajaksi ruuvaa lämmitystä vähän pienemmälle. Piikkitunteja ei kuitenkaan ole yleensä kuin ne muutamat aamuisin ja iltaisin.
Kuitenkin, kuten edellä näytetystä kuvaajastakin huomaa, hintataso ei ole pelkästään piikkitunteja. Sitä lämpöä ei käytännössä voi varastoida useampia vuorokausia tai jopa viikon tarpeiksi, eli MWh-luokassa.
Ja laskelmissa tietenkin kannattaa huomioida myös se, että kesällä taas torpan jäähdyttäminen ja muu kulutus onkin sitten ihan puoli-ilmaista kiinteisiin sopimuksiin verrattuna.
Normaali jäähdytyssähkön käyttö on niin vähäistä lämmitykseen verrattuna, että on ihan sama vaikka sen maksaisi esimerkiksi 30c/kWh kiinteään skämmihintaan. Tietysti muulla taloussähkön käytöllä ja kokonaiskäytöllä ja kesän edullisilla hinnoilla on merkitystä.
Vaikka kulutus painottuu talveen, niin se ei kesälläkään peruskulutus ikinä nollaan mene vaan on helposti muutaman kilowatin varsinkin jos jäähdyttelee.
Jos peruskulutus kesällä on muutaman kilowatin luokkaa, niin melkoinen McMansion on kyseessä. Oman havaintoaineistoni mukaan parin asunnon tiluksilla voi olla jopa 400 wattia. Talvella on toki yli 1000 ennen lämmitystä.

Jäähdyttelyn kulutus isossa lasipalatsissa on sitten asia erikseen. Ehkä se voikin aiheuttaa useamman kW keskituntitehoja.

Käytän itse tuntihintasopimusta enkä toistaiseksi muuta edes harkitse. Sitä ei kuitenkaan tarvitse perustella epätotuuksilla.
 
Kannattaa muistaa että kun 15 minuutin mittausjakso tulee niin sanottu manuaalisäästäminen muuttuu ihan hullun hommaksi ja ainoastaan automatiikkaan luottavat pysyvät järjissään jos puhutaan muustakin optimoinnista kuin aivan kovimmista yksittäisistä piikkitunneista. Kun nyt vaikka päivässä on 8-9 ja 9-10 piikkitunteja, tulevaisuudessa saattaa olla niin että 8.00-8.15, 08.30-08.45 ja 9.30-10.00 ovat niitä piikkejä.
 
Kannattaa muistaa että kun 15 minuutin mittausjakso tulee niin sanottu manuaalisäästäminen muuttuu ihan hullun hommaksi ja ainoastaan automatiikkaan luottavat pysyvät järjissään jos puhutaan muustakin optimoinnista kuin aivan kovimmista yksittäisistä piikkitunneista. Kun nyt vaikka päivässä on 8-9 ja 9-10 piikkitunteja, tulevaisuudessa saattaa olla niin että 8.00-8.15, 08.30-08.45 ja 9.30-10.00 ovat niitä piikkejä.
Jep. Eikös kovimmat penninvenyttäjät jo pohdi missä kohdin ohjelmasta pesukoneet vie eniten sähköä. On mielestäni menty jo pikkusen liian pitkälle tässäkin touhussa.
 
Kannattaa muistaa että kun 15 minuutin mittausjakso tulee niin sanottu manuaalisäästäminen muuttuu ihan hullun hommaksi ja ainoastaan automatiikkaan luottavat pysyvät järjissään jos puhutaan muustakin optimoinnista kuin aivan kovimmista yksittäisistä piikkitunneista. Kun nyt vaikka päivässä on 8-9 ja 9-10 piikkitunteja, tulevaisuudessa saattaa olla niin että 8.00-8.15, 08.30-08.45 ja 9.30-10.00 ovat niitä piikkejä.
Tässä tapauksessahan kone isketään tulille n. klo 08:40.
 
Kun hinta kuitenkin arvotaan edellisenä päivänä, niin miten seuraavan päivän tuotannon ja kulutuksen pystyy ennustamaan vartin tarkkuudella? Vai onko se vain jonkin algoritmin laskentaparametreja? Voisi olla minuutin tarkkuus vielä parempi.
 
Kun hinta kuitenkin arvotaan edellisenä päivänä, niin miten seuraavan päivän tuotannon ja kulutuksen pystyy ennustamaan vartin tarkkuudella? Vai onko se vain jonkin algoritmin laskentaparametreja? Voisi olla minuutin tarkkuus vielä parempi.
Osa ennusteistahan menee hukkaan jos tilanne joudutaan keskiarvottamaan tunnin jaksolle. Tunti on pitkä aika esimerkiksi aurinkovoiman tehon nostossa ja laskussa.
 
Kannattaa muistaa että kun 15 minuutin mittausjakso tulee niin sanottu manuaalisäästäminen muuttuu ihan hullun hommaksi ja ainoastaan automatiikkaan luottavat pysyvät järjissään jos puhutaan muustakin optimoinnista kuin aivan kovimmista yksittäisistä piikkitunneista. Kun nyt vaikka päivässä on 8-9 ja 9-10 piikkitunteja, tulevaisuudessa saattaa olla niin että 8.00-8.15, 08.30-08.45 ja 9.30-10.00 ovat niitä piikkejä.
Mutta toisaalta sitten taas automaatiota käyttäen viidentoista minuutin piikit on aika paljon helpompi välttää kuin tunnin, ainakin jos välttäminen tapahtuu lämmitystä säätämällä.
 
Mutta toisaalta sitten taas automaatiota käyttäen viidentoista minuutin piikit on aika paljon helpompi välttää kuin tunnin, ainakin jos välttäminen tapahtuu lämmitystä säätämällä.

Juurikin näin. 15 minuutin mittausjakso on parempi automaation piirissä oleville, huonompi niille jotka eivät nauti automaation eduista. Keskimäärin se on myös parempi tuottajalle ja huonompi kuluttajalle, mutta ihan valtaisaa eroa isossa kuvassa ei ole.
 
Vaikka varttiin mennään, niin silti tietyt lainalaisuudet säilynee silti. Yöllä halvempaa, päivällä kalliimpaa. Kalleimmat tunnit 7-11 ja 17-21. Pelkästään noilta kahdeksalta tunnilta lämmityksen (ja autolatauksen) siirto muulle ajankohdalle auttanee mukavasti.
 
Tuleekos tuo "varttitase" automaattisesti vuoden alusta myös kuluttajille käyttöön?
Vai pysyykö tämä tuntitase toistaiseksi käytössä kuluttajille?
Jos tuntitase, niin minkähänlaisella arvalla tuntihinta kuluttajalle määräytyy jos se on kuitenkin "varttitaseella" pörssissä?
 
Tuleekos tuo "varttitase" automaattisesti vuoden alusta myös kuluttajille käyttöön?
Vai pysyykö tämä tuntitase toistaiseksi käytössä kuluttajille?
Jos tuntitase, niin minkähänlaisella arvalla tuntihinta kuluttajalle määräytyy jos se on kuitenkin "varttitaseella" pörssissä?
taitaa lähes kaikki siirtofirmat jo laskutta vartin mukaan, vuoden alusta tulee vaan lisäksi se että pörssin hinta alkaa elämään myös vartin mukaan, kun nyt on ollut aina tunnin si sama hinta
edit ainakin caruna on näin tehnyt jo vuoden alusta saakka, ja joku muukin pulju
 
Mutta toisaalta sitten taas automaatiota käyttäen viidentoista minuutin piikit on aika paljon helpompi välttää kuin tunnin, ainakin jos välttäminen tapahtuu lämmitystä säätämällä.
Kohtuu harvoin on vain yksittäinen piikkitunti. Toki jonkun tunnin täytyy olla kallein, mutta usein lähitunnitkin on kallita. Veikkaan että varttihinnoittelussa on vielä yleisempää että monta peräkkäistä jaksoa ovat kalliita.

Toki väistelyn kannalta olis kätevää jos hintagraafi muistuttaisi siiliä, mutta ei kai mikään tuotanto- tai kulutusmuoto sellaista varsinaisesti aiheuta?
 
Toki väistelyn kannalta olis kätevää jos hintagraafi muistuttaisi siiliä, mutta ei kai mikään tuotanto- tai kulutusmuoto sellaista varsinaisesti aiheuta?
Enemmänkin se muistuttaa kaksikyttyräistä kamelia pitkällä hännällä eli aamuisin ja iltaisin piikkitunnit sekä yö halpaa.
 
taitaa lähes kaikki siirtofirmat jo laskutta vartin mukaan, vuoden alusta tulee vaan lisäksi se että pörssin hinta alkaa elämään myös vartin mukaan, kun nyt on ollut aina tunnin si sama hinta
edit ainakin caruna on näin tehnyt jo vuoden alusta saakka, ja joku muukin pulju
Mielestäni varttihinnoittelu tulee asiakkaille vasta kun mittarit vaihdetaan sitä tukevaan,taitaa olla vielä aika paljon vanhoja käytössä.Minullekkin on tulossa mittari loppuvuoden-2025 aikana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 205
Viestejä
4 531 910
Jäsenet
74 774
Uusin jäsen
Swatmc

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom