Sähköauton kotilataus

[Wes Wishbone]

Sun viestissä kuitenkin erikseen mainitaan se 11kW ”ideaalina”. Mutta kyllä me molemmat tässä samaa mieltä ollaan.

Niin, tämän takia;

22kw vaatii sitten jo 32A pääsulakkeet

Eikä suinkaan latausaseman hinnan takia. Ja jos tota pääsulaketta haluaa alkaa päivittämään, niin sen hinta voi olla aika paljonkin. Vantaan Energialla esim 450€ + itse asennus, joka voi olla pari hunttia.

Enkä kyllä tietoisesti kytkisi laturia 22kw teholle kuormanhallinnasta huolimatta jos pääsulakkeet eivät sitä kestäisi, ihan turha ottaa riskiä että kuormanhallinta tippuu päältä joka lurauttaa sitten pääsulakkeen paukkupakkasilla. Paljon fiksumpaa konffata se latausasema miel ihan fyysisesti siten että se maksimi mitä tarjoilee ei ylitä sitä mitä pääsulakkeet pystyy hanskaamaan.

 

[Proscribo]

Enkä kyllä tietoisesti kytkisi laturia 22kw teholle kuormanhallinnasta huolimatta jos pääsulakkeet eivät sitä kestäisi, ihan turha ottaa riskiä että kuormanhallinta tippuu päältä joka lurauttaa sitten pääsulakkeen paukkupakkasilla. Paljon fiksumpaa konffata se latausasema miel ihan fyysisesti siten että se maksimi mitä tarjoilee ei ylitä sitä mitä pääsulakkeet pystyy hanskaamaan.

Kai kuormanhallinta todellisuudessa toimii toisin päin, eli laturille annetaan lupa ottaa X määrä tehoa ja jos systeemiin tulee jotain häikkää lataus loppuu siihen?

 

[Wes Wishbone]

Kai kuormanhallinta todellisuudessa toimii toisin päin, eli laturille annetaan lupa ottaa X määrä tehoa ja jos systeemiin tulee jotain häikkää lataus loppuu siihen?

Itsellä ei kokemuksia kuin defa powerista ja sen balancerista, mutta tässä kombossa ainakaan balancerilla ei ole mitään tietoa siitä mikä on maksimi sallittu latausteho, sen vaan ilmoittelee kiinteistön kokonaiskulutusta sille latausasemalle joka tietää millä teholla saa optimitilanteessa ladata ja säätelee sitten tarvittavalla matikalla lataustehoa. Tuo Powerhan toimii myös ilman balanceria, joten se latauskatto on muutenkin pakko konffata sinne. Voi olla että muut tekevät tämän paremmin, tärkeintä mielestäni että sen maksimilataustehon voi jossain määrittää, ja mieluusti jollain fyysisillä kytkimillä joihin ei sitten enää tarvitse asennuksen jälkeen koskea.

 

[Persojet]

Niin, tämän takia;


Eikä suinkaan latausaseman hinnan takia. Ja jos tota pääsulaketta haluaa alkaa päivittämään, niin sen hinta voi olla aika paljonkin. Vantaan Energialla esim 450€ + itse asennus, joka voi olla pari hunttia.

Enkä kyllä tietoisesti kytkisi laturia 22kw teholle kuormanhallinnasta huolimatta jos pääsulakkeet eivät sitä kestäisi, ihan turha ottaa riskiä että kuormanhallinta tippuu päältä joka lurauttaa sitten pääsulakkeen paukkupakkasilla. Paljon fiksumpaa konffata se latausasema miel ihan fyysisesti siten että se maksimi mitä tarjoilee ei ylitä sitä mitä pääsulakkeet pystyy hanskaamaan.

22kw on se maksimiteho. Yhtä hyvin laturiin voi asettaa 11 kw sallituksi. Itse kyllä mieluummin ottaisin 22kw mallin, jonka sitten laittaa sen tehoiseksi kun haluaa, jos vaikka tulevaisuudessa päivittääkin pääsulakkeet isompaan.

 

[Wes Wishbone]

22kw on se maksimiteho. Yhtä hyvin laturiin voi asettaa 11 kw sallituksi. Itse kyllä mieluummin ottaisin 22kw mallin, jonka sitten laittaa sen tehoiseksi kun haluaa, jos vaikka tulevaisuudessa päivittääkin pääsulakkeet isompaan.

Osuvasti tiivistetty Tiesitkö että käytännössä kaikilla 22kw maksimitehoon kykenevillä latausasemilla voi ladata myös pienemmillä tehoilla?

 

[Jamboa]

Suomessakin myyty halpoja ns super-schukoja, tosin vedettin hyllyiltä takaisin.

Toki sitä voi sanoa valvonta Suomeksi, mutta kyse kuitenkin komponenteista joiden ominaisuudet oli hunonpia.

Vedettiin, mutta sitten vedettiinkin takaisinveto pois. Eli itse en ainakaan saanut vaihdettua parempaan malliin takaisinvetoon vedoten, vaan ilmoitettiin tylysti että "ei ole aktiivista takaisinvetoa, kiitos ja hei"

 

[snz]

Olisko mahdoton paikka asentaa suoraan voimavirtapistorasia, jossa on myös 16A suko-rasia?

Tämä ratkaisu itselläni. Kaverina halpa 11kW latauslaite. Mielestäni erinomainen ja kustannustehokas ratkaisu kun vertaa noihin 500-2000e asemiin. Voi sitten vaihtaa tilalle uuden vehkeen jos sattuu hajoamaan ja toisaalta myös saa tarvittaessa mukaansa reissuun. Ja se suko palvelee vaikka vieraita tai mahdollisia tarpeita tulevaisuudessa.

Suosittelen miettimään tarvitseeko kalliin ratkaisun oikeasti. Varsinkin jos sähköautoilulla on tarkoitus säästää rahaa.

 

[Proscribo]

Itsellä ei kokemuksia kuin defa powerista ja sen balancerista, mutta tässä kombossa ainakaan balancerilla ei ole mitään tietoa siitä mikä on maksimi sallittu latausteho, sen vaan ilmoittelee kiinteistön kokonaiskulutusta sille latausasemalle joka tietää millä teholla saa optimitilanteessa ladata ja säätelee sitten tarvittavalla matikalla lataustehoa. Tuo Powerhan toimii myös ilman balanceria, joten se latauskatto on muutenkin pakko konffata sinne. Voi olla että muut tekevät tämän paremmin, tärkeintä mielestäni että sen maksimilataustehon voi jossain määrittää, ja mieluusti jollain fyysisillä kytkimillä joihin ei sitten enää tarvitse asennuksen jälkeen koskea.

Kyllä se Defakin niin toimii oletuksena, että latausvirta tippuu alas jos kuormanhallinnassa on häikkää: DEFA Power Setup -sovellus (kohta 4 "Fallback"). Toi arvo siis yliajaa sen maksimivirran niissä tilanteissa, kun kuormanhallinnalta ei tule signaalia (ja jos kuormanhallintaa ei ole niin tätä asetustakaan ei ole).

Tosin koska se on säädettävissä, niin tuon asetuksen voinee tyhmyyksissään laittaa liian suureksi.

 

[Wes Wishbone]

Kyllä se Defakin niin toimii oletuksena, että latausvirta tippuu alas jos kuormanhallinnassa on häikkää: DEFA Power Setup -sovellus (kohta 4 "Fallback"). Toi arvo siis yliajaa sen maksimivirran niissä tilanteissa, kun kuormanhallinnalta ei tule signaalia (ja jos kuormanhallintaa ei ole niin tätä asetustakaan ei ole).

Tosin koska se on säädettävissä, niin tuon asetuksen voinee tyhmyyksissään laittaa liian suureksi.

Joo niinhän siinä lukee, mutta edelleen ainakin Defalla tuo balancer ja se maksimi latausteho ovat kaksi ihan eri asiaa, vaikka semanttisesti voisikin näitä yhdistää. Balancer ei edelleenkään tiedä sitä maksimitehoa millä saa ladata, vaan sen tekee se itse asema joka käy järkeen siitäkin syystä, että balancer on lisävaruste ja laite on suunniteltu toimivaksi ilmankin sitä. Eiköhän noita muitakin latausasemia voi ostaa, asentaa ja käyttää ilman sitä virtamittaria/kuormanhallintaa mutta niissäkin se maksimilatausteho pitää asemalle määritellä jos pääsulakkeiden tai muiden syiden takia sitä täyttä tehoa ei haluta käyttää mihin asema pystyisi.

 

[smicke]

Sama fallback -asetus ABB:llä.

 

[Harri K.]

Tämä ratkaisu itselläni. Kaverina halpa 11kW latauslaite. Mielestäni erinomainen ja kustannustehokas ratkaisu kun vertaa noihin 500-2000e asemiin. Voi sitten vaihtaa tilalle uuden vehkeen jos sattuu hajoamaan ja toisaalta myös saa tarvittaessa mukaansa reissuun. Ja se suko palvelee vaikka vieraita tai mahdollisia tarpeita tulevaisuudessa.

Suosittelen miettimään tarvitseeko kalliin ratkaisun oikeasti. Varsinkin jos sähköautoilulla on tarkoitus säästää rahaa.

Joo, aika huoleton ratkaisu oli. 3m kaapeliveto ja 3x16A pistorasia ulos ja siihen Kärkkäisen 150€ hintainen 11kW laturi 5m johdola (vielä kaiken lisäksi säädettävä 8/10/13/16A). Ja tuon voi vielä heittää peräkonttiin kun lähtee reissuun.

No, tosiasiassa on 2kpl 11kW Elli laturia kotona, jotka hoitelee lataukset, mutta tuo voimavirtapistorasian laitto oli helppo ja edullinen rasti. Isoin homma oli sen johdon veto keskukselle.

 

[Pakana]

Tuota en suorilta osta, siis meinaat että menisi samalla rahalla, jos valmis kaapelointi, niin ostan ettei isoa hintaeroa.

Vai tarkoitko että itse latauasemien hintaero on pieni ?

Käytännössä kiinteitä latausasemia ei juurikaan ole 11kW teholle, vaan lähes kaikki ovat 22kW. Asennettaessa ne sitten konffitaan 11kW, tai mikä nyt onkaan se haluttu teho.

 

[pulatunnus]

Käytännössä kiinteitä latausasemia ei juurikaan ole 11kW teholle, vaan lähes kaikki ovat 22kW. Asennettaessa ne sitten konffitaan 11kW, tai mikä nyt onkaan se haluttu teho.

Hyvä nosto, ehkä silloin ainakin kannattaa laittaa kiinteä, ja pikavilasulla hintaa vaikuttaa ihan muut, (pienessä otannassa max 11kW versiot ei edes olleet myyjän halvimpia pyyntejä).

Siirettävien kanssa tilanne toinen ja mutkitkaampi jos miettii sitä siirettävyyttä missä sitä akoo käyttää.

 

[Persojet]

Hyvä nosto, ehkä silloin ainakin kannattaa laittaa kiinteä, ja pikavilasulla hintaa vaikuttaa ihan muut, (pienessä otannassa max 11kW versiot ei edes olleet myyjän halvimpia pyyntejä).

Siirettävien kanssa tilanne toinen ja mutkitkaampi jos miettii sitä siirettävyyttä missä sitä akoo käyttää.

Siirrettävissä toki 11 kW versio todennäköisesti 16 A voimapistokkeella ja 22 kW 32 A pistokkeella. Tällöin myös käyttöpaikalla on merkitystä.

 

[Bober]

Kuinkas syöttökaapeli mitotetaan tuossa, 22kW tehot vaatisi periaatteessa 10mm2 kaapelin
Toki 25A sulakkeilla ei saa tehoja kuin sen 17kW pihalle ja siihen riittää 6mm2
Ja 11kW :lle riittää 2,5mm2

 

[Persojet]

Kuinkas syöttökaapeli mitotetaan tuossa, 22kW tehot vaatisi periaatteessa 10mm2 kaapelin
Toki 25A sulakkeilla ei saa tehoja kuin sen 17kW pihalle ja siihen riittää 6mm2
Ja 11kW :lle riittää 2,5mm2

Syöttökaapeli mitoitetaan standardin mukaan. Siihen vaikuttaa moni muukin seikka kuin valittu suoja, esim meneekö eristeessä jne.

 

[Bober]

Syöttökaapeli mitoitetaan standardin mukaan. Siihen vaikuttaa moni muukin seikka kuin virta, esim meneekö eristeessä, valittu suoja, jne.

Eli 22kW asemalle pitäisi olla vähintään 5*10mm2 syöttä

 

[Persojet]

Eli 22kW asemalle pitäisi olla vähintään 5*10mm2 syöttä

Ei aina. Välillä voi myös 6mm2 riittää tai sitten tarvitsee olla 16mm2, riippuu paikasta.

 

[zepi]

Ainakin 6mm² 32A voimavirtajatkijohtoja on myynnissä, mutta noissa on tosiaan eroja sen suhteen että onko kaapeli seinän sisällä vai pinta-asennettuna jne.

 

[renee]

Onkos kellään arvausta siitä, että paljonko kustantaa kiinteä latausasema sellaiseen kiinteistöön, jossa on "vanhat sähköt", eli tulppasulakekaappi. Itsellä kun ei ole mitään käsitystä siitä, mitä vaaditaan eikä myöskään hinnoista, niin olisiko heittää joku arvio ennen kuin kyselen tarjouksia?

Kaappi on ulkona ja siitä tulisi n. 10m pintavetona latausaseman asennuskohdalle. Liittymä on 3x25A ja varmaan siis 11kW asema ilman mitään kuormanhallintahienouksia.

 

[pulatunnus]

Onkos kellään arvausta siitä, että paljonko kustantaa kiinteä latausasema sellaiseen kiinteistöön, jossa on "vanhat sähköt", eli tulppasulakekaappi. Itsellä kun ei ole mitään käsitystä siitä, mitä vaaditaan eikä myöskään hinnoista, niin olisiko heittää joku arvio ennen kuin kyselen tarjouksia?

Kaappi on ulkona ja siitä tulisi n. 10m pintavetona latausaseman asennuskohdalle. Liittymä on 3x25A ja varmaan siis 11kW asema ilman mitään kuormanhallintahienouksia.

Ja ilmeisesti se vanhakaappi on ns täynnä ja ympärillä tilaa.

 

[renee]

Ja ilmeisesti se vanhakaappi on ns täynnä ja ympärillä tilaa.

Ympärillä on ainakin tilaa, mutta kaappi luultavasti melko täynnä, ts. maallikon silmään täynnä. En vielä pääse katsomaan tarkemmin, koska kiinteistö ei ole vielä hallinnassa.

 

[Bober]

Ei aina. Välillä voi myös 6mm2 riittää tai sitten tarvitsee olla 16mm2, riippuu paikasta.

niin, mutta lähinnä pointtina se että ei ole niin suoraviivaista että 22kW asema ei maksa eurokaan enemmän kuin 11kW asema, vaikka olisi kuinka kuormanhallintaa olemassa

 

[Persojet]

niin, mutta lähinnä pointtina se että ei ole niin suoraviivaista että 22kW asema ei maksa eurokaan enemmän kuin 11kW asema, vaikka olisi kuinka kuormanhallintaa olemassa

Voihan sen kaapeloida toimimaan 11 kw jos muutamasta eurosta tekee tiukkaa. Isoin summa todennäköisesti on kuitenkin sähkärin paikalla saapuminen ja asennustyöt eikä tarvikkeet.

 

[Gobi]

Onkos kellään arvausta siitä, että paljonko kustantaa kiinteä latausasema sellaiseen kiinteistöön, jossa on "vanhat sähköt", eli tulppasulakekaappi. Itsellä kun ei ole mitään käsitystä siitä, mitä vaaditaan eikä myöskään hinnoista, niin olisiko heittää joku arvio ennen kuin kyselen tarjouksia?

Kaappi on ulkona ja siitä tulisi n. 10m pintavetona latausaseman asennuskohdalle. Liittymä on 3x25A ja varmaan siis 11kW asema ilman mitään kuormanhallintahienouksia.

Täällä vedetty uusi syöttö tulppasulakekeskukselta 6mm² kaapelilla uuteen alakeskukseen, josta taas ohuemmalla vedetty itse latauslaitteelle. Alakeskuksessa oma virtakytkin, Shelly latauslaitteelle lähtevässä kaapelissa ja vikavirtasuoja. Toki jokainen sähkäri katsoo miten tuon haluaa tehdä, talossa 3x25A pääsulakkeena.

Hintaa en muista tarkalleen kun tehtiin parissa osassa, mutta itse tein reiän kivijalkaan, kun alakeskus kellarissa, vedin kaapeleita valmiiksi kouruihin jne. Sähkäri tarkasti ja kytki. Villi veikkaus jotain väliltä 400-800€, jos asennuksessa ei erikoisuuksia.

 

[Vepasto]

Onkos kellään arvausta siitä, että paljonko kustantaa kiinteä latausasema sellaiseen kiinteistöön, jossa on "vanhat sähköt", eli tulppasulakekaappi. Itsellä kun ei ole mitään käsitystä siitä, mitä vaaditaan eikä myöskään hinnoista, niin olisiko heittää joku arvio ennen kuin kyselen tarjouksia?

Piuhua sähkökeskukselta ulos ( vaati seinään reiän ) ja pintavetoa suojaputkessa reilut 5 m latausasemalle. Kuormantasajan asennus ja sähkökaappiin pieni modaus sille . Latausaseman kytkentä. 423 EUR kaikkine kuluineen.

 

[pulatunnus]

Voihan sen kaapeloida toimimaan 11 kw jos muutamasta eurosta tekee tiukkaa. Isoin summa todennäköisesti on kuitenkin sähkärin paikalla saapuminen ja asennustyöt eikä tarvikkeet.

Tämä lähti ns supersukosta, (vaihto) siitä että se maksaa jossain viitisenkymppiä, ja ne kympin parin on kadonneet. Sitä sitten 16A voimapistorasiaan, jos sopiva syöttö, matkalaturi taisi olla vielä mukana.

Nyt vedetään jo kaapeleita, paksua kaapelia, kiinteälle asemalle, jossa jo kaapelin kustannus ero vähänkään pidemmällä matkalla ylittää sen supersukon hinnan. Se totta että jos aletaan lähestyyn satsesta nelinumeroista kustannusta niin kympit ei tunnu enään missään.

22kW tehon hyödystä, pitkässä juoksussa tuskin haittaa, vaikka nyt pitäisi tarpeettomana.

- Jos siirtyy varttisähköön, niin isolla latausteholla voi optimoida tehokkaammin
- Jos kaksi autopaikkaa, niin helpottaa toisen latausaseman asennusta, käyttöä.
- Jos iso akku, raskaampaa päiväkulutusta, lyhyt latausaika, tai se serkkupoika tulee etelästä käymään silla tyhiin ajetulla 100kWh saksalaisella.

Jos sitä nyt pysävään asuntoon takoo tonnin lataamiseen, niin satanen lisää voisi olla tuon arvoista, Kuten ehdotit, niin ehkä myös optiona sillon jos siitä ei voi ottaa käyttöön kuin 11 kW. (esim. liittymän mitoitus ei riitä).

Muistetaan kuitenkin että osa meistä on ne ylimääräiset sataset takonut sinne tänne tärkeämpään, ja toimitaan satasen kokonais budjetillä, ja sekin irvistellen.

 

[Persojet]

Tämä lähti ns supersukosta, (vaihto) siitä että se maksaa jossain viitisenkymppiä, ja ne kympin parin on kadonneet. Sitä sitten 16A voimapistorasiaan, jos sopiva syöttö, matkalaturi taisi olla vielä mukana.

Nyt vedetään jo kaapeleita, paksua kaapelia, kiinteälle asemalle, jossa jo kaapelin kustannus ero vähänkään pidemmällä matkalla ylittää sen supersukon hinnan. Se totta että jos aletaan lähestyyn satsesta nelinumeroista kustannusta niin kympit ei tunnu enään missään.

22kW tehon hyödystä, pitkässä juoksussa tuskin haittaa, vaikka nyt pitäisi tarpeettomana.

- Jos siirtyy varttisähköön, niin isolla latausteholla voi optimoida tehokkaammin
- Jos kaksi autopaikkaa, niin helpottaa toisen latausaseman asennusta, käyttöä.
- Jos iso akku, raskaampaa päiväkulutusta, lyhyt latausaika, tai se serkkupoika tulee etelästä käymään silla tyhiin ajetulla 100kWh saksalaisella.

Jos sitä nyt pysävään asuntoon takoo tonnin lataamiseen, niin satanen lisää voisi olla tuon arvoista, Kuten ehdotit, niin ehkä myös optiona sillon jos siitä ei voi ottaa käyttöön kuin 11 kW. (esim. liittymän mitoitus ei riitä).

Muistetaan kuitenkin että osa meistä on ne ylimääräiset sataset takonut sinne tänne tärkeämpään, ja toimitaan satasen kokonais budjetillä, ja sekin irvistellen.

Tietysti jos vetää tiukalla budjetilla niin matkalaturi kaupasta ja lataa vaikka 8 A virralla pistorasiasta. Veikkaisin kuitenkin ettei ainakaan toivottavasti sähköautoon kukaan investoi miettimättä sen lataamista. Ei kannata mitään 20 k€ tai kalliimpaa autoa ostaa jos ei ole tonnia laittaa laturiin.

 

[jm82]

Tietysti jos vetää tiukalla budjetilla niin matkalaturi kaupasta ja lataa vaikka 8 A virralla pistorasiasta. Veikkaisin kuitenkin ettei ainakaan toivottavasti sähköautoon kukaan investoi miettimättä sen lataamista. Ei kannata mitään 20 k€ tai kalliimpaa autoa ostaa jos ei ole tonnia laittaa laturiin.

Itse lataan 13A normaali sukosta. Sulake on myös 13A. Täytyy vaan katsoa, että laturin paino ei roiku siinä pistorasian varassa. Olen kyllä muistaakseni ostanut uuden pistorasian, mutta se(kin) on jäänyt vaihdattamatta.

Harmillisesti talossa ei ole valmiina voimavirta pistorasiaa missään. Vähän siis vaatisi sähkömiestä, että vanhan käytöstä poistetun 3000L vesivaraajan sähköistä saisi 11kW auton latauksen.

1x 13A lataus on toki tosi hidas, mutta ei ole ollut suurempaa tarvetta isommalle virralle.

Sähkömoottoripyörän lataus on maksimissaan 6A, niin silloin pitää auton puhelin sovelluksesta laittaa 7A virralle lataus. Eli yhteensä tuo maksimi 13A.

Edit:

Edellisessä talossa oli voimavirtapistoke, niin siitä kyllä sai "nopean" 11kW latauksen autoon.

 

[snz]

Tietysti jos vetää tiukalla budjetilla niin matkalaturi kaupasta ja lataa vaikka 8 A virralla pistorasiasta. Veikkaisin kuitenkin ettei ainakaan toivottavasti sähköautoon kukaan investoi miettimättä sen lataamista. Ei kannata mitään 20 k€ tai kalliimpaa autoa ostaa jos ei ole tonnia laittaa laturiin.

Peruslaturin (200-300e) ja "tonnin laturin" erotuksella lataa sitä autoaan aika paljon oli sen auton hinta mikä hyvänsä. Ei siitä hienosta laturista sen parempaa sähköä tule. Eri asia sitten jos vaikka älyominaisuuksia oikeasti tarvitsee tai jos on pakko saada hieno laatikko talon seinään näytille.

Itse hylkäsin 22kW-tason kaapeloinnin kun huomasin että kaapeli maksaa reilusti enemmän. Tuleva tehomaksu syönee järkevyyttä melko paljon myös.

11kW latauksen paras puoli on että vuorokaudesta tarvitsee vain muutaman halvan tunnin lataukselle. Hitaammalla latauksella niitä tarvitsee yllättäen enemmän.

 

[pulatunnus]

Itse hylkäsin 22kW-tason kaapeloinnin kun huomasin että kaapeli maksaa reilusti enemmän. Tuleva tehomaksu syönee järkevyyttä melko paljon myös.

11kW latauksen paras puoli on että vuorokaudesta tarvitsee vain muutaman halvan tunnin lataukselle. Hitaammalla latauksella niitä tarvitsee yllättäen enemmän.

Sinun kohteessa varmasti noin(tehomaksu), seuraavassa en sitä kyseenalaista.

22kW tuo lataukseen säätövaraa, mahdollistaa niin sähkönhinta seurannan tehokkaammin, että myös tehokkaamman kurmaohjauksen, tosin vähän sillä edellytyksellä että sitä lataustehoa voi säädellä.

Noin yleistäen tehomaksu ei sähköautokotilataajia haittaa (kannattaa valita), mutta jos haluaa viimeisestkin sentit säästää, niin siinä yksi lisä optimointi paikka. Jos se tulee tinkimättä muusta, niin miksi ei ottaisi.

 

[Pakana]

niin, mutta lähinnä pointtina se että ei ole niin suoraviivaista että 22kW asema ei maksa eurokaan enemmän kuin 11kW asema, vaikka olisi kuinka kuormanhallintaa olemassa

Kun asiakas tilaa multa sähköauton latauslaitteen asennuksen, niin tukun hyllystä lahtee mukaan ihan sama laite riippumatta siitä tilaako asiakas 11 vai 22 laitteen.

Se kuormanhallinta vaikuttaa kyllä sen latauslaitteen valintaan, koska mitään "one for all" laitetta ei ole, mutta itselatauslaite on aina 22kw oli siellä kuormanhallinta tai ei.

 

[Bober]

Kun asiakas tilaa multa sähköauton latauslaitteen asennuksen, niin tukun hyllystä lahtee mukaan ihan sama laite riippumatta siitä tilaako asiakas 11 vai 22 laitteen.

Se kuormanhallinta vaikuttaa kyllä sen latauslaitteen valintaan, koska mitään "one for all" laitetta ei ole, mutta itselatauslaite on aina 22kw oli siellä kuormanhallinta tai ei.

Mitotatko kaapeloinnin 22kW:n vai sen minkä asetat laitteen maksimitehoksi mukaan?

 

[frogbot]

Hyvä kuitenkin huomata, että harvassa sähköautossa on 22 kW laturia. Eli suurin osa sähköautoista lataa joka tapauksessa max. 11 kW:n teholla. Eikä tuo ole muuttunut, vaikka latausnopeudet ovat muuten kasvaneet.

 

[KanOl]

Pointti lieneekin siinä että 11kW latauslaite ei ole olennaisesti (tai ollenkaan) halvempi kuin 22kW, jolloin ei ole mitään järkeä lähteä asentamaan itseään kipeäksi maksavalle asiakkaalle mitään muuta kuin sitä millä saa parhaimman vastineen rahalle ja reserviä tulevaisuuden tarpeisiin.

 

[Harri K.]

Toinen pointti on se, että tulevaisuudessa autoja saa luultavasti enemmän 22kW latureilla, koska sielläkään se 11kW -> 22kW nosto ei maksa kovinkaan paljoa. Ja sitten sieltä saa tunnin hidaslatauksella noin 100km lisää patteriin latinkia. Alkuun varmaan tulee johonkin automalliin "myyntivalttina" kunnes sen sitten kaikki valmistajat kopioivat ja kas, muutaman vuoden päästä se onkin valtavirtaa. Jollekkin perus 80kWh akulle tuo olis luokkaa 0,25C, eli ei haittaa yhtään sen akun kestävyyttä ja monelle tuo teho alkaisi jo riittää asioinnin aikana lataukseen.

 

[Miksuu]

Mutta karutotuus on että, aika harvalla on kannattavaa alkaa nostaa päänallien kokoa jotta voi ladata 22kw. Esim caruna on sen hoitanut niin et millään et saa kk maksun nousua ees kannattavaks jos pelkän auton takia niitä nostat. Pelkällä silla kk maksun erotuksella latailee jo satoja kilowatteja "ilmaiseksi" hitaammalla.
Toki kun ovat saman hintaisia latureita ninsama se.. mutta tuskin monikaan prosenti niistä 22kw:tä tulee koskaan lataamaan.. toki siitä saa sen 17kw, ko muu talo tyhjäkäynnillä kuormanhallinan kanssa (+ hiukan lisää jos ajaa hieman riskillä)

 

[SheikYerbouti]

Toinen pointti on se, että tulevaisuudessa autoja saa luultavasti enemmän 22kW latureilla, koska sielläkään se 11kW -> 22kW nosto ei maksa kovinkaan paljoa.

Jos se laturin puolella olisi edullista ja helppoa toteuttaa, tarjoaisi sitä todennäköisesti jo nyt useampi valmistaja. Edes 22 kW laturien mallilapsi Renault ei sitä enää tarjoa pienempiin autoihinsa, vaikka juuri niissä pienten akkujen ansiosta 22 kW laturista olisi hyötyä.

 

[Pakana]

Mitotatko kaapeloinnin 22kW:n vai sen minkä asetat laitteen maksimitehoksi mukaan?

Kaapelointi tulee sen mukaan mitä asiakas on tilannnut. Asetettavan maksimitehon määrää puolestaan yleensä kaapeli.

Eli jos asiakas haluaa 22kW latauksen se kyllä maksaa enemmän kuin 11kW lataus, mutta itse latauslaite on täsmälleen sama, hintaero muodostuu käytännössä kytkentäkaapelista. Usein toki tilanne on se että sille 22kW latauslaitteelle ei ole vaan mitään järkevää perustetta ja sinne tulee 11kW kaapelointi, vaikka se hintaero ei olisikaan kuin kymppejä.

Käytännössähän tuo latausteho ei ole asiakkaan kanssa suunnitellessa mitenkään erityisen korkealla prioriteetilla, vaan tärkeimmät seikat ovat tarve tehonhallinnalle ja laitteen sijoituspaikka, sekä sen suhde auton/autojen parkkipaikkaan.

Esim jos latauslaite halutaan paikkaan X, josta on 7m auton latauspistokkeelle, mä suosittelen latauslaitetta jossa ei ole kiinteää liitäntäkaapelia, ja 10m irtokaapelia. Tuo puolestaan rajaa osan latauslaitteista pois (/tekee niistä tehdastilaustuotteen), käytännössä siis tuossa tasapainoillaan laitteen hinnan, ominaisuuksien ja yhteensopivuuden kanssa, itse laitteen pysyessä käytännössä kokoajan 22kW tehoisena.

 

[Wes Wishbone]

Eli jos asiakas haluaa 22kW latauksen se kyllä maksaa enemmän kuin 11kW lataus, mutta itse latauslaite on täsmälleen sama, hintaero muodostuu käytännössä kytkentäkaapelista. Usein toki tilanne on se että sille 22kW latauslaitteelle ei ole vaan mitään järkevää perustetta ja sinne tulee 11kW kaapelointi, vaikka se hintaero ei olisikaan kuin kymppejä.

Kuinka monella asiakkaalla on 35A tai suuremmat pääsulakkeet?

 

[kjns]

Näissä sähköliittymien koissa on varmaan jonkinlaista eroa sen suhteen missäpäin maata asuu, ts. kenen sähköverkossa talo on. Meillä Carunan asiakkailla varmaan harvoilla on 35:sta liittymää koska hintaero 25:een on aivan jäätävä, liittymismaksu on luokkaa 1200-1600 euroa enemmän (vyöhykkeestä riippuen) ja kk-maksu nousee esim. yleissiirrolla 29,71 eurosta 51,68 euroon. Yö/kausisiirrossa ero on 38,03 -> 69,94 eur.

Sitten taas esim. Turku Energia sähköverkkojen alueella liittymismaksut on 25A n. 2000 eur ja 35A n. 2500 euroa, kk-maksut yleissirrolla n. 7,63 euroa vs 14,31 euroa niin saattaa vähän herkemmin ottaa sen isomman liittymän.

Caruna Espoo sitten taas myy 25-63A liittymää kiinteällä hinnalla 8,18 euroa (yleissiirto)/16 euroa (yö/kausi) kuussa niin ei ole sen puolesta väliä vaikka ottais isommankin liittymän. Liittymishinnassa eroa 25A vs 35A vyöhykkeestä riippuen 780 tai 970 euroa.

Jos asuisin Espoossa tai Turussa niin saattais itselläkin olla 35A sähköliittymä, mutta nyt ei ole.

 

[pulatunnus]

Kun asiakas tilaa multa sähköauton latauslaitteen asennuksen, niin tukun hyllystä lahtee mukaan ihan sama laite riippumatta siitä tilaako asiakas 11 vai 22 laitteen.

Se kuormanhallinta vaikuttaa kyllä sen latauslaitteen valintaan, koska mitään "one for all" laitetta ei ole, mutta itselatauslaite on aina 22kw oli siellä kuormanhallinta tai ei.

Sulla käytännön tämänpäivän kokemusta todellisista kustannuksista. ja porukka kyselee kustannus haarukkaa, niin jos kerta matkoihin alle 20km / puolituntia, + tukussa käynti sama. niin kustannus haarukkaa, tarvittavat työt, paperit, jos menee ns minimeillä

1. Olemassaolevan ulkopistorasian vaihto SuperSukoksi
2. Sama, + vikavirtasuoja pinta
3. Voimapistorasia muutaman metrin päässä olevasta jakorasiasta missä 3 vaihe syöttö
4. Sama + vikavrtasuoja pinta

5. Latausasema muutaman metrin päässä olevasta jakorasiasta missä 3 vaihe syöttö

6. 11kw Latausasema, uusi syöttö kokonais kaapel pituus alle 15 metriä, läpivienti tuulikaappiin , keskuksessa tilaa
7. Sama mutta 22kw

6b. Sama kuin 6 11kW, mutta keskuksessa ei tilaa, mutta vieressä asennus tilaa
7b. sama kuin 7 22kW , mutta keskuksessa ei tilaa, vieressä asunnus tilaa

Latausasema asennuksista latausaseman osuus erotella sillä haarukalla minkä verran laskutettaisiin enemmän jos sen toimitat.

Millaisen liittymän 22kW tarvitsee jos tyypillinen omakotilta ta rivari kaukolämmitys tai vastaava, ja sähkösauna.

(Tämä siis lähti supersukon asennuksesta, sen kalleudesta, josta hypättiin 22kW latausasemaan.

 

[Pakana]

Kuinka monella asiakkaalla on 35A tai suuremmat pääsulakkeet?

Eipä tuota ole tullut tilastoitua, mutta ei se nyt niin kovin tavatonta ole... Heitetään nyt lonkalta yli 20%

Sulla käytännön tämänpäivän kokemusta todellisista kustannuksista. ja porukka kyselee kustannus haarukkaa, niin jos kerta matkoihin alle 20km / puolituntia, + tukussa käynti sama. niin kustannus haarukkaa, tarvittavat työt, paperit, jos menee ns minimeillä

1. Olemassaolevan ulkopistorasian vaihto SuperSukoksi
2. Sama, + vikavirtasuoja pinta
3. Voimapistorasia muutaman metrin päässä olevasta jakorasiasta missä 3 vaihe syöttö
4. Sama + vikavrtasuoja pinta

5. Latausasema muutaman metrin päässä olevasta jakorasiasta missä 3 vaihe syöttö

6. 11kw Latausasema, uusi syöttö kokonais kaapel pituus alle 15 metriä, läpivienti tuulikaappiin , keskuksessa tilaa
7. Sama mutta 22kw

6b. Sama kuin 6 11kW, mutta keskuksessa ei tilaa, mutta vieressä asennus tilaa
7b. sama kuin 7 22kW , mutta keskuksessa ei tilaa, vieressä asunnus tilaa

Latausasema asennuksista latausaseman osuus erotella sillä haarukalla minkä verran laskutettaisiin enemmän jos sen toimitat.

Millaisen liittymän 22kW tarvitsee jos tyypillinen omakotilta ta rivari kaukolämmitys tai vastaava, ja sähkösauna.

(Tämä siis lähti supersukon asennuksesta, sen kalleudesta, josta hypättiin 22kW latausasemaan.

Voi nyt **ttu mikä lista, en ala tuota täyttämään, mutta joo, supersuko on ihan järjettömän kallis, ja helppo voimapistorasia keskuksen viereen on käytännössä saman hintainen kuin pelkkä pistorasian vaihto supersukoon.

Se 11->22 päivitys periaatteessa nostaa hintaa vain kaapelin verran (karkeasti +10e/m), mutta käytännössä 11kw latausasema menee sellaisenaan, riittää että käyttäjä osaa hieman katsoa ettei polta pääsulaketta, mutta 22kW laturin kaverina pitää olla tehonhallinta, ellei talossa ole jostain syystä ihan överit pääpaukut.

Tuolta välistä 5. kohtaan huomio, että latausasemaa ei lähtökohtaisesti saa asentaa johonkin olemassaolevan jakorasian perään.

 

[zepi]

22kW ei tarkoita että tarvitsisi tykittää 32A, voi ladata myös 20A tai 25A ja olettaisin että moni asema mahdollistaa sen konffaamisen myös aseman puolelta.

Autohan sitten ottaa sen mitä itse haluaa, mutta ei enempää kuin mitä latausasema käskee / mitä piuhan esivastus ohjeistaa.

Jos laitat harvinaisen 44kW AC-laturilla olevan Q-mallin Zoe:n kiinni 22kW laturiin ”11kW” piuhalla, niin se voi ladata ~14kW teholla koska todellisuudessa se 11kW merkitty piuha on speksattu 20A virroille ja esivastus kertoo sekä autolle, että laturille 20A max nopeudeksi.
-
En tiedä miten aurinkopaneeleiden kanssa kytkennät lain mukaan pitää tehdä, mutta periaatteessa 10kW paneelistolla + 25A pääsulakkeella ei tarvitse vetää pääsulakkeen yli enempää kuin se 20A vaikka ladattaisiin ”täysiä”. Toki kuormanhallinta pitäisi olla konffattu oikein.

 

[Wes Wishbone]

Eipä tuota ole tullut tilastoitua, mutta ei se nyt niin kovin tavatonta ole... Heitetään nyt lonkalta yli 20%

Jos olisin nyt miettimässä kotilatausta 11kw ja 22kw välillä niin totta munassa mua kiinnostaa ne kokonaiskustannukset eikä vain mahdollinen hintaero pelkkien asemien välillä (jota siis käytännössä ei ole) mut tässäkin nyt huomataan että jos sitä 22kw full blastia halutaan niin abt 80% tapauksissa ne pääsulakkeet ei riitä vaan lisäkuluja (helposti vajaa tonttu) tulee pääsulakkeiden päivittämisestä.

 

[pulatunnus]

Voi nyt **ttu mikä lista, en ala tuota täyttämään, mutta joo,

No edes joku. tyypillinen . Ei nyt sitovia tarjouksia pyydetty

supersuko on ihan järjettömän kallis, ja helppo voimapistorasia keskuksen viereen on käytännössä saman hintainen kuin pelkkä pistorasian vaihto supersukoon.

Eli heitän nyt heiton
n. 200 € ja ylöspäin (SuperSuko pinta kamat satasen pintaa, työ + matkat)
Voimavirta tavarat sama (mm vikavirtasuoja), ja työ sama, jos keskuksella tilaa.

Se 11->22 päivitys periaatteessa nostaa hintaa vain kaapelin verran (karkeasti +10e/m)

Okei, maalikko olisi mennyt läpi että vähän enemmän puuhaa, ja TC yksikkö hintakin isompi. ehkä todennäköisempää että ei ole varalla sopivia johdonsuojia.


Mutta jos saa jonkun haarukan mitä se latauaseman laitto maksaa, ja supersukon, niin meillä alkaa oleen jo aika hyvä setti moneen tarpeeseen.

Toki siitä seuraa mutinaa, jossain kainuussa joku sai satasen halvemmalla ja Espoossa maksoi 500€ enemmän, mutta sehän on vain hyvä juttu.


Kyllä me osataan joltan AI kysyä, joka sitten 1000€-3000€, mutta oikeassa elämässä tehnyt kokemuksella tietää mitä käytännössä.

 

[jm82]

Jos olisin nyt miettimässä kotilatausta 11kw ja 22kw välillä niin totta munassa mua kiinnostaa ne kokonaiskustannukset eikä vain mahdollinen hintaero pelkkien asemien välillä (jota siis käytännössä ei ole) mut tässäkin nyt huomataan että jos sitä 22kw full blastia halutaan niin abt 80% tapauksissa ne pääsulakkeet ei riitä vaan lisäkuluja (helposti vajaa tonttu) tulee pääsulakkeiden päivittämisestä.

En tiedä onko täällä jo mietitty.

Mutta jos olisi 2 sähköautoa? Lataus voisi olla 3 x 8A ja toiseen autoon sama 3 x 8A.

Riittäisi hyvin ne valmiit 25A pääsulakkeet ja autojen lataus pitäisi olla vielä "riittävän nopea".

35A pääsulakkeet varmaan hieman turhat. Koska tulee myös suurempi kuukausimaksu?

Edit:

Autoissa on yleensä "vaan" 11kW sisäinen laturi. Eli 22kW "latauslaitteesta" ei saa yhtään mitään hyötyä.

 

[pulatunnus]

En tiedä onko täällä jo mietitty.

Mutta jos olisi 2 sähköautoa? Lataus voisi olla 3 x 8A ja toiseen autoon sama 3 x 8A.

Riittäisi hyvin ne valmiit 25A pääsulakkeet ja autojen lataus pitäisi olla vielä "riittävän nopea".

35A pääsulakkeet varmaan hieman turhat. Koska tulee myös suurempi kuukausimaksu?

Totta,

Moni pystyy lataamaan kymmennentuntia suht helposti, vaikka kuorma ja hinta ohjauksella vain viisituntia, silti akkuun saisi sen 100km kantamaa vuorokaudessa , viikossa 700, sillä tyydyttää jo aika paljon ajavan tarpeet.

Pieniakkuisella jos tulee peräkkäisinä päivinä pidempä vetoja, niin tunteja tarvitaan enemmän ja tai tehoja,kahden auton taloudessa säätö varaa niiden välillä.

 

[KLF]

Hyvä kuitenkin huomata, että harvassa sähköautossa on 22 kW laturia. Eli suurin osa sähköautoista lataa joka tapauksessa max. 11 kW:n teholla. Eikä tuo ole muuttunut, vaikka latausnopeudet ovat muuten kasvaneet.

Yllättävän paljon on edelleen liikenteessä autoja yksivaihelatauksella, jolloin "22kW" laturilla irtoaa se ~7kW yhdestä vaiheesta.
Moisia taitaa vieläkin saada uutena tilattua (kattelin jotain Böö-videota eilen).

 

[pulatunnus]

Yllättävän paljon on edelleen liikenteessä autoja yksivaihelatauksella, jolloin "22kW" laturilla irtoaa se ~7kW yhdestä vaiheesta.

Käytettyjä on, täyssähköisissä Nissan Leaf varmaan tunnetuin esimerkki, Yksivaihe lataus ilmeisesti näiden yksivaihe maiden juttu. Japanilais taustaisissa lisäksi se japanilaisten pikalataus, eli korostuu tuo teho tarve.

En väitä, mutta Nissakin kai uusissa 3 vaihe tuki.

Moisia taitaa vieläkin saada uutena tilattua (kattelin jotain Böö-videota eilen).

Tilata täyssähkö auto jossa yksivaihe AC lataus ? Muistatko mikä malli ?


Edit, sitten lataushybridit, ehkä joku haluaa väliladata mahdollisimman nopeasti.