Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[pomk]

Tyvenellä säällä sillä keskiarvolla tee paskaakaan. Vai katkaisetko esim. Pariksi päiväksi pääkytkimestä sähköt pois, kun hinta on +50senttiä/kilowatti Suomen talvessa?

Miksi sua kiinnostaa muu kuin keskihinta? Vai kulutatko keskimäärin enemmän silloin kun ei tuule, miksi?

 

[JCSH]

Miksi sua kiinnostaa muu kuin keskihinta? Vai kulutatko keskimäärin enemmän silloin kun ei tuule, miksi?

Toki jos talo on sähkölämmitteinen niin sitten ne tuulettomien pakkaspäivien hinta voi pänniä.
Tosin siitäkin on turha syyttää tuulivoimaa ja sen sijaan pitäisi olla iloinen että tuulisina päivinä se sähkö on halvempaa.

 

[mölyä]

Toki jos talo on sähkölämmitteinen niin sitten ne tuulettomien pakkaspäivien hinta voi pänniä.
Tosin siitäkin on turha syyttää tuulivoimaa ja sen sijaan pitäisi olla iloinen että tuulisina päivinä se sähkö on halvempaa.

Tuulivoimabuumista johtuen mitään muuta energiantuotantoa ei olla rakennettu eikä välttämättä edes peruskorjattu, joten tuotantoa on tuulen vuoksi poistunut.

 

[pomk]

Tuulivoimabuumista johtuen mitään muuta energiantuotantoa ei olla rakennettu

Ol4 ja hk1 jäänyt rakentamatta, koska tuulivoima? Selevä homma!

Toki jos talo on sähkölämmitteinen niin sitten ne tuulettomien pakkaspäivien hinta voi pänniä.
Tosin siitäkin on turha syyttää tuulivoimaa ja sen sijaan pitäisi olla iloinen että tuulisina päivinä se sähkö on halvempaa.

Voi pänniä joo, mutta ei niillä edelleenkään ole käytännössä merkitystä, vrt. keskihinnan seuraaminen.

 

[JaniKari]

Tuulivoimabuumista johtuen mitään muuta energiantuotantoa ei olla rakennettu eikä välttämättä edes peruskorjattu, joten tuotantoa on tuulen vuoksi poistunut.

Uusien ydinvoimaloiden rakentamisen takia Suomeen ei ole investoitu juurikaan sähköntuotantoon pitkään aikaan. Tuulivoimalat on ihan vasta alkaneet vaikuttamaan tällaisiin päätöksiin.

 

[JCSH]

Tuulivoimabuumista johtuen mitään muuta energiantuotantoa ei olla rakennettu eikä välttämättä edes peruskorjattu, joten tuotantoa on tuulen vuoksi poistunut.

"Tuulivoimabuumi" on toistaiseksi kestänyt vajaat nelisen vuotta. Kerroppa nyt ihan oikeasti, että mitä sähkötuotantoa sä luulet, että Suomeen olisi rakennettu tuona aikana jos tuota tuulivoimaa ei olisi rakennettu? Venäläisellä kaasulla toimivia voimaloita kuten Saksassa?

 

[zepi]

Uusien ydinvoimaloiden rakentamisen takia Suomeen ei ole investoitu juurikaan sähköntuotantoon pitkään aikaan. Tuulivoimalat on vasta ihan vasta alkaneet vaikuttamaan tällaisiin päätöksiin.

Mihin sähköntuotantoon olisi edes teoriassa voitu investoida joka tuottaisi halpaa sähköä tänä talvena? Tuulivoima meinaan on ainoa...

Noh, kyllähän se tuulivoima nyt on tyhjää parempi. Esim. 1.11.2021 - 28.2.2022 välillä tuulivoiman tuotannon keskiarvo oli 1396MW/h. Kyllä siitä tuulivoimasta on hyötyä vaikka se tuottaisikin 1/3 maksimikapasiteetistaan

Ei ongelma olekaan ⅓ tai edes 20% kapasiteetilla toimiminen. Mutta kun on pitkiä aikoja kun se tuottaa 5% tai alle, jotka sitten kompensoituvat piikeillä jolloin kun tulee 60+%.

 

[mölyä]

"Tuulivoimabuumi" on toistaiseksi kestänyt vajaat nelisen vuotta. Kerroppa nyt ihan oikeasti, että mitä sähkötuotantoa sä luulet, että Suomeen olisi rakennettu tuona aikana jos tuota tuulivoimaa ei olisi rakennettu? Venäläisellä kaasulla toimivia voimaloita kuten Saksassa?

Ei tietenkään mitään ydinvoimaloita ole tuon takia kaatunut mutta sähkön perustuotantoa on poistunut. Fossiilistahan se, mutta kummasti sen hiilen ja turpeen perään nyt on kuitenkin huudeltu kun sähkön hinta on ollut kovimmillaan. Ei ole tietenkään kyse rakentamisesta alusta loppuun, vaan investoinneista, suunnittelusta ja käytöstä poistamisesta johon tuo buumi on ehtinyt vaikuttaa.

 

[pomk]

Fossiilistahan se, mutta kummasti sen hiilen ja turpeen perään nyt on kuitenkin huudeltu kun sähkön hinta on ollut kovimmillaan.

Ja nimenomaan se hiilen ja muiden fossiilisten nykyinen markkinahinta sen korkean sähkön hinnan selittää.

sähköstä ei ole pulaa, se on vain kallista.

 

[mölyä]

Ja nimenomaan se hiilen ja muiden fossiilisten nykyinen markkinahinta sen korkean sähkön hinnan selittää.

Kyllä, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä sitten jos sähkö kerta kaikkiaan loppuu ensi talvena.

 

[pomk]

Kyllä, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä sitten jos sähkö kerta kaikkiaan loppuu ensi talvena.

Onneksi meillä on meri-pori
Ja jos varautumisessa on kämmätty ja sähkö loppuu, niin vika on huoltovarmuuskeskuksessa (tai siinä että valtio ei toimi sen suositusten mukaisesti), eikä tuulivoimassa.

 

[chrisekh]

Kyllä, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä sitten jos sähkö kerta kaikkiaan loppuu ensi talvena.

Ei ole kannattanut rakentaa kun Venajalta on saanu 1000Mw halvalla.

 

[JCSH]

Ei tietenkään mitään ydinvoimaloita ole tuon takia kaatunut mutta sähkön perustuotantoa on poistunut. Fossiilistahan se, mutta kummasti sen hiilen ja turpeen perään nyt on kuitenkin huudeltu kun sähkön hinta on ollut kovimmillaan. Ei ole tietenkään kyse rakentamisesta alusta loppuun, vaan investoinneista, suunnittelusta ja käytöstä poistamisesta johon tuo buumi on ehtinyt vaikuttaa.

Kuten täällä on jo ehditty toteamaan, ne fossiiliset ovat nyt kalliita joten ei ne siihen hintatasoon juurikaan auttaisi. Lisäksi ilman tuulivoimaa sitä hiiltä ja turvetta olisi todennäköisesti korvattu juurikin maakaasulla, eli sillä mikä on nyt kalleinta sähköä.

Sähkön loppuminen toki voi olla ongelma, mutta siinäkin kannattaa kysyä, että onko järkeä maksaa reippaasti enemmän sähköstä läpi vuoden vain siksi, että voidaan puskea ne piikit läpi täydellä kulutuksella.
Sen sijaan sanoisin, että olisi täysin perusteltua pyrkiä siihen, että lähdetään minimoimaan niitä piikkejä sitä kulutusta tiputtamalla. Sen sijaan että maksettaisiin läpi vuoden kalliista sähköstä.

 

[ossobucco]

Kyllä, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä sitten jos sähkö kerta kaikkiaan loppuu ensi talvena.

Pitää myös muistaa, että talvisin käytössä on sähkön ja kaukolämmön yhteistuontantoa, jota esim. v. 2020 oli vuositasolla miltei saman verran kuin vesi- tai ydinvoima. Eli talvisin kotimaista sähköntuotantoa on merkittävästi enemmän kuin nyt.

 

[jarppi83]

Miksi sua kiinnostaa muu kuin keskihinta? Vai kulutatko keskimäärin enemmän silloin kun ei tuule, miksi?

Koska Murphyn laki. Toki voihan tuleva järjetön sähkölasku nostaa lämpöä korvien välissä sen verran, että sähkönkulutus ei nouse tyvenellä säällä paukkupakkasissa.

 

[pomk]

Koska Murphyn laki. Toki voihan tuleva järjetön sähkölasku nostaa lämpöä korvien välissä sen verran, että sähkönkulutus ei nouse tyvenellä säällä paukkupakkasissa.

Jos murphyn laki oletuksella mennään, niin eikö se keskihinta tule nimenomaan nousemaan?

 

[ossobucco]

Koska Murphyn laki. Toki voihan tuleva järjetön sähkölasku nostaa lämpöä korvien välissä sen verran, että sähkönkulutus ei nouse tyvenellä säällä paukkupakkasissa.

Kukin tietysti valitsee sellaisen sähkösopimuksen, joka sopii parhaiten omaan tilanteeseen ja persoonaan. Pörssihinnoiteltua sopimusta ei silti kannata demonisoida, sillä pitkällä aikavälillä se tulee melko varmasti futuurein hinnoiteltua sähköä halvemmaksi. Tällä hetkellä, kun futuurien kysyntä on kovaa ja tarjonta olematonta, tulee pörssisähkö yhä todennäköisemmin edullisemmaksi kuin kiinteähintainen. Jos psyyke ei hinnanvaihtelua kestä, niin sitten kannattaa harkita muita vaihtoehtoja.

 

[KognaK]

Klo 14 jännäämään kuinka korkealle hinta asettuu huonoimmassa mahdollisessa tuulitilanteessa Pohjois-Euroopassa.

Vähillä tuulilla Pohjolassa meillä on näyttää olevan Saksan hintataso.

 

[JaniKari]

Mihin sähköntuotantoon olisi edes teoriassa voitu investoida joka tuottaisi halpaa sähköä tänä talvena? Tuulivoima meinaan on ainoa...

Kommentoin väitteeseen että tuulivoima olisi estänyt Suomen energia investoinnit. Kyllä ydinvoima on selvästi enemmän estänyt näitä investointeja. Esimerkiksi kaikkiin uusin kaukolämpävoimalaitoksiin ei ole tehty sähköntuotantoa koska ne on arvioitu kannattamattomaksi.

 

[takomo]

Kenen piikkiin tällainen menee, kun tuulimyllyt eivät pystykään toimittamaan eilen myytyä sähköä:

Tänään iltapäivällä tuulivoiman tuotanto on jäänyt yli 600 MW vajaaksi siitä, mitä eilisessä huutokaupassa ennakoitiin. Jo yöllä huiput jäi pari sataa MW alle ennakoidun.

 

[Shajk]

Kenen piikkiin tällainen menee, kun tuulimyllyt eivät pystykään toimittamaan eilen myytyä sähköä:


Tänään iltapäivällä tuulivoiman tuotanto on jäänyt yli 600 MW vajaaksi siitä, mitä eilisessä huutokaupassa ennakoitiin. Jo yöllä huiput jäi pari sataa MW alle ennakoidun.

Menee tuulimyllyjen piikkiin. Yleensäkin jos joku voimala ei pysty tuottamaan lupaamansa sähköt, se joutuu ostamaan korvaavaa tuotantoa päivän sisäisellä markkinalla, tai sitten Fingrid tekee sen säätömarkkinalla ja lasku lähtee perään.

Toisaalta näyttää vähän siltä että tuulivoimaloilla oli paremmat ennusteet kuin Fingridillä, koska Fingrid joutui tilamaan alassäätöjä eilen aamuyöllä (eli tuotantoa oli liikaa).
Tänään aamulla päivän sisäisellä markkinalla on käyty enenn kauppaa kuin eilen.

 

[Tonnin Seteli]

Kommentoin väitteeseen että tuulivoima olisi estänyt Suomen energia investoinnit. Kyllä ydinvoima on selvästi enemmän estänyt näitä investointeja. Esimerkiksi kaikkiin uusin kaukolämpävoimalaitoksiin ei ole tehty sähköntuotantoa koska ne on arvioitu kannattamattomaksi.

Millä mekanismilla ydinvoima on estänyt investointeja? Sitenkö, että sitä ei vuosikymmeniin ideologisista syistä ollut mahdollista rakentaa eikä täten ydinvoimakapasiteettia ole Suomessa nimeksikään?

Halpa venäläinen tuontienergia taas on eri juttu. Ei se sähkö tiedä, että naapurin puolella on ydinvoimaloita.

 

[HTK12]

Menee tuulimyllyjen piikkiin. Yleensäkin jos joku voimala ei pysty tuottamaan lupaamansa sähköt, se joutuu ostamaan korvaavaa tuotantoa päivän sisäisellä markkinalla, tai sitten Fingrid tekee sen säätömarkkinalla ja lasku lähtee perään.

Toisaalta näyttää vähän siltä että tuulivoimaloilla oli paremmat ennusteet kuin Fingridillä, koska Fingrid joutui tilamaan alassäätöjä eilen aamuyöllä (eli tuotantoa oli liikaa).
Tänään aamulla päivän sisäisellä markkinalla on käyty enenn kauppaa kuin eilen.

Mistä näkee alassäädöt/ylössäädöt jälkikäteen? Ainakin tuo perus fingrid sähköjärjestelmän tila ei niitä minun mielestäni näytä.

 

[Shajk]

Säätösähkön määrä ja hinta

www.fingrid.fi

 

[JCSH]

Millä mekanismilla ydinvoima on estänyt investointeja? Sitenkö, että sitä ei vuosikymmeniin ideologisista syistä ollut mahdollista rakentaa eikä täten ydinvoimakapasiteettia ole Suomessa nimeksikään?

Ydinvoimaa on Suomessa aika reippaasti ja syy siihen miksi sitä ei ole enempää ei ole ideologia vaan se, että ydinvoimalafirmat ovat sössineet projektinsa.

 

[Andan]

Ydinvoimaa on Suomessa aika reippaasti ja syy siihen miksi sitä ei ole enempää ei ole ideologia vaan se, että ydinvoimalafirmat ovat sössineet projektinsa.

On siellä menneisyydessä aika paljon ideologista ja poliittista kapulaa laitettu ydinvoiman rakentamisen rattaisiin Suomessa, sitä on turha edes yrittää kieltää. Outoa vänkäämistä ja faktojen kieltämistä tuolta osin osalla porukasta, tai sitten on liian nuorta, että ei muista noita aikoja Viime vuosina sentään järki näyttää voittaneen Suomessa, mutta sehän ei kovin äkkiä auta nykytilanteeseen. Ja esim. Saksassa sekoillaan edelleen.

 

[Joda]

On siellä menneisyydessä aika paljon ideologista ja poliittista kapulaa laitettu ydinvoiman rakentamisen rattaisiin Suomessa, sitä on turha edes yrittää kieltää. Outoa vänkäämistä ja faktojen kieltämistä tuolta osin osalla porukasta, tai sitten on liian nuorta, että ei muista noita aikoja Viime vuosina sentään järki näyttää voittaneen Suomessa, mutta sehän ei kovin äkkiä auta nykytilanteeseen. Ja esim. Saksassa sekoillaan edelleen.

No mutta se nyt taitaa olla ihan arkipäivää energiatuotannossa että ideologiaa, poliittista kapulaa ja muita lieveilmiöitä suuntaan tai toiseen on aina olemassa energiatyypistä riippumatta. Lopputulos kuitenkin ratkaisee ja se on että tänne oli lieveilmiöistä huolimatta kaksi uutta ydinvoimalaa tulossa. Jotenkin en pidä realistisena että tän kokoisessa maassa aidosti olisi juurikaan sitä enempää samanaikaisia ydinvoimalaprojekteja vaikka mitään lieveilmiöitä ei olisi.

 

[JCSH]

On siellä menneisyydessä aika paljon ideologista ja poliittista kapulaa laitettu ydinvoiman rakentamisen rattaisiin Suomessa, sitä on turha edes yrittää kieltää. Outoa vänkäämistä ja faktojen kieltämistä tuolta osin osalla porukasta, tai sitten on liian nuorta, että ei muista noita aikoja Viime vuosina sentään järki näyttää voittaneen Suomessa, mutta sehän ei kovin äkkiä auta nykytilanteeseen. Ja esim. Saksassa sekoillaan edelleen.

TMI:n ja Tsernobylin jälkeen toki oli about 15 vuotta kun poliittinen ilmapiiri esti, tosin suht hyvästä syystä, lisäydinvoiman.
Mutta tällä vuosituhannella kyllä ongelmat ovat olleet voimalayrityksissä, ei politiikassa.

 

[HTK12]

TMI:n ja Tsernobylin jälkeen toki oli about 15 vuotta kun poliittinen ilmapiiri esti, tosin suht hyvästä syystä, lisäydinvoiman.
Mutta tällä vuosituhannella kyllä ongelmat ovat olleet voimalayrityksissä, ei politiikassa.

Ihme faktojen kieltämistä. Esim. vihreät on lähteneet ydinvoiman takia kaksi kertaa hallituksesta tällä vuosituhannella. OL3 luvan kohdalla mieletön vääntö ja siksi piti tehdä näin iso silloin vielä kehitteillä oleva reaktori kun luvan sai juuri ja juuri yhdelle reaktorille

 

[JCSH]

Ihme faktojen kieltämistä. Esim. vihreät on lähteneet ydinvoiman takia kaksi kertaa hallituksesta tällä vuosituhannella. OL3 luvan kohdalla mieletön vääntö ja siksi piti tehdä näin iso silloin vielä kehitteillä oleva reaktori kun luvan sai juuri ja juuri yhdelle reaktorille

Vihreät ovat lähteneet hallituksesta ydinvoiman takia ja mikä vaikutus sillä oli? Ei mitään. Oikeastaan Vihreiden lähdöt hallituksesta kuvastaa juurikin sitä, että ei ole ollut poliittisia esteitä. Kun mielummin heivataan Vihreät hallituksesta kuin estettäisiin lisäydinvoima.

Ja olen tässä ketjussa nyt jo ainakin kaksi, jossen kolme kertaa, kysynyt tätä ja kertaakaan en ole vielä saanut vastausta:
Mitkä oli ne ei-kehitteillä olevat pienet reaktorit joita TVO olisi voinut rakentaa 2000-luvulla? Siis oikeasti, mitä reaktorimalleja oli saatavilla jotka olisivat olleet vaihtoehtoja EPR:lle?

Todellisuuessa TVO:lla oli valittavissa joko 1000 MW, 1200 MW tai 1600 MW kehitteillä olevia reaktoreita. Koreasta olisi ehkä löytynyt yksi reaktorimalli jota oltiin jo oikeasti rakennettu joka olisi ehkä täyttänyt speksit ja siinä oli tehoa 1200 MW.
Ja syy siihen miksi ei ollut valittavissa muita oli, koska reaktorivalmistajat olivat todenneet, että pienemmät reaktorit eivät ole kustannustehokkaita. Joten kaikki tarjolla olleet reaktorit olivat vähintään 1000 MW. Ja koska TMI ja Tsernobyl olivat ensinnä laittaneet reaktoreiden rakentamisen lähes täysin jäihin 15 vuodeksi, ja sitten nostaneet reaktoreiden turvallisuusvaatimuksia, tarjolla oli juurikin niitä vielä kehitteillä olevia reaktoreita.

 

[tietokonerikki]

Vihreät ovat lähteneet hallituksesta ydinvoiman takia ja mikä vaikutus sillä oli? Ei mitään. Oikeastaan Vihreiden lähdöt hallituksesta kuvastaa juurikin sitä, että ei ole ollut poliittisia esteitä. Kun mielummin heivataan Vihreät hallituksesta kuin estettäisiin lisäydinvoima.

Ja olen tässä ketjussa nyt jo ainakin kaksi, jossen kolme kertaa, kysynyt tätä ja kertaakaan en ole vielä saanut vastausta:
Mitkä oli ne ei-kehitteillä olevat pienet reaktorit joita TVO olisi voinut rakentaa 2000-luvulla? Siis oikeasti, mitä reaktorimalleja oli saatavilla jotka olisivat olleet vaihtoehtoja EPR:lle?

Todellisuuessa TVO:lla oli valittavissa joko 1000 MW, 1200 MW tai 1600 MW kehitteillä olevia reaktoreita. Koreasta olisi ehkä löytynyt yksi reaktorimalli jota oltiin jo oikeasti rakennettu joka olisi ehkä täyttänyt speksit ja siinä oli tehoa 1200 MW.
Ja syy siihen miksi ei ollut valittavissa muita oli, koska reaktorivalmistajat olivat todenneet, että pienemmät reaktorit eivät ole kustannustehokkaita. Joten kaikki tarjolla olleet reaktorit olivat vähintään 1000 MW. Ja koska TMI ja Tsernobyl olivat ensinnä laittaneet reaktoreiden rakentamisen lähes täysin jäihin 15 vuodeksi, ja sitten nostaneet reaktoreiden turvallisuusvaatimuksia, tarjolla oli juurikin niitä vielä kehitteillä olevia reaktoreita.

Minua kiinnostaa noiden ydinvoimaloiden turvallisuusongelmien lisäksi. Missä niitä ydinvoimaloiden polttoainesauvoja valmistetaan ja miten niiden riittävyydellä ja sitä kautta hinnalle käy. Nyt kun Venäjältä niitä ei enää luultavasi tuoda eli yksi merkittävä hintakilpailija on poissa?
Kauanko menee kun pitää sauvat uusia?

 

[HTK12]

Vihreät ovat lähteneet hallituksesta ydinvoiman takia ja mikä vaikutus sillä oli? Ei mitään. Oikeastaan Vihreiden lähdöt hallituksesta kuvastaa juurikin sitä, että ei ole ollut poliittisia esteitä. Kun mielummin heivataan Vihreät hallituksesta kuin estettäisiin lisäydinvoima.

Ja olen tässä ketjussa nyt jo ainakin kaksi, jossen kolme kertaa, kysynyt tätä ja kertaakaan en ole vielä saanut vastausta:
Mitkä oli ne ei-kehitteillä olevat pienet reaktorit joita TVO olisi voinut rakentaa 2000-luvulla? Siis oikeasti, mitä reaktorimalleja oli saatavilla jotka olisivat olleet vaihtoehtoja EPR:lle?

Todellisuuessa TVO:lla oli valittavissa joko 1000 MW, 1200 MW tai 1600 MW kehitteillä olevia reaktoreita. Koreasta olisi ehkä löytynyt yksi reaktorimalli jota oltiin jo oikeasti rakennettu joka olisi ehkä täyttänyt speksit ja siinä oli tehoa 1200 MW.
Ja syy siihen miksi ei ollut valittavissa muita oli, koska reaktorivalmistajat olivat todenneet, että pienemmät reaktorit eivät ole kustannustehokkaita. Joten kaikki tarjolla olleet reaktorit olivat vähintään 1000 MW. Ja koska TMI ja Tsernobyl olivat ensinnä laittaneet reaktoreiden rakentamisen lähes täysin jäihin 15 vuodeksi, ja sitten nostaneet reaktoreiden turvallisuusvaatimuksia, tarjolla oli juurikin niitä vielä kehitteillä olevia reaktoreita.

No juuri kertoo, että poliittisesti oli todella hankala saada ydinvoimaa. Luulisi nyt olevan aika selvä kun vain yhdelle saatii hirveän väännön jälkeen lupa. Empä nyt muista mitä reaktoreita tuolloin oli, mutta olisihan sitä voinut ostaa vaikka tuossa naapurilta reaktorin. Niiden rakentamia on edelleen käytössä meillä neljä, joten todistettavasti toimivat kun vain käytetään oikein. Jos siitä OL3 ei olisi tälläistä fiaskoa tullut, niin eiköhän meillä nyt olisi jo se kuudes reaktori joko valmiina tai rakenteilla.

 

[takomo]

On siellä menneisyydessä aika paljon ideologista ja poliittista kapulaa laitettu ydinvoiman rakentamisen rattaisiin Suomessa, sitä on turha edes yrittää kieltää. Outoa vänkäämistä ja faktojen kieltämistä tuolta osin osalla porukasta, tai sitten on liian nuorta, että ei muista noita aikoja

Pahin yksittäinen ideologinen töräys varmaankin oli 1990-luvun puolivälissä Matti Vanhasen ydinvoimanvastainen ponsi, joka johti edelleen uuden yksikön periaatepäätöksen kaatumiseen. Jos tuo olisi mennyt läpi, Suomeen olisi noussut todennäköisesti n. 1300 MW voimala: joko ABB:lta Forsmark 3/Oskarshamn 3:n kopio, Siemensiltä Konvoi tai Framatomelta N4. Ei olisi tarvinnut kuin toistaa muualla tehtyä Suomessa.

Viides yksikkö olisi varmaan käynnistynyt ennen kuin OL3:n peruskiveä päästiin nyt muuraamaan. Ennen OL3:n tilaamista toteutusorganisaatiot ehdittiin pitkälti ajaa alas. Vähintääkin pitkän kokemuksen omanneet, ensimmäisen polven suunnittelijat ehtivät eläköityä.

TMI:n ja Tsernobylin jälkeen toki oli about 15 vuotta kun poliittinen ilmapiiri esti, tosin suht hyvästä syystä, lisäydinvoiman.
Mutta tällä vuosituhannella kyllä ongelmat ovat olleet voimalayrityksissä, ei politiikassa.

Ydinvoimahankkeen toteuttaminen edellyttää vahvaa luottamusta energiamarkkinan vakauteen pitkällä aikavälilllä. Siihen vaikuttaa nimenomaan poliittinen ilmasto. Tällä vuosituhannella energiapolitiikka on ollut melkoista soutamista ja huopaamista ja poliittisin päätöksin on tämän tästä muutettu energiamarkkinoiden pelisääntöjä olennaisesti.

Esimerkiksi vuosituhannen alussa ajettiin puuta, risupaketteja ja biomassaa kuin käärmettä pyssyyn mutta nyt se on joutumassa EU:n hampaisiin. Päästömarkkinat ja tuulivoiman tuet on keinotekoisia mutta merkittäviä, poliittisesti säänneltyjä markkinahäiriöitä. Tämä ei ole oikein otollinen ympäristö investointeihin, joiden hyödyt saadaan 50-vuoden aikajänteellä vaan se kannustaa hakemaan muodinmukaisia, nopeita pikavoittoja.

 

[Andan]

TMI:n ja Tsernobylin jälkeen toki oli about 15 vuotta kun poliittinen ilmapiiri esti, tosin suht hyvästä syystä, lisäydinvoiman.
Mutta tällä vuosituhannella kyllä ongelmat ovat olleet voimalayrityksissä, ei politiikassa.

On tälläkin vuosituhannella ollut jatkuvaa poliittista lehmänkauppaa ja ideologista vedätystä noiden ydinvoiman rakennuslupien kanssa. Jos joku haluaa investoida tässä maassa merkittävään päästöttömään tasaiseen energiantuotantoon, niin kaikille pitäisi antaa lupa. Se on sitten eri asia moniko loppujen lopuksi päätyy valmiiksi, mutta hankala niitä on saada aikaiseksi, jos ei saa edes periaatelupaa. Vihreät käytti tuota pitkän aikaa joka välissä vääntökapulana hallitusyhteistyössä, jos ei muuten niin lupien määrää vähentämässä, tavoitteena 0. Samaten keskusta halusi omista syistään minimoida keskitettyä isoa sähköntuotantoa ydinvoimalla eikä halunnut antaa enempää lupia. Kokoomus taisi olla suunnilleen ainut, joka ajoi useampia lupia ts. käytännössä kaikille halukkaille.

En tiedä miten nuo on voinut jäädä väliin, jos on vähänkin asiaa seurannut?

 

[JCSH]

No juuri kertoo, että poliittisesti oli todella hankala saada ydinvoimaa. Luulisi nyt olevan aika selvä kun vain yhdelle saatii hirveän väännön jälkeen lupa. Empä nyt muista mitä reaktoreita tuolloin oli, mutta olisihan sitä voinut ostaa vaikka tuossa naapurilta reaktorin. Niiden rakentamia on edelleen käytössä meillä neljä, joten todistettavasti toimivat kun vain käytetään oikein. Jos siitä OL3 ei olisi tälläistä fiaskoa tullut, niin eiköhän meillä nyt olisi jo se kuudes reaktori joko valmiina tai rakenteilla.

Hakiko mikään muu lupaa tuolloin kuin TVO? Vihreiden ydinvoimavastustus on ollut paljon meteliä mutta erittäin vähän käytännön vaikutusta. Siis ainakin Suomessa.

Ja kun OL3:a suuniteltiin niin Suomessa oli kahta reaktorityyppiä. Neukkulaiset VVER-440 Loviisassa ja ruotsalaiset Asea-Atomin BWR:t Olkiluodossa. Molemmat noista ovat Gen II reaktoreita, eli ajalta ennen TMI:tä ja Tsernobyliä. Joten niiden turvallisuusominaisuudet eivät olisi olleet riittävät, että niitä olisi alettu rakentaan 2000-luvulla.
OL3:een oli tarjolla kyllä VVER-1200, mutta se oli kehitysversio siinä missä EPR:kin. Niitä ei oltu vielä rakennettu yhtään tuolloin ja ekat VVER-1200:t pääsivät kaupalliseen käyttöön 2010-luvun loppupuolella.
2000-luvulla Asea-Atomia ei enää ollut, ymmärtääkseni tuossa vaiheessa sen jäänteet omisti Westinghouse. Westinghouse myös tarjosi kahta eri reaktorimallia OL3:een. BWR 90+, joka oli lähempänä noita Olkiluodon edellisiä. Tuota mallia ei tietääkseni ole yhtään käytössä missään päin maailmaa. Westinghousen toinen reaktorimalli oli AP1000, noista ensimmäiset aloittivat kaupallisen toiminnan 2010-luvun lopulla.

Eli todellakin tilanne ei ollut sellainen, että olisi ollut jotain hyväksi todettuja hyllystä tilattavia laitoksia.

 

[HTK12]

Hakiko mikään muu lupaa tuolloin kuin TVO? Vihreiden ydinvoimavastustus on ollut paljon meteliä mutta erittäin vähän käytännön vaikutusta. Siis ainakin Suomessa.

Ja kun OL3:a suuniteltiin niin Suomessa oli kahta reaktorityyppiä. Neukkulaiset VVER-440 Loviisassa ja ruotsalaiset Asea-Atomin BWR:t Olkiluodossa. Molemmat noista ovat Gen II reaktoreita, eli ajalta ennen TMI:tä ja Tsernobyliä. Joten niiden turvallisuusominaisuudet eivät olisi olleet riittävät, että niitä olisi alettu rakentaan 2000-luvulla.
OL3:een oli tarjolla kyllä VVER-1200, mutta se oli kehitysversio siinä missä EPR:kin. Niitä ei oltu vielä rakennettu yhtään tuolloin ja ekat VVER-1200:t pääsivät kaupalliseen käyttöön 2010-luvun loppupuolella.
2000-luvulla Asea-Atomia ei enää ollut, ymmärtääkseni tuossa vaiheessa sen jäänteet omisti Westinghouse. Westinghouse myös tarjosi kahta eri reaktorimallia OL3:een. BWR 90+, joka oli lähempänä noita Olkiluodon edellisiä. Tuota mallia ei tietääkseni ole yhtään käytössä missään päin maailmaa. Westinghousen toinen reaktorimalli oli AP1000, noista ensimmäiset aloittivat kaupallisen toiminnan 2010-luvun lopulla.

Eli todellakin tilanne ei ollut sellainen, että olisi ollut jotain hyväksi todettuja hyllystä tilattavia laitoksia.

En kyllä muista, mutta poliittinen ilmapiiri oli niin ydinvoima vastainen, että ei varmasti innostanut ketään investoimaan. Ihan puhtaasti valheellista väittää ettei politiikka olisi ollut estämässä uuden ydinvoiman rakentamista. Kun vastustus oli 90-luvulla ja vielä 2000-luvullakin näin kovaa, niin kuinka moni siinä uskaltaa lähteä tekemään miljardi investointia, jonka käyttöaika on ~50v? Nytkin nuo Saksalaiset sekoilee ja sulkee voimalansa. Ihan sama riski on kaikkialla kun poliitikkojen takki kääntyy nopeammin kuin itse vaihtaa sukkia. Mites VVER-1000?

 

[JCSH]

En kyllä muista, mutta poliittinen ilmapiiri oli niin ydinvoima vastainen, että ei varmasti innostanut ketään investoimaan. Ihan puhtaasti valheellista väittää ettei politiikka olisi ollut estämässä uuden ydinvoiman rakentamista. Kun vastustus oli 90-luvulla ja vielä 2000-luvullakin näin kovaa, niin kuinka moni siinä uskaltaa lähteä tekemään miljardi investointia, jonka käyttöaika on ~50v? Nytkin nuo Saksalaiset sekoilee ja sulkee voimalansa. Ihan sama riski on kaikkialla kun poliitikkojen takki kääntyy nopeammin kuin itse vaihtaa sukkia. Mites VVER-1000?

No kuten sanoin, 2000-luvulle tultaessa on myönnetty kolme lupaa. Niistä eka nyt vihdoin ja viimein valmistuu, kaksi muuta menneet puihin. Tuossa ei ole syynä politiikka vaan se, että voimalayhtiöt vaan eivät osanneet.

VVER-1000 on myös 70-luvulla suunniteltu, tosin siinä (ja etenkin sen kehitysversioissa) oli otettu huomioon jotain asioita joita Gen II reaktoreissa ei oltu otettu huomioon. Mutta VVER-1200 oli siitä se modernisoitu malli jota tarjottiin OL3:een.
Ja muutenkin, nuo Venäjän reaktorit olivat tuolloin vähän niin ja näin. Kun nähdään kuinka paljon Rosatomilla suunnittelu takkuili Fennovoiman kanssa (joka olisi myös ollut VVER-1200), niin tuskin TVO nyt kovin suurella hingulla olisi alkanut tilaamaan sieltä mitään 2000-luvun alussa. Kun otetaan huomioon missä jamassa Venäjän valtio nyt yleensä ottaen tuolloin oli.

 

[takomo]

Se on sitten eri asia moniko loppujen lopuksi päätyy valmiiksi, mutta hankala niitä on saada aikaiseksi, jos ei saa edes periaatelupaa.

Pelkkä periaatepäätöksen hakeminen on isomman luokan projekti. Se edellyttää mm. Säteilyturvakeskuksen lausuntoa ja YVA:n tekemistä. Laitospaikkakin pitää olla hankittuna, koska tarvitaan kuulemiset sijantikunnassa.

Kaiken tämän jälkeen, hankkeen arviointi on täysin poliittisen arvioinnin armoilla: ensin hallituksessa ja sitten vielä eduskunnan äänestettävänä.

 

[Andan]

Pelkkä periaatepäätöksen hakeminen on isomman luokan projekti. Se edellyttää mm. Säteilyturvakeskuksen lausuntoa ja YVA:n tekemistä. Laitospaikkakin pitää olla hankittuna, koska tarvitaan kuulemiset sijantikunnassa.

Kaiken tämän jälkeen, hankkeen arviointi on täysin poliittisen arvioinnin armoilla: ensin hallituksessa ja sitten vielä eduskunnan äänestettävänä.

Jep, ja moneen vuoteen ei ole hirveän suotuisaa ollut tuo ilmapiiri. Nyt näyttää tilanne muuttuneen, mutta saapa nähdä onko halukkaita investoijia kuinka tarjolla. Voi olla, että vaatii pienreaktoreita saataville ennen kuin kukaan uskaltaa lähteä uutta tekemään ts. ison voimalan rakentaminen voidaan nähdä turhan riskialttiiksi monessa mielessä.

 

[Andan]

No kuten sanoin, 2000-luvulle tultaessa on myönnetty kolme lupaa. Niistä eka nyt vihdoin ja viimein valmistuu, kaksi muuta menneet puihin. Tuossa ei ole syynä politiikka vaan se, että voimalayhtiöt vaan eivät osanneet.

Fennovoima/Hanhikivi kylläkin pistettiin ainakin osittain poliittisesti puihin, kun väkisin väännettiin Venäjä mukaan, ja vielä lopuksi Fortumkin Venäläisten vesivoimamotivaattoreiden kera (joita Fortum ei kuitenkaan saanut), jotta saatiin ns. poliittisesti haluttu suunta etenemään. Toshiba tuskin olisi ollut ainakaan huonompi valinta.

 

[HTK12]

No kuten sanoin, 2000-luvulle tultaessa on myönnetty kolme lupaa. Niistä eka nyt vihdoin ja viimein valmistuu, kaksi muuta menneet puihin. Tuossa ei ole syynä politiikka vaan se, että voimalayhtiöt vaan eivät osanneet.

VVER-1000 on myös 70-luvulla suunniteltu, tosin siinä (ja etenkin sen kehitysversioissa) oli otettu huomioon jotain asioita joita Gen II reaktoreissa ei oltu otettu huomioon. Mutta VVER-1200 oli siitä se modernisoitu malli jota tarjottiin OL3:een.
Ja muutenkin, nuo Venäjän reaktorit olivat tuolloin vähän niin ja näin. Kun nähdään kuinka paljon Rosatomilla suunnittelu takkuili Fennovoiman kanssa (joka olisi myös ollut VVER-1200), niin tuskin TVO nyt kovin suurella hingulla olisi alkanut tilaamaan sieltä mitään 2000-luvun alussa. Kun otetaan huomioon missä jamassa Venäjän valtio nyt yleensä ottaen tuolloin oli.

Niin ja kuten sanoin niin hirveä vastus oli vielä vuosituhannen alussa. Ilmapiiri ei mikään suotuinen ollut. Hanhikivi nyt meni puihin sodan ja politiikan takia (väkisin väännettiin venäjä mukaan ja putte sitten antoi loppusilauksen sodalla). OL4 ei ollut intoa kun OL3 oli edelleen ihan levällään kuin jokisen eväät. Kun Saksassakin suljetaan reaktoreita, niin ei se nyt kovin paljoa houkuta investoimaan. Tälläiset investoinnit on niin pitkäaikaisia, että pitäisi joku varmuus olla ettei sitä kohta olla sulkemassa. Itse näkisin vähintään yhtä paljon syytä politiikassa kuin yhtiöiden epäonnistumisessa.

 

[JCSH]

Niin ja kuten sanoin niin hirveä vastus oli vielä vuosituhannen alussa. Ilmapiiri ei mikään suotuinen ollut. Hanhikivi nyt meni puihin sodan ja politiikan takia (väkisin väännettiin venäjä mukaan ja putte sitten antoi loppusilauksen sodalla). OL4 ei ollut intoa kun OL3 oli edelleen ihan levällään kuin jokisen eväät. Kun Saksassakin suljetaan reaktoreita, niin ei se nyt kovin paljoa houkuta investoimaan. Tälläiset investoinnit on niin pitkäaikaisia, että pitäisi joku varmuus olla ettei sitä kohta olla sulkemassa. Itse näkisin vähintään yhtä paljon syytä politiikassa kuin yhtiöiden epäonnistumisessa.

Mutta siitä vastustuksesta huolimatta niitä lupia myönnettiin. Yhteensä 4400MW:n edestä. Joten se ongelma ei ollut se, että politiikka olisi estänyt niiden rakentamisen. Vaan se ongelma oli se, että edes niitä luvitettuja voimaloita ei pystytty rakentamaan.
Se, että Saksassa suljetaan reaktoreita ei tarkoita, että niitä suljettaisiin Suomessa. Tai ei ainakaan, että täällä olisi alettu sulkeen uusia reaktoreita.

Fennovoiman epäonnistumisen ensimmäinen isku oli Fukushiman onnettomuus, joka ajoin E.ON:in pois ydinvoimasta. Sitten kun hommaa ei enää saatu kannattavaksi muuten kuin Rosatomin mainosprojektina, niin siihen otettiin Rosatom mukaan. Joka sitten taaskin meni puihin Putinin takia.

Ja muutenkin kun puhutaan politiikan vaikutuksesta ydinvoimaan, niin pitää muistaa, että se politiikka ei ole tyhjiössä. Vaan ne isot poliittiset reaktiot ydinvoimaa vastaan ovat olleet seurauksia ydinvoiman epäonnistumisista. Ensinnä TMI, sitten Tsernobyl ja nyt viimeisimpänä Fukushima.

 

[mattix]

En kyllä muista, mutta poliittinen ilmapiiri oli niin ydinvoima vastainen, että ei varmasti innostanut ketään investoimaan. Ihan puhtaasti valheellista väittää ettei politiikka olisi ollut estämässä uuden ydinvoiman rakentamista. Kun vastustus oli 90-luvulla ja vielä 2000-luvullakin näin kovaa, niin kuinka moni siinä uskaltaa lähteä tekemään miljardi investointia, jonka käyttöaika on ~50v?
...

Minusta väitteesi ei oikein heijasta reaalimaailmaa. 1990-luvun alussa Tsernobylista oli neljä vuotta. Silloin ylivoimaisesti suurin osa kansasta ei tainnut lämmetä ydinvoimalle. Sitten tuli lama ja kellään ei ollut rahaa. Investoi siinä sitten.
2000-luvun alussa vastustus oli suurta, mutta niin vain periaatepäätös tuli. Ei siis liian suurta.
Kävin Olkiluodon saitilla joskus 2010 ja silloin ei muusta puhuttukaan kuin OL4:sta. Ei paljon barrikadeja näkynyt ja pössis innostunut, vaikka vihreät aktivistit olivat toista mieltä. Sitten loppui OL4 puheet, kun OL3 projekti ajoi jatkuvasti seinään.

Fennovoima/Hanhikivi kylläkin pistettiin ainakin osittain poliittisesti puihin, kun väkisin väännettiin Venäjä mukaan, ja vielä lopuksi Fortumkin Venäläisten vesivoimamotivaattoreiden kera (joita Fortum ei kuitenkaan saanut), jotta saatiin ns. poliittisesti haluttu suunta etenemään. Toshiba tuskin olisi ollut ainakaan huonompi valinta.

Venäjä tuli mukaan, koska raha ja rahoitus. Toshiba olisi varmasti ollut parempi, mutta kun köyhän kansan köyhä yhteenliittymä yritti jotain hankkia, niin tingittävä oli.

 

[Lucas]

Fennovoima/Hanhikivi kylläkin pistettiin ainakin osittain poliittisesti puihin, kun väkisin väännettiin Venäjä mukaan, ja vielä lopuksi Fortumkin Venäläisten vesivoimamotivaattoreiden kera (joita Fortum ei kuitenkaan saanut), jotta saatiin ns. poliittisesti haluttu suunta etenemään. Toshiba tuskin olisi ollut ainakaan huonompi valinta.

Fennovoiman saamat tarjoukset länsimaisista ydinreaktoreista taisivat olla luokkaa 10+ miljardia euroa, että se koko roska meni jäihin kun eivät olleet valmiita sellaista hintaa itse maksamaan. Vuoden parin jälkeen sitten Fennovoima keksi sen venäläisen Rosatom kuvion ja reaktorin ostamisen sieltä kun hinta on sille miilulle miljardi kaupalla halvempi kuin länsireaktoreista saadut tarjoukset.

Putin pisti sitten ihan itse sen Pyhäjoen Rosatomin voimalan nurin aloittamalla laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan.

Olkiluoto nelonen taas kaatui muutamaa vuotta aiemmin jo siihen yli 10 miljardin euron hintalappuun eli hinta olisi tuplaantunut siitä millä Olkiluoto kolmosen reaktorin ostivat TVO:ssa.

 

[HTK12]

Mutta siitä vastustuksesta huolimatta niitä lupia myönnettiin. Yhteensä 4400MW:n edestä. Joten se ongelma ei ollut se, että politiikka olisi estänyt niiden rakentamisen. Vaan se ongelma oli se, että edes niitä luvitettuja voimaloita ei pystytty rakentamaan.
Se, että Saksassa suljetaan reaktoreita ei tarkoita, että niitä suljettaisiin Suomessa. Tai ei ainakaan, että täällä olisi alettu sulkeen uusia reaktoreita.

Fennovoiman epäonnistumisen ensimmäinen isku oli Fukushiman onnettomuus, joka ajoin E.ON:in pois ydinvoimasta. Sitten kun hommaa ei enää saatu kannattavaksi muuten kuin Rosatomin mainosprojektina, niin siihen otettiin Rosatom mukaan. Joka sitten taaskin meni puihin Putinin takia.

Ja muutenkin kun puhutaan politiikan vaikutuksesta ydinvoimaan, niin pitää muistaa, että se politiikka ei ole tyhjiössä. Vaan ne isot poliittiset reaktiot ydinvoimaa vastaan ovat olleet seurauksia ydinvoiman epäonnistumisista. Ensinnä TMI, sitten Tsernobyl ja nyt viimeisimpänä Fukushima.

Politiikan ongelma on se, että sitä ei tehdä järjellä vaan fiiliksellä ja miten äänestäjiä voidaan kosia. Eli hyvin äkkiä voikin muuttua se myönteinen kielteiseksi ja kohta ollaan sulkemassa reaktoreita. Riski reaktorin sulkemisista on täälläkin kun ei tiedä mikä se poliittinen ilmapiiri on vaikka 20v päästä. Melkoinen riski ottaa tuollaisen 5-10 miljardin investoinnin kanssa. Tsernobyl oli täysin käyttäjän virhe. Reaktorilla tehtiin sellaisia asioita, joita sillä ei olisi saanut tehdä suunnittelijoiden mukaan, mutta hienossa poliittisessa järjestelmässä tälläistä ei toki kerrottu käyttäjille. Fukushiman nyt johtui ympäristöstä jota ei otettu huomioon kunnolla rakentamisessa. Kumpikaan riski ei ole realistinen Suomessa, mutta koska tunteella vedetään, niin tottakai ne vaikuttaa. Kuten sanoin niin alussa ongelma oli se poliittinen kun ei niitä lupia meinannut saada vasta myöhemmin (OL3 jälkeen) alkoi sitten vähän helpottua lupien saaminen.

Minusta väitteesi ei oikein heijasta reaalimaailmaa. 1990-luvun alussa Tsernobylista oli neljä vuotta. Silloin ylivoimaisesti suurin osa kansasta ei tainnut lämmetä ydinvoimalle. Sitten tuli lama ja kellään ei ollut rahaa. Investoi siinä sitten.
2000-luvun alussa vastustus oli suurta, mutta niin vain periaatepäätös tuli. Ei siis liian suurta.
Kävin Olkiluodon saitilla joskus 2010 ja silloin ei muusta puhuttukaan kuin OL4:sta. Ei paljon barrikadeja näkynyt ja pössis innostunut, vaikka vihreät aktivistit olivat toista mieltä. Sitten loppui OL4 puheet, kun OL3 projekti ajoi jatkuvasti seinään.

Puhuin 90-luvusta en pelkästään sen alusta. Kaikki järjellä ajattelevat ymmärtää, että se Tsernobyl oli puhtaasti käyttäjän virhe, ei varsinainen ongelma ydinvoimassa. No tuollainen suuri vastustus ei vaan innosta ketään lähteä tuollaiseen projektiin. Pelkkä periaateluvan saaminen on hiton kallis ja työläs operaatio ja jos ei saa meni kaikki käytetty rahat & aika hukkaan. Niin OL4 loppui tosiaan kun OL3 meni reisille ihan osin siksi ettei kaikki suunnitelmat olleet edes valmiit kun rakentaminen aloitettiin (koska täysin uusi reaktori). Eihän siellä edes valut onnistuneet, aivan ihmeellistä sössimistä ihan perus rakentamisessa. Betonin tekeminen tasalaatuisena ei pitäisi olla mikään haaste kun sitä on käytetty jo ties kuinka kauan lähes kaikessa rakentamisessa. Ihan yhtä ihmeellistä oli Brandenburgin kentän rakentamisen ongelmat.

 

[Shajk]

Sähkönhinta. Miksi sähkö kallistui niin paljon yhtäkkiä jo ennen sotaa?

Kaasun kallistuminen koska Venäjä ei myynyt yhtään ylimääräistä, päästöoikeuksien "yllättävä" kallistuminen koska saatavuus vähenee joka vuosi mutta parin vuoteen ei tuntunut missään koska Koronan takia niitä tarvittiin vähemmän.

Yritin tätä kysymystä viritellä aiemminkin kun luin lehdistä että Suomi alkaa sähkön suhteen olla jo lähes omavarainen maa, ainoastaan talven kovimmilla pakkasilla voi tehdä tiukkaa jos ei kaikkia varmuusvoimaloita oteta käyttöön.

Ei olla omavaraisia. Ja vaikka oltaisiin, omavaraisuus ei tarkoita että sähkö olisi halpaa. Kun tuulee sähköä tulee niukkaasti enemmän kuin käytämme, ja jos ei tuulee sähköä tulee vähemmän. Vuositasolla netto voisi olla lähellä 0 mikäli kaikki kalliskin tuotanto olisi käytössä, mutta kovin riippuvaisia tuonnista kuitenkin. Hinta Ruotsissa nyt yleensä halvempi että tuontisähkö alentaa hintoja, osasyykin miksi lisätuotannon rakentaminen Suomeen on niin vaikeaa.

Nyt talvella ei ole enää tehoreserviä. Fortumin tarjous hylättiin, ja se oli ainoa tarjous. Edellisinä vuosina mukana on myös ollut muutama kaasuvoimala, mutta kaasun saatavuus on niin iso kysymysmerkki tulevana talvena että ne ei edes jättänyt tarjousta.

Tiedän Nordpool systeemin, mutta en tiedä sähkön hintoja muualla maailmassa, ja miksi meidän pitää olla siellä vieläkin kun ei olla riippuvaisia eikä mikään tuottajamaa niinkuin Norja tai Venäjä?

Päivänvalossakin ollaan omavaraisia. Suomalaiset ovat hereillä keskimäärin 5840 tuntia vuodessa, ja vuodessa päivänvaloa on riittävästi työntekoa varten suunnilleen sama määrä (koska auringonlaskun jälkeenkin on tarpeeksi valoa vähän aikaa). Että teoriassa omavaraisia kunhan aktiviteetit ajoitetaan päivänvalon saatavuuden mukaan.

Sähkö on vähän samanlainen kun sitä ei nyt voi millään järkevällä (halvalla) tavalla varastoida.

Mikähän nyt tämäkin touhu on: vesivoiman tuotanto nyt on n. 600mw, joka on noin 20% kokonaiskapasiteetista. Kysymys: miksi nyt ei tuoteta enempää ja pidettäisi hinnat kurissa sen myötä?

Koska silloin vesi loppuisi ennen talvea.

Vesivoima on vähän kuin akku, paitsi että Suomessa ainoastaan sateet "lataavat" sitä. Nyt eilen taisi tulla tuoreimmat numerot, Suomessa veteen varattu energia 63% maksimista, puolen prosentin nousu viime viikosta (runsas tuuli taisi auttaa?). Viime vuonna tähän aikaan melkein 66%, ja normaali taso olisi noin 70%. "Vesivuodesta" on jäljellä, eli aikaa siihen että lumi sulaa ja täyttää altaat, noin 65%.
Eli nyt on laskennallisesti 63% virtaa jäljellä mutta 65% vuodesta jäljellä, jos sama vauhti jatkuu vesivoiman sähkö loppuu ennenaikaisesti. Toki sää voi vielä heittää tämä tasapaino suuntaan tai toiseen. Ja muutenkin vesivoimalat hinnoittelevat sähkönsä sillä tavalla että pidemmällä ajalla sitä ostetaan sopiva määrä että vesi riittää.

 

[Shajk]

Ihme sekoilua eilen illalla.

Kello 18:03 OL3 ilmoitti että vian takia tehot tippuu välittömästi "xx.xx.202x" kello "xx.xx" alkaen.
Kello 18:09 OL3 ilmoitti että edellinen viesti oli väärää ja tuotanto menee suunnitelmien mukaan.
Kello 22:17 suunnitelma päivitettiin, tänään OL3 teho on sitten 800MW, iltaan päin nousee taas.

 

[Andan]

Fennovoiman saamat tarjoukset länsimaisista ydinreaktoreista taisivat olla luokkaa 10+ miljardia euroa, että se koko roska meni jäihin kun eivät olleet valmiita sellaista hintaa itse maksamaan. Vuoden parin jälkeen sitten Fennovoima keksi sen venäläisen Rosatom kuvion ja reaktorin ostamisen sieltä kun hinta on sille miilulle miljardi kaupalla halvempi kuin länsireaktoreista saadut tarjoukset.

Putin pisti sitten ihan itse sen Pyhäjoen Rosatomin voimalan nurin aloittamalla laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan.

Ei tuo päätösprosessi nyt ihan noin yksinkertaisesti mennyt, mutta se on totta, että rahaa liikkui Rosatomin kanssa ns. kepeämmin, myös päätöksestä vastuussa oleville. Plus ne häröilyt esim. Fortumin kanssa, joiden avulla koko hanke saatiin varsinaisesti tulille. Tästä on ollut useampaankin otteeseen juttuja, viimeksi varmaan:

Näin Rosatom jyrättiin Fennovoiman laitostoimittajaksi – Muutaman liuskan hakemus voitti Toshiban satojen sivujen tarjouksen, hallituspalkkiopotti nousi 45 000 eurosta 350 000 euroon

Rosatomin osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen pedattiin valtiotason sopimuksella, joka solmittiin Putinin hallinnon kanssa Krimin valtauksen aikoihin. Krim vain rajattiin pois sopimuksen soveltamisalasta.

www.tekniikkatalous.fi

Ja se on myöskin totta, että ilman Putinin sekoiluja voimala todennäköisesti olisi rakentunut jossain ajassa, vaikka hieman hankalaa esim. vaadittavan dokumentaation kanssa tuntui olevan.

 

[JCSH]

Tsernobyl oli täysin käyttäjän virhe. Reaktorilla tehtiin sellaisia asioita, joita sillä ei olisi saanut tehdä suunnittelijoiden mukaan, mutta hienossa poliittisessa järjestelmässä tälläistä ei toki kerrottu käyttäjille. Fukushiman nyt johtui ympäristöstä jota ei otettu huomioon kunnolla rakentamisessa. Kumpikaan riski ei ole realistinen Suomessa, mutta koska tunteella vedetään, niin tottakai ne vaikuttaa. Kuten sanoin niin alussa ongelma oli se poliittinen kun ei niitä lupia meinannut saada vasta myöhemmin (OL3 jälkeen) alkoi sitten vähän helpottua lupien saaminen.

Tsernobyl oli pääasiassa suunnittelijoiden virhe. RBMK:t ovat susipaskasti suunniteltuja reaktoreita jotka olivat tikittäviä aikapommeja. Hitto, niiden hätäkatkaisimessa oli lähes kirjaimellisesti pommi. Tsernobylin onnettomuuden viimeinen laukaisin oli se, kun sen käyttäjät tekivät juuri sen mitä heidän piti tehdä. Eli painoivat hätästoppia kun shitti oli osumassa tuulettimeen. Mutta sen sijaan että se olisi pysäyttänyt tuulettimen, se nappula heittikin vielä enemmän shittiä sinne tuulettimeen.

Fukushima paljasti virheitä laitoksen suunnittelussa ja prosesseissa. Joo, triggerinä toimi maanjäristys ja tsunami jotka eivät ole mitenkään realistisia Suomessa. Mutta on todella suuri virhe tehdä tuosta sellainen päätelmä, että homma ei ollenkaan koske Suomea.
Fukushima on esimerkki siitä mitä saadaan, kun ollaan huolimattomia ydinvoiman kanssa. Ja esimerkki siitä, että ne suuremmat ongelmat tulee niistä asioista joihin ei ole osattu varautua. Ja tuo on se ongelma etenkin vanhoissa ydinvoimaloissa, niiden turvallisuus tuppasi lähteä siitä, että mietitään kasa skenaarioita joihin ollaan valmistauduttu ja sitten katsotaan miten ne taklataan.
Mutta tuossa usein unohdetaan se "Mitä jos?" aspekti. Mitä jos tapahtuukin jotain sellaista johon ei olla osattu varautua. Jotain mikä tiputtaa kaikki diesel generaattorit pois pelistä. Fukushimassa siitä seurasi historian toiseksi pahin ydinonnettomuus.
Fukushima osoitti etenkin vanhojen voimaloiden heikkoudet. Ja se, että Fukushimasta seurasi Saksan päätös sulkea niiden vanhat voimalat nopeutetulla aikataululla on kyllä ihan ymmärrettävissä oleva päätös. Joka sitten aiheutti E.ON:n lähdön ydinvoimasta, joka taaskin aiheutti sen että Fennovoimaan tuli mukaan Rosatom.

Ja sitten ei pidä unohtaa sitä TMI:tä. Siellä ei ollut Neukkupommi reaktoria vaan länsimainen laitos. Siellä ei ollut tsunamia tai maanjäristystä, vaan siellä sössittiin homma ihan ihmisvoimin. Toki lopputulos oli paljon lievempi kuin Tsernobylissä tai Fukushimassa, mutta sielläkin saatiin yksi upouusi reaktori romuksi sulattamalla sen ydin.

 

[Andan]

Mutta siitä vastustuksesta huolimatta niitä lupia myönnettiin. Yhteensä 4400MW:n edestä. Joten se ongelma ei ollut se, että politiikka olisi estänyt niiden rakentamisen. Vaan se ongelma oli se, että edes niitä luvitettuja voimaloita ei pystytty rakentamaan.
Se, että Saksassa suljetaan reaktoreita ei tarkoita, että niitä suljettaisiin Suomessa. Tai ei ainakaan, että täällä olisi alettu sulkeen uusia reaktoreita.

Kun tuo rakentaminen monista syistä tuntuu olevan hankalaa ja altista epäonnistumisille omasta mielestäsikin, niin sitä suuremmalla syyllä lupia olisi pitänyt myöntää enemmän eri toimijoille eikä ideologisista&poliittisista syistä minimoida. Tämä olisi kasvattanut todennäköisyyttä, että olisi saatu edes joku muukin uusi voimala OL3:n rinnalle. Ihan yksinkertaista matematiikkaa sanoisin Parhaassa tapauksessa siellä olisi jo toinen voimala ollut valmiina ennen OL3:sta.