Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

[Opex]

Itse yritin kysellä vastaavan perään.... minulla siis myös tällä hetkellä Lumpeen 3,99c/kWh tarjous joka on voimassa tuonne helmikuun alkuun -22...
Lumpeelta tuli kuitenkin tarjous sopimuksen uusimisesta tuosta samaisesta Vuosi Lumme 24kk... hintana 6,69c/kWh aja 1,99€/kk......
Soittelin vielä Lumpeelle ja kyselin että löytyisikö tännepäin myös tuollainen parempi tarjous, mutta ei puhettakaan.... se on kuulemma ollut henkilökohtainen tarjous vaan sinulle?!?
Aika mielenkiintoista kun kuitenkin samanlaisesta sopparista ollaan jatkamassa samanlaiseen... ainoa ero kaiketi sitten tuo että minun nykyinen sopimus päättyy noin kuukausi tuon jälkeen...

No aikaa on ja voihan sitä toivoa että alkuvuodesta hinnat vaikka vahingossa alkaa menemään taas alaspäin...

Itsellä ihan sama tilanne. Vanha soppari päättyy helmikuussa ja uusi tarjous oli tuo 6,69c/kWh ja 1,99€/kk, siis Lumme 24kk. Soittelin ja yritin tinkiä edes kk-maksut pois, mutta ei mitään reagointia. Joskus aikoinaan sain näiden kilpailluttajien kautta selkeästi halvemman ja kuukausimaksuttomaton tarjouksen muistaaksi entiseltä Loisteelta. Käytin jo tänään aika tovin työajasta näiden parissa, mutta nyt ei kyllä parempaa tullut vastaan. Tämä on kuitenkin huonoin mahdollinen vuodenaika tehdä pitkiä sopimuksia, niin taidan siirtyä alkutalven ja kevään ajaksi toistaiseksi voimassa olevan sopparin piiriin ja sitten kesällä tutkia tilannetta uudestaan.

Jos raadilla ei ole parempia vinkkejä. Itsellä maalämpö rivitalo ja vapaa-ajan asunto, joten ihan valtavia kk-maksuja ei kannata ainakaan maksaa.

 

[ttppii]

Lokakuun pörssisähkö 5,08, ja viikonloppuna kuun keskihinta aika varmasti menee alle viiden. Alkaa ottaa kiinni kesän ”menetyksiä”.

 

[Armatt]

Huonoon väliin päättyy vanha 2v määräaikanen soppari: 5,8snt/kwh/1,25€kk. Tarjosivat jatkoon 7,8snt/kwh/1,25€kk (2v) jonka hyväksyin. Oma kulutus sen verran pieni ettei tuo juuri vaikuta laskuun.

Tuleepahan tuettua paikallista sähköyhtiötä.

 

[all-in]

Huonoon väliin päättyy vanha 2v määräaikanen soppari: 5,8snt/kwh/1,25€kk. Tarjosivat jatkoon 7,8snt/kwh/1,25€kk (2v) jonka hyväksyin. Oma kulutus sen verran pieni ettei tuo juuri vaikuta laskuun.

Tuleepahan tuettua paikallista sähköyhtiötä.

Mielenkiintoinen ratkaisu.
Esim Helen tarjoaa 6.96snt/kwh ilman kuukausimaksua 2v määräaikaiselle.
Vaikka kulutus olisi nolla kwh niin tuolla tulisi säästöä 30€.

 

[kntkvtknt]

Hyvää iltaa.

Väre tarjoaa.

KK-maksutta 3 vuodeksi Rajoitettu erä sopimuksia päivän tarjoushinnalla

Jemmaa talven varalle 3 vuoden sähkösopimus hintaan 7,39 snt/kWh ja koko sopimuskausi ilman perusmaksuja (normaalisti 1,98 €/kk). Säästät siis yli 70€ kuukausimaksuissa!

Sopimus sitoo sinua vain 2 vuotta, minkä jälkeen voit irtisanoa sopimuksen milloin vain.

Lisäksi

Ilmainen Avainturva
Sinun ei tarvitse stressata myöskään avainten kanssa: jos unohdat avaimet sisälle tai kadotat ne metsään, Avainturva korvaa siitä aiheutuneita kuluja.
Väppi-sovellus aina käytettävissä
Väppi on mahtava sovellus, josta löytyy kätevästi kulutustiedot ja laskut. Voit milloin tahansa tarkistaa sopimuksesi tilanteen suoraan puhelimestasi. 1 kk 0 € Ruutu+-edun löydät Väpin asiakaseduista.

 

[Herkkuperuna]

Helenin määräaikainen loppumassa ja tein uuden sopimuksen kokkolan energialle - Helen soitti ja tarjosi uutta vuoden määräaikaista 6,87 snt/kWh ja 0€/kk.

Pännii että aina pitää eka vaihtaa, ennen kun saa kunnon tarjouksen.

 

[Travelback]

Pitäisi pörssisähköstä vaihtaa muualle, jos kulutus on noin 12000 kWh niin onko yleis-, vai kausisähkö fiksumpi valinta? Sähkölämmitteinen omakotitalo noin 70 neliötä. Ainakin tuo Kokkolan energialla hinta näytti samalle, oli yleis tai kausisähkö.
ps. olen täysi noviisi näissä asioissa.

 

[TurbinoZ100000]

Pitäisi pörssisähköstä vaihtaa muualle, jos kulutus on noin 12000 kWh niin onko yleis-, vai kausisähkö fiksumpi valinta? Sähkölämmitteinen omakotitalo noin 70 neliötä. Ainakin tuo Kokkolan energialla hinta näytti samalle, oli yleis tai kausisähkö.
ps. olen täysi noviisi näissä asioissa.

Riippuu täysin hinnoista, mutta tod näk kausisähkön kk-hinta on sen verran kovempi että tuolla kulutuksella yleissähkö on halvempi.

 

[kntkvtknt]

Hyvää iltaa.

Väre tarjoaa.

KK-maksutta 3 vuodeksi Rajoitettu erä sopimuksia päivän tarjoushinnalla

Jemmaa talven varalle 3 vuoden sähkösopimus hintaan 7,39 snt/kWh ja koko sopimuskausi ilman perusmaksuja (normaalisti 1,98 €/kk). Säästät siis yli 70€ kuukausimaksuissa!

Sopimus sitoo sinua vain 2 vuotta, minkä jälkeen voit irtisanoa sopimuksen milloin vain.

Lisäksi

Ilmainen Avainturva
Sinun ei tarvitse stressata myöskään avainten kanssa: jos unohdat avaimet sisälle tai kadotat ne metsään, Avainturva korvaa siitä aiheutuneita kuluja.
Väppi-sovellus aina käytettävissä
Väppi on mahtava sovellus, josta löytyy kätevästi kulutustiedot ja laskut. Voit milloin tahansa tarkistaa sopimuksesi tilanteen suoraan puhelimestasi. 1 kk 0 € Ruutu+-edun löydät Väpin asiakaseduista.

Kyseinen sopimus laski juuri. 6,99 snt kWh. Nyt kannattaa ostaa halpaa sähköä kk-maksutta.

Määräaikainen 24 kk, hintaoptio 12 kk eli 36 kk edullista sähkö.

 

[Antw]

Kyseinen sopimus laski juuri. 6,99 snt kWh. Nyt kannattaa ostaa halpaa sähköä kk-maksutta.

Määräaikainen 24 kk, hintaoptio 12 kk eli 36 kk edullista sähkö.

6,99 ei ole mitään halpaa
Tällä hetkellä voidaan puhua vähiten huonoista vaihtoehdoista.

Oa heinäkuussa tehty 4,95 tuntuu nyt oikein hyvältä.

 

[Travelback]

Riippuu täysin hinnoista, mutta tod näk kausisähkön kk-hinta on sen verran kovempi että tuolla kulutuksella yleissähkö on halvempi.

Hinnat ainakin Kokkolan energiasta on yleis ja kaukosähkössä samat näköjään:
5,76 snt/kWh Perusmaksu 2,65 €/kk / kausi Talvipäivä 5,76 snt/kWh Muu aika 5,76 snt/kWh Perusmaksu 2,65 €/kk.
Toki kallistuu joulukuusta: Perusmaksu (25 - 63 A) 2,82 €/kk Energia 6,13 snt/kWh

 

[TurbinoZ100000]

Hinnat ainakin Kokkolan energiasta on yleis ja kaukosähkössä samat näköjään:
5,76 snt/kWh Perusmaksu 2,65 €/kk / kausi Talvipäivä 5,76 snt/kWh Muu aika 5,76 snt/kWh Perusmaksu 2,65 €/kk.
Toki kallistuu joulukuusta: Perusmaksu (25 - 63 A) 2,82 €/kk Energia 6,13 snt/kWh

Äh, puhuin paskaa kun mietin jostain syystä siirtohintoja.

 

[Lager7]

fattenfall lähesty sähkösopimuksen jatkamisella 3.8e/kk ja 7.88e/kwh.. soitin sinne ja sanoin kiitos ei niin hinnan sain 6,92e/kwh ja 0e/kk perusmaksuun.

 

[eiltanen]

heillä oli merkitty määräikaiseksi "vahingossa" vaikka soppari on toistaiseksi oleva.

Täähän ei yllättänyt ketään joka on ollut hetkenkään sähköyhtiössä töissä. Aivan sama meininki on ollut ainakin 10 vuotta.

Energiamarkkinaviraston ja muiden viranomaisten täydellinen hampaattomuus tähän touhuun on säälittävää. Ja kun vuosien jälkeen jotain tapahtuu, yhtiöt on jo konkurssissa ja uutta tulilla.

 

[Tikiti]

11.11 Singles daynä on ainakin Heleniltä vissiin odotettavissa tarjousta ja myös BF aikaan myös. Kantsii kattella silloin tarjoukset läpi vielä ja sitoutua ainakin keväälle asti, luulisi hintojen sitten tulevan jo alemmas.

 

[Leopardi]

6,99 ei ole mitään halpaa
Tällä hetkellä voidaan puhua vähiten huonoista vaihtoehdoista.

Oa heinäkuussa tehty 4,95 tuntuu nyt oikein hyvältä.

Vähän kauhistuttaa kyllä tämä kehitys, huhtikuussa loppuu oma helenin 3,98snt ilman kuukausimaksuja. Jos alkuvuosi on luvassa nousua, niin varmaan joutuu tuplaamaan hinnan.

 

[chrisekh]

Vähän kauhistuttaa kyllä tämä kehitys, huhtikuussa loppuu oma helenin 3,98snt ilman kuukausimaksuja. Jos alkuvuosi on luvassa nousua, niin varmaan joutuu tuplaamaan hinnan.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke – Wikipedia

Josko OL-3 helppaisi jo kesasta alkaen niin kannattaa varmaan huhtikuussa ottaa toiseksi sopimus ja katsoa kesan tarjouksia. Voimalan taytyy kuitenkin alla viimeistaan helmikuussa kaynnissa etta se kesaksi saadaan tuottamaan.

 

[rock]

Vuoden tai kahden vuoden määräaikaiset sopparit ovat halvimpia huhtikuusta-kesäkuuhun, näin tilastollisesti. Toki yleinen hydrologinen tilanne pohjoismaissa vaikuttaa eniten joten vaihtelut vuodesta toiseen ovat suuria, mutta vuoden sisällä tuo on yleensä se edullisin aika toimia.

Olkiluoto 3:sen osalta näyttää todennäköiseltä että kevättalvella se alkaa jo tuottaa jonkin verran sähköä, mutta tuskin se ehtii vaikuttamaan tasaavasti tämän talven kulutus- ja hintapiikkitilanteisiin.

 

[Jebaus]

Ja muutenkin vähän mietityttää että miksi se ol3 tiputtaisi sähkön hintaa kun Suomi on yhä riippuvainen ostosähköstä talvella?

Euroopassa maksetaan huomattavasti kovempia hintoja sähköstä kuin Suomessa, niin mietityttää vaan että miksi ol3 sitä alkaisi yhtäkkiä myymään halvemmalla kuin yleinen hintataso?

Ja tietysti nyt kysyntä/tarjonta on se suurin hintaa määräävä tekijä joten kesällä hinnat luonnollisesti laskee kun on "ylitarjontaa", mutta näin yleisesti onko kyseessä vain haave/toive/mielikuva vai joku oikea fakta?

 

[Kvarkki]

Siirtoverkko Ruotsiin rajoittaa systeemihinnan nousua Suomessa. Eli kun näette uutisia, jossa Ruotsi-Suomi yhteyksiä on parannettu, niin oikeasti siis tarkoittaa hintojen nousua Suomessa. Ol3 on sen verran iso mälli, että kaikkea ei saatane myytyä ulos ja tarve ostaa kalliimpaa ulkomailta vähenee eli oletettavasti sähkön hinta tippuu.

 

[Jorma Jormala]

Siirtoverkko Ruotsiin rajoittaa systeemihinnan nousua Suomessa. Eli kun näette uutisia, jossa Ruotsi-Suomi yhteyksiä on parannettu, niin oikeasti siis tarkoittaa hintojen nousua Suomessa. Ol3 on sen verran iso mälli, että kaikkea ei saatane myytyä ulos ja tarve ostaa kalliimpaa ulkomailta vähenee eli oletettavasti sähkön hinta tippuu.

Pelkästään ruotsiin on jo OL3 verran siirtokapasiteettia.

 

[Kvarkki]

Pelkästään ruotsiin on jo OL3 verran siirtokapasiteettia.

Ja paljonkos siitä on käyttämättä tällä hetkellä? Ja paljonko Ruotsista on eteenpäin käyttämättä? Mietipä noita hetki.

 

[JaniKari]

Ruotsissa ja varsinkin Norjassa sähkö on keskimäärin halvempaa kuin Suomessa joten vaikea nähdä että siirtolinjat Ruotsiin nostaisivat hintoja.

 

[Kvarkki]

Ruotsissa ja varsinkin Norjassa sähkö on keskimäärin halvempaa kuin Suomessa joten vaikea nähdä että siirtolinjat Ruotsiin nostaisivat hintoja.

Jos Suomessa on alueellinen ylituotanto, niin kyllähän se kasvava kysyntä yhdessä parempien yhteyksien myötä keski-Eurooppaan tarkoittaa ettei ylituotannon takia tarvitse tiputtaa hintaa alueella niiin paljoa. Toiseen suuntaan tietysti toimii myös siten, että Ruotsin/Norjan huonona vesivoimavuotena hintapiikki siellä ei tule heikommilla siirtoyhteyksillä meille samalla voimalla. Täytyy myöntää, että eka viesti tuli kirjoitettua huonosti, tottunut ajattelemaan mikä on hyvä tuottajan näkökulmasta… Kun onhan tosiaan sekin optio, että hyvänä vesivuotena siirtolinjat suojaa myyntihinnan laskulta Suomessa.

Mutta oikeastaan se varsinainen pointti siis mulla vaan oli, että Ol3 alueelle tulo väkisinkin tulee vaikuttamaan aluehintaan.

 

[JaniKari]

Ol3 laskee Suomen hintoja mutta miten Venäjän tuonille käy? Aletaanko sitä ajamaan alas poliittisista syistä? Tämä voi syödä nopeasti Ol3 tuoman hinnanlaskun.

 

[Kvarkki]

Luulisi, että poliittisista syistä juuri olisi hyvä ostaa niin paljon Venäjältä kuin myyvät. Voi muuten osua karvalakki tuulettimeen.

e: Jos ajattelee keski-euroopan kaasuriippuvuutta Venäjästä, niin eipä sieltä paljoa voi huudella, jis Suomi vähän ostaa sähköä. Toki Vladimir voi kollektiivisesti jostain suuttua eu:lle ja pistää kaikki linjat kiinni, mutta se on sitten jo eri tason ongelma.

 

[JaniKari]

Energiahuollon rakentaminen Puttinin varaan on melkoista housuun kusemista. Eittämättä Puttinlta saa edullisesti sähköä jos vähän nuolaisee p-vakoa.
Tosin pääkaupungin viherpiipertäjät, juuri ne jotka lämmittävät talonsa kivihiilellä, saattavat ajatella että kätevintä vähentää Suomen CO2-päästöjä on ostaa sähkö ulkomailta.

 

[kilroy1]

Samalla tavalla kuin Eurooppa on riippuvainen Venäjän energiasta, Venäjä on riippuvainen Euroopasta tulevista rahoista.

Putin voi suuttuessaan laittaa kaasu/sähkö/öljytoimitukset jäihin mutta se tuntuu heti Putinin ja kavereidensa tilillä.. Varaa siihen heillä on mutta tuskinpa on mitään haluja..

 

[JaniKari]

Venäjä ei tarvitse Euroopan rahoja, koska ei niitä koskaan kansalle ole jaettu. Venäjän olgarkit niitä tarvitsee luksus elämiseensä.

 

[Tommy Goldfish]

Heti kun ollaan kaikki saatu tilattua ne 24kk määräaikaiset johonkin 6,17 hintaan niin:

Tuleeko Suomesta halvan sähkön paratiisi? – Sähkön hinnassa alkaa pian yllättävä käänne, jolle on kaksi selitystä

Sähkö on Suomessa nyt kallista. Mutta jos hyvin käy, Suomeen syntyy pian suotuisa kierre.

www.talouselama.fi

 

[Mövenpick]

Heti kun ollaan kaikki saatu tilattua ne 24kk määräaikaiset johonkin 6,17 hintaan niin:

Tuleeko Suomesta halvan sähkön paratiisi? – Sähkön hinnassa alkaa pian yllättävä käänne, jolle on kaksi selitystä

Sähkö on Suomessa nyt kallista. Mutta jos hyvin käy, Suomeen syntyy pian suotuisa kierre.

www.talouselama.fi

Jonkinlainen referaatti artikkelista olisi kiva - eli mihin väite perustuu - kun itse juttu on maksumuurin takana.

 

[atu-c2]

Jonkinlainen referaatti artikkelista olisi kiva - eli mihin väite perustuu - kun itse juttu on maksumuurin takana.

Tuleeko Suomesta halvan sähkön paratiisi? – Sähkön hinnassa alkaa pian yllättävä käänne, jolle on kaksi selitystä
30.10.202112:21päivitetty 30.10.202112:21
ENERGIASÄHKÖ
Sähkö on Suomessa nyt kallista. Mutta jos hyvin käy, Suomeen syntyy pian suotuisa kierre, jonka seurauksena sähkö on puhdasta ja kallista
Lukuaika noin 8 min
Kallis sähkö yllätti kuluttajat ja asiantuntijat tänä syksynä. Seuraavaksi Suomen sähkömarkkinoilla nähdään pysyvä ja perusteellinen muutos, joka on jo käynnissä.
Tuulivoimaa tulvii markkinoille. Lisäksi ensi vuonna käynnistyy Olkiluoto 3 -ydinvoimala, jonka teho on 1 600 megawattia. Tämä tarkoittaa, että Suomesta tulee lähivuosina sähköntuotannossa omavarainen. Samalla sähköstä saattaa tulla yhtä halpaa kuin muualla Pohjoismaissa.
Matka halvan sähkön paratiisiin on kuitenkin pomppuinen.
Viime perjantaina kylmä viima puhalsi Suomenlahdella, kun tuulivoimayhtiö Wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa oli matkalla laskemaan kala- venettä.
”Vaihtelu lisääntyy säiden mukaan. Kun tuulee kovin, on paljon sähköä saatavilla ja hinta on alhaisempi”, Peltomaa sanoo puhelimessa.
Syysloman kalakeli oli surkea, mutta tuulivoimalat pyörivät vinhasti ja tuottivat Suomen sähköstä viidenneksen. Sähkön hinta oli alhainen: 22 euroa mega- wattitunnilta.
Viime viikon tiistai oli kuitenkin tyyni. Tuulivoimaa tuli vähän ja sähkön pörssihinta oli kymmenkertainen perjantaihin verrattuna: jopa 200 euroa mega- wattitunnilta. Nämä huippuhinnat johtuvat myös koronan jälkeisestä talouden virkoamisesta, Norjan pienistä vesivarastoista ja Keski-Euroopan alhaisista kaasuvarannoista.
Talven huippuhinnat menevät ohi, mutta tuulibuumi ei. Pelkästään tänä vuonna tuulivoimaa rakennetaan Suomeen 1 000 megawatin edestä, noin 1,2 miljardilla eurolla. Tuulivoimakapasiteetti kasvaa siis 40 prosenttia vuodessa ja kasvu jatkuu tulevina vuosina.
Wpd Finland rakentaa Suomeen kahta yhteensä 50 voimalan tuulipuistoa, mutta kehitysvaiheessa on lähes 300 voimalan hankkeet.
”Omistajillemme Suomi on tällä hetkellä maatuulivoimassa tärkein markkina. Täällä on paras potentiaali ja kasvu sekä poliittista vakautta”, Peltomaa sanoo.
Miten sähkömarkkinat sopeutuvat vaihteluun? Ja kuinka hinnoille käy, kun Olkiluoto 3 ja tuulivoima tekevät Suomesta sähköntuotannon suurmaan?
Kallis kaasu ja sähkö ovat olleet syksyn puheenaihe Euroopassa. Sähkön viikkohinnat ovat Suomessa olleet kaksinkertaisia verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Edessä on kuitenkin uusi käänne.
”Nykyiset korkeat sähkön hinnat ovat väliaikaisia. Kun katsotaan parin vuoden päähän, odotamme Pohjoismaissa melko halpoja sähkön hintoja. Taustalla on ennen muuta se, että Pohjoismaihin rakennetaan paljon tuulivoimaa sekä aurinkovoimaa ja niiden kustannus laskee yhä”, sanoo Sigbjørn Seland. Hän on pääanalyytikko norjalaisessa sähkömarkkinaa analysoivassa Nena-yhtiössä.
”Pohjoismaissa sähkön tuotanto lisääntyy paljon nopeammin kuin kysyntä ja silloin hinnat laskevat”, Seland tiivistää yhtiön näkemyksen.
Halpa sähkö on tuttu juttu norjalaisille, mutta Suomessa sähkön aluehinta on jatkuvasti ollut kovempi kuin Norjassa ja Ruotsissa. Pian ero kutistuu.
”Suomessa sähkön hinnat tulevat ehdottomasti olemaan alhaisempia kuin mihin on totuttu viime vuosina. Se johtuu Olkiluoto 3:sta – jos oletamme, että se vihdoin valmistuu – ja tuulivoiman kasvusta. Suomessa sähkön hinnat lähenevät maatuulivoiman tuotantokustannusta”, Seland sanoo.
Maatuulivoima on juuri nyt edullisin tapa tuottaa sähköä. Varautukaa siis hintojen laskuun, mutta myös heiluntaan. Silloin kun ei tuule, sähkö kallistuu.
Selandin mukaan hintojen heiluntaa tasataan vesivoimalla, akustoilla ja tulevaisuudessa myös sähköautojen akuilla, joista kuluttajat voivat jopa myydä sähköä verkkoon.
”Sähköautot tulevat olemaan merkittävä jousto. Ja kuluttajat ovat valmiita siihen.”




Gasumin pääanalyytikko Toni Sjöblom silmäilee sähköfutuureja Nord Pool -sähköpörssissä. Ensi vuodelle ne ennustavat Suomeen lähes 60 euron sähkön hintaa megawattitunnilta. Se on parikymppiä enemmän kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Mutta vuonna 2023 hintaero Norjaan ja Ruotsiin putoaa 3–6 euroon ja sähkön hinta Suomessa 35 euroon.
”Aiemmin hintataso on ollut linkittynyt osan aikaa Baltian fossiilisen tuotannon hintaan. Nyt pääsemme paremmin kiinni pohjoismaiseen keskihintaan”, Sjöblom sanoo. Pudotus on selvä verrattuna tämän vuoden toteutuneeseen hintaan ja ensi vuoden odotuksiin. 35 euron hinta on lähellä tuulivoiman kustannusta.
”Pidemmällä aikavälillä hinnat hakeutuvat nyt tuulivoimainvestointien tasolle. Jos hinta nousee, silloin investoidaan tuulivoimaan lisää ja hinnat painuvat”, Sjöblom sanoo.
Hetkellisesti ja vuositasollakin hinnat voivat kuitenkin nousta korkeiksi, jos pohjoisen vesialtaat ovat tyhjiä.
”Silloin Suomen sähkön hinta alkaa linkittyä Keski-Euroopan korkeampaan hintatasoon. Siellä tehdään sähköä vielä pitkään hiilellä ja kaasulla ja niiden kustannusta nostaa päästöoikeuksien hinta”, Sjöblom sanoo.
Tavallisen omakotiasujan sähkölaskusta valtaosan tuovat toki sähkön siirtohinta ja verot. Ne tuskin laskevat.
Myöskään sähkön halpeneminen pitkällä aikavälillä ei ole mitenkään varmaa. Sähkön kysyntää lisäävät teollisuuden sähköistyminen ja vetytalous. Siksi tuulivoimarakentaja Wpd Finland uskoo hintojen pysyvän vahvoina.
”Olkiluoto 3 nytkäyttää ehkä hintoja alas hetkellisesti, mutta samaan aikaan Norjasta valmistuu siirtokaapeleita Britanniaan, josta sähköstä saa paremman hinnan”, toimitusjohtaja Peltomaa sanoo.
Wpd kysyy hankkeiden rahoitusta varten arvioita sähkön hinnasta 10–15 vuoden kuluttua. ”Arviointien mukaan sähkön hinta nousee trendinomaisesti.”

”Jos sähköstä lyhytaikaisesti saa vaikkapa tuhansia euroja megawatilta, niin eiköhän joku innovoi ja rakenna säätövoimaa ja varastointia, jolla vuolee rahaa.”

Pitääkö ensi talvena pelätä sähkön loppumista?
”Huippukulutukset ovat lyhytaikaisia, ja energiaa ja tehoja kyllä riittää, mutta hinnat voivat olla hyvin korkeat”, sanoo energiantuottajia edustavan Energia- teollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Iso arvoitus on sen sijaan sähkön kysyntä pidemmällä aikavälillä.
”Voi piirtää sellaisen skenaarion, jossa sähkönkäyttö ei kasva. Tai voi piirtää skenaarion, jossa sähkönkäyttö viisinkertaistuu”, Leskelä sanoo.
Teollisuuden sähköistymistä ja etenkin sähköä nielevän vedyn tuotantoa on vaikea ennustaa. Sitra ja Lappeenrannan yliopisto julkistivat syyskuussa ennusteen, jossa Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Vuonna 2050 sähköä kuluisi tuplasti nykyiseen verrattuna.
Toisaalta Lappeenrannan yliopisto teki viime vuonna skenaarion, jossa Suomi alkaa tuottaa vetyä ja jalostaa siitä vientiin puhtaita polttoaineita. Tällöin sähkön kysyntä voisi yli nelinkertaistua jo vuoteen 2040 mennessä.
Miten onnistuisi Suomen sähköntuotannon tuplaus parissa vuosikymmenessä?
”En näe tässä minkäänlaista ongelmaa. Tuulivoimaa rakennetaan kuitenkin valmiiksi 3–4 vuodessa lupineenkin. Se on lyhyt aika kaikkeen muuhun verrattuna”, Leskelä sanoo.
Tuulivoiman rakentajilta on tullut niin sanottuja tuulivoiman liitäntäkyselyjä kantaverkkoyhtiö Fingridille peräti 100 000 megawatin edestä.
”Sillä määrällä tehtäisiin sähköä viisi kertaa enemmän kuin nyt Suomessa kuluu. Eivät nämä kaikki tietenkään tule saamaan lupia tai toteutumaan, mutta alustavia hankkeita on kuitenkin jättiläismäinen määrä”, Leskelä sanoo.
Omavaraisuuden Suomi saavuttaa sähkössä Leskelän mukaan vuoteen 2024 mennessä. Tuulettomina päivinä tuulivoimalat eivät tuota sähköä. Silloin tarvitaan tuontia ja niin kutsuttua säätövoimaa eli tarvittaessa käyttöön otettavaa tuotantoa. Kun tuulivoimaa on paljon, myös säätövoimaa pitää olla tarpeeksi. Lisäksi tarvitaan joustoa esimerkiksi teollisuudessa huippuhintojen hetkillä.
”Järjestelmän joustokyky on koetuksella, mutta tuuli ja vesi sopivat valtavan hyvin yhteen. Huolestuttavaa on, jos perusvoimaa poistuu. Voidaanko esimerkiksi Loviisaan ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamiseen investoida?”
Energiantuottajien näkökulmasta epävarmuus ei liity tuotantoon, vaan kysyntään – riittääkö sähkölle ostajia?
”Epävarmuus liittyy siihen, mitä teollisuustuotteita Suomessa valmistetaan tulevaisuudessa ja miten?”

Halpenee. Tuulivoiman kova kasvu painaa sähkön hintoja Pohjoismaissa. JAN KARE NESS
Edullinen, hiilidioksidipäästötön sähkö houkuttelee investointeja. Ja investoinnit houkuttavat päästötöntä sähköä.
Hyvä kierre näkyy Pohjois-Ruotsissa, jonne Northvolt rakentaa akkukennotehdasta ja jonne suunnitellaan kahta hiilineutraalin teräksen hanketta. Juuri viime viikolla espanjalainen Grupo Fertiberia julkisti Norrbotteniin miljardin euron investoinnin, päästöttömän lannoitetehtaan. Kaikki nämä hankkeet tarvitsevat edullista, puhdasta sähköä.
Sitä Norrbottenissa riittää, mutta ongelma Ruotsissa on sähkön heikko siirtoyhteys etelään.
Gasumin Sjöblom uskoo, että näitä investointeja oli voitu saada Suomeen, jos puhdasta sähköä olisi ollut aiemmin ja enemmän tarjolla.
”Olkiluoto 3 ja tuulivoiman kasvu tulevat vähän liian myöhään”, Sjöblom sanoo.
S-ryhmän omistaman S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen muistuttaa, että hintojen painaminen nopeilla investoinneilla ei ole sähköntuottajien etu. Siksi hän uskoo tuulivoiman kasvunkin taittuvan.
”Ison osan 2020-luvun investoinneista sähköntuotantoon ovat toteuttaneet muut kuin sähköntuottajat ja Energiateollisuuden jäsenyritykset. En usko, että mitään suurta muutosta tähän on näkyvissä, kun perusasetelma kuitenkin on se, että uudet investoinnit syövät olemassa olevien kannattavuutta”, Halonen sanoo.
S-ryhmä on iso energian käyttäjä sekä tuuli- ja aurinkovoiman tuottaja. Fennovoiman ydinvoimahankkeesta S-ryhmä irtautui vuonna 2012. Sen toteutuminen on yhä epävarmaa.

Sähkösyöppö. Northvoltin akkukennotehtaan pitäisi käynnistyä Skellefteåssa tänä vuonna. HAND-OUT
”Tuulivoimaa on niin paljon putkessa, että sitä tulee joka tapauksessa lisää tuhansia megawatteja. Mutta tuleeko vuosikymmenessä 10 000 vai 15 000?” pohtii sähkön kantaverkkoa hallitsevan Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo.
Tuulivoima tarvitsee valtavasti joustoa ja säätövoimaa. Jyrinsalo uskoo, että hinnan vaihtelu luo molempia.
”Jos sähköstä lyhytaikaisesti saa vaikkapa tuhansia euroja megawatilta, niin eiköhän joku innovoi ja rakenna säätövoimaa ja varastointia, jolla vuolee rahaa.”
Tämä hillitsee hinnan vaihtelua. Joustavaa markkinaa hinnat ohjaavat reaaliajassa.
”Hintojen vaihtelua ei pidä pelätä, koska silloinhan palaisimme vanhaan eikä voidakaan rakentaa puhdasta ja sään mukana vaihtelevaa tuotantoa. Muutos pitää saada aikaiseksi”, Jyrinsalo sanoo.
Uutta joustoa tulee teollisuuden kysynnästä, vedyn tuotannosta ja entistä suuremmista akustoista. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivokseen on suunnitteilla uusi pumppuvoimala säätövoimaksi.
Jyrinsalo uskoo, että maatuulivoimalla tuotettu halpa sähkö houkuttelee Suomeen uutta teollisuutta se luo edelleen kysyntää puhtaalle sähkölle: ”Kierre on oikean suuntainen.”

 

[Veikka]

Suomessa ei tule sähkön hinta koskaan laskemaan pysyvästi. Siihen pari syytä, ja se on alv, toinen on hallituksemme.

Mitä korkeammat hinnat, sitä enemmän valtio saa alvia. Ja toinen on että hinnat pysyy korkealla koska ilmastotalkoot...

 

[JaniKari]

Sähkönhintaan tulee tulevaisuudessa suurta vaihtelua. Ne jotka eivät jousta kulutuksessa maksavat huomattavasti enemmän.
Vielä kun sähkönsiirtokin saataisiin kokonaiskulutus pohjaiseksi niin ihmisillä olisi intressiä miettiä energian varastointia ja kulutuksen joustamista.

 

[kilroy1]

Sähkönhintaan tulee tulevaisuudessa suurta vaihtelua. Ne jotka eivät jousta kulutuksessa maksavat huomattavasti enemmän.
Vielä kun sähkönsiirtokin saataisiin kokonaiskulutus pohjaiseksi niin ihmisillä olisi intressiä miettiä energian varastointia ja kulutuksen joustamista.

Jos halutaan sähkönsiirtoon hintamuutosta pitää lakien muuttua niin että siirtoyhtiöt voivat hinnoitella eri asumistyypit eri hinnoilla.

Nythän Carunalla on Espoota varten oma yritys jolla on pienemmät siirtohinnat vrt muu maa. Espoossa infra on valmiiksi rakennettu ja kaipaa pääosin vain huoltoa ja päivitystä.

Muualla verkkoihin joudutaan investoimaan isojakin summia johtuen haja-asutusalueiden verkkojen rakentamisesta.

Tasa-arvoisin tapa olisi tehdä lainmuutos jolla siirtoyhtiö voi jakaa verkkonsa alueella esim kolmeen tariffi luokkaan:
- kerrostaloasukkaat, näiden verkko on käytännössä valmis. Jos uutta pitää rakentaa uusien asuinalueiden takia on hinta suhteessa edullisin. Tämä ryhmä joutuu maksamaan eniten ylimääräistä siitä että haja-asutusalueille saadaan maakaapelit,
-RT/okt asukkaat taajamissa. Verkko myös valmis. Uusien verkkojen rakennus ja päivitykset edullisia mutta ei yhtä halpoja kuin kerrostaloissa
- taajamien ulkopuolella asuvat. Näille rakennetaan nyt kattavaa verkkoa. Uusien rakennus ja päivitykset suhteessa kaikkein korkeimmat.

Tätähän Suomessa ei voida toteuttaa ikinä..

 

[irspa]

Jos halutaan sähkönsiirtoon hintamuutosta pitää lakien muuttua niin että siirtoyhtiöt voivat hinnoitella eri asumistyypit eri hinnoilla.

Nythän Carunalla on Espoota varten oma yritys jolla on pienemmät siirtohinnat vrt muu maa. Espoossa infra on valmiiksi rakennettu ja kaipaa pääosin vain huoltoa ja päivitystä.

Muualla verkkoihin joudutaan investoimaan isojakin summia johtuen haja-asutusalueiden verkkojen rakentamisesta.

Tasa-arvoisin tapa olisi tehdä lainmuutos jolla siirtoyhtiö voi jakaa verkkonsa alueella esim kolmeen tariffi luokkaan:
- kerrostaloasukkaat, näiden verkko on käytännössä valmis. Jos uutta pitää rakentaa uusien asuinalueiden takia on hinta suhteessa edullisin. Tämä ryhmä joutuu maksamaan eniten ylimääräistä siitä että haja-asutusalueille saadaan maakaapelit,
-RT/okt asukkaat taajamissa. Verkko myös valmis. Uusien verkkojen rakennus ja päivitykset edullisia mutta ei yhtä halpoja kuin kerrostaloissa
- taajamien ulkopuolella asuvat. Näille rakennetaan nyt kattavaa verkkoa. Uusien rakennus ja päivitykset suhteessa kaikkein korkeimmat.

Tätähän Suomessa ei voida toteuttaa ikinä..

Tämähän ei nyt liity sähköenergian hintaan mutta ihan yhtälailla haja-asutusalueella on sähköverkot olemassa ja ne vain vaativat pääosin huoltoa ja päivitystä. Vanhan ilmajohto verkon säävarmuus päivitys vaatii vain enemmän rahaa vs kaapeloitu taajama missä paljon vähemmän johtoa/asiakas.

Ehdottamasi aluejakohan on periaatteessa käytössä uusia kohteita verkkoon liittäessä liittymismaksu on hyvin riippuvainen rakennuskustannuksista ja tällä katetaan uudet liittymät. Kuukausimaksuilla ja energiamaksuilla katetaan olemassa olevan verkon käyttöä, kunnossapitoa ja päivitystä.

Suomessa ei tule sähkön hinta koskaan laskemaan pysyvästi. Siihen pari syytä, ja se on alv, toinen on hallituksemme.

Mitä korkeammat hinnat, sitä enemmän valtio saa alvia. Ja toinen on että hinnat pysyy korkealla koska ilmastotalkoot...

Sähköenergian hinta määrittyy aika puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Jos edullista tarjontaa lisätään rakentamalla ei alv tai hallitus estä energian hinnan laskua. Kokonaishintaan ja verotuloihin on helpompi vaikuttaa sähköveroa korottamalla vs alv kannan nostaminen.

 

[_epe_]

Jos halutaan sähkönsiirtoon hintamuutosta pitää lakien muuttua niin että siirtoyhtiöt voivat hinnoitella eri asumistyypit eri hinnoilla.

Nythän Carunalla on Espoota varten oma yritys jolla on pienemmät siirtohinnat vrt muu maa. Espoossa infra on valmiiksi rakennettu ja kaipaa pääosin vain huoltoa ja päivitystä.

Muualla verkkoihin joudutaan investoimaan isojakin summia johtuen haja-asutusalueiden verkkojen rakentamisesta.

Tasa-arvoisin tapa olisi tehdä lainmuutos jolla siirtoyhtiö voi jakaa verkkonsa alueella esim kolmeen tariffi luokkaan:
- kerrostaloasukkaat, näiden verkko on käytännössä valmis. Jos uutta pitää rakentaa uusien asuinalueiden takia on hinta suhteessa edullisin. Tämä ryhmä joutuu maksamaan eniten ylimääräistä siitä että haja-asutusalueille saadaan maakaapelit,
-RT/okt asukkaat taajamissa. Verkko myös valmis. Uusien verkkojen rakennus ja päivitykset edullisia mutta ei yhtä halpoja kuin kerrostaloissa
- taajamien ulkopuolella asuvat. Näille rakennetaan nyt kattavaa verkkoa. Uusien rakennus ja päivitykset suhteessa kaikkein korkeimmat.

Tätähän Suomessa ei voida toteuttaa ikinä..

Tuo idea varmaan syntyi siitä oletuksesta, että sähköyhtiöt pitäisivät nyky hintatason
taajamien ulkopuolella asuvilla ja alentaisivat muiden siirto hintaa.
No ei, nykytaso säilyisi alarajana ja muiden hinta nousisi, eipä siinä kukaan kuluttajista voittaisi.

 

[Tommy Goldfish]

Veikkaan että akustot alkaa lisääntymään. Jossain Australiassa on jo otettu käyttöön jättimäisiä patterifarmeja jotka luo sen säätövaran verkkoon. Noissa pystyy hyödyntämään sähköautojen vanhat akut myös.

Sitten taas omakotiasujalle/taloyhtiölle jolla on sähkösoppari vaihtelevalla hinnalla, joku tesla powerwall mahdollistaa sen että ostetaan sitä sähköä taloon silloin kun se on halpaa ja kalliin sähkön aikana käytetään akkua ja ylimääräiset myydään paremmalla hinnalla takaisin verkkoon.

 

[kilroy1]

Tuo idea varmaan syntyi siitä oletuksesta, että sähköyhtiöt pitäisivät nyky hintatason
taajamien ulkopuolella asuvilla ja alentaisivat muiden siirto hintaa.
No ei, nykytaso säilyisi alarajana ja muiden hinta nousisi, eipä siinä kukaan kuluttajista voittaisi.

Kaikkien vihaama Caruna on hyvä esimerkki. Caruna Espoo joka on kaupunkialueen sähköverkkoyhtiö on siirtohinnoiltaan edullisimmasta päästä. Lisäksi yhtiö laski tänä syksynä siirtohintojaan vaikka sen ei olisi tarvinnut. Lasku oli vain prosentteja mutta kuitenkin..

 

[kilroy1]

Tämähän ei nyt liity sähköenergian hintaan mutta ihan yhtälailla haja-asutusalueella on sähköverkot olemassa ja ne vain vaativat pääosin huoltoa ja päivitystä. Vanhan ilmajohto verkon säävarmuus päivitys vaatii vain enemmän rahaa vs kaapeloitu taajama missä paljon vähemmän johtoa/asiakas.

Ehdottamasi aluejakohan on periaatteessa käytössä uusia kohteita verkkoon liittäessä liittymismaksu on hyvin riippuvainen rakennuskustannuksista ja tällä katetaan uudet liittymät. Kuukausimaksuilla ja energiamaksuilla katetaan olemassa olevan verkon käyttöä, kunnossapitoa ja päivitystä.

Taajaman ulkopuolella kaikki huollot, päivitykset ja verkkojen kaapeloinnit tulevat vain paljon kalliimmaksi vrt. taajama-alueisiin.

Hyvä esimerkki on Caruna Espoo, siirtoyhtiön vastuulla on pääosin kaupunkialueita Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Joensuun keskustan alueella. Kaapelointia on 36m/asukas.

Caruna oy:llä on sitten muu yhtiön alue. Siellä on myös tiheämmin asetettuja kaupunkeja mutta myös taajamien ulkopuolisia alueita, kaapelointia yhtiöllä on 168m/asukas. On selvää miksi Carunan siirtohinnat ovat Caruna Espoota korkeammat. Vaikka verkko olisi täysin valmis maakaapeloinnin osalta (mitä se ei ole) niin kaikki huolto- ja uudistustyöt Carunalla ovat Caruna Espoota korkeammat.

Mielenkiintoista olisi tietää Carunan asiakasjakauma. Paljonko kaapelointia on metrin/asukas kerrostaloasukkailla, taajamien RT/okt asukkailla ja taajamien ulkopuolisilla asukkaille. Se antaisi vielä paremman kokonaiskuvan.

 

[all-in]

Sähkönsiirrolle löytyy myös oma ketju:

Sähkönsiirto

Tuonne sähköenergian hinta ketjuun tuntuu tulevan myös kommentteja sähkönsiirtoon liittyen, joten olisi ehkä hyvä avata uusi ketju niille. Kyseessä on kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, vaikka joillakin ne meinaa ajatuksissa yhdistyä toisiinsa. Siirtohintojen korotuksien syitä Siirtomaksun ja...

bbs.io-tech.fi

 

[vesas]

Ol3 laskee Suomen hintoja mutta miten Venäjän tuonille käy? Aletaanko sitä ajamaan alas poliittisista syistä? Tämä voi syödä nopeasti Ol3 tuoman hinnanlaskun.

OL3 osalta pitää huomata että sen sähkö on pääosin myyty jo valmiiksi. Voimalaitoksen osakkaat ottaa sähkön pääosin Mankala-periaatteella omaan käyttöönsä. Markkinoilla tämä näkyy siten että jonkin kokoinen ostajajoukko poistuu pitkien futuurien ostajien joukosta. Nämä on pääsääntöisesti 24/7 ajettavaa teollisuutta yms. muuta jäykkää kulutusta joka ei jousta.

Markkinoille tämä todennäköisesti näkyy niin että kovimmat hintapiikit tasoittuu mutta pitemmän ajan keskiarvo tuskin muuttuu. Täkäläisillä markkinoilla kun se kallein ajoon tarvittava tuottaja määrää hinnan hyvinkin pitkälle. Niukkuuden iskiessä vasta tulee se hintapiikki ja kysynnän jousto alkaa siitä. Näiden piikkien pitäisi poistua suurilta osin OL3:sen myötä.

Venäjän sähköä myydään tänne ihan varmasti, sikäläisen tuotannon hintarakenne ja omaan maan hintapolitiikkaa takaa tämän. Eli ihan varmasti otetaan valuutat sähköstä irti kokoajan.

 

[JaniKari]

Ol3 osakkaina on aika monta sähköyhtiötä jotka sitten myyvät sähkö eteenpäin. Kyllä futuurit näyttää selvästi halpenevia hintoja kunhan vain saadaa tuo Ol3 vihdoin tuotantoon.

 

[kilroy1]

Facen sähköautoryhmään joku oli laittanut pörssisähkön optimoimisesta mm. auton lataamisessa, lämminvesivaraajan ja talon sähkölämmityksen käytössä. Tietysti taloa pitää varsinkin talvella lämmittää myös kalliimmalla sähköllä mutta aika ison hintaeron oli saanut aikaan vrt. Spot hinnan keskiarvo:

"Katsoin juuri omaa pörssisähkön keskihintaani lokakuussa: Kulutus 1423 kWh, ja oman pörssisähköni keskihinta oli 4,15 snt/kWh. Spot-keskihinta samalla ajanjaksolla oli 6,49 snt/kWh.

Lokakuulla palattiin yön hintojen osalta siihen, että yön porssisähköhinnat oli lähes joka yö 0-2 snt/kWh, vaikka päivällä saattoi olla parinkymmenen sentin hintapiikkejä. Automatiikka ohjasi ja painotti auton latauksen, lämminvesivaraajan sekä talon sähkölämmityksen yön halvoille tunneille. "

 

[Mika!]

^^ OT: Mutta minkäslaisen ja hintaisen systeemin tämmöinen minimissään vaatii

 

[juhaa]

Itse tehden ei elektroniikka paljoa maksa, millä tuon ohjauksen voi tehdä, vaikka kaikkiin latureihin sun muihin ei suoraa integraatiota olisikaan.

 

[kilroy1]

Tässä oli kyseessä joku optiwatin laitteisto, ei taida olla ihan halvin hankinta.

Idea on että pystyy huoneittain säätämään lämmön halutussa haarukassa. Kun sähkö on halpaa lämmitetään pari astetta lämpimämmäksi ja kun kallista niin annetaan laskea haarukan alapäähän. Eroa ei kuulemma huomaa..

Asunnon lämmityksessä pitää olla jonkinlainen varaava järjestelmä jolloin voi halpaa sähköä hyödyntää siihen.

 

[Era]

Jos jollakulla on tietoa tuollaisesta laitteistosta enemmänkin niin saa laittaa vinkkiä. Itselläni on 2kpl 63A liittymiä joka mahdollistaisi myös käyttää toisesta pörssisähköä ja toisesta kiinteää hintaa. Tähän jos löytyisi joku järkevä palikka niin olisin hyvinkin kiinnostunut. Kulutus luokkaa 30tkwh vuodessa mutta jo pelkkä sähköauto nostaisi kulutusta suht reilusti.

 

[haller]

Miten toi kahden liittymän pyörittäminen toimii käytännössä? Onko välissä verkonvaihtokytkin vai kuinka ne pidetään erillään? Jos halutaan vain ottaa sähköä edullisemmasta liittymästä, niin eihän siihen tarvita muuta kuin sopiva ohjaus verkonvaihtokytkimelle, mutta eiköhän pointti näissä kulutuksen optimoinneissa ole siinä että kulutuspiikkejä saadaan siirrettyä halvoille yötunneille. Virityksen laillisuutta ja yleistä kannattavuutta kyllä epäilisin (esim. Elenian hinnastolla halvin 63 A -liittymä ~1000 € / vuosi -> 30 MWh kulutuksella 3 senttiä / kWh).

 

[calm]

^^ OT: Mutta minkäslaisen ja hintaisen systeemin tämmöinen minimissään vaatii

Jos talossa on valmiiksi varaava sähkölämmitys, niin muutama apurele ja niiden ohjaus tavalla tai toisella maksaa raudan osalta alle 50 €. Ja sitten muutama tunti päälle softatöitä, että saa haettua pörssisähköhinnat ja lämpötilat ja keksittyä miten lämmitystä niiden perusteella ohjataan. Sekä tietysti sitten sen sähköasentajan tuntihinnat ohjausten muutoksista.