Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Juzzi77]

Koko tämän vuoden painanut eri ETF:ään (XNAS), että olen saanut SXR8 osuuden koko salkusta putoamaan alle 20%. Nyt 19,38%

Mutta oliko tämä turhaa työtä, kun tuossa on mukana OST? Eli onko se sijoituslaina AOT tilikohtainen? Siinä tapauksessa pitäisi heti lopettaa myös tuohon XNAS:iin kuukausisäästäminen. Sekin osuus on tuosta AOT:sta jo yli 20% ja SXR8 yli 26%. Minullahan menee vuosi tolkulla kuukausisäästämistä, että saan tuon SXR8 osuuden putoamaan alle 20% AOT:sta.
Taitaa kuopata nuo ajatukset sijoituslainasta.

Etkö voi tyytyä vähän matalampaan lainoitusasteeseen?

 

[Andan]

Tuo on kyllä erikoinen ehto että niputetaan ETF ja yksittäiset osakkeet samaan kategoriaan.

Tuo johtuu liikkeellelaskijariskistä eli siinä missä osake vastaa yhtiötä, niin ETF karkeasti ottaen vastaa siitä vastuullista tahoa. Joo, varsinkin fyysisten ETF:ien kanssa ei ole varsinaista ongelmaa vakuuden menetyksen kanssa vaan hidaste jos se syystä tai toisesta puretaan. Synteettisten kanssa voi teoriassa lähteä arvo alta.

Mutta tuosta se johtuu, että vaikka ETF:ssä on ripakopallinen osakkeita yleensä sisällä, niin siinä on se vastuutaho välissä.

 

[brainsurgery]

Tuo johtuu liikkeellelaskijariskistä eli siinä missä osake vastaa yhtiötä, niin ETF karkeasti ottaen vastaa siitä vastuullista tahoa. Joo, varsinkin fyysisten ETF:ien kanssa ei ole varsinaista ongelmaa vakuuden menetyksen kanssa vaan hidaste jos se syystä tai toisesta puretaan. Synteettisten kanssa voi teoriassa lähteä arvo alta.

Mutta tuosta se johtuu, että vaikka ETF:ssä on ripakopallinen osakkeita yleensä sisällä, niin siinä on se vastuutaho välissä.

Synteettisilläkin on vastapuolella vakuuskori, jonka pitäisi pienentää vastapuoliriski aika pieneksi, vaikka vastapuoli menisi konkurssiin. Sen verran monimutkainen rakenne tällaiselle normijantterille, että joudutte itse kaivelemaan vaikka chatgpt:llä miten se toimii.

 

[Kiekko96]

Nordnet nostaa myös luotonkorkoja EKP:n perässä 15. lokakuuta.

Muutoksia alennuksiin kaupankäyntiluoton sopimuksen mukaisesta lainakorosta

Luottosopimuksen mukainen kaupankäyntiluoton normaali lainakorko on 4,85 % (efektiivinen lainakorko 4,96 %).

Superluotto-ominaisuus:

Superluotto-ominaisuutta käyttävä asiakas saa muutoksen jälkeen alennusta kaupankäyntiluoton sopimuksenmukaisesta korosta tasosta riippuen 0,20–0,41 %-yksikköä.

Muutoksen jälkeen alennetut kaupankäyntiluoton lainakorot Superluotto-ominaisuutta hyödyntäville asiakkaille ovat seuraavat:

Superluoton kultataso: 4,44 % (efektiivinen lainakorko 4,53 %)

Superluoton hopeataso: 4,65 % (efektiivinen lainakorko 4,75 %)

Private Banking -asiakkaat:

Private Banking -etuohjelmassa saa muutoksen jälkeen alennusta kaupankäyntiluoton sopimuksenmukaisesta korosta tasosta riippuen 0,41–1,29 %-yksikköä.

Muutoksen jälkeen alennetut kaupankäyntiluoton lainakorot Private Banking -asiakkaille ovat seuraavat:

Private Banking Gold -asiakas: 4,44 % (efektiivinen lainakorko 4,53 %)

Private Banking Platinum -asiakas: 4,26 % (efektiivinen lainakorko 4,34 %)

Private Banking Black -asiakas: 4,06 % (efektiivinen lainakorko 4,14 %)

Private Banking Signature -asiakas: 3,56 % (efektiivinen lainakorko 3,62 %)

 

[Andan]

Synteettisilläkin on vastapuolella vakuuskori, jonka pitäisi pienentää vastapuoliriski aika pieneksi, vaikka vastapuoli menisi konkurssiin. Sen verran monimutkainen rakenne tällaiselle normijantterille, että joudutte itse kaivelemaan vaikka chatgpt:llä miten se toimii.

Olen tuon aikoinaan jo selvittänyt Kaikesta huolimatta synteettisillä se riski on suurempi, kun siellä ei ole ne oikeat arvopaperit olemassa. Suurin riski noiden laukeamisella on jossain markkinahäiriössä, jolloin vakuutusosapuolet saattavat olla myös kumossa tsunamissa, kun niille ei ole oikeasti täysiä vakuuksia.

 

[Jakatsa]

Se on kuulkaa pojat (ja tytöt ?) sillä tavalla. Että asefirmoihin kannattaa nyt sijoittaa.

Tulevaisuudessa tulee rytisemään ja oikeen kunnolla.

Myös raaka-aineet on aina hyvä tai S-Ketju.

Hajauttaminen, otat varmat S-Ketjusta ja Raaka-aineista jonka jälkeen loput asefirmoihin ja kehitysmaihin missä ei paukutella.

Sehän taitaa se Suomalainen firma listautua pörssiin pian tms. Instako se oli. Ostakaa sitä esimerkiksi.

Myös uusiutuva energia tulee olemaan juttu. Öljyhommat taitaa olla pääasiallisesti jo nähty aikaa sitten. Niihin olisi toki kannattanut sijottaa tossa aiemmin, mutta ei tietenkään enää. Se öljyn barrelihinta tulee pian nousemaan 200 dollariin joka alkaa olemaan jo onneksi sitä sorttia, jotta ihmiset alkaa siirtymään muunlaisen energian piiriin. Eli mitkä tahansa tahot esimerkiksi, jotka valmistavat uusiutuvaa energiaa nyt, tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Etenkin Etelä-Euroopassa.

Niihin Kiinalaisiin ei tietenkään kannata sijoittaa koskaan. Epäilyttävä paikka.

Sijoittamistoimintaan suosittelen toki Säästöpankkia. Niillä on sisäänrakennettu suoraan pörssi, jotta voit omasta verkkopankista suoraan ostella osakkeita ja rahastoja siten, että asiaan kuuluvat tiedot on suoraan verkkopankin sisältä nähtävissä.

Myöskin, jos haluaa antaa pankin sijoittaa puolestasi. Nordea ei taida olla paras ratkaisu vaan paikat kuten Handelsbanken, Säästöpankki tai muut. Miltei mikä tahansa missä tulee verkkopankin ohjeet yksinomaan Ruotsin kielellä, ja tarvitset sanakirjan jotta saat tunnukset tehtyä. Toki laitonta, mutta näin ne vaan tekee. Suomen kielisiä ohjeita ei ole ollenkaan kirjeen sisällä esim: Tammisaaren Säästöpankki. Ne olettavat automaattisesti, että äidinkielesi on Ruotsi eivätkä edes usko mahdollisuuteen, että se olisikin Suomi. Toki kun tajuaa Ruotsinkielisten kanssa asioida Suomessa, niin tuottoon tulee myöskin se ylimääräinen Ruottalais lisä joka jää Suomen kielellä asioivilta sivu suun.

Haluaisin kuulla ja varmasti myös moni muu, mistä moinen analyysi.

 

[Mikkos]

Haluaisin kuulla ja varmasti myös moni muu, mistä moinen analyysi.

Ja millä meriiteillä.

 

[m000]

Näin minäkin kuvittelin.
Ostin puolustus EFT:tä ja harvimaiset mineraalit EFT:tä taannoin. Molemmat nyt -15%.
Ainoa virhe oli että väärään ihan aikaan ostettu, muuten ihan hyvä diili

Samalla viikolla kun ryssä rytisi ukrainaan ostin muutamalla tontulla Rheinmetallia, mutta myös lottokorttina pienemmällä summalla Sberbankkia, ajatuksena että jos tutina jää lyhyeksi niin siinä helppo pikavoittolappu.

No, Spermapankki muutti sen lottolapun 500 euroa kahden kympin arvoiseksi, mutta Rheinmetallin arvo pomppasi jostain 130 eurosta parhaimmillaan 1700 euron hujakoille. Nyt toki tippunut sinne tonnin pintaan, mutta puolet ehdin onneksi myydä lähellä tuota huippua.

Myöhemmin ostamani Airbus on myös kasvanut noin 100%, mutta sitten alkoi about kaikki järkevät alan yhtiöt mitä keksin olemaan sen verran hinnoissa että siinä vaiheessa kun itsellä oli taas löysää käteistä, en enää keksinyt mitään järkevää ostettavaa kyseiseltä sektorilta. Lisäksi tuli prosessin aikana todettua että aika monet (esim. ranskalaiset) puolustusteollisuuden avainyhtiöt on harmillisesti edelleen valtio-omisteisia tai muuten pörssin ulkopuolella (mm. beretta), joten oli pakko todeta että se jänis oli jo sitten juossut juoksunsa...

 

[Fact0ry]

Niinhän siinä kävi, että 15 vuodessa tuli saavutettua ensimmäinen satku. Sittemmin tuolta luisuttiin jo viime päivien laskun myötä takaisin viisinumeroisiin.

Sijoittaminen alkoi epäonnisesti nuorena opiskelijana talvella 2011 suorilla osakeostoilla firmoihin, jotka tulivat järjestään roimasti alas eurokriisin mukana. Tapahtumakirjanpidon perusteella ei kuitenkaan tullut myytyä mitään vaan jatkettua sinnikkäästi vaikka, kuten graafista näkyy, kesti kolmisen vuotta päästä takaisin plussalle.

Seligson rahastosijoitus tuli aloitettua aikalailla heti vuonna 2012, mutta ensimmäiset ETF:t näkyy olevan vuodelta 2017. Nykyisin joku 70-80 % on rahastoissa/ETF ja loput suorissa osakkeissa.

Keskimääräinen sijoitus ollut koko aikana 320 euroa kuussa, mutta vaihtelua vuosien välillä on paljon.

Isoimmat realisoidut voitot (positio myyty kokonaan pois) on tulleet Konecranesilta, Harvialta, GameStopilta ja Shelliltä. Isoimmat realisoidut tappiot TPI Composites, Microvast Holdings ja Talvivaara. Sekä isompia realisoimattomia tappioita että voittoja löytyy kuitenkin salkusta, joten tällä tiedolla on lähinnä viihteellinen arvo.

Ihan mukava huomata kuinka varsinkin viimeisen parin-kolmen vuoden aikana korkoa korolle tuntuu olleen hienosti voimissaan. Koko sijoitusajalta laskettuna nimellinen vuosituotto on ollut 7,9 %. Veroja ei ole tullut maksettua kuin muutama satanen tänä aikana, eli verovelkaa löytyy toki kohtuullisesti.

 

[KiLLPaTRiCK]

Koko tämän vuoden painanut eri ETF:ään (XNAS), että olen saanut SXR8 osuuden koko salkusta putoamaan alle 20%. Nyt 19,38%

Mutta oliko tämä turhaa työtä, kun tuossa on mukana OST? Eli onko se sijoituslaina AOT tilikohtainen? Siinä tapauksessa pitäisi heti lopettaa myös tuohon XNAS:iin kuukausisäästäminen. Sekin osuus on tuosta AOT:sta jo yli 20% ja SXR8 yli 26%. Minullahan menee vuosi tolkulla kuukausisäästämistä, että saan tuon SXR8 osuuden putoamaan alle 20% AOT:sta.
Taitaa kuopata nuo ajatukset sijoituslainasta.

Hain nyt sitten kuitenkin tuota sijoituslainaa. Katsotaan mitä vastaavat. Eihän sitä ole pakko nostaa?

Ajatuksena kuten muissakin sijoituksissani on, että nyt on käynnissä kolme sotaa. Kun aloitin isolla kädellä laittamaan, niin oli vain yksi eli Ukraina. Nyt on kaksi lisää eli Iran ja viime aikoina Huthit.
Jossain välissä pakosti loppuvat tai vähintään joku sota poistuu eli silloin kurssit nousevat...

 

[Reivn]

Niinhän siinä kävi, että 15 vuodessa tuli saavutettua ensimmäinen satku. Sittemmin tuolta luisuttiin jo viime päivien laskun myötä takaisin viisinumeroisiin.

Sijoittaminen alkoi epäonnisesti nuorena opiskelijana talvella 2011 suorilla osakeostoilla firmoihin, jotka tulivat järjestään roimasti alas eurokriisin mukana. Tapahtumakirjanpidon perusteella ei kuitenkaan tullut myytyä mitään vaan jatkettua sinnikkäästi vaikka, kuten graafista näkyy, kesti kolmisen vuotta päästä takaisin plussalle.

Seligson rahastosijoitus tuli aloitettua aikalailla heti vuonna 2012, mutta ensimmäiset ETF:t näkyy olevan vuodelta 2017. Nykyisin joku 70-80 % on rahastoissa/ETF ja loput suorissa osakkeissa.

Keskimääräinen sijoitus ollut koko aikana 320 euroa kuussa, mutta vaihtelua vuosien välillä on paljon.

Isoimmat realisoidut voitot (positio myyty kokonaan pois) on tulleet Konecranesilta, Harvialta, GameStopilta ja Shelliltä. Isoimmat realisoidut tappiot TPI Composites, Microvast Holdings ja Talvivaara. Sekä isompia realisoimattomia tappioita että voittoja löytyy kuitenkin salkusta, joten tällä tiedolla on lähinnä viihteellinen arvo.

Ihan mukava huomata kuinka varsinkin viimeisen parin-kolmen vuoden aikana korkoa korolle tuntuu olleen hienosti voimissaan. Koko sijoitusajalta laskettuna nimellinen vuosituotto on ollut 7,9 %. Veroja ei ole tullut maksettua kuin muutama satanen tänä aikana, eli verovelkaa löytyy toki kohtuullisesti.

Hienosti nouseva käyrä kyllä. Onkjo tuo ~320€/kk pelkästään muista tulolähteistä sijoituksiin menevä summa, johon tulee päälle uudelleen sijoitettavat osingot, vai sisältääkö tuo ~320€/kk itsessään jo osingot? 100k€ salkun osingoilla alkaa olla jo hyvin 'sijoitusvoimaa' itessään jos ne menee takasin sisään. Joka paikassa sanottu, että 100k€ jälkeen se vauhti vaan kiihtyy, joten kannattaa pitää hatusta kiinni

 

[Jirza]

Itselläni meni noin vuosi sitten 50k rikki ja pari kuukautta sitten 60k.

Sijoittamisen aloitin vuonna 2020 ja keskimääräinen sijoitus on ollut noin 400-500 euroa kuukaudessa. Aluksi kokeilin myös suoria osakkeita, mutta nyt ollaan survottu rahat jo vuosien ajan vain yhteen maailman rahastoon.

Tosiaan, jos ei mitään suurempaa romahdusta tapahdu ja sama tahti jatkuu, niin muutaman vuoden päästä tulee itsellenikin se maaginen 100k täyteen. Tällaiselle perusduunarille aivan käsittämätöm suuri raha.

 

[Honzo]

Sen ekan satkun jälkeen se vauhti pikkuhiljaa vain kiihtyy.

Itsellä eka satku otti 97kk. Seuraava sitten 22kk jne. Viimeisin satkun nousu otti 6kk.. Toki sijoitusummatkin ovat kasvaneet alun satkuista tonneihin kuussa matkalla, mutta kyllä se korkoa korolle vain tekee ihmeitä.

 

[Fact0ry]

Hienosti nouseva käyrä kyllä. Onkjo tuo ~320€/kk pelkästään muista tulolähteistä sijoituksiin menevä summa, johon tulee päälle uudelleen sijoitettavat osingot, vai sisältääkö tuo ~320€/kk itsessään jo osingot? 100k€ salkun osingoilla alkaa olla jo hyvin 'sijoitusvoimaa' itessään jos ne menee takasin sisään. Joka paikassa sanottu, että 100k€ jälkeen se vauhti vaan kiihtyy, joten kannattaa pitää hatusta kiinni

320€/kk muista tulonlähteistä ja tosiaan koko ajalta. Tänä vuonna satkun lähestyminen saanut pistämään yli tonnin kuussa. Päälle sitten osinkojen uudelleensijoitukset, joiden merkitys on ollut kokonaisuudessa melko vähäinen. Tällä hetkellä netto-osinko taitaa pyöriä siellä 600-800 euron paikkeilla vuodessa.

 

[Teppu]

2022 alkoi minun sijoitustaival. Korkoa korolle ei ole vielä alkanut puremaan kovinkaan tehokkaasti mutta varmaan sitten siellä 100k€ paremmalla puolella. Aloitin suorilla osakkeilla/indeksirahastoilla ja nykyään on enää kaksi suoraa osaketta ja loput matalakuluisia indeksirahastoja. Samalla 2022 avasin lapsille aot:t joten vaurastutaan toivottavasti koko perhe tulevaisuudessa. Lapsille menee 100€/kk per nenä ja itselle 600€/kk. Kun ensi vuonna lainat saa maksettua niin tarkoitus olisi tuplata kuukausisäästö ja nauttia matkasta seuraavat 25v tuijottamatta liikaa salkun tuottoja.

 

[Fact0ry]

Sen ekan satkun jälkeen se vauhti pikkuhiljaa vain kiihtyy.

Itsellä eka satku otti 97kk. Seuraava sitten 22kk jne. Viimeisin satkun nousu otti 6kk.. Toki sijoitusummatkin ovat kasvaneet alun satkuista tonneihin kuussa matkalla, mutta kyllä se korkoa korolle vain tekee ihmeitä.

Itsellä ei ole odotettavissa suurta nousua sijoitussummien suhteen, mutta jos nyt oletetaan 6% vuosituotto ja 500e/kk sijoituksia niin näköjään seuraava satku tulisi täyteen n. 6-7 vuodessa. Eläkeikään mennessä menisi jo n. 1,2 miljoonaa rikki.

Tämähän tässä sijoittamisessa on, että kärsivällisyys palkitaan. Ekoina vuosina sijoittamisen hyöty ei kovin paljoa näy, mutta nyt kun tuo tuotto on jo yli 40k€ niin se alkaa jo tuntua. Tuo on rahaa jota ei ole tarvinnut omasta taskusta sijoittaa, mutta siitä huolimatta se toimii sijoitetun rahan tapaan markkinalla tuoden tuottoa alkuperäisen sijoitetun pääman lisäksi.

 

[N1kkel]

Heräsin sijoittamiseen vasta liian myöhään. Aktiivista sijoittamista takana kohta 3 vuotta ja salkku kolkuttelee 40 k€. Kuusinumeroinen luku olisi varmaan mennyt jo rikki jos en olisi laittanut niin paljon käteistä asunnon käsirahaan ja velattomaan autoon. Noh, aina voi jossitella.

 

[Carmake]

Hain nyt sitten kuitenkin tuota sijoituslainaa. Katsotaan mitä vastaavat. Eihän sitä ole pakko nostaa?

Ajatuksena kuten muissakin sijoituksissani on, että nyt on käynnissä kolme sotaa. Kun aloitin isolla kädellä laittamaan, niin oli vain yksi eli Ukraina. Nyt on kaksi lisää eli Iran ja viime aikoina Huthit.
Jossain välissä pakosti loppuvat tai vähintään joku sota poistuu eli silloin kurssit nousevat...

Voit nostaa lainan. Maksat korkoa vain siitä osasta, mitä olet käyttänyt. Jos et käytä luottoa, et siis maksa korkoa vaikka olisit nostanut rahat AOT:lle.

 

[Count0]

No en täysin ymmärrä minkälaista kaipaat.

Sotilaalliset Konfliktit ja Poliittiset Vastakkainasettelut, sekä niiden mahdollisuus on hyvin olennaista kun miettii sijoitusriskejä. Ne sijoitukset menee suvereeniin valtioon joka voi käytännössä tehdä aivan mitä tahansa sinun omaisuudella sen jälkeen tyyliin: Fortumin kaapatut voimalat Venäjällä tai Venäjän jäädytetyt omaisuudet EuroClear ym. palveluissa.

Eli minkä takia Kiinaankin sijoittaminen on riski, koska ne on avoimessa sisällissodassa (Chinese Communist Party vs Rebublic of China) ja uhkailee jatkuvasti muita sotilaallisella voimankäytöllä, ja sattuu olemaan yks suurimpia Venäjän tukijoita. Eli riskipotentiaali siitä, että Kiina ajautuu sotatilaan on aika suuri. Sen lisäksi, ne tekee sitä poliittisesti meidän toisella puolella, eli on myös pienimuotoinen riski että ajaudutaan sotaan Kiinaa vastaan tai ainakin, että ns länsimainen maailma ajautuu koska Kiina on poliittisesti meidän vastapuolella tyyliin Pohjois Korea, Venäjä, Iranit ja muut. Ja näin on myös Intiakin ja Intialla on avoimia selkkauksia ja konflikteja yhtä lailla. Eli näissä on hyvin mahollista että tulee tuplatessa se legendaarinen seiska, poksahtaa kokonaan ja vievät sulta kaiken kun sulla on omaisuutta joka on niiden suvereenissa hallinnassa. Turvallisinta on sijoittaa poliittisesti omanmielisiin alueisiin, sekä tietenkin omaan alueeseen johon on sidoksissa valmiiksi myös sotilaallisesti.

Ja tietenkin avoimessa sotatilassa olevissa paikoissa, vaikka eivät suoraan varasta omaisuuttasi on riski, että sodan vastapuoli räjäyttää sijoitukseesi liittyviä kiinteistöjä ym rikki sielä eikä ne ole tilanteessa jossa voi enää korvata sitä sulle ja mitkään vakuutukset ei suostu korvaamaan sotatappioita juurikaan.

Nämä riskit on myös nähtävissä tyyliin Hormzin Salmen tapahtumat ja Lähi Itä. Hyvin riskialtista aluetta. Vaikka jenkit ei puuttuis koko hommaan, ne on silti tukkanuottasilla keskenään ne lähi idän kansat ja räjäyttelee toisiaan rutiinilla. Afrikassa on saman tyylisiä riskejä. Sielä on paikallisyhteisöjä jotka perustelevat omia laittomia militioita ja annexaavat kaivoksia tai tuotantolaitoksia.

Yleensä sijotustoiminta vaatii vakaat olot, mutta US:n nykyinen hallitus käyttää kaaosta tarkoituksenmukaisena keinona manipuloida pörssejä. Ne saa itse päättää miten ne pörssikurssit menee tulevaisuudessa ja siihen saattaa liittää jopa yksi lause Some palveluun TruthSocial henkilöltä Donald J Trump jonka jälkeen pörssikurssit alkaa noudattamaan hänen tahtoaan kuin olisi kapelimestari. Kun voit itse säätää pörssikurssit maailmanlaajuisesti se on toki aikamoinen etu kun sijoitat oman sisäpiirisi kanssa. Vähän kun tietäsit lottonumerot etukäteen. Se käyttää sitä sen asemaa US Presidenttinä näin ja se vaikuttaa koko maailmassa tapahtuvaan sijoitustoimintaan suoraan. Mutta niiden etu on se, että ne päättää miten se homma menee, ja muut ei näin pysty tekemään. Eli myös hallittu kaaos on hyvin edullista sijoitustoiminnassa jos satut olemaan itse henkilö tai taho, joka hallitsee tätä kaaosta.

Ruotsalaisten paremmuus talousasioissa on hyvin ilmennetty vanhassa viestiketjussa joka kertoo maailman kalleimmista sipseistä. Ne on myös paremmin kytkeytyneet isompiin talouksiin kuin Suomalaiset ja toki Suomenruotsalaisten purjeveneet ja muu toiminta on Suomessakin legendaarista. Ne ei yleensä köyhiä oo, ja siihen on myös syy.

Syvällisen analyysin lisäksi haluaisin kuulla nykyisistä sijoituksistasi ja miten olet niihin päätynyt?

 

[KiLLPaTRiCK]

Sattuuko nämä jotenkin omaan silmään koko ajan?

Kiinteistörahastojen tuska jatkuu

Kiinteistörahastojen tuotot ja bruttoarvot laskivat kevätkesällä, kertoo KTI:n erikoissijoitusrahastokatsaus.

yle.fi

 

[Nomber]

Heräsin sijoittamiseen vasta liian myöhään. Aktiivista sijoittamista takana kohta 3 vuotta ja salkku kolkuttelee 40 k€. Kuusinumeroinen luku olisi varmaan mennyt jo rikki jos en olisi laittanut niin paljon käteistä asunnon käsirahaan ja velattomaan autoon. Noh, aina voi jossitella.

Tämähän se on monilla ongelmana. Liian myöhään aloitetaan. Sama homma minullakin, olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Suurin syy varmaan siinä että asiasta ei kotona koskaan puhuttu eikä vanhemmat sijoita. Itse olen korjannut asian niin että heti kun lapselle tuli sosturvatunnus niin avasin tilin nordnetiin ja sinne menee joka kk rahaa ja tästä on jo jonkin verran juteltu ja kun lapsi kasvaa niin koitan saada tämän kk sijoittamisen iskostettua niin että se sitten jatkuu häneltä kuin itsestään aikanaan.

Pitkäjänteinen sijoittaminen on kuitenkin todennäköisin ja helpoin keino tulla miljonääriksi. Joten ei ole oikein mitään syytä miksi sitä ei tekisi ja aloittaisi heti kun voi.

 

[finWeazel]

Jatkan AI-psykoosiani. Ilmeisesti nyt jos haluaa laskentakapasiteettia niin pitää usein tehdä 3v sopimus ja maksaa siitä 30-40% etukäteen. Blackwell rautojen arvo enemmän kuin uutena, vanhat a100/h100 raudat myös hyvissä hinnoissa eivätkä ole muuttuneet romupiiksi. Ei ole burryn ennustukset raudan käsiin mätänemisestä oikein toteutuneet.

Jos tämä kehtys jatkuu niin paine siihen, että esim. nvidian osakekurssi nousisi kovenee. Nvidia forward PE melkoisen pieni. Markkina kai kuitenkin edelleen odottaa, että nvidian tulevaisuus ei olisi niin hehkeä ja matala forward PE ei johda ostoihin.

Twiitin käppyrä kertoo, että a100/h100 elinikä pidempi kuin ennakoitu ja arvo myös suurempi kuin ennakoitu.

NVIDIA's B200 GPUs currently have a residual value that is 158 percent of their original launch price even ~1 year after mass availability: NVIDIA's B200 GPUs Currently Command A Residual Value That Exceeds Their Original Launch Price By 58 Percent!

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://x.com/Silicon_Data/status/2100306584828264782

 

[munse]

Tämähän se on monilla ongelmana. Liian myöhään aloitetaan. Sama homma minullakin, olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Suurin syy varmaan siinä että asiasta ei kotona koskaan puhuttu eikä vanhemmat sijoita. Itse olen korjannut asian niin että heti kun lapselle tuli sosturvatunnus niin avasin tilin nordnetiin ja sinne menee joka kk rahaa ja tästä on jo jonkin verran juteltu ja kun lapsi kasvaa niin koitan saada tämän kk sijoittamisen iskostettua niin että se sitten jatkuu häneltä kuin itsestään aikanaan.

Pitkäjänteinen sijoittaminen on kuitenkin todennäköisin ja helpoin keino tulla miljonääriksi. Joten ei ole oikein mitään syytä miksi sitä ei tekisi ja aloittaisi heti kun voi.

Kannattaa muistaa, että "sijoituspositiivisuus" alkoi vasta 2010-luvun puolivälissä. Sitä ennen sijoittaminen oli yleisessä keskustelussa lähinnä herrojen uhkapeliä. Kaksi valtavaa globaalia pörssiromahdusta 00-luvulla ja 90-luvun lama eivät kannustaneet moiseen.

 

[Mikkos]

Kannattaa muistaa, että "sijoituspositiivisuus" alkoi vasta 2010-luvun puolivälissä. Sitä ennen sijoittaminen oli yleisessä keskustelussa lähinnä herrojen uhkapeliä. Kaksi valtavaa globaalia pörssiromahdusta 00-luvulla ja 90-luvun lama eivät kannustaneet moiseen.

Jep ja monesti sen verran kallista puuhaa että tavan tallaajan ei kannattanut pikkurahoilla mukaan lähteä. Toista se on nyt.

 

[Honzo]

Jep ja monesti sen verran kallista puuhaa että tavan tallaajan ei kannattanut pikkurahoilla mukaan lähteä. Toista se on nyt.

No jaa. Itse muistan sijoittaneeni jo jossain 2005 paikkeilla eqonlinen kautta. En kyllä muista sen mitenkään kallista olleen? (Paitsi kun koetin osakeostoilla rikastua, niin aika usein tuli näpeille). 2010 taisin lopettaa ton ja parin vuoden tauon jälkeen aloitin säännöllisen rahastosäästämisen.

 

[Mikkos]

No jaa. Itse muistan sijoittaneeni jo jossain 2005 paikkeilla eqonlinen kautta. En kyllä muista sen mitenkään kallista olleen? (Paitsi kun koetin osakeostoilla rikastua, niin aika usein tuli näpeille). 2010 taisin lopettaa ton ja parin vuoden tauon jälkeen aloitin säännöllisen rahastosäästämisen.

Paljonko oli kustannukset esim. 10e ostolla?

 

[tuoppi´]

Kannattaa muistaa, että "sijoituspositiivisuus" alkoi vasta 2010-luvun puolivälissä. Sitä ennen sijoittaminen oli yleisessä keskustelussa lähinnä herrojen uhkapeliä. Kaksi valtavaa globaalia pörssiromahdusta 00-luvulla ja 90-luvun lama eivät kannustaneet moiseen.

Hyvä myös muistaa että 80-luvulla oli myös "sijoituspositiivisuutta" ilmassa. Se into vaan monella lopahti välissä kun käppyrät eivät menneetkään kokoaikaa ylöspäin.

 

[Honzo]

Paljonko oli kustannukset esim. 10e ostolla?

Ei hajuakaan, mutta muistan jo opiskeluaikana itse asiassa käyneeni kauppaa markka-aikana. Ei se paljoa voinut olla kun opiskelijana kauppaa tein.

 

[Mikkos]

Ei hajuakaan, mutta muistan jo opiskeluaikana itse asiassa käyneeni kauppaa markka-aikana. Ei se paljoa voinut olla kun opiskelijana kauppaa tein.

Niinno, kaikki on suhteellista.
Mä muistelen että ennenkuin esim. Nordea alkoi tarjoamaan näitä prosentin palkkioita niin Nordnetti oli halvin ja siellä maksoi kauppa muistaakseni 15e + joku % summasta. Ei ollu mitään järkeä muutamilla satasillakaan ostaa mitään, saatika kympeillä. Tai kerralla useammasta firmasta jolloin jokaisesta kaupasta meni se 15e ja rosentit.
Nykyään voi ostaa vaikka eurolla ja viidestä firmasta niin et kuole kustannuksiin ja se on ainakin itsellä ollut kipinänä sijoittaa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Niinno, kaikki on suhteellista.
Mä muistelen että ennenkuin esim. Nordea alkoi tarjoamaan näitä prosentin palkkioita niin Nordnetti oli halvin ja siellä maksoi kauppa muistaakseni 15e + joku % summasta. Ei ollu mitään järkeä muutamilla satasillakaan ostaa mitään, saatika kympeillä. Tai kerralla useammasta firmasta jolloin jokaisesta kaupasta meni se 15e ja rosentit.
Nykyään voi ostaa vaikka eurolla ja viidestä firmasta niin et kuole kustannuksiin ja se on ainakin itsellä ollut kipinänä sijoittaa.

Eli et varsinaisesti kysynyt mitään, vaan halusit vain saada oman vastauksesi.

 

[Mikkos]

Eli et varsinaisesti kysynyt mitään, vaan halusit vain saada oman vastauksesi.

Kysyin koska halusin tietää olinko oikeassa koska näin minä muistan asian ja mielellänki kuulen jos olen väärässä.

 

[Jirza]

Suoriin osakkeisiin sijoittaminen on aina kallimpaa verrattuna rahastoihin, mutta oliko rahastoihin sijoittaminen nyt sen kallimpaa 25 vuotta sitten kuin nyt? Esim. Seligsonin Suomi-rahasto väitetään olevan Suomen ensimmäinen indeksirahasto. Oliko sillä jotain merkintäpalkkiota vuosituhannen vaihteessa?

 

[Honzo]

Seligsonin Suomi indeksirahaston palkkio 1998

https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/afb2e88d-4769-48ef-a995-a555f65948f5/content

Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A-rahaston (Ennen FOX-Indeksirahasto) merkitseminenvuonna 1998 oli maksutonta, joka poikkesi muista rahastoista. Lunastuspalkkion vaihteluvälioli 0–0,50 % ja hallinnointipalkkiota veloitettiin vain 0,50 %. Kulutasoltaan rahasto oli sitenselkeästi muita edullisempi.

 

[Nomber]

Kannattaa muistaa, että "sijoituspositiivisuus" alkoi vasta 2010-luvun puolivälissä. Sitä ennen sijoittaminen oli yleisessä keskustelussa lähinnä herrojen uhkapeliä. Kaksi valtavaa globaalia pörssiromahdusta 00-luvulla ja 90-luvun lama eivät kannustaneet moiseen.

No joo, toki ennen nettiä esim sijoittaminen oli varmasti aika hankalaa. Joten en sinänsä ihmettele että tätä ei juuri harrastettu. Nordnet näköjään 2005 aloittanut Suomessa. Ja se lienee yksi ensimmäisistä helpoista vaihtoehdoista? Itse käytin seligsonia ennen tuota, mutta siellä on vaan heidän rahastojaan.

 

[pasi-ipa]

Itse muistan ysärillä intissä seuranneeni sijoitusten menestymistä tekstiviesteillä. Nettipalvelutkin olivat jo ennen vuosituhannen vaihdetta hyvällä tolalla.

 

[finWeazel]

Laitoin ostaen TLT:ta(ISO4). Myyn huonosti menestynyttä joskin osinkoja takonutta JEPI:ia pois. Uskoisin, että kokonaisuutena TLT on parempi sijoitus kuin JEPI, ainakin peilistä katsottuna. Suorittelen operaation pikkuhiljaa pienissä palasissa. Uskon että TLT voi vielä heilua kun on välivaalit tulossa ja muutenkin maailmantilanne erikoinen ts. katselen jos ajallinen hajautus olisi fiksumpi kuin tänään ALL IN.

 

[m000]

No joo, toki ennen nettiä esim sijoittaminen oli varmasti aika hankalaa. Joten en sinänsä ihmettele että tätä ei juuri harrastettu. Nordnet näköjään 2005 aloittanut Suomessa. Ja se lienee yksi ensimmäisistä helpoista vaihtoehdoista? Itse käytin seligsonia ennen tuota, mutta siellä on vaan heidän rahastojaan.

Itse muistan joskus 00-luvun alkupuolella yritäneeni ottaa EQonlinea käyttöön.

"Rekisteröitymisen" pystyi tekemään netissä, mutta koska tämä oli aikana ennen mitään suomi.fi tai vastaavia järjestelmiä, tämä tarkoitti että postissa tuli kotiin nivaska paperita ja sopimus, joka piti täyttää ja postittaaa takaisin paluukuoressa.

Koska olin tuolloin "kiireinen" opiskelija, jäi tuo paperipino jonkun toisen paperipinon päälle, josta varmaan sitten sen jonkin puolivuotissiivouksen yhteydessä varmaan hivasin roskiin.... lopulta sijoittelu tuli sitten aloitettua vasta 2010-luvulla Nordnetin myötä, kun kaiken pystyi oikeasti tekemään netissä. Ja ekat ~8v tietenkin pienen rahan huonoja suoria osakesijoituksia, ennen kuin keksi tämän kk-ETF-säästämisen.....

 

[Paapaa]

Kannattaa muistaa, että "sijoituspositiivisuus" alkoi vasta 2010-luvun puolivälissä. Sitä ennen sijoittaminen oli yleisessä keskustelussa lähinnä herrojen uhkapeliä. Kaksi valtavaa globaalia pörssiromahdusta 00-luvulla ja 90-luvun lama eivät kannustaneet moiseen.

Ei ihan näinkään. Esim. 1988 jopa 43%:lla suomalaisista kotitalouksista oli arvopapereita.1994 luku romahti 26 %:iin, 1998 nousi 35%:iin ja 2004 37 %:iin. Ja kyllähän Suomessa tavikset sijoittivat kovaa dotcom-kuplassa. Osa saattaa muistaa vielä pitkät jonot häröihin listautumisanteihin. Eli suosio on sahannut voimakkaasti.

En löytänyt vertailukelpoista lukua tähän hätään nykyajasta, mutta juuri tänään julkaistiin tilasto kotitalouksien varallisuudesta:

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 2,1 miljoonaa henkilöä vuonna 2025 | Tilastokeskus

stat.fi

38% suomalaisista (ei siis kotitalouksista) omistaa rahastoja ja/tai osakkeita. Eli 2,14 miljoonaa suomalaista. Ja osuus on yhä kasvussa. Vuonna 2013 sama luku oli 25%. Eli todella hyvä suunta.

Muita havaintoja tilastosta:

• pankkitalletusten mediaani noin 5000e
• talletusten, osakkeiden ja rahastojen mediaani noin 8000e
• eniten rahoitusvarallisuutta vanhuksilla, eli 85-vuotiailla tai vanhemmilla, 41 800, 18-24-vuotiailla vain 1900e
• koulutus korreloi voimakkaasti: korkeakoulutetuilla osakkeita tai rahastoja oli 64%:lla, vain perusasteen käyneillä 20 %:lla

 

[zepi]

Ei ihan näinkään. Esim. 1988 jopa 43%:lla suomalaisista kotitalouksista oli arvopapereita.1994 luku romahti 26 %:iin, 1998 nousi 35%:iin ja 2004 37 %:iin. Ja kyllähän Suomessa tavikset sijoittivat kovaa dotcom-kuplassa. Osa saattaa muistaa vielä pitkät jonot häröihin listautumisanteihin. Eli suosio on sahannut voimakkaasti.

En löytänyt vertailukelpoista lukua tähän hätään nykyajasta, mutta juuri tänään julkaistiin tilasto kotitalouksien varallisuudesta:

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 2,1 miljoonaa henkilöä vuonna 2025 | Tilastokeskus

stat.fi

38% suomalaisista (ei siis kotitalouksista) omistaa rahastoja ja/tai osakkeita. Eli 2,14 miljoonaa suomalaista. Ja osuus on yhä kasvussa. Vuonna 2013 sama luku oli 25%. Eli todella hyvä suunta.

Muita havaintoja tilastosta:

• pankkitalletusten mediaani noin 5000e
• talletusten, osakkeiden ja rahastojen mediaani noin 8000e
• eniten rahoitusvarallisuutta vanhuksilla, eli 85-vuotiailla tai vanhemmilla, 41 800, 18-24-vuotiailla vain 1900e
• koulutus korreloi voimakkaasti: korkeakoulutetuilla osakkeita tai rahastoja oli 64%:lla, vain perusasteen käyneillä 20 %:lla

Ei ole kauhean vertailukelpoista poimia jotain puhelinlaitosten ja sähkölaitosten yksityistämisen vuosikymmentä kun jokaiselle mummolle ja mammalle lyötiin kouraan HPY:n osakkeet koska olivat joskus x-vuosikymmentä sitten ottaneet puhelinliittymän.

Nuo ovat ilmestyneet ihmisille ihan pyytämättä ja mitään tekemättä.

Itse olin pikkulapsi kasarilla joten mitään omakohtaista tietoa ei ole, mutta kuvittelisin aika monella olleen jotain pankkien ja puhelinyhdistysten osuuksia, eivätkä kaikki välttämättä olleet todellakaan pörssilistattuja, mutta arvopapereita kai ne silti ovat olleet?

 

[Paapaa]

Jep ja monesti sen verran kallista puuhaa että tavan tallaajan ei kannattanut pikkurahoilla mukaan lähteä. Toista se on nyt.

eQ Online toi hintoihin toivotun muutoksen ennen vuosituhannen vaihdetta. Itsekin olin eQ:n asiakas kunnes Nordnet osti sen. Ensimmäiset kaupat tein kuitenkin Nordean kautta vähän ennen siirtymistä eQ:lle. Ei se naurettavan halpaa ollut kuten nykyään ulkomaiset välittäjät, mutta kuitenkin niin edullista että periaatteessa kaikilla oli siihen mahdollisuus. ETF:istä en tuolloin tiennyt vielä juuri mitään ja tarjontakin oli paljon ohuempaa. Ja rahastoista oli mielikuva että ovat kusetuksia, vaikka Seligson toi halpoja rahastoja tarjolle jo ennen 2000-lukua.

 

[Paapaa]

Ei ole kauhean vertailukelpoista poimia jotain puhelinlaitosten ja sähkölaitosten yksityistämisen vuosikymmentä kun jokaiselle mummolle ja mammalle lyötiin kouraan HPY:n osakkeet koska olivat joskus x-vuosikymmentä sitten ottaneet puhelinliittymän.

Nuo ovat ilmestyneet ihmisille ihan pyytämättä ja mitään tekemättä.

Hyvä huomio, mutta tässä tilastossa ei ollut lähtökohtaisesti ole mukana puhelinosakkeita, ellei kyse ole pörssilistatusta osakkeesta. Tilastossa oli eritelty eri varallisuuslajit. Tässä tarkemmin:

1988: pörssiosakkeet, 26%, muut osakkeet 5%, osuustodistukset 21%, joukkovelkakirjat 5%, säästö ja sijoitusvakuutukset 11%
1994: pörssi- 19%, muut 4%, osuus- 6%, joukko- 3%, vakuutukset 12%
1998: pörssi- 26%, muut 6%, osuus- 8%, joukko- 3%, vakuutukset 17%
2004: pörssi- 29%, muut 7%, osuus- 8%, joukko- 1%, vakuutukset 22%

Puhelinyhtiöiden omistajia ei ole tilastoitu muuten kuin niiltä osin kun osakkeet noteerataan pörssilistalla.

Samoin:

Osuustodistuksiin ei ole otettu puhelinosuuskuntien eikä osuuskauppojen osuustodistuksia.

Lähde on Tilastokeskuksen "Kotitalouksien varallisuus 1988-2004"-julkaisu.

Kotitalouksien varallisuus 1988-2004

otos.stat.fi

 

[all-in]

Onhan tää ollut ns. helppoa kun korona-ajoista satunnaisesti tunkenut euroja haulikkoammunnalla. Mitään osaamista tai perehtymistä itseltä ei löydy, mutta tuloksien perusteella ollaan pro-tasolla. Joku voisi sanoa ettei tulokset johdu mistään muusta kuin omasta erinomaisuudesta.

Matkalla oon silti äkkinäisen köyhtymisen johdosta joutunut myös itseni verolle altistamaan.

Otetaan uusi lähtö hommaan kohti vanhuuden huolettomampaa aikaa, vaikka ei näillä rahoilla miljooniin päästä. Onneks meille mediaanin alittavillekin löytyy kustannustehokkaat säästökohteet.

 

[Jappi]

Mihinköhän sitä lähtisi kokeilemaan onnea? Olisi tuossa vajaa kymppi löysää pätäkkää odottamassa sijoituksia. Varmaan osa näihin jenkkilappuihin (Nvidia, AMD, SanDisk) ja lottolappuna ainakin Smart Eye.

 

[evakko]

Nordnetti oli halvin ja siellä maksoi kauppa muistaakseni 15e + joku % summasta. Ei ollu mitään järkeä muutamilla satasillakaan ostaa mitään, saatika kympeillä.

Nordnet on veloittanut Helsingin pörssin ostoista 7/2007 2,99 €, nämä on voineet olla uuden asiakkaan hintoja. Sitten 5/2008 - 5/2010 satunnaisia ostoja hintaan 4 €, varmastikin olen ollut perustasolla koko ajan. Sitten kesken 5/2010 hinta laskenut kolmeen euroon, joka veloitettu myös 7/2010. Vuodesta 2011 lähtien nykyinen hintataso, pl. satunnaiset selkeät tarjoukset.

NOK- ja SEK-ostot olleet 29 kruunua 7/2007 mutta oletettavasti siis tarjous. Seuraavan vuoden heinäkuussa SEK-osto maksanut 39.

New Yorkista osto 5/2008 13 USD.

Osuuspankki on veloittanut 10/2002 12,34 € kun osto oli 1445 €. Varmasti ollut perusmaksu + prosentti.

 

[KiLLPaTRiCK]

Mihinköhän sitä lähtisi kokeilemaan onnea? Olisi tuossa vajaa kymppi löysää pätäkkää odottamassa sijoituksia. Varmaan osa näihin jenkkilappuihin (Nvidia, AMD, SanDisk) ja lottolappuna ainakin Smart Eye.

Koko summa johonkin maailma ETF:ään kuukausisäästönä lokakuun viides.
EUNL, MWRE, VWCE , XDWD tai SPYI

 

[AkQ]

Mistä olis hyvä lukea nykypäivän sijotustermit, -ideat, sekä -viisaudet?

Tiedon lähtötaso on nolla. Hypoteettinen muutama btc voisi ehkä löytyä mahollisesti löytyä, mutta en myönnä enkä kiellä mitään sen asian suhteen. En tiiä mitä niillä täysin hypoteettisilla bitcoineilla tekis, vai tekiskö mitään, että antaisko vaan olla.

Kaikki otetaan vastaan. Kuulostaa varmaan myös todella ikävältä sanoa, että ei kiinnosta lukea edellistä 875 sivua tätä ketjua, oppiakseni mm. vanhentuneita tai muuten vain vääriä asioita.

ChatGPT:hen en uskalla luottaa ollenkaan tässä asiassa.

 

[finWeazel]

Mistä olis hyvä lukea nykypäivän sijotustermit, -ideat, sekä -viisaudet?

Tiedon lähtötaso on nolla. Hypoteettinen muutama btc voisi ehkä löytyä mahollisesti löytyä, mutta en myönnä enkä kiellä mitään sen asian suhteen. En tiiä mitä niillä täysin hypoteettisilla bitcoineilla tekis, vai tekiskö mitään, että antaisko vaan olla.

Kaikki otetaan vastaan. Kuulostaa varmaan myös todella ikävältä sanoa, että ei kiinnosta lukea edellistä 875 sivua tätä ketjua, oppiakseni mm. vanhentuneita tai muuten vain vääriä asioita.

ChatGPT:hen en uskalla luottaa ollenkaan tässä asiassa.

Jos tykkäät podcast-muodossa, suomeksi niin sijoituskästi tai nordnetin rahapodi ovat hyviä. Molemmista on ziljoona jaksoa. Voi jälkikäteen poimia rusinat pullasta aiheista ja vieraista. Esim allaolevat, ei kannata antaa hämätä että tyypit ovat nuoria. Esittävät oikeat kysymykset ja yrittävät vastata ja usein ovat ihan järkeviä horisseet. Nordnetin rahapodissa setämiehet ja nykyään setämies ja nainen porisevat. Noita on muitakin, inderesin podit vaikka. Vieraista kannattaa poimia vastakkaisia ajatuksia ajavat esim. arvo vs. kasvu vs. materiaalit jne.

Jos haluaa helpolla päästä niin aina palataan "pienisivukuluinen koko maailan kattava rahasto/etf"

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=3cQcwPmI46o

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=NUI7_k12Y4c

Joka jaksossa on aikaleimat mistä voi zoomailla itseä kiinnostavat kohdat jos ei jaksa koko podia. Esimerkiksi

14:45 9 vakavaa sijoitusvirhettä – Virhe 1: Anekdoottisijoittaminen
23:00 Virhe 2: "Sijoittaminen on uhkapeliä"
34:20 Virhe 3: "Aloittamisen väliin jättäminen"
40:09 Virheitä tekevät kaikki – myös maailman parhaat sijoittajat
48:20 Virhe 4: "Jättää sijoittamatta, kun kokee ettei osaa"
50:44 Käsittämätön hyvä sijoituspäätös 2 tunnissa
55:20 Mitä indeksejä Heikki ostaisi?
59:17 Virhe 5: "Osinkoharha tai -luulo"
1:07:39 Miksi osinkotuottoa ei haluta?
1:12:54 Virhe 6: "Harhaluulo, että huonolla numeropäällä ei voi sijoittaa"
1:24:46 Virhe 7: "Aina on jotain murehdittavaa"
1:32:06 Virhe 8: "Ymmärrä, miksi toinen osapuoli myy"
1:43:31 Virhe 9: ”Vältä tulostaulun tuijottamista, keskity tekemiseen"
1:50:23 Nokian osakkeet tappiosta +8000€
1:55:22 Oliko sijoitusmenestys tuuria vai taitoa?
2:06:08 150 000 näyttökertaa ja Kästi&Keskiväli palaa
2:06:37 Mielipide kryptovaluutoista?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=_GHENNVfI5E

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aG1Mpj9rXCY

 

[jonesky12345]

Mistä olis hyvä lukea nykypäivän sijotustermit, -ideat, sekä -viisaudet?

Tiedon lähtötaso on nolla. Hypoteettinen muutama btc voisi ehkä löytyä mahollisesti löytyä, mutta en myönnä enkä kiellä mitään sen asian suhteen. En tiiä mitä niillä täysin hypoteettisilla bitcoineilla tekis, vai tekiskö mitään, että antaisko vaan olla.

Kaikki otetaan vastaan. Kuulostaa varmaan myös todella ikävältä sanoa, että ei kiinnosta lukea edellistä 875 sivua tätä ketjua, oppiakseni mm. vanhentuneita tai muuten vain vääriä asioita.

ChatGPT:hen en uskalla luottaa ollenkaan tässä asiassa.

Minkä ajattelet muuttuneen esim 10v aikana? Jos normaalia fiksua sijoittamista harrastaa, niin hyvä hajautus, esim etf:t ja säännöllinen kuukausittainen sijoittaminen. Jos pistät bitcoinit lihaksi niin tyrkkää aluksi vaikkapa puolet markkinalle ja siitä parin vuoden aikajänteellä loput, jos pelottaa, että markkina rommaa.

Tekoäly on oikeasti ihan hyvä työkalu pläräämään läpi noita markkinalla olevia tuotteita. Sen antamat tiedot voit validoida sitten ulkopuolisista lähteistä.

 

[munse]

Ei ihan näinkään. Esim. 1988 jopa 43%:lla suomalaisista kotitalouksista oli arvopapereita.1994 luku romahti 26 %:iin, 1998 nousi 35%:iin ja 2004 37 %:iin. Ja kyllähän Suomessa tavikset sijoittivat kovaa dotcom-kuplassa. Osa saattaa muistaa vielä pitkät jonot häröihin listautumisanteihin. Eli suosio on sahannut voimakkaasti.

En löytänyt vertailukelpoista lukua tähän hätään nykyajasta, mutta juuri tänään julkaistiin tilasto kotitalouksien varallisuudesta:

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 2,1 miljoonaa henkilöä vuonna 2025 | Tilastokeskus

stat.fi

38% suomalaisista (ei siis kotitalouksista) omistaa rahastoja ja/tai osakkeita. Eli 2,14 miljoonaa suomalaista. Ja osuus on yhä kasvussa. Vuonna 2013 sama luku oli 25%. Eli todella hyvä suunta.

Muita havaintoja tilastosta:

• pankkitalletusten mediaani noin 5000e
• talletusten, osakkeiden ja rahastojen mediaani noin 8000e
• eniten rahoitusvarallisuutta vanhuksilla, eli 85-vuotiailla tai vanhemmilla, 41 800, 18-24-vuotiailla vain 1900e
• koulutus korreloi voimakkaasti: korkeakoulutetuilla osakkeita tai rahastoja oli 64%:lla, vain perusasteen käyneillä 20 %:lla

No, omaa kokemusta saattaa värittää sosioekonominen ympäristö.

Mutta eittämättä tämä 2010-luvulla alkanut sijoituskiinnostus on tyystin erilaista, koska nykyään jopa teinitkin(!) puhuvat sijoittamisesta ja painopiste on pitkäaikaisessa järjestelmällisessä sijoittamisessa, jossa palkasta laitetaan sivuun tietty osuus sijoituksiin säännöllisesti. Uhkapelimaine on karsiutunut ja ymmärretään, että heilunnasta huolimatta laajat indeksit tuottavat keskimäärin varsin hyvin, kun tarkastellaan riittävän pitkää aikaväliä.

 

[penttip]

Mistä olis hyvä lukea nykypäivän sijotustermit, -ideat, sekä -viisaudet?

Tiedon lähtötaso on nolla. Hypoteettinen muutama btc voisi ehkä löytyä mahollisesti löytyä, mutta en myönnä enkä kiellä mitään sen asian suhteen. En tiiä mitä niillä täysin hypoteettisilla bitcoineilla tekis, vai tekiskö mitään, että antaisko vaan olla.

Kaikki otetaan vastaan. Kuulostaa varmaan myös todella ikävältä sanoa, että ei kiinnosta lukea edellistä 875 sivua tätä ketjua, oppiakseni mm. vanhentuneita tai muuten vain vääriä asioita.

ChatGPT:hen en uskalla luottaa ollenkaan tässä asiassa.

Varmaan se mitä oikeasti kysyt on, että jos ne muutama hypoteettinen bitcoin jostain yllättäen löytyisi, miten pystyt siirtämään ne perinteisiin sijoitusinstrumentteihin mahdollisimman pienillä veroseurauksilla.

Vastaus on, että luovutusvoittoverot tulee maksuun tuossa tilanteessa väkisin, ja ne kannattaa hoitaa oma-aloitteisesti.