Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tein AI:n avulla vähän analyysia. Annan nyt osinkosijoittajalle (REIT) osakevinkin:

Rithm Capital (RITM)
Eilinen päätöskurssi 8,77
Yield: todennäköisesti yli 11%, ilmoittanevat seuraavan osingon parin viikon sisällä.

Olen amatöörisijoittaja mutta olen ollut yli 5 vuotta Nordnetin jaettujen salkkujen TOP 10%:ssa. Mennyt tuotto on tae tulevasta vai miten se meni! Mutta jos nyt pitäisi aloittaa alusta ja valita yksi osake se olisi tämä.

Katsotaan parin vuoden päästä miten meni, laitan viestin talteen..
Kurssi nyt 9.88 ja yksi kvartaaliosinko jo tullut. Hyvä sijoitus lyhyellä tähtäimellä.

Nyt haetaan vähän riskiä ja ostettu Largo (LGO) osaketta hintaan 0.85 CAD. Perusteena osakkeen halpa hinta ja vanadiinin kasvava kysyntä isoissa akuissa (datakeskukset ym.) ja terästeollisuudessa. Tämä ei sitten ole mikään osinkosijoittajan valinta vaan ”medium risk high reward” osake. AI auttoi tämänkin löytämisessä.

Salkku +24.59% vuoden alusta.
 
Sijoittamisessa paremman ja huonomman tai riskisemmän ja potentiaalisemman valitseminen ei ole absoluuttista vaan riippuu sijoittajan tilanteesta ja tavoitteista.

Esim:
- Nuoremmilla ei sijoitusinstrumentin volatiliteetti juurikaan vaikuta, kun taas vanhemmilla sen välttäminen voi olla kriittistä
- Valuuttariskiin vaikuttaa esimerkiksi kulutukseen käytettävä valuutta tai luotot
- Likviditeettiä kaivataan huomattavasti enemmän jos sijoituksia tarvitaan kulutukseen
- Maariskiin ja sijoitusten verotukseen vaikuttaa asuinpaikka

Mutta sitten on riskejä jotka vaikuttavat kaikkiin sijoittajiin suurin piirtein samalla tavalla:
-Markkinariski
-Liikkeeseenlaskijariski
-Markkinahäiriöt

Sijoitusstrategia on sitten syytä rakentaa oman toimintaympäristön mukaan ja tarkastella sitä matkan varrella tilanteen muuttuessa.
 
Entäs jos otetaan fundamentit käteen ja katsotaan firman liikevaihdon ja tuloksen kehittymistä + sitä mitä tiedetään firman tulevaisuudesta esimerkiksi kvartaalitulosten ja tilauskirjan pohjalta. Voi myös katsella firman alihankkijoiden/toimitusketjun viestiä tulevaisuudesa. Ei tarvi tehdä asioista ihan hirvittävän monimutkaisia ja abstrakteja. Esim. "VW myy vähemmän autoja kuin ennen" ja "kiinalainen kilpailija myynnin valossa syö VW:n lounaan" ja jatketaan tuosta sitten eteenpäin katsomalla mitä toimenpiteitä on julkaistu(irtisanomiset, tehtaita kiinni, juhlapuheet paremmista autoista".

tldr, paremmin pärjännyt löytyy fundamenteista. Voi katsoa vaikka markkinaosuus, liikevaihto, liikevoitto, tulevaisuuden näkymät ja investoinnit tulevaisuuteen jne. Fundamentit, ei abstrakti pyörittely missä heitetään monte carlo tikkaa tauluun.
Tämä on aika nurinkurinen lähestymistapa, sillä hinta on jo realisoitunut. Nyt vain voidaan jälkikäteisarvioida kumpi pääsi samaan tuottoon ottamalla vähemmän riskiä.

Hyvällä varianssilla ei kuitenkaan saa suoraan rahaa pörssistä ja vielä vähemmän sitä pystyy syömään :)
varianssi mittaa riskiä, ei sitä ole tarkoitus syödä. Ei nyt siirrytä mihinkään speden sketsiin missä prosenteilla yritetään ostaa kaupasta tavaraa.

Siinä mitä lainasin oli "kumpi on "pärjännyt paremmin"? kysymys. Tuohon löytyy aika helppo vastaus fundamenteista. Jos ero on niin pieni ettei voi yksiselitteisesti todeta paremmin pärjännyttä niin ei tasapeliksi julistaminen ole vaikeaa. Saksan autoteollisuus vs. kiinan autoteollisuus tai nvidia vs. amd. Vastaus näkyy ihan suoraan tuloksista ja tilauskirjoista. Fundamenteista löytyy sitten aika valistunut arvaus pidemmälle tulevaisuuteen.

Toki jos haluaa väitellä tohtorin paperit tai pyörii akatemiassa niin asioita voi hämärtää ja unohtaa todellisuuden. Kaikki mun seuraamat menestyneet sijoittajat vannoo fundamenttien nimeen lähtökohtana pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Treidaajia en seuraile.
Tästä viestistä päästäänkin sellaiseen ajatukseen, että jos fundamenttisijoittamalla voi tehdä riskikorjattua ylituottoa markkinalla, sellanen markkina ei ole kovinkaan tehokas. Tällä taas on aika suuriakin implikaatioita sen suhteen, onko passiivisessa indeksisijoittamisessa (etenkään large cap yhtiöihin) järkeä ollenkaan, sillä koko indeksisijoittaminen perustuu oletukseen tehokkaista markkinoista.

Lopussa viestissä me päästäänkin tiedevastaisuuteen, mikä kuulunee johonkin toiseen topicciin.
 
Tämä on aika nurinkurinen lähestymistapa, sillä hinta on jo realisoitunut. Nyt vain voidaan jälkikäteisarvioida kumpi pääsi samaan tuottoon ottamalla vähemmän riskiä.
Hinta ei ole sama asia kuin arvo. Puhuva pää selittää niin menee perille mikä ero hinnalla ja arvolla on ja miten fundamentti asiaan suhtautuu. Miten hinta voi heilua vaikka fundamentit eivät muutu.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=6Mwn9d9MOQA


Ostamalla hyvin valittua koko maailma etf:aa saa maailman markkinan keskituoton. Mikä se keskituotto sitten on, menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta. Jos ei jaksa perehtyä niin keskituotto on minusta hyvä kompromissi.
 
Valtionvelat kasvaa, ehkä EU voisi innovoida jonkun ETF’n niiden ympärille.
On kai noita valtion bondeja sisältäviä etf:ia. vaikka EUNH. ISO4:en sijaan euroalueella asuvalle toisinaan tullut vastaan ehdotuksia saksan vastaavasta. Saksa melko varmasti maksaa velat takaisin.
1785346384378.png
 
Ei edelleenkään ole, koska osakehinnoittelu on stokastinen eikä deterministinen prosessi. Tässä nyt tullaan taas tähän epämääräisyyteen ja väärinkäsityksiin. Jos kohteen A stokastisen komponentin havaittu varianssi tarkastelujaksolla on 0,000000000001 ja kohteen B 10000000000000, niin kumpi on "pärjännyt paremmin"?

2 salkkua voi "pärjätä" yhtä hyvin jos mitataan vain absoluuttisin tuotoin, mutta toinen todellisuudessa "pärjää paremmin" jos sillä saa saman tuoton pienemmällä varianssilla.

Hajautuksen idea nimenomaan on vähentää salkun varianssia nk. lokaalien stokastisten shokkien suhteen, oli ne sitten sektori, alue, yritys ym. kohtaisia. Alunperin nimenomaan yrityskohtaisten suhteen, jolloin yksi suuri kysymys oli montako osaketta takaa tarpeeksi hyvän hajautuksen.
Kansankielellä tarkoitat varmaan riskiä?

Riski voi kohteessa A olla eri kuin kohteessa B, mutta jos B tuottaa paremmin niin se tuottaa silloin paremmin. Se tienattu euro ei muutu jotenkin huonommaksi, jos sen on tienannut "väärällä" tavalla.

Sijoittaja valitsee noista kohteen sen perusteella mistä luulee saavansa parempaa tuottoa. Yhtenä kriteerinä voi olla myös riski, mutta senkin voi sulauttaa osaksi tuohon "luulen saavani tällä parempaa tuottoa" kohtaan.

Vinkkinä sellainen, ettei nuo sun viljelemät sivistyssanat tuo sun viesteihin yhtään lisää uskottavuutta. Ne vaan tekee niistä vaikeammin ymmärrettäviä. Mulle tulee myös sellainen kuva, että opiskelet tätä alaa ja olet juuri nuo hienot termit oppinut ja yrität nyt niillä päteä.
Todellisuus on kuitenkin vähän eri kuin mitä siellä kirjassa sanotaan.
 
Hinta ei ole sama asia kuin arvo. Puhuva pää selittää niin menee perille mikä ero hinnalla ja arvolla on ja miten fundamentti asiaan suhtautuu. Miten hinta voi heilua vaikka fundamentit eivät muutu.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=6Mwn9d9MOQA


Ostamalla hyvin valittua koko maailma etf:aa saa maailman markkinan keskituoton. Mikä se keskituotto sitten on, menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta. Jos ei jaksa perehtyä niin keskituotto on minusta hyvä kompromissi.

jos markkina on tehokas, hinta määrittyy arvosta.

Puhuvalla päällä on aika pessimistinen kuva markkinoiden toiminnasta. En itse jaa ihan noin negatiivista kuvaa.

Kansankielellä tarkoitat varmaan riskiä?

Riski voi kohteessa A olla eri kuin kohteessa B, mutta jos B tuottaa paremmin niin se tuottaa silloin paremmin. Se tienattu euro ei muutu jotenkin huonommaksi, jos sen on tienannut "väärällä" tavalla.

Sijoittaja valitsee noista kohteen sen perusteella mistä luulee saavansa parempaa tuottoa. Yhtenä kriteerinä voi olla myös riski, mutta senkin voi sulauttaa osaksi tuohon "luulen saavani tällä parempaa tuottoa" kohtaan.

Vinkkinä sellainen, ettei nuo sun viljelemät sivistyssanat tuo sun viesteihin yhtään lisää uskottavuutta. Ne vaan tekee niistä vaikeammin ymmärrettäviä. Mulle tulee myös sellainen kuva, että opiskelet tätä alaa ja olet juuri nuo hienot termit oppinut ja yrität nyt niillä päteä.
Todellisuus on kuitenkin vähän eri kuin mitä siellä kirjassa sanotaan.
Sijoittamisessa optimoidaan riskien ja tuoton välillä. Jos matalemmalla riskillä saa saman tuohon kuin korkeammalla, se tienattu euro todellakin on sijoituskontekstissa "huonompi" korkealla riskillä, vaikka saman makkaran sillä saisi kaupasta mitä onnistuneella lottorivilläkin. Tässä ne jyvät erotetaan akanoista ja tuottoja pitäisi vertailla riskikorjattuina jos eri salkkuja halutaan jotenkin järkevästi vertailla. Parhaat sijoittajathan eivät ole niitä jotka saivat 7 oikein lotossa 1 euron lottorivillä, vaikka käyttämällä vain absoluuttista tuottoa mittarina näin voisikin ajatella. Tässä nyt taas sitä todellisuutta.

Mun viesteissäni ei ole ollut mitään erikoisia sivistyssanoja sijoittamisen kontekstissa ja jatkoin vaan toisen käyttäjän jo sinulle perustelemaa asiaa miksi joku "paremmin pärjääminen" on aika epämääräistä kun asia on aika monitahoinen. Sen monitahoisuuden ymmärtämiseen tarvitaan edes käsitteellinen ymmärrys siitä, mitä stokastiikka on ja miten se eroaa determinismistä. Siksi tälläinen käsite on tuotu keskusteluun.

"Todellisuus on kuitenkin vähän eri mitä siellä kirjassa sanotaan", vaikeeta keksiä mitä tällä lausahduksella yrität kertoa vaikka vähän jo osaan arvata.
 
Kurssi nyt 9.88 ja yksi kvartaaliosinko jo tullut. Hyvä sijoitus lyhyellä tähtäimellä.

Nyt haetaan vähän riskiä ja ostettu Largo (LGO) osaketta hintaan 0.85 CAD. Perusteena osakkeen halpa hinta ja vanadiinin kasvava kysyntä isoissa akuissa (datakeskukset ym.) ja terästeollisuudessa. Tämä ei sitten ole mikään osinkosijoittajan valinta vaan ”medium risk high reward” osake. AI auttoi tämänkin löytämisessä.

Salkku +24.59% vuoden alusta.
Välihuutona että arvostan näiden jakamista (varsinkin kun on laitettu rahaa kiinni). Tuo Largo on myös listattuna Nasdaqissa Toronton lisäksi.
 
Tuo Largo on myös listattuna Nasdaqissa Toronton lisäksi.
Joo miettisin kummasta paikasta ostan mutta Kanadan dollari vaikuttaa vakaammalta suhteessa euroon, ei tule niin paljon valuuttalottoa.

Tämä ei maksa osinkoa mutta meneeköhän tällaisissa tapauksissa osingosta sitten ylimääräinen konversio (kuluja) jos menee ostamaan Nasdaqista kun firma on kanadalainen. Jenkkiversio ei ole ADR joten sitä maksua ei mene.

Varmaan pitkälti makuasia kummasta pörssistä ostaa. Vaihtoa on molemmissa.
 
Tulos ja näkymät on kuningas. Meta ja microsoft julkaisivat kvartaaliraportin, osakekurssit menee melko eri suuntaan. Schrödingerin kupla kun sekä paisuu että räjähtää. Molemmat yritykset jatkavat konesalien rakentamista. Microsoft sanoi, että pysyvät kassavirtapositiivisena tämän tilikauden ajan. Seuraavasta tilikaudesta eivät halunneet esittää mitään arvioita.
1785364812207.png

1785364824415.png
 
Lyhyellä aikavälillä markkina on äänestyskone. Pitkillä aikaväleillä palataan fundamentteihin. Videolla asia selitetty oikein hyvin. Terveisin finBuffet!
Molemmilla aikaväleillä jos markkina on verrattain tehokas, hinnat reagoi julkiseen tietoon ja odotuksiin. Siten fundamentit ovat jo hinnoissa heti kun ne julkistetaan. Tälläisellä markkinalla siis indeksisijoittaminen voisi olla järkevää.

Videossa oli monta ongelmaa, mistä suurin ehkä markkinapsykologian painottaminen. Päivän sisäisen hintavaihtelun selittäminen markkinapsyokologialla on hyvin kyseenalainen väite nykyisin, kun valtaosa treidaamisesta on algoritmipohjaista. Psykologia toimii ajurina yleisesti tiettyinä kapeina ajanjaksoina ja ehkä jollain kapeilla sektoreilla pidemmillä aikaväleillä. Muutoin jo pitkään algoritmit on leiponeet hintaan tulevaisuuden odotukset ja saatavilla olevan julkisen tiedon, tämä tulee todennäköisesti entisestään nopeutumaan ja laajenemaan AI-avusteisesti.

Arvon määrittäminen oli myös kovin epämääräistä, ja hinnan ja arvon välinen suhde jää aika pahasti selittämättä. Jää motivoimatta mihin me tarvitaan hinta/markkinajärjestelmää jos se ei nyt sitten kuvastakaan osakkeen arvoa kun arvo perustuu lähinnä johonkin psykologiaan. No, eihän se perustu, nykyisin vielä vähemmän kuin entisaikaan kun jokaisessa treidissä oli ihmiskomponentti mukana joka treidivaiheessa toimeksiannosta itse vaihtoon.

En suosittelisi tuota videota muutoin kuin pitsaesimerkin osalta, mikä nyt oli aika triviaali juttu. Markkinoista puhuessa pitäisi ensisijaisesti painottaa tietoa ja odotuksia, mitkä kiteytyy siihen luurissa vilkkuvaan hintaan, ja toissijaisesti psykologiaa melko varoen.
 
Viimeksi muokattu:
Molemmilla aikaväleillä jos markkina on verrattain tehokas, hinnat reagoi julkiseen tietoon ja odotuksiin. Siten fundamentit ovat jo hinnoissa heti kun ne julkistetaan. Tälläisellä markkinalla siis indeksisijoittaminen voisi olla järkevää.
Haluatko kertoa miten olet voittanut teeseilläsi esim. sp500:en viimeisen 10v ajan sijoittamalla paremmin kuin indeksi? Miten olet oikeasti sijoittanut ja millaisia tuottoja tullut? Mihin olet sijoittanut ja miten osasit ajoittaa paremmin kuin indeksisijoittaja? Aika harva voittaa indeksin niin hauska olisi kuulla miten olet päässyt tähän harvaan eliittien joukkoon.

Momentum ja trendi vie mukanaan ja lyhyellä aikavälillä mennään äänestyskoneena. Pidemmän päälle palataan fundamentteihin. Kun sijoitushorisontti on pitkä esim. 20v niin sillä ei ole mitään väliä miten osake lyhyellä aikavälillä heiluu vaan miten pitkällä aikavälillä indeksi kasvaa tai ei kasva fundamenttipohjaisesti. Esimerkkinä voi katsoa vaikka dot.com kuplaa miten sentimentti karkas käsistä, kupla, kupla puhkes ja missä ollaan nyt. Ei todellakaan markkina ole ollut tehokas sun kuvaamalla tavalla. Äänestyskone jauhaa lyhyellä aikavälillä oli se sitten euforiaa tai dystopiaa riippuen millaisessa markkinassa eletään.

Jos markkina olisi sun kuvaamalla tavalla tehokas niin ei koskaan nähtäisi esimerkiksi kuplien syntymistä ja poksahdusta tai wallstreet bets tyylistä short squeezea tai,...
 
Viimeksi muokattu:
Tuota noin, kirja kiinni ja tsekkaas miten osakemarkkina ... oikeasti ... toimii. Kerro myös miten olet voittanut teeseilläsi esim. sp500:en viimeisen 10v ajan sijoittamalla paremmin kuin indeksi? Miten olet oikeasti sijoittanut ja millaisia tuottoja tullut?

Momentum vie mukanaan ja lyhyellä aikavälillä mennään äänestyskoneena. Pidemmän päälle palataan fundamentteihin. Kun sijoitushorisontti on pitkä esim. 20v niin sillä ei ole mitään väliä miten osake lyhyellä aikavälillä heiluu vaan miten pitkällä aikavälillä indeksi kasvaa tai ei kasva. Esimerkkinä voi katsoa vaikka dot.com kuplaa miten sentimentti karkas käsistä, kupla, kupla puhkes ja missä ollaan nyt. Ei todellakaan markkina ole ollut tehokas sun kuvaamalla tavalla. Äänestyskone jauhaa lyhyellä aikavälillä oli se sitten euforiaa tai dystopiaa riippuen millaisess markkinassa eletään.

Jos markkina olisi sun kuvaamalla tavalla tehokas niin ei koskaan nähtäisi esimerkiksi kuplien syntymistä ja poksahdusta tai wallstreet bets tyylistä short squeezea tai,...
Enemmänkin kirja auki siellä päässä ja nordnetin ym. selfhelp kanavat kiinni, niin pystyy markkinalla näkemäänsä jäsentää aikaisemman tiedon/teorian perusteella. Niissä selfhelp kanaviksi lukemissani melko selviä asioita halutaan jotenkin mystifioida, ja oletan että sieltä termi "äänestyskone" on myös lähtöisin. Terminä ei kovinkaan markkinoita kuvaava, koska markkinoilla ostetaan ja myydään, eikä äänestetä.

En ymmärrä oman salkkuni relevanssia käsitellyn asian kannalta. Asiat voi keskustella asioina. Kuitenkin tiivistettynä oma sijoitushistoria kun sitä kysyit eikä siinä mitään salattavaa ole. 2010- luvun alusta voitin euroopan indeksit aika järjestelmällisesti, ja parina vuonna SP500. Olisi pitänyt myydä huonoja yhtiöitä aikasemmin eikä pitää liian kauaa oli suurin virhe tältä ajalta. 2020- luvun taitteessa purin salkkuani muihin tarpeisiin jättäen vain kullan. Tämä oli mielestäni virhe, sillä olisi pitänyt realisoida vain osa salkusta ja osa kullasta, sillä esim. nvidia oli jo ennen ai-buumia hyvä osake ja myyminen typerää. Kullan realisoin taas tämän vuoden alussa siirtyen takaisin osakkeisiin kun kulta ei enää mielestäni ollut vastasyklinen asset, mitä siltä hain. Tavoite on kerätä nyt n. 15 osakkeen suht defensiivinen salkku. Tällä hetkellä mietin onko Philip Morris ostettava. Alunperin ajattelin ostaa Swedish Match, mutta Philip Morris olikin ostanut tuon sinä aikana kun en ollut osakemarkkinalla. Sen lisäksi halusin AI-position sitä hyödyntäviin (tai sellaisissa kuvittelemissani?) yhtiöihin millä muutakin liiketoimintaa esim. ABB ja Eli-Lilly, ei kuitenkaan suuri.

Takas asiaan. dot.com kuplassa odotukset oli liian korkeat uuden teknologian tuomille tuotoille. Kirjotin jo edellisessä viestissäni, että psykologia toimii ajurina yleisesti tiettyinä kapeina ajanjaksoina ja ehkä jollain kapeilla sektoreilla pidemmillä aikaväleillä. dot.com kupla on tästä hyvä esimerkki, kun oli melko lyhyen ajanjakson ilmiö kapealla sektorilla. AI- saattaa olla tästä esimerkki, tai sitten ei.

Ei kannata siis lyhyehköjen ajanjaksojen perusteella ajatella, että markkinatehokkuutta ei juurikaan olisi, koska kuitenkin on suht pitkiäkin ajanjaksoja näiden hintakuplien tai muiden kriisien välillä. Tai perustella kuten videossa, että jokapäiväinen hintojen vaihtelu selittyisi markkinapsykologialla tietokonetreidauksen aikana. Se on ehkä tässä kontekstissä mielenkiintoinen kysymys AI:n kannalta, tehostuuko tiedon käyttö hinnoittelussa myös niin, että small cap listoilla ei voi tehdä ylituottoa suht yksinkertaisilla analyyseillä. Sehän on tunnettu ja muistaakseni buffetinkin siteeraama ilmiö, että kun pääomat alkaa olemaan niin suuria että pitää siirtyä isoille päälistoille, alkaa olemaan aika vaikeeta saada ylituottoa.

Tässä on myös sellainen diskrepanssi, että jos kokee että markkina on sen verran tehoton, että fundamenttianalyysillä voi tehdä ylituottoa niin indeksisijoittaminen ei silloin ole kovinkaan kannattavaa, ja päinvastoin.
 
Viimeksi muokattu:
Enemmänkin kirja auki siellä päässä ja nordnetin ym. selfhelp kanavat kiinni, niin pystyy markkinalla näkemäänsä jäsentää
mulla on menossa fat fire sijoitusten varassa. Ts. Nahkaa pelissä ja kokemusta.

Jos pystyt voittamaan indeksin niin lienee varallisuus melkoinen ja kannattaa pelata lainarahallakin. Puhe on halpaa, nahka pelissä kallista. Maailma erilainen kun elää kuten saarnaa.
 
mulla on menossa fat fire sijoitusten varassa. Ts. Nahkaa pelissä ja kokemusta.

Jos pystyt voittamaan indeksin niin lienee varallisuus melkoinen ja kannattaa pelata lainarahallakin. Puhe on halpaa, nahka pelissä kallista. Maailma erilainen kun elää kuten saarnaa.
Sivuutit nyt jokseenkin koko viestini relevantin asiasisällön ja aloit kehumaan itseäsi. Omituinen tapa keskustella mun mielestäni.

Avaa nyt sinäkin mitä osakeomistuksia siellä salkussasi on ja omia ajatuksiasi onko fat fire toteutettu kokemuksella ja taidolla tehdyllä stock pickingillä vai ihan omasta selkärangasta repimällä? Mikään pakko ei tietenkään ole ellet halua, en tartte kuvakaappauksia ihan oma kevyt kuvailu tms. Kysymys ei liene mitenkään hävytön koska samoja henkilökohtaisia asioita kysyit juuri äsken minulta.

PS. Mulla oli tuolloin 2010- luvulla n. 2:1 velka/OPO vipu, minkä maksoin pois. Tällä hetkellä ei ole lainaa. Sijoitatko itse velkavivulla?
 
varianssi mittaa riskiä, ei sitä ole tarkoitus syödä.
Varianssi ei mittaa riskiä, vaan kurssin / tuoton vaihtelevuutta. Se on aivan eri asia kuin riski.

Osake joka tuottaa 50% vuosista 1€/v 40% vuosista 10€/v ja 10% vuosista 100€/v, eikä koskaan tappiota on erittäin kovan varianssin osake, mutta samalla matalan riskin osake.
 
Eikös Sharpen luku ole yleinen riskiin suhteutetun tuoton mittari?
Ehkä, mutta sekin on hölmö mittari kun jakajassa on volatiliteetti. Volatiliteetti ylöspäin on positiivinen asia, eikä mikään vältettävä riski, ts. Puolet volasta on hyvä asia ja ylöspäin volatiili osake ei välttämättä ole mitenkään erityisen riskinen mitenkään väkisin.

Tietty jos riskiksi mieltää kaiken arvonmuutoksen sekä alas, että ylös, niin noissa on järkeä.

Minä miellän riskiksi vain omistaja-arvon laskun (tai ehkä inflaatiolle jälkeen jäämisen) ja silloin ylöspäin vola on se mitä haetaan.
 
Ehkä, mutta sekin on hölmö mittari kun jakajassa on volatiliteetti. Volatiliteetti ylöspäin on positiivinen asia, eikä mikään vältettävä riski, ts. Puolet volasta on hyvä asia ja ylöspäin volatiili osake ei välttämättä ole mitenkään erityisen riskinen mitenkään väkisin.

Tietty jos riskiksi mieltää kaiken arvonmuutoksen sekä alas, että ylös, niin noissa on järkeä.

Minä miellän riskiksi vain omistaja-arvon laskun (tai ehkä inflaatiolle jälkeen jäämisen) ja silloin ylöspäin vola on se mitä haetaan.
Onhan volatiili osake aina lyhyellä tai millä välillä tahansa riskialttiimpi kuin tasaisesti puksuttava. Harvoin (=ei koskaan) volatiliteetti on pelkästään ylöspäin.
 
Ehkä, mutta sekin on hölmö mittari kun jakajassa on volatiliteetti. Volatiliteetti ylöspäin on positiivinen asia, eikä mikään vältettävä riski, ts. Puolet volasta on hyvä asia ja ylöspäin volatiili osake ei välttämättä ole mitenkään erityisen riskinen mitenkään väkisin.

Tietty jos riskiksi mieltää kaiken arvonmuutoksen sekä alas, että ylös, niin noissa on järkeä.

Minä miellän riskiksi vain omistaja-arvon laskun (tai ehkä inflaatiolle jälkeen jäämisen) ja silloin ylöspäin vola on se mitä haetaan.
Ylipäätänsä tommoset hyvin yksinkertaiset arviot aiheuttaa närää kun kyseessä on äärimmäisen monimutkainen järjestelmä. Varsinkin jos otetaan pari lukua tai sovitetaan joku toisen asten funktio ja sitten sitä kutsutaan joksikin merkittäväksi, kuten riskiksi.

Olen samoilla linjoilla siinä että *riski* on paljon fundamentaalisempi; menettääkö merkittävästi rahaa ja/tai jääkö jälkeen muusta markkinasta. Toki Sharpe antaa jonkin arvion mikä voisi olla menetys jos kaikki jatkuu kuten ennenkin ja myy satunnaisella hetkellä. Silti jokin firma voi tehdä tasaista tulosta kunnes liiketoimintamalli hajoaa, tätä kutsuisin enennemmin itse (yhdeksi) riskiksi eikä sitä näe kursseista.

Tai kuten Big Short asian esittää (Burry):
He gave a talk in which he argued that the way they measured risk was
completely idiotic. They measured risk by volatility: how much a stock or
bond happened to have jumped around in the past few years. Real risk was not
volatility; real risk was stupid investment decisions. "By and large," he later
put it, "the wealthiest of the wealthy and their representatives have accepted
that most managers are average, and the better ones are able to achieve
average returns while exhibiting below-average volatility. By this logic a
dollar selling for fifty cents one day, sixty cents the next day, and forty cents
the next somehow becomes worth less than a dollar selling for fifty cents all
three days. I would argue that the ability to buy at forty cents presents
opportunity, not risk, and that the dollar is still worth a dollar."
 
Onhan volatiili osake aina lyhyellä tai millä välillä tahansa riskialttiimpi kuin tasaisesti puksuttava. Harvoin (=ei koskaan) volatiliteetti on pelkästään ylöspäin.
Miksi olisi?

Tai siis jos osake menee ylös, miksi jonkun luonnonlain mukaan sen alas meno olisi jotenkin todennäköisempää kuin osakkeen joka on vaan ollut paikallaan?
 
Miksi olisi?

Tai siis jos osake menee ylös, miksi jonkun luonnonlain mukaan sen alas meno olisi jotenkin todennäköisempää kuin osakkeen joka on vaan ollut paikallaan?
Nyt sitten kaipaan vinkkejä osakkeista, jotka menevät takuuvarmasti isolla kulmakertoimella pelkästään ylöspäin :)
 
Nyt sitten kaipaan vinkkejä osakkeista, jotka menevät takuuvarmasti isolla kulmakertoimella pelkästään ylöspäin :)
Mikä vaan firma jolla on suuria tuotto-odotuksia, mutta nissä on myös suurta epävarmuutta. Jos epävarmuus poistuu -> osake voi pomppata radikaalisti ylöspäin, mutta ei se mitenkään välttämättä lisää firman riskisyyttä.

Tyyliin jos sulla on lääketuotekehitystä tekevä firma jolla on lupaava lääke tuotekehityksessä ja odotetaan tutkimustuloksia ennenkuin tiedetään että onko siitä mihinkään. Markkina voidaan arvioida miljardien arvoiseksi, mutta ennen tuloksia jengi arvottaa mahikset onnistumiseen 10%:iin -> se rajoittaa tuotto-odotusta aika paljon. Hyvän phase-2 tutkimustuloksen jälkeen onnistumismahis voi nousta ihan hyvin 10 -> 50% tjsp.

Vola on hirveä ja pikemminkin voisi sanoa, että firman omistamisen riski on pienentyy kun moni pieni firmahan voi mennä vaikka konkkaan jos se yksi tuotekehitysprojekti epäonnistuu.

--
Tai ihan vaan joku Nokia vs. Ericsson kilpailevat jostain AT&T:n 5G kaupasta. Se kumpi sen kilpailun voittaa saa oletettavasti pompun kurssiinsa ja vastaavasti se häviävä sitten pudotuksen. Periaatteessa kumpikin firma kokee saman volatiliteetin, mutta onko voittaja jotenkin yhtäkkiä riskisempi, väittäisin että ennemminkin päinvastoin.
 
Molemmat voi olla oikeassa. En tiedä sellaista maailmaa missä voi epävarmuuden poistaa. Vaikka tuote on kuinka hyvä voi mikä tahansa asia tulla eteen. Heitetään vaikka kilpailu vrt novo nordisk.

5 eur karkki vs 50eur karkki. Riskisyys vertailusta. toisen riski on 5eur kun toisen 50 eur. miettii että vola lasketaan historiasta ja jos historiaa ei pitäisi pitää takeena tulevaisuudelle. se on puhdas uskomus asia.
minusta maailma on täynnä uskomus ansoja, jos osake on 0.03eur ja sijoitat n 30 k eur saat jopa miljoona osaketta. Huikeeta!
senttiosake voi synnyttää erinäisiä tunteita onnistumisesta. Eihän osake voi olla alle 0.01 eihän.. joten sijoittaja tekee herkästi virheellisen päätelmän mikä on maksimi lossi. Nopeasti näyttäää että voisi vain häivitä komanneksen ja rajaton nousu edessä. Täydellinen mindfuck ansa.

Osakehinnat määritellään joka päivä. Tunteet edellä ihmiset tekevät ostopäätöksiä. Markkinahinta on aina oikea hinta jokaisena päivänä. Aina on huono päivä myydä tai ostaa. Miettii että jos myy niin joku toinen ostaa. Myin nokiat 14e kpl hinnalla varmaa ihan paska diili ostajalle. Ostan takaisin jos kun tulee 4.5e tasoille. vola ihan vain ostajien ja myyjien päinvastaisesta tekemisestä.

Miettikää että jotkut laittaa suurimman osan omaisuudesta kiinni kryptoihin. Asia joka ei tuota tietääkseni mitään tuotteena. dogecoin turmp coin mitä näitä nyt on. :hmm: järki ihmisestä on hyvin lyhyt matka tunneihmiseksi.
 
Sivuutit nyt jokseenkin koko viestini relevantin asiasisällön ja aloit kehumaan itseäsi. Omituinen tapa keskustella mun mielestäni.

Avaa nyt sinäkin mitä osakeomistuksia siellä salkussasi on ja omia ajatuksiasi onko fat fire toteutettu kokemuksella ja taidolla tehdyllä stock pickingillä vai ihan omasta selkärangasta repimällä? Mikään pakko ei tietenkään ole ellet halua, en tartte kuvakaappauksia ihan oma kevyt kuvailu tms. Kysymys ei liene mitenkään hävytön koska samoja henkilökohtaisia asioita kysyit juuri äsken minulta.

PS. Mulla oli tuolloin 2010- luvulla n. 2:1 velka/OPO vipu, minkä maksoin pois. Tällä hetkellä ei ole lainaa. Sijoitatko itse velkavivulla?
Tarina löytyy FIRE-ketjusta. Salkussa osinko etf:ia, maailmaindeksiä, qqq ja sp500. Jotain yksittäisiä osakkeita on vielä isoja positioita mitä myyn vuosittain pois ja siirrän etf:iin rahaa. Mulle riittää pitkälle aikavälille indeksituotto(myös ne vuodet kun indeksi menee alaspäin ja tulee negaa salkkuun), osingot takaa elämän ellei tule joku www3+asteroidi iskee maailman missä tilanteessa ei edes bunkkerin ostaminen pelasta. Lainankorot täällä sellaiset ettei näiden mun sijoitusten tuotoilla kannata lähteä lainahommiin, riski/tuotto ei kohtaa. Suurin riski mun salkussa qqq/sp500 joiden uskon menestyvän, koska olen AI-tuuletin. Teeseistä pitkistä aikajanoista ja ai:sta kirjoittanut niin paljon ketjuun, että tästä tuskin löytyy uusia kulmia oli sitten puolesta tai vastaan.

Viime vuonna elinkulujen jälkeen tuotto koko salkulla 21%. Tänä vuonna oletettavasti vähemmän kun riskisempiä positioita myyty vähemmäksi ja ostettu osinkoa tilalle. En sijoita mitään niin, että ajatus on pidän tuota kuukaudem, vuoden, ajatusmaailma 5v, 10v, 20v, hauta tasolla. Päivittäiset, vuosittaiset heilunnat on vain kohinaa.

Mites sinulla, megavoittoja vuosittain ja indeksi on nöyryytetty? Jos et halua omaa sijoitus strategiaa aukaista niin onko joku tunnettu menestyvä sijoittaja joka tekee samalla tavalla kuin sinä? Statistiikka kuitenkin se, että hyvin harva pitkillä aikajanoilla(5v, 10v, 20v,...) voittaa indeksituoton, yksisarviset on harvassa.

---

Mun pointti maailmaindeksistä koko ajan ollut se, että jos ei tiedä paremmin ja jaksa perehtyä erittäin syvällisesti niin mikä olisi parempi vaihtoehto kuin käyttää 4h eri maailmaindeksien vertailuun ja valita niistä yksi pienisivukuluinen mihin lähtee sijoittamaan. Mikä on tätä parempi vaihtoehto aloittelijalle joka ei laita aikaa sisään työkuukausien ja työvuosien edestä?
 
Viimeksi muokattu:
Takas asiaan. dot.com kuplassa odotukset oli liian korkeat uuden teknologian tuomille tuotoille.
Ei kyllä ehkä ollut. Jos mietin kaikkea mitä silloin kuuli pohdintana niin iso osa on kyllä toteutunut, ja vielä enemmänkin.

Mut mikä meni ihan pieleen:
- Arviot aikajanoista kun tuotot realisoituu
- Arviot siitä, ketkä tulee keräämään rahat hyvillä katteilla vs myyvät bulkkia
- Ylipäätänsä arviot siitä kuka ne tuotot saa

Esimerkkinä siis vaikkapa konsepti siitä että netin käyttäjät surffaisivat portaalin tms gatewayn kautta ja käytännössä sitä hallinnoiva firma hallinnoi internettiä… Toi on pitkälti toteutunut sosiaalisen median kanssa, mut kuplan aikaan vaikkapa Telia oli vakuuttunut siitä että he olisivat tuo portinvartija ja arvostukset sen mukaiset.

Samoin perus infraa tuottavat firmat kuvittelivat vallottavansa maailman, harva onnistui (mut ainakin jotkut). En yllättyisi vaikka moni joka vaikuttaa nyt seksikkäältä AI firmalta on sitten kuin HP, Sun tai Cisco ennen IT kuplaa…
 
Miettii dot.com kuplan jälkeistä aikaa niin massiivinen osa talouskasvusta liittyy tavalla tai toisella nettiin. Ei älypuhelimet, alustatalous, nettikaupat, sosiaalinen media, video/musiikkistriimaus, online/free2play pelit(miktroransaktiot), pilvipalvelut yrityksille jne. olisi tapahtuneet ilman nettiä. Tästä löytyy myös syy miksi pidän etf:sta kun ei tarvi ottaa kantaa onko se yritys x,y,z vai infra vs. palvelut vs. jokin uusi mistä tuotto löytyi. Pitkällä horisontilla kun liikenteessä niin ei tarvi edes sitä miettiä onko se tänä vuonna vai 5v päästä vaiko 20v aikajanalla.

Suomessa tokia asia näyttää erilaiselta kun suomi vetänyt hudin viimeisen 20v talouskasvusta. Ajettu alas vain vessapaperintekemistä viimeiset 20v ja köyhdytty suhteessa moniin muihin maihin. Wolttaamisestakin valuu rahat doordash:lle ja siten sp500:een versus olisi suomalainen palvelu josta voitot pysyvät suomessa.

Muistan 90-luvun lopulla kun ihmettelin amazon.com:ia mistä työpaikalle tilattiin kirjoja. En tajunnut sillon, kauas on mennyt amazon/online niistä ajoista. Tässä toinen syy miksi pidän etf:sta, muistan ison määrän tapauksia missä en ole tajunnut. Toinen hyvä esimerkki missä vedin hudin vaikka mietittiin asiaa työkavereiden kanssa paljon oli facebookin IPO. Ei pystynyt tajuamaan miten facebookin mainosbisnes voi raketoida.
 
Viimeksi muokattu:
Miettii dot.com kuplan jälkeistä aikaa niin massiivinen osa talouskasvusta liittyy tavalla tai toisella nettiin. Ei älypuhelimet, alustatalous, nettikaupat, sosiaalinen media, video/musiikkistriimaus, online/free2play pelit(miktroransaktiot), pilvipalvelut yrityksille jne. olisi tapahtuneet ilman nettiä. Tästä löytyy myös syy miksi pidän etf:sta kun ei tarvi ottaa kantaa onko se yritys x,y,z vai infra vs. palvelut vs. jokin uusi mistä tuotto löytyi. Pitkällä horisontilla kun liikenteessä niin ei tarvi edes sitä miettiä onko se tänä vuonna vai 5v päästä vaiko 20v aikajanalla.

Suomessa tokia asia näyttää erilaiselta kun suomi vetänyt hudin viimeisen 20v talouskasvusta. Ajettu alas vain vessapaperintekemistä viimeiset 20v ja köyhdytty suhteessa moniin muihin maihin. Wolttaamisestakin valuu rahat doordash:lle ja siten sp500:een versus olisi suomalainen palvelu josta voitot pysyvät suomessa.

Muistan 90-luvun lopulla kun ihmettelin amazon.com:ia mistä työpaikalle tilattiin kirjoja. En tajunnut sillon, kauas on mennyt amazon/online niistä ajoista. Tässä toinen syy miksi pidän etf:sta, muistan ison määrän tapauksia missä en ole tajunnut. Toinen hyvä esimerkki missä vedin hudin vaikka mietittiin asiaa työkavereiden kanssa paljon oli facebookin IPO. Ei pystynyt tajuamaan miten facebookin mainosbisnes voi raketoida.
Wolt tekee joka vuosi isot tappiot joyen ihan hyvä että saivat myytyä ulkomaille. Tosin ulkomaille on päätynyt monen hyvän voitollisenkin yrityksen taival.
 
Wolt tekee joka vuosi isot tappiot joyen ihan hyvä että saivat myytyä ulkomaille. Tosin ulkomaille on päätynyt monen hyvän voitollisenkin yrityksen taival.
Yleinen virhekäsitys ajatella tappion tekemistä pahana asiana kun ei ymmärretä kasvuyrityksen mekaniikkaa ja miten voitto tehdään pidemmällä aikajanalla. Wolt voisi tehdä hyvin voittoa lopettamalla kasvun ja uusiin asioihin satsaamisen + sisäiset kikat millä tulosta siirretään suotuisan verotuksen maihin(doordash omistaa woltin). Wolt tai siis oikeasti doordash kannalta skaalan saavuttaminen, markkina #1 asema globaalisti, satsaukset autonomisiin toimituksiin ja talon sisällä rakennettuihin robotteihin tärkeämpiä kuin optimoida 2026 kvartaalitulokset. Pitkä perspektiivi vs. tänään.

Jossain kohtaa kun doordash:lla(ts. sisältää wolt) voi olla erittäin merkitsevä asema toimituksissa, robottiavusteiset toimitukset siellä missä saa/toimii ja rahaa ei laiteta kasvuun niin on aika kuoria voitot. Siinä kohtaa toki argumentti on "osake on liian kallis, olisi pitänyt ostaa 10v aikaisemmin".

Ja edelleen tykkään etf:sta, kun mun ei tarvi miettiä onko se doordash, instacart, amazon/walmartin oma palvelu vai kuka kun vie markkinan. ETF:t missä satsaan robotiikka/AI:hin kattaa kotitoimitukset ilman että mietin mikä spesifinen firma olisi voittamassa tai häviämässä.

1785423808688.png

1785423882888.png

 
Viimeksi muokattu:
Tulos ja näkymät on kuningas. Meta ja microsoft julkaisivat kvartaaliraportin, osakekurssit menee melko eri suuntaan. Schrödingerin kupla kun sekä paisuu että räjähtää. Molemmat yritykset jatkavat konesalien rakentamista. Microsoft sanoi, että pysyvät kassavirtapositiivisena tämän tilikauden ajan. Seuraavasta tilikaudesta eivät halunneet esittää mitään arvioita.

Microsoftia olen lisännyt vaan. Microsoft on alkanut erottautumaan muista ja niillähän on 3 tekoälymallia vyön alla. OpenAi, Copilot ja Mistral (Euroopan uusi tulokas). Metan surkeuden on nähnyt jo jonkun aikaa, huono toimari ja taitaa olla alaisetkin samaa luokkaa.
 
Miettii dot.com kuplan jälkeistä aikaa niin massiivinen osa talouskasvusta liittyy tavalla tai toisella nettiin. Ei älypuhelimet, alustatalous, nettikaupat, sosiaalinen media, video/musiikkistriimaus, online/free2play pelit(miktroransaktiot), pilvipalvelut yrityksille jne. olisi tapahtuneet ilman nettiä.
Jep, tämä oli vähän mun pointtina yllä. Usein kun puhutaan kuplasta jonkun aiheen ympärillä ajatellaan sen tarkoittavan että oltiin väärässä siitä kuinka paljon sillä aiheella tullaan tienaamaan.

Internet mullisti asiat ja sen osalta oltiin ihan oikeassa. Sonera Plaza sitten vähemmän…
 
Ehkä, mutta sekin on hölmö mittari kun jakajassa on volatiliteetti. Volatiliteetti ylöspäin on positiivinen asia, eikä mikään vältettävä riski, ts. Puolet volasta on hyvä asia ja ylöspäin volatiili osake ei välttämättä ole mitenkään erityisen riskinen mitenkään väkisin.

Tietty jos riskiksi mieltää kaiken arvonmuutoksen sekä alas, että ylös, niin noissa on järkeä.

Minä miellän riskiksi vain omistaja-arvon laskun (tai ehkä inflaatiolle jälkeen jäämisen) ja silloin ylöspäin vola on se mitä haetaan.
Volatiliteetilla ei ole suuntaa. Se "suunta" on oikeasti tuotto-odotus, joka laitetaan Sharpen luvun osoittajaan eli yläkertaan. Volatiliteetissa on sitten mukana se "kaikki muu", jota pelkällä tuotto-odotuksella ei voi kuvata. Vähän niin kuin elektroniikassa sähkön voi jakaa tasajännite- ja vaihtojännitekomponentteihin. Jälkimmäinen menee määritelmän mukaisesti yhtä paljon ylös kuin alas.

Jos sulla on osake, joka tuplaa arvonsa joka päivä, niin kyseessä ei ole mikään ylöspäin volatiili osake, vaan päinvastoin kysessä on osake, jonka volatiliteetti on nolla.

Miksi olisi?

Tai siis jos osake menee ylös, miksi jonkun luonnonlain mukaan sen alas meno olisi jotenkin todennäköisempää kuin osakkeen joka on vaan ollut paikallaan?
Tämä ja seuraava viestisi on sinällään ihan järkevää pohdintaa volatiliteetista ja siitä, miten se liittyy riskiin. Itse ajattelin niin, että volatiliteetti on hyvä mittari riskille, mutta vain silloin, jos muut ominaisuudet (eli lähinnä tuotto-odotus) niissä vertailtavissa asioissa on lähellä toisiaan.

Jos sulla on osake, joka ensimmäiset 9 vuotta tekee tasaista yhden prosentin vuosituottoa ja kymmenentenä vuonna nousee 100%, niin silloin lopussa tosiaan volatiliteetti nousee eli "huononee". Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alas meneminen muuttuisi todennäköisemmäksi. Se huononeminen selittyy sillä, että nyt sitä osaketta verrataan sellaisiin osakkeisiin, joiden tuotto-odotus on jossain kymmenen prosentin paikkeilla (tai no vähän alle, en jaksa laskea mikä se tarkka luku on, mutta joku ykköstä suurempi luku kuitenkin). Tässä kerhossa se sun osake ei enää ole täydellinen: jos historiaan on uskominen, niin 90% vuosista tuotto jää selvästi alle ryhmän keskiarvon, eli osakkeeseen selkeästi liittyy jokin riski, varsinkin jos sijoitushorisontti on rajallinen. Ennen viimeistä vuotta oltiin tilanteessa, jossa tällä osakkeella ei ollut mitään riskiä, vaan se tuotti tasaisen varmasti sitä yhden prosentin vuosituottoa, johon sitä osaketta silloin verrattiin.
 
En ole ihan varma ehtikö olla jo täällä:

Isot firmat kikkailee lainansa että ei näkyisi kaikki julki.
Ai kuplan puolesta puhujat varmasti käyttävät argumentissaan ja vastaan väittävät että on normaalia liiketoimintaa ulkoistaa lainat riskienhallintana.
 
En ole ihan varma ehtikö olla jo täällä:

Isot firmat kikkailee lainansa että ei näkyisi kaikki julki.
Ai kuplan puolesta puhujat varmasti käyttävät argumentissaan ja vastaan väittävät että on normaalia liiketoimintaa ulkoistaa lainat riskienhallintana.
Laina on ihan hyvä työkalu. Nyt menossa tuloskausi, aika hyvin on fiksusti asioita tekeviä firmoja palkittu ja toiset saaneet risuja. Amazon, microsoft fiksuja, google+meta sai turpaan. Ei ole sellaista että kaikki kohdeltaisiin samalla tavalla, tulos ja data määrittelee.

Esim. microsoft ja amazon niin pilvipuolella järjetön kasvu. Kasvua rajoittaa se, että konesalikapasiteettia ei ole yhtä paljon kuin kysyntää.

Vaikea voittaa tai olla edes mukana jos ei osallistu. Takamatkalta ei AI frontier peliin pääse mukaan sen enempää kuin voisi tänä päivänä tehdä metan haastavan sosiaalisen median tai android/ios:in haastavan mobiilialustan. Kaikki eivät tule pärjäämään. Edelleen liputan etf:ien puolesta niin ei tarvi arvata kuka on ai-pelin voittaja, voittaja on indeksissä, jos joku vetää todella rumastu nurin niin poistuu indeksistä ja uutta nousee tilalle. Toki tällä keinoin ei maksimoi voittoa, mutta ei myöskään maksimoi tappiota.

1785499790246.png

Amazon’s cloud segment grew faster than analysts had predicted in the second quarter, with revenue increasing almost 37%, marking the strongest expansion since 2021.
 
En ole ihan varma ehtikö olla jo täällä:

Isot firmat kikkailee lainansa että ei näkyisi kaikki julki.
Ai kuplan puolesta puhujat varmasti käyttävät argumentissaan ja vastaan väittävät että on normaalia liiketoimintaa ulkoistaa lainat riskienhallintana.
Jos tuota halua katsoa parhain päin niin erillisyhtiön (special purpose vehicle) käyttäminen jakaa riskiä muille. Toisesta näkökulmasta tarkoitus on piilottaa velka ja riski taseesta.

Yksi kuplan ominaisuuksista (jos sellaisen puolesta haluaa argumentoida) on läpinäkymättömät ja toisiinsa kytkeytyneet velat/rahoitus, ts. piilotettu ja systemaattinen riski.
 
Mitäs tykkäätte, Suomen talous nousee kohisten (lehtiotsikoiden mukaan), mutta pörssikurssit ovat laskeneet jo kaksi kuukautta. Piristyykö kun ihmiset palaavat lomilta, vai painaako Persianlahden sota edelleen pörssitoimintaa?
 
Mitäs tykkäätte, Suomen talous nousee kohisten (lehtiotsikoiden mukaan), mutta pörssikurssit ovat laskeneet jo kaksi kuukautta. Piristyykö kun ihmiset palaavat lomilta, vai painaako Persianlahden sota edelleen pörssitoimintaa?
2kk on kuitenkin aika lyhyt aika. Vuoden saldo on +28% (OMXHGI) eli todella kova nousu vaikka siinä on mukana tuo parin kuukauden laskettelu. Ja talous nousee ihan tilastojen mukaan, ei vain otsikoiden. Yksityinen kulutus kasvussa, vienti ja investoinnit kasvussa, työn tuottavuus parantunut (Suomen talous yllätti ekonomistit – kolme lupaavaa merkkiä). Uskon että laivan on kääntymässä. 6kk päästä työttömyys lähtee laskuun ja loputon nousu alkaa!

"I want to believe!"
 
^ tietty haistelen josko jo olisi aika ostaa suomi-osakkeita/rahastoja vai seuraisiko tilannetta vielä hetken.. :-D
 
Tämä ja seuraava viestisi on sinällään ihan järkevää pohdintaa volatiliteetista ja siitä, miten se liittyy riskiin. Itse ajattelin niin, että volatiliteetti on hyvä mittari riskille, mutta vain silloin, jos muut ominaisuudet (eli lähinnä tuotto-odotus) niissä vertailtavissa asioissa on lähellä toisiaan.

Itse ajattelen volatiliteettia satunnaisena. Siinä tuhotaan ylivarmoja optioita molemmissa päissä heiluriliikettä eli siellä missä epävarmuus on suurimmillaan.

Kospista voi katsoa sen äärimmäisen muodon. Arvattavaksi muodostunut sulake-nousu-sulake kanava putosikin nousun feikaten kaksi kertaa peräjälkeen sulakkeita vastaan.

Sitten siinä perheenisät siirtyivät "varmoihin" X10 shortteihin ja kappas, tehtiinkin markkinahistorian kovin indeksitason päivänousu +17%. Ennustappa sellaisia sitten. On aika jännä että sulakkeita on laitettu alaspäin, muttei ylöspäin.
 
  • Tykkää
Reactions: tim
^ tietty haistelen josko jo olisi aika ostaa suomi-osakkeita/rahastoja vai seuraisiko tilannetta vielä hetken.. :-D
Sitä en tiedä mihin suuntaan Suomi on nyt menossa, mutta noita olisi pitänyt ostaa silloin 2024 loppupuolella kun FUD oli pahimmillaan ja kirjoittelin tännekin että voisi olla hyvä ostaa. Jäin sitten odottelemaan, että josko vielä laskisi vähän, niin jäi sitten lopulta ostamatta. Vieläkin vähän harmittaa kun oli niin täydellinen kontrasijoittajan paikka, mutta jäi käyttämättä.
 
Sitä en tiedä mihin suuntaan Suomi on nyt menossa, mutta noita olisi pitänyt ostaa silloin 2024 loppupuolella kun FUD oli pahimmillaan ja kirjoittelin tännekin että voisi olla hyvä ostaa.
Niin, se hajauttaminen kannattaa. ( tällä kertaa) Tuostakaan ei olisi päässyt nauttimaan jos kaikki olis ollut vaan jossain maailmaindeksissä.

Toki hahauttamalla pääset nauttimaan useammasta alamäestäkin tilaisuuden tullen:)
 
Niin, se hajauttaminen kannattaa. ( tällä kertaa) Tuostakaan ei olisi päässyt nauttimaan jos kaikki olis ollut vaan jossain maailmaindeksissä.

Toki hahauttamalla pääset nauttimaan useammasta alamäestäkin tilaisuuden tullen:)
Itsellä ei niinkään hajauttaminen ollut se motiivi vaan että Suomen pörssi oli silloin niin vihattu.
 
Tuostakaan ei olisi päässyt nauttimaan jos kaikki olis ollut vaan jossain maailmaindeksissä.

Ei noinkaan. Kyllä maailmaindeksi hajauttavat myös Suomeen. Esim. SPYI:ssä on parisenkymmentä Suomi-firmaa. Toki pienellä painolla tuhansien yritysten joukossa, mutta on silti. Toisessa ääripäässä sitten yhden kortin osakepoiminta, jossa veikataan se voittava hevonen oikein, että "päästään nauttimaan" sen noususta ja romahduksesta. Jätän suosiolla väliin.
 
Ensimmäinen(?) AI-kuplan uhri. Vipua liikaa niin pankki soitti ja meinas käydä huonosti. CNBC:n artikkeli mielenkiintoista luettavaa, jännä tyyppi ja säädöt.
1785517801905.png

The near-collapse of Situational Awareness coincides with the hedge fund manager’s wedding, set for this weekend, sources told CNBC’s David Faber. Aschenbrenner is engaged to Avital Balwit, chief of staff for Anthropic CEO Dario Amodei, according to a Fortune profile.
 
Parempi että tässä vaiheessa otetaan ilmoja pois, mieluiten näkisin tekoälyn kehittyvän ilman poksahdusta. Suunta on helvetin hyvä ja jos hyperskaalaajat ovat pelimiehiä ne vetäisevät vähän mattoa sirutuottajien alta. Itse arvelen tästä hyperskaalaajien tuplausta, eli maton vetäisy ja tehdään paremmat uudet diilit (pienempi capex tai parempi tuotto capexille).

Valmistaja on paskin asema maailmassa, parhaat hillot tehdään aineettomalla monistettavalla tuotannolla.
 
Parempi että tässä vaiheessa otetaan ilmoja pois, mieluiten näkisin tekoälyn kehittyvän ilman poksahdusta. Suunta on helvetin hyvä ja jos hyperskaalaajat ovat pelimiehiä ne vetäisevät vähän mattoa sirutuottajien alta. Itse arvelen tästä hyperskaalaajien tuplausta, eli maton vetäisy ja tehdään paremmat uudet diilit (pienempi capex tai parempi tuotto capexille).

Valmistaja on paskin asema maailmassa, parhaat hillot tehdään aineettomalla monistettavalla tuotannolla.
Tietty AI (jos sitä myydään laskennan kanssa kuten hyperskaalajat ja isoimmat AI pajat tekee) ei varsinaisesti ole aineetonta monistettavaa tuotantoa paitsi jos ajatellaan että sähkökin on aineetonta monistettavaa tuotantoa.

Perinteisissä pilvipalveluissa ja verkomainonnassakin on tietty omat rautakustannuksensa, mutta se on todella marginaalista ja katteet ovat aika sfääreissä verrattuna AI:hin.
 
No ei kaikki noi ”super voitolliset” firmat olleet kuitenkaan heti voitollisia. Toki monen kohdalla se ei välttämättä ollut palvelun tuottamisen kustannus joka toi niin paljon kustannuksia, mut kuitenkin on aika normaalia kasvaa vuosia ennen kuin tosissaan lähdetään tuottamaan voittoa.
 
No ei kaikki noi ”super voitolliset” firmat olleet kuitenkaan heti voitollisia. Toki monen kohdalla se ei välttämättä ollut palvelun tuottamisen kustannus joka toi niin paljon kustannuksia, mut kuitenkin on aika normaalia kasvaa vuosia ennen kuin tosissaan lähdetään tuottamaan voittoa.
Onhan keskukset tietty jossain kohtaa tehty ja piirit jossain kohtaa maksettu, mutta hetki menee. Googlella 900 miljardia tulevaa investointia jo sovittu, Meta:lla 700 miljrdia. Amazon ja MS varmaan samoissa ja siihen sitten SpaceX, Oraclet yms. päälle. Ei ihan parissa vuodessa olla positiivisissa kassavirroissa eikä raudan hinta laskussa vaikka tulokset näyttää hyvältä (kun näitä investointeja ei tosiaan about yhtään tällä hetkellä poisteta kirjanpidossa)

 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 675
Viestejä
5 312 226
Jäsenet
84 313
Uusin jäsen
einoantti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom