Ryu ga Gotoku 6 (PS4)

[levysukka]

https://en.wikipedia.org/wiki/Yakuza_6

Kun nollan länsijulkaisua vielä odotellaan (ensi kuussa ja vain PS4:lla), niin Yamaton pojat (ja kinkit sekä pian korealaiset) pelaavat jo kutosta.
Famitsun kokonaispistearvio: 39/40 (nolla sai 36/40.)

Palaan asiaan läpipeluun jälkeen..

 

[laurentius]

Yakuza 6 ja Kiwami molemmat julkaistaan lännessä PS4 sekä fyysisinä, että digitaalisina versioina.

http://www.eurogamer.net/articles/2016-12-03-yakuzas-ps4-remake-is-coming-to-the-west

 

[levysukka]

Katos vaan, pitääpä korjata.

 

[laurentius]

Joo, upea juttu että saadaan noi tänne myös

 

[levysukka]

No niin, päätarina pelattu lävitse ja en voi kyllä juuri kehua.

Suorituskyky on välillä uskomattoman huono, siis ruudunpäivitys sakkaa pahemmin kuin kiertely Kamurochossa nollan PS3-versiossa tai vitosessa Sapporossa (vai mikä se talvinen kaupunki olikaan, en muista) eli laahustetaan lähempänä 20 kuvaa sekunnissa kuin kolmeakymmentä valtaosa ajasta. Tappelusysteemiä on taas muutettu enkä keksi mikä siinä olisi parempaa kuin nollassa (jossa kaikkia kovimpia liikesarjoja ei saa kuin tienaamalla rutosti, varsinkin kun huomioi tappelutyylejä olevan kolme - tai neljä - kummallakin hahmolla. Kovimmat taidot tekee siis pelistä naurettavan helpon ja siksi on hyvä, että niitä ei ihan heti ja helposti saa käyttöön.)
Onhan peli jokseenkin kauniimpi kuin nollan tai Kiwamin PS4-versiot, mutta mielummin suorituskyky kuin karkki ja kaksi edellä mainittuhan pyöri pääosin kuin rasvattu puolukka perseessä 60 kuvaa sekunnissa.

Muilta teknillisiltä ominaisuuksilta laahataan länsimaisia pelistudioita varmaan vuosikymmen jäljessä ja tähän onkin nyt yritetty käyttöliittymän (joka toi mieleen tietysti geeteeaanelosen) ja esim. fysiikoiden osalta napata näkyvimpiä länkkäripeleissä esiintyviä ominaisuuksia ja eihän se nyt ihan nappiin ole mennyt, varsinkin kun käyttöliittymien kehityssuunta on länkkäripeleissä ollut sanalla sanoen paska. Nollan ja Kiwamin käyttöliittymät ovat vielä rehellisesti 'vanhanmallisia' eli irrallaan itse pelimaailmasta, joka on lähes poikkeuksetta hyvä asia.

Mitään nollan tapaista, piikkinä Kiryun takapuolessa olevaa pahista tästä ei löydy, jolla oli vähän sama vaikutus kuin tyranteilla BH/RE:eissä.
Ja taaskaan ei pelistä löydy yhtään miellyttävää rallia, sitä samaa suhinaa kuin kolmosessa ja vitosessakin (nelosessa on pari hyvää tappelumusiikkia, useampi hyvä tunnelmanluojabiisi ja kakkosessa samoin, mutta tuplasti ja nollassa on taas sarjan ainoa lähes kauttaaltaan siedettävä ääniraita - jopa yksi keeneripuhemusiikin kaltainen biisi on siedettävä - ja varsinkin parit pomobiisit on erinomaisia.)

Toivottavasti Sega nyt vihdoin tajuaa kuopata tämän sarjan ja varsinkin pelisarjan päähahmon. Olis nimittäin korkea aika.