Ruohonleikkurit, moottorisahat ja muut pihapäristimet

1781436417897.jpeg

??
 
Onnittelut.
Käynnistyksestä puheen ollen, onko jotain jippoa millä tommonen stigan paske lähtisi helposti käyntiin. Tulppa vaihdettu, ilmansuodatin puhdistettu, kaasuvaijeri pitäisi olla ok, öljyt vaihdettu, pienkonebensa käytössä. Aina jotain kymmenisen kertaa saa nykiä kylmänä ennenkuin lähtee käyntiin. Tässä ei ole sitä loistavaa b&s punaista tuttia jolla annettiin ennen ryyppyä vaan kaasuvipu työnnetään eteenpäin jolloin ryyppy avautuu.
Ihan perus brake cleaneri riittää. Sumautat ilmanputsariin hyvän satsin ja vetoja.
 
Näitä juttuja lukiessa muistan, miksi valitsin akkuleikkurin. Ei jumankauta jaksa noiden pienkonemoottoreiden kanssa pelata.

Silloin kun rivarissa Briggestraattoria huolsin, niin kaasuttimen kalvot joutui vaihtamaan kerran vuoteen. Ei kestä etanolibensaa, vaikka ajettiin 98:lla. Toki leikkuri oli kovassa käytössä.
 
Itsellä on Stigan työnnettävä muistaakseni Briggsin koneella lähinnä viimeistelyä varten (etuleikkurilla ajelen pääasiassa) ja siinä on tuo tutti, millä saa polttoaineen liikkeelle. Laittaa vaan tuoreet bensat keväällä (98) ja kerrasta se on tulille lähtenyt. Sanoisin, että aika "huolimatonta huoltoa ja kovaa ajoa" ollut viimeiset 5-6 vuotta (öljyt pariin otteeseen vaihtanut). Ostin tuon käytettynä viidellä kympillä entiseltä esimieheltä, kun hän siirtyi Makitan akkukäyttöiseen, joten en osaa suoralta kädeltä sanoa miten vanha vekotin tuo lienee, mutta varsin helpolla tämän kanssa on selvinnyt.
 
Jos on vähän ajoa (tyyliin 5-10 litraa vuodessa) niin työnnettäväänkin kannattaa laittaa pienkonebensaa. Täällä loppu kalvojen vaihto kun siirtyi tuohon, ja lähtee hyvin aina keväällä käyntiin.
 
Mut minkäs ruohonleikkurin sä ostaisit 200€? Ei sähköistä

Ostin Biltemasta tuon 179€ maksavan. Koko on täydellinen! Mahtuu varaston ovesta sisälle. Ekalla nykäisyllä käyntiin. Voi tätä ilon ja onnen päivää.
Tarve meni ohi jo, mutta:
Ostin viime kesänä Virtasen kaupasta Jonköping merkkisen (ei enää myynnissä) ruohonleikkurin juuri tuohon 200e tarjouksesta. On veto ja voimaa riittävästi. Ei ole mikään laatu ihme, mutta ne vähät muutamat kerrat mitä tarvitsee vuoteen (robotit hoitaa 95% alasta) välttää oikein hyvin tuohon käyttöön
 
Näitä juttuja lukiessa muistan, miksi valitsin akkuleikkurin. Ei jumankauta jaksa noiden pienkonemoottoreiden kanssa pelata.
Toki pienmoottoreissa on huollon tarvetta, mutta sekin on suhteellista. Täällä on kymmenes kausi B&S V-twinillä käynnissä ja HV etuleikkuri on nähnyt kovaa ajoa. Minkään aivan töhökullien ei ole annettu laitetta käsitellä, vaikka myönnän vähän venyttäneeni huoltoja. Öljynvaihtojen lisäksi olen vain puhdistanut ilmansuodatinta, vaihtanut uuteen 1-2 kertaa(pahaa pölyä leikkurille tulee harvoin) ja tulpat uusin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Leikkurilla on ajettu kesäisin miten sattuu E5- ja E10-bensalla, talveksi alkylaatti koneeseen. Kummitusjuttujen mukaanhan näin ei kuulu tehdä, itse en taas oikein näe muuta järkevää tapaa. Ongelmia moottorissa ei ole esiintynyt.

Muu koneen huoltohan ei liity polttomoottoriin, paitsi käynnistysakku uusittu kerran viime vuonna. Itse leikkuulaitteen ja koneen muun mekaniikan ylläpito vie enemmän aikaa ja rahaa ja veisi lisää jos jaksaisi huolehtia puhtaudesta ja teräbalanssista oikein hyvin.

Moottoriin lisätty B&S alkuperäisosalla öljyn tyhjennyshana, jonka HV on kiusallaan jättänyt alunperin pois. Tämä on toki periaatteessa ainakin huolimattomalle riskialtis osa verrattuna HV:n tulppaan, mutta mahdollistaa suht sotkemattoman öljynvaihdon.
 
Mikäköhän mahtaisi vuosituhannen alun B&S:n työnnettävässä koneessa olla vialla, kun vaihdoin pienkonebensiiniin (Nesteen asemalta) ja käynti muuttui heijaavaksi etenkin tyhjäkäynnillä? Lähtee hyvin käyntin ja käy hyvin ehkä sekunnin-pari, sen jälkeen alkaa pahemmin ja pahemmin aaltoilemaan. Leikatessa ei ole niin paha. Kaasuttimen kalvo vaihdettu (ja vaihdon jälkeen vielä kerran purettu ja paikalleen laitettu), ilmansuodatin putsattu ja ne kaasuttimen yläpuolella olevat jouset vaihdettu. Tulpan ajattelin seuraavaksi vaihtaa, kun ei mitään muistikuvaa viimeisestä vaihdosta. Onko muita helposti kokeiltavia vian syitä? Ei kiinnostaisi vaihtaa takaisin tavalliseen bensaan, kun käryn takia pois olin vaihtamassa.
Vanha viesti, mutta tuliko tähän koskaan mitään ratkaisua? Ostin Torista käytetyn Jonseredin, jossa B&S 450 moottori ja täsmälleen sama ongelma. Kaasari putsattu ja kalvot vaihdettu ja uusi ilmansuodatin paikalla, mutta jos pienkonebensaa tankkaa, niin käynti aaltoilee.
 
Vanha viesti, mutta tuliko tähän koskaan mitään ratkaisua? Ostin Torista käytetyn Jonseredin, jossa B&S 450 moottori ja täsmälleen sama ongelma. Kaasari putsattu ja kalvot vaihdettu ja uusi ilmansuodatin paikalla, mutta jos pienkonebensaa tankkaa, niin käynti aaltoilee.
Ei kunnollista. Tulpan vaihto ei auttanut, kokeeksi pienensin hiukan kärkiväliäkin ilman ainakaan huomattavaa muutosta. Olen tyytynyt ajamaan noin 50-50 95/pienkone -seoksella, jolla käynti on vielä siedettävä.
 
Uuden kaasarin hommasin tuohon jo, mutta mennään tämä kesä 98 bensalla ja katsotaan ensi keväänä tilannetta uudestaan.

Ärsyttää vaan tuo 98:n katku, mutta tasaisesti käyvä leikkuri on toisaalta ihan kiva.
 
Täsmäkysymys. Missä järjestyksessä osat ja terä tulee akselille kun Husqvarna 336 FR raivuriin laitetaan kiinni raivaussahan terä siimapään tilalle? Käytetäänkö terän alla suojakuppia?
Sektorisuojan olen saanut paikoilleen.

Tämä ei mistään toimitetusta manuaalista tai yleisimmillä tekoälyillä ratkea.
 
Täsmäkysymys. Missä järjestyksessä osat ja terä tulee akselille kun Husqvarna 336 FR raivuriin laitetaan kiinni raivaussahan terä siimapään tilalle? Käytetäänkö terän alla suojakuppia?
Sektorisuojan olen saanut paikoilleen.

Tämä ei mistään toimitetusta manuaalista tai yleisimmillä tekoälyillä ratkea.
Laita kuva hilppeistä ja akselista niin pohditaan porukalla
 
Täsmäkysymys. Missä järjestyksessä osat ja terä tulee akselille kun Husqvarna 336 FR raivuriin laitetaan kiinni raivaussahan terä siimapään tilalle? Käytetäänkö terän alla suojakuppia?
Sektorisuojan olen saanut paikoilleen.

Tämä ei mistään toimitetusta manuaalista tai yleisimmillä tekoälyillä ratkea.

Laita kuva hilppeistä ja akselista niin pohditaan porukalla
Hussen manuaalissa ei siis ohjetta? Linkistä latautuu Hussen PDF manuaali.
Husse online manuaali 135R, 336FR
 
Viimeksi muokattu:
Se kuppi pitää terän suorassa. Pitää sitä käyttää, uskon vakaasti, vaikka en Husqvarnan raivaussahaa omistakaan, vaan Stihlin...
 
Se kuppi pitää terän suorassa. Pitää sitä käyttää, uskon vakaasti, vaikka en Husqvarnan raivaussahaa omistakaan, vaan Stihlin...
Heitän hihasta ravistaen että tuon version vakiovarusteiden kanssa käytetään kuppia.

E: en itse asiassa veikkaa kumpaankaan suuntaan.

Kuitenkin Husqvarnan metsänraivaussahoissa ei tätä haitaketta raivausterän kanssa käytetä vaan terän alapuolelle tulee tällöin pelkkä tukilaippa ja mutteri. Nyt en vaan voi olla varma, onko 336FR:ssä käytössä samanlainen tukilaippa. Varmaan osanumeroita vertailemalla varmistuisi.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on vanhempi versio 336FR:stä eli 335RX. Tukikuppi kiinni vain kun käyttää vesakkoterää eli sitä 3 tai 4 kärkistä terää. Normi raivausterä tarvii vain prikan ja mutterin.

Vesakkoterä tarvii sen tukikupin kun terä ottaa välillä kohtuu kovia iskuja osuessaan johonkin tarpeeksi kiinteään.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on vanhempi versio 336FR:stä eli 335RX. Tukikuppi kiinni vain kun käyttää vesakkoterää eli sitä 3 tai 4 kärkistä terää.
Hyhä tieto. Nuo eivät ole tuttuja versioita - olen käyttänyt HV:n raivureista vain 245(hirveä laatikko ergonomisesti), 345(hyvä aikanaan, jäänyt ajasta jälkeen) ja 545(viimeisen päälle hyvä) ja joskus just ja just nähnyt 555(jota ei huvita raahata). Aina raivausterällä ja mitään kuppia ei missään ole ollut, eikä näiden ohje kehota sitä metsätyössä käyttämään.

Sanoisin että se on "suojakuppi". Laippa - jos se pienissä versioissa on sama kuin Husqvarnan varsinaisissa raivaussahoissa - tukee niin paljon kuin tukea voi. Kupin tarkoitus on suojata mutteria epämääräisessä ryönäkäytössä kolmioterällä ym. Varsinaisessa puun katkaisussahan kuppi tulee tielle ja aiheuttaa vain ongelmia. Se on aika kepeää peltiä verrattuna laippaan, joka on hyvin jämäkkää terästä.

Jostain syystä valmistajan ohjeen mukaan Stihlin sahoissa asennetaan myös raivausterä kupin kanssa. Eivät kenties Valtakunnassa ole ajatelleet raivaussahalla tehtävän juuri muuta kuin varhaisperkausta, tai vaihtoehtoisesti ajatellaan että pitää puuta katkoessa ajaa vähintään 250 mm terää turhan takia.
Normi raivausterä tarvii vain prikan ja mutterin.
Kiinnitän tässä huomiota sanaan "prikka". Sehän laippa on siis huomattavasti fiinimpi osa kuin tavallinen aluslevy.

Stihlilläkin näyttävät metsurit sahaavan ilman kuppia(mikä ei yllätä koska ei kuppi päällä pysty raivaamaan kunnolla), mutta en ole tutkinut, riittääkö akselissa sopiva mitta yksinkertaisesti heivaten kuppi pois vai tarvitaanko siinä "prikka" kupin tilalle. Pitäisi ehkä kokeilla, koska olen yhtä Stihlin uutta metsänraivaussahaa testaillut ja toistaiseksi siinä on haitake paikallaan. Kunhan sen saa heitettyä kuikkaan, on saha mutulla aika lähelle HV:n veroinen vaikka ei ihan samaa tasoa. Stihlin raivurit ovat ylipäänsä ainakin markkinoinnin ja ohjeiden puolesta hiukan mökkiläiskamppeita verrattuna huskiin, vaikka siis koneina laadukkaita.

Vesakkoterä tarvii sen tukikupin kun terä ottaa välillä kohtuu kovia iskuja osuessaan johonkin tarpeeksi kiinteään.
Äkkiä väittäisin, että käsittelyvirheen sattuessa tulee raivausterällä keskimäärin kovempia takapotkuja. Lähinnä kolmioterä(tai neliosainen vesakkoterä) takaa enemmän terän pohjakosketuksia ties mihin ja pelkona(motiivina suojakupille) on ollut mahdollinen mutterin meneminen ruvelle. Sehän on kiusallista jos ei sitä saa kentällä tavallisella avaimella auki vaan pitää lähteä pajalle.
 
Jostain syystä valmistajan ohjeen mukaan Stihlin sahoissa asennetaan myös raivausterä kupin kanssa. Eivät kenties Valtakunnassa ole ajatelleet raivaussahalla tehtävän juuri muuta kuin varhaisperkausta, tai vaihtoehtoisesti ajatellaan että pitää puuta katkoessa ajaa vähintään 250 mm terää turhan takia.
Kiitos kaikille tiedoista. Minun Stihlin käytöstäni puitten katkaisuun on jo kolmisenkymmentä vuotta, etten enää voi olla ihan varma miten itsekään sitä käytin. Silloin puut olivat sellaisia ehkä 10cm halkaisijaltaan, sellaista mökkitonttia "siistiessä". Eli omat tietoni ovat surkeasti vajavaisia ja vanhoja. Myöhemmin olen sitä konetta käyttänyt vain marjapensaiden katkaisuun ja pikkutaimiin ruohikon lisäksi. 😉
 
Viking mf830/Stiga park 14 (?) lähti veto pois. Rahinaa kuuluu kun painelee kaasua/pakkia tai rämppää jarrua. Perän päällä oleva hihnapyörä on aika löysän oloinen ja rämisee. Liekö perän hihnapyörän boorit korkanneet?

Ainoa keino varmaan laskea persus irti leikkurista ja alkaa tutkimaan, toivoen että vika löytyy perän ulkopuolelta... vaihteistoöljyä on oikea määrä säiliössä.
 
Perän päällä oleva hihnapyörä on aika löysän oloinen ja rämisee. Liekö perän hihnapyörän boorit korkanneet?

Ainoa keino varmaan laskea persus irti leikkurista ja alkaa tutkimaan, toivoen että vika löytyy perän ulkopuolelta
Näin se taitaa olla. Kuvauksen perusteella on joko oikeasti jotain paskana tai hyvällä tuurilla vain hihna löysällä.
 
Näin se taitaa olla. Kuvauksen perusteella on joko oikeasti jotain paskana tai hyvällä tuurilla vain hihna löysällä.
Eise hihna siinä ainakaan luista, hihnapyörä rämisee ja heiluu kun remmi sitä vetää. Ensviikolla pääsee purkamaan kun alkaa satamaan.
 
En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
 
En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
RC puolella yleisesti käytetään latauspusseja, toki näissä yleensä itse laturi jää pussin ulkopuolelle.
Joskus muistaakseni näin jossakin latauskaapin, jossa oli riittävä ilmanvaihto jotta laturi ei lämpiä. Olisiko ollut wurthin tai aj-tuotteiden kataloogissa
 
En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Paloturvallisuutta lisääviä keinoja on vaikka kuinka, mutta epämääräisten tarvike-lionien latailun fasilitointi jossain taloyhtiön yhteiskäyttötilassa kuulostaa äärimmäiseltä painajaiselta. Ensinnäkin oikeasti vaarallista hermannien kuupoillessa ja toiseksi äärimmilleen laitostuneessa nykymaailmassa vastuukysymykset mallia "artisti maksaa".
 
En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Akkuja ei lähtökohtaisesti pitäisi ladata ilman valvontaa. Jos taloyhtiö sellaisen jälkeen kärähtää, pahimmillaan kiinteistövakuutus voi kieltäytyä maksamasta korvauksia, jolloin artisti(t) maksaa.


Latauskaappeja toki on olemassa, mutta ne tuskin valvonnan vaatimusta poistavat. Kaikkia muitakin vaatimuksia on tiloille, joissa akkuja ladataan. Jos se tehdään kotona, ei saisi jättää kotia tyhjäksi.


Edit: tuo esimerkki ei näköjään ollut paloturvallinen. Laitetaan vielä esimerkki sellaisesta.

 
Viimeksi muokattu:
Näitä juttuja lukiessa muistan, miksi valitsin akkuleikkurin. Ei jumankauta jaksa noiden pienkonemoottoreiden kanssa pelata.

Silloin kun rivarissa Briggestraattoria huolsin, niin kaasuttimen kalvot joutui vaihtamaan kerran vuoteen. Ei kestä etanolibensaa, vaikka ajettiin 98:lla. Toki leikkuri oli kovassa käytössä.
Mulla ensi kesänä tämä mietinnässä kun muutetaan talvella omaan nykyisestä. Olen kans miettinyt että hommaan akkuleikkurin, meillä on tällä hetkellä taloyhtiössä akkukone (parikyt asuntoa käyttää) ja se on aina iskussa, kertaakaan kolmeen kesään ei oo ollu ainakaan mulla mitään. En tarkkaan tiedä miten tuota huolletaan mut edellinen oli joku perus polttis (Stiga,varmaan ihan ok peli) ja oli sekin aika varmatoiminen mut joka kesä se huollettiin ja satunnaisesti oli että ei lähde käyntiin, joskus oli jotain ilmasuodattimia vaihtamatta ja joskus joku muu syy..itse kun en hirveästi noista laitteista tiedä eikä kiinnosta niin se on ärsyttävää ottaa joku yhteiskäyttökone käyttöön ja huomata että syystä X ei nyt lähdekään käyntiin.. tätä ei siis todellakaan usein tapahtunut mutta kuitenkin. 95% todennäköisyydellä otan sen oman pikkupihan leikkaamiseen halvan (Makita?) akkukoneen.

Joka tapauksessa onhan näitä kokemuksia suuntaan ja toiseen mielenkiintoista lukea eli arvokasta dataa täälläkin.
 
Tuli ostettua robota akkuruohonleikkuri ja hyvin on toiminut 159€ alennuksesta. Tähän ei kuulu akkuja, mutta koska tein alku kesästä remonttia ja ostin makitan työkaluja, niin samat akut käy.
Itse siirryin robottileikkurista tähän, niin ei pysty enää vertailemaan polttikseen.
Muina vaihtoehtoina oli IKH:n halppis 200€ leikkuri, jossa tuli akut ja laturi mukana, mutta leikkuu leveys hieman kapeampi.
Toisena ja kolmantena makita tai stihl. Myös stihliin minulla olisi ollut akut, koska löytyy ennestään akkusaha. Mutta nyt hinta ratkaisi.
Robota
 
Viimeksi muokattu:
En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Eiköhän tuollainen kaappi ole vähän hätä liioittelua. Ei nykypäivänä akut itsestään pala. Niissä pitää olla jokin fyysinen vika, joka laittaa ne oikosulkuun. Taas valmistusvikaiset akkumoduulit Makita/Ryobi/Stihl on aika varmasti karsittu pois valvonnalla akkupakettien valmistusvaiheessa.
Ja lataus ei kauaa kestä niin miksi jokainen käyttäjä voisi omassa asunnossa ladata.
 
Ja lataus ei kauaa kestä niin miksi jokainen käyttäjä voisi omassa asunnossa ladata.

Joo ja litiumakkuja ei kannata säilyttää tappiin ladattuna, vaan käyttöiän kannalta olisi aina fiksumpaa ladata ne täyteen ennen käyttöä ja jättää varastoon vajaana. Paloturvallisuus ja taloudellisuus samalla perustelulla.
 
Joo ja litiumakkuja ei kannata säilyttää tappiin ladattuna, vaan käyttöiän kannalta olisi aina fiksumpaa ladata ne täyteen ennen käyttöä ja jättää varastoon vajaana. Paloturvallisuus ja taloudellisuus samalla perustelulla.
Tällaisten suht intuitiivisten asioiden opettaminen yhteiskäytön skenaarion mukaisille kannattaa jättää kokonaan yrittämättä. Niitä ladataan väkisin täyteen jotta säilyisivät ja nostetaan vaikka leivinuunin päälle jotta säilyvät vielä parempina. Koko homma on alusta asti tuomittu yritys. Parempi on jättää taloyhtiön harrastetila taakseen ja muuttaa pieneen punaiseen mökkiin tai vaikka luostariin. Verenpaine ei koskaan palaudu normaaliksi kuvatunlaisessa solsidan-tilanteessa.

Tietysti siellä yhteistilassa tuskin sattuu ikinä mitään kun siellähän on vain laatumerkkien vehkeitä. Paitsi että niiden päälle kaadetaan vaikka mitä viemärinavaajaa ja pinotaan palavia kemikaaleja samaan pinoon. Ihan vähimmillään sinne ilmestyy jotain Ali-serkun kopioakkuja. Joku lapion alle jäänyt akku laitetaan laturiin vaikka rautanaulaa apuna käyttäen. Laturin johto poltetaan tai ajetaan yli lumiauralla. Jos näihin puuttuu, tulee vihaista palautetta. Nehän oli ihan hyviä vielä. Sää hassaat!111
 
Eiköhän tuollainen kaappi ole vähän hätä liioittelua. Ei nykypäivänä akut itsestään pala. Niissä pitää olla jokin fyysinen vika, joka laittaa ne oikosulkuun. Taas valmistusvikaiset akkumoduulit Makita/Ryobi/Stihl on aika varmasti karsittu pois valvonnalla akkupakettien valmistusvaiheessa.
Ja lataus ei kauaa kestä niin miksi jokainen käyttäjä voisi omassa asunnossa ladata.
Akkupalot ovat itse asiassa aika tavallisia jo nykyään, ja yleistymässä...

 
Akkupalot ovat itse asiassa aika tavallisia jo nykyään, ja yleistymässä...

Mielestäni aika raflaava otsikko.
Ja sitten jatkuu:
"Moni suomalainen ei edes tiedä, kuinka monta akkulaitetta heillä on kotona."
ja kuitenkin myöhemmin puhutaan akuista ja latureista. Miksi pitää sekoittaa kaksi asiaa.

"akkupalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020"
Akkujen määrä on varmasti enemmän kuin kaksinkertaistunut, varmaan kasvaa exponentiaalisesti. Ja tässä laskettiin yhteensä laturit ja akut. Eli suhteellisesti vähentynyt.

Ja edelleenkään, ne akut eivät itsestään syty edes ladatessa. Kun akussa jokin menee oikosulkuun, niin tapahtuu hallitsemat tila ja silloin se syttyy.

Tukes:
Ladattavan laitteen akku tai laturi aiheutti vuonna 2025 yhteensä 103 sähköpaloa. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin tapauksia oli 108, mutta selvästi korkeampi kuin sitä edeltävinä vuosina, jolloin paloja oli tyypillisesti noin 60–70 vuodessa.

Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi sähköliesistä tai -uuneista (968). Valaisimista sai alkunsa 182 paloa, sähkökiukaista 104, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 95, mikroaaltouuneista 92, pyykinpesukoneista 56, kylmälaitteista 54 ja lämmityslaitteista 39.
 
Omassa ruohonleikkurissa on B&S 450E-moottori, viime viikolla napsahti 10 vuotta vanha vetonaru katki.

Löysin YouTubesta loistavan videon korjaukseen:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/9R6KQ0hTcPA


Biltemasta uusi naru 3 eurolla ja taas toimii.
 
Mielestäni aika raflaava otsikko.
Ja sitten jatkuu:
"Moni suomalainen ei edes tiedä, kuinka monta akkulaitetta heillä on kotona."
ja kuitenkin myöhemmin puhutaan akuista ja latureista. Miksi pitää sekoittaa kaksi asiaa.

"akkupalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020"
Akkujen määrä on varmasti enemmän kuin kaksinkertaistunut, varmaan kasvaa exponentiaalisesti. Ja tässä laskettiin yhteensä laturit ja akut. Eli suhteellisesti vähentynyt.

Ja edelleenkään, ne akut eivät itsestään syty edes ladatessa. Kun akussa jokin menee oikosulkuun, niin tapahtuu hallitsemat tila ja silloin se syttyy.

Tukes:
Ladattavan laitteen akku tai laturi aiheutti vuonna 2025 yhteensä 103 sähköpaloa. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin tapauksia oli 108, mutta selvästi korkeampi kuin sitä edeltävinä vuosina, jolloin paloja oli tyypillisesti noin 60–70 vuodessa.

Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi sähköliesistä tai -uuneista (968). Valaisimista sai alkunsa 182 paloa, sähkökiukaista 104, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 95, mikroaaltouuneista 92, pyykinpesukoneista 56, kylmälaitteista 54 ja lämmityslaitteista 39.
Väitit itse edellä "Ei nykypäivänä akut itsestään pala." Tuo juttu oli lyhyt vastaus siihen että väitteesi ei pidä paikkaansa. Ei ollut tarkoitus lähteä analysoimaan sitä onko palojen määrä kasvanut vai laitteiden suhteellinen turvallisuus parantunut. Sata ladattavan laitteen aiheuttamaa paloa on aika iso määrä.
 
Ladattavan laitteen akku tai laturi aiheutti vuonna 2025 yhteensä 103 sähköpaloa. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin tapauksia oli 108, mutta selvästi korkeampi kuin sitä edeltävinä vuosina, jolloin paloja oli tyypillisesti noin 60–70 vuodessa.

Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi sähköliesistä tai -uuneista (968). Valaisimista sai alkunsa 182 paloa, sähkökiukaista 104, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 95, mikroaaltouuneista 92, pyykinpesukoneista 56, kylmälaitteista 54 ja lämmityslaitteista 39.
Tämä liittyy mutkan kautta toki "pihapäristimiin" sikäli että akkupaloista osa voi olla sahoja, leikkureita sun muita.

Oleellisena huomiona pitäisin tuota vuosikymmenestä toiseen ärsyttävää tilastointia ja "sähköpalon" määritelmää. Nuo sähkölieden ja sähköuunin aiheuttamat johtavat täysin harhaan, koska nehän eivät juuri koskaan ole mitään oikeita sähköpaloja muuten kuin tarkoitushakuisella määritelmällä. Ne ovat tavallisia keittiölaiminlyöntejä, ja vastaava huolimattomuuden aiheuttama palo on jopa helpompi aiheuttaa vaikka puuhellalla tai kaasuliedellä. Tällainen tyriminen vaan lasketaan sähköpaloksi, koska keittiökaluste oli sähkökäyttöinen.

Tätä taustaa vasten 100 akkupaloa vuodessa ei ole vähän. Se on kaksi kertaa enemmän kuin kauhistellut ja pelätyt kylmälaitteet.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
313 145
Viestejä
5 318 017
Jäsenet
84 413
Uusin jäsen
m76

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom