Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ihan perus brake cleaneri riittää. Sumautat ilmanputsariin hyvän satsin ja vetoja.Onnittelut.
Käynnistyksestä puheen ollen, onko jotain jippoa millä tommonen stigan paske lähtisi helposti käyntiin. Tulppa vaihdettu, ilmansuodatin puhdistettu, kaasuvaijeri pitäisi olla ok, öljyt vaihdettu, pienkonebensa käytössä. Aina jotain kymmenisen kertaa saa nykiä kylmänä ennenkuin lähtee käyntiin. Tässä ei ole sitä loistavaa b&s punaista tuttia jolla annettiin ennen ryyppyä vaan kaasuvipu työnnetään eteenpäin jolloin ryyppy avautuu.
Mut minkäs ruohonleikkurin sä ostaisit 200€? Ei sähköistä
Tarve meni ohi jo, mutta:Ostin Biltemasta tuon 179€ maksavan. Koko on täydellinen! Mahtuu varaston ovesta sisälle. Ekalla nykäisyllä käyntiin. Voi tätä ilon ja onnen päivää.
Toki pienmoottoreissa on huollon tarvetta, mutta sekin on suhteellista. Täällä on kymmenes kausi B&S V-twinillä käynnissä ja HV etuleikkuri on nähnyt kovaa ajoa. Minkään aivan töhökullien ei ole annettu laitetta käsitellä, vaikka myönnän vähän venyttäneeni huoltoja. Öljynvaihtojen lisäksi olen vain puhdistanut ilmansuodatinta, vaihtanut uuteen 1-2 kertaa(pahaa pölyä leikkurille tulee harvoin) ja tulpat uusin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Leikkurilla on ajettu kesäisin miten sattuu E5- ja E10-bensalla, talveksi alkylaatti koneeseen. Kummitusjuttujen mukaanhan näin ei kuulu tehdä, itse en taas oikein näe muuta järkevää tapaa. Ongelmia moottorissa ei ole esiintynyt.Näitä juttuja lukiessa muistan, miksi valitsin akkuleikkurin. Ei jumankauta jaksa noiden pienkonemoottoreiden kanssa pelata.
Tämähän toimiIhan perus brake cleaneri riittää. Sumautat ilmanputsariin hyvän satsin ja vetoja.
Vanha viesti, mutta tuliko tähän koskaan mitään ratkaisua? Ostin Torista käytetyn Jonseredin, jossa B&S 450 moottori ja täsmälleen sama ongelma. Kaasari putsattu ja kalvot vaihdettu ja uusi ilmansuodatin paikalla, mutta jos pienkonebensaa tankkaa, niin käynti aaltoilee.Mikäköhän mahtaisi vuosituhannen alun B&S:n työnnettävässä koneessa olla vialla, kun vaihdoin pienkonebensiiniin (Nesteen asemalta) ja käynti muuttui heijaavaksi etenkin tyhjäkäynnillä? Lähtee hyvin käyntin ja käy hyvin ehkä sekunnin-pari, sen jälkeen alkaa pahemmin ja pahemmin aaltoilemaan. Leikatessa ei ole niin paha. Kaasuttimen kalvo vaihdettu (ja vaihdon jälkeen vielä kerran purettu ja paikalleen laitettu), ilmansuodatin putsattu ja ne kaasuttimen yläpuolella olevat jouset vaihdettu. Tulpan ajattelin seuraavaksi vaihtaa, kun ei mitään muistikuvaa viimeisestä vaihdosta. Onko muita helposti kokeiltavia vian syitä? Ei kiinnostaisi vaihtaa takaisin tavalliseen bensaan, kun käryn takia pois olin vaihtamassa.
Ei kunnollista. Tulpan vaihto ei auttanut, kokeeksi pienensin hiukan kärkiväliäkin ilman ainakaan huomattavaa muutosta. Olen tyytynyt ajamaan noin 50-50 95/pienkone -seoksella, jolla käynti on vielä siedettävä.Vanha viesti, mutta tuliko tähän koskaan mitään ratkaisua? Ostin Torista käytetyn Jonseredin, jossa B&S 450 moottori ja täsmälleen sama ongelma. Kaasari putsattu ja kalvot vaihdettu ja uusi ilmansuodatin paikalla, mutta jos pienkonebensaa tankkaa, niin käynti aaltoilee.
Laita kuva hilppeistä ja akselista niin pohditaan porukallaTäsmäkysymys. Missä järjestyksessä osat ja terä tulee akselille kun Husqvarna 336 FR raivuriin laitetaan kiinni raivaussahan terä siimapään tilalle? Käytetäänkö terän alla suojakuppia?
Sektorisuojan olen saanut paikoilleen.
Tämä ei mistään toimitetusta manuaalista tai yleisimmillä tekoälyillä ratkea.
Täsmäkysymys. Missä järjestyksessä osat ja terä tulee akselille kun Husqvarna 336 FR raivuriin laitetaan kiinni raivaussahan terä siimapään tilalle? Käytetäänkö terän alla suojakuppia?
Sektorisuojan olen saanut paikoilleen.
Tämä ei mistään toimitetusta manuaalista tai yleisimmillä tekoälyillä ratkea.
Hussen manuaalissa ei siis ohjetta? Linkistä latautuu Hussen PDF manuaali.Laita kuva hilppeistä ja akselista niin pohditaan porukalla
Hussen manuaalissa ei siis ohjetta? Linkistä latautuu Hussen PDF manuaali.
Husse online manuaali 135R, 336FR
Heitän hihasta ravistaen että tuon version vakiovarusteiden kanssa käytetään kuppia.Se kuppi pitää terän suorassa. Pitää sitä käyttää, uskon vakaasti, vaikka en Husqvarnan raivaussahaa omistakaan, vaan Stihlin...
Hyhä tieto. Nuo eivät ole tuttuja versioita - olen käyttänyt HV:n raivureista vain 245(hirveä laatikko ergonomisesti), 345(hyvä aikanaan, jäänyt ajasta jälkeen) ja 545(viimeisen päälle hyvä) ja joskus just ja just nähnyt 555(jota ei huvita raahata). Aina raivausterällä ja mitään kuppia ei missään ole ollut, eikä näiden ohje kehota sitä metsätyössä käyttämään.Mulla on vanhempi versio 336FR:stä eli 335RX. Tukikuppi kiinni vain kun käyttää vesakkoterää eli sitä 3 tai 4 kärkistä terää.
Kiinnitän tässä huomiota sanaan "prikka". Sehän laippa on siis huomattavasti fiinimpi osa kuin tavallinen aluslevy.Normi raivausterä tarvii vain prikan ja mutterin.
Äkkiä väittäisin, että käsittelyvirheen sattuessa tulee raivausterällä keskimäärin kovempia takapotkuja. Lähinnä kolmioterä(tai neliosainen vesakkoterä) takaa enemmän terän pohjakosketuksia ties mihin ja pelkona(motiivina suojakupille) on ollut mahdollinen mutterin meneminen ruvelle. Sehän on kiusallista jos ei sitä saa kentällä tavallisella avaimella auki vaan pitää lähteä pajalle.Vesakkoterä tarvii sen tukikupin kun terä ottaa välillä kohtuu kovia iskuja osuessaan johonkin tarpeeksi kiinteään.
Kiitos kaikille tiedoista. Minun Stihlin käytöstäni puitten katkaisuun on jo kolmisenkymmentä vuotta, etten enää voi olla ihan varma miten itsekään sitä käytin. Silloin puut olivat sellaisia ehkä 10cm halkaisijaltaan, sellaista mökkitonttia "siistiessä". Eli omat tietoni ovat surkeasti vajavaisia ja vanhoja. Myöhemmin olen sitä konetta käyttänyt vain marjapensaiden katkaisuun ja pikkutaimiin ruohikon lisäksi.Jostain syystä valmistajan ohjeen mukaan Stihlin sahoissa asennetaan myös raivausterä kupin kanssa. Eivät kenties Valtakunnassa ole ajatelleet raivaussahalla tehtävän juuri muuta kuin varhaisperkausta, tai vaihtoehtoisesti ajatellaan että pitää puuta katkoessa ajaa vähintään 250 mm terää turhan takia.
Näin se taitaa olla. Kuvauksen perusteella on joko oikeasti jotain paskana tai hyvällä tuurilla vain hihna löysällä.Perän päällä oleva hihnapyörä on aika löysän oloinen ja rämisee. Liekö perän hihnapyörän boorit korkanneet?
Ainoa keino varmaan laskea persus irti leikkurista ja alkaa tutkimaan, toivoen että vika löytyy perän ulkopuolelta
Eise hihna siinä ainakaan luista, hihnapyörä rämisee ja heiluu kun remmi sitä vetää. Ensviikolla pääsee purkamaan kun alkaa satamaan.Näin se taitaa olla. Kuvauksen perusteella on joko oikeasti jotain paskana tai hyvällä tuurilla vain hihna löysällä.
RC puolella yleisesti käytetään latauspusseja, toki näissä yleensä itse laturi jää pussin ulkopuolelle.En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Paloturvallisuutta lisääviä keinoja on vaikka kuinka, mutta epämääräisten tarvike-lionien latailun fasilitointi jossain taloyhtiön yhteiskäyttötilassa kuulostaa äärimmäiseltä painajaiselta. Ensinnäkin oikeasti vaarallista hermannien kuupoillessa ja toiseksi äärimmilleen laitostuneessa nykymaailmassa vastuukysymykset mallia "artisti maksaa".En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Akkuja ei lähtökohtaisesti pitäisi ladata ilman valvontaa. Jos taloyhtiö sellaisen jälkeen kärähtää, pahimmillaan kiinteistövakuutus voi kieltäytyä maksamasta korvauksia, jolloin artisti(t) maksaa.En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Mulla ensi kesänä tämä mietinnässä kun muutetaan talvella omaan nykyisestä. Olen kans miettinyt että hommaan akkuleikkurin, meillä on tällä hetkellä taloyhtiössä akkukone (parikyt asuntoa käyttää) ja se on aina iskussa, kertaakaan kolmeen kesään ei oo ollu ainakaan mulla mitään. En tarkkaan tiedä miten tuota huolletaan mut edellinen oli joku perus polttis (Stiga,varmaan ihan ok peli) ja oli sekin aika varmatoiminen mut joka kesä se huollettiin ja satunnaisesti oli että ei lähde käyntiin, joskus oli jotain ilmasuodattimia vaihtamatta ja joskus joku muu syy..itse kun en hirveästi noista laitteista tiedä eikä kiinnosta niin se on ärsyttävää ottaa joku yhteiskäyttökone käyttöön ja huomata että syystä X ei nyt lähdekään käyntiin.. tätä ei siis todellakaan usein tapahtunut mutta kuitenkin. 95% todennäköisyydellä otan sen oman pikkupihan leikkaamiseen halvan (Makita?) akkukoneen.Näitä juttuja lukiessa muistan, miksi valitsin akkuleikkurin. Ei jumankauta jaksa noiden pienkonemoottoreiden kanssa pelata.
Silloin kun rivarissa Briggestraattoria huolsin, niin kaasuttimen kalvot joutui vaihtamaan kerran vuoteen. Ei kestä etanolibensaa, vaikka ajettiin 98:lla. Toki leikkuri oli kovassa käytössä.
Eiköhän tuollainen kaappi ole vähän hätä liioittelua. Ei nykypäivänä akut itsestään pala. Niissä pitää olla jokin fyysinen vika, joka laittaa ne oikosulkuun. Taas valmistusvikaiset akkumoduulit Makita/Ryobi/Stihl on aika varmasti karsittu pois valvonnalla akkupakettien valmistusvaiheessa.En varma kuuluuko tänne, mutta kysyn silti. Kyseessä siis tällaiset vaihdettavat akut eri laitteiden välillä (makita, ryobi yms.). Onko näille akuille jotain paloturvallisuutta lisäävää latauskoteloa tms. jossa akkua voidaan ladata niin, että jos se kärvähtää niin ei polta kaikkea ympäriltä vaan lähinnä sen savu yms. haitan aiheuttaa. Akun valvominen latauksen aikana ei käytännöllistä(taloyhtiön yhteiskäyttölaitteet) ja latauspaikka yhteisissä tiloissa(ei kenenkään kotona).
Ja lataus ei kauaa kestä niin miksi jokainen käyttäjä voisi omassa asunnossa ladata.
Tällaisten suht intuitiivisten asioiden opettaminen yhteiskäytön skenaarion mukaisille kannattaa jättää kokonaan yrittämättä. Niitä ladataan väkisin täyteen jotta säilyisivät ja nostetaan vaikka leivinuunin päälle jotta säilyvät vielä parempina. Koko homma on alusta asti tuomittu yritys. Parempi on jättää taloyhtiön harrastetila taakseen ja muuttaa pieneen punaiseen mökkiin tai vaikka luostariin. Verenpaine ei koskaan palaudu normaaliksi kuvatunlaisessa solsidan-tilanteessa.Joo ja litiumakkuja ei kannata säilyttää tappiin ladattuna, vaan käyttöiän kannalta olisi aina fiksumpaa ladata ne täyteen ennen käyttöä ja jättää varastoon vajaana. Paloturvallisuus ja taloudellisuus samalla perustelulla.
Akkupalot ovat itse asiassa aika tavallisia jo nykyään, ja yleistymässä...Eiköhän tuollainen kaappi ole vähän hätä liioittelua. Ei nykypäivänä akut itsestään pala. Niissä pitää olla jokin fyysinen vika, joka laittaa ne oikosulkuun. Taas valmistusvikaiset akkumoduulit Makita/Ryobi/Stihl on aika varmasti karsittu pois valvonnalla akkupakettien valmistusvaiheessa.
Ja lataus ei kauaa kestä niin miksi jokainen käyttäjä voisi omassa asunnossa ladata.
Mielestäni aika raflaava otsikko.Akkupalot ovat itse asiassa aika tavallisia jo nykyään, ja yleistymässä...
![]()
Tämä tulipalon syy yleistyy koko ajan – polttaa enemmän taloja kuin sähkökiukaat
Moni suomalainen ei edes tiedä, kuinka monta akkulaitetta heillä on kotona.www.is.fi
Väitit itse edellä "Ei nykypäivänä akut itsestään pala." Tuo juttu oli lyhyt vastaus siihen että väitteesi ei pidä paikkaansa. Ei ollut tarkoitus lähteä analysoimaan sitä onko palojen määrä kasvanut vai laitteiden suhteellinen turvallisuus parantunut. Sata ladattavan laitteen aiheuttamaa paloa on aika iso määrä.Mielestäni aika raflaava otsikko.
Ja sitten jatkuu:
"Moni suomalainen ei edes tiedä, kuinka monta akkulaitetta heillä on kotona."
ja kuitenkin myöhemmin puhutaan akuista ja latureista. Miksi pitää sekoittaa kaksi asiaa.
"akkupalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020"
Akkujen määrä on varmasti enemmän kuin kaksinkertaistunut, varmaan kasvaa exponentiaalisesti. Ja tässä laskettiin yhteensä laturit ja akut. Eli suhteellisesti vähentynyt.
Ja edelleenkään, ne akut eivät itsestään syty edes ladatessa. Kun akussa jokin menee oikosulkuun, niin tapahtuu hallitsemat tila ja silloin se syttyy.
Tukes:
Ladattavan laitteen akku tai laturi aiheutti vuonna 2025 yhteensä 103 sähköpaloa. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin tapauksia oli 108, mutta selvästi korkeampi kuin sitä edeltävinä vuosina, jolloin paloja oli tyypillisesti noin 60–70 vuodessa.![]()
Akut ja laturit ovat yhä useammin sähköpalojen syynä
Yhä useampi kodin tulipalo liittyy ladattavan laitteen akkuun tai laturiin. Ladattavat laitteet ovat yleistyneet nopeasti, ja se näkyy myös sähköpalotilastoissa. Älypuhelimet, tabletit, sähköpyörät, sähköpotkulaudat ja akkukäyttöiset työkalut ovat nykyään arkipäivää monessa kodissa. Sähköpalojen...tukes.fi
Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi sähköliesistä tai -uuneista (968). Valaisimista sai alkunsa 182 paloa, sähkökiukaista 104, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 95, mikroaaltouuneista 92, pyykinpesukoneista 56, kylmälaitteista 54 ja lämmityslaitteista 39.
Tämä liittyy mutkan kautta toki "pihapäristimiin" sikäli että akkupaloista osa voi olla sahoja, leikkureita sun muita.Ladattavan laitteen akku tai laturi aiheutti vuonna 2025 yhteensä 103 sähköpaloa. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin tapauksia oli 108, mutta selvästi korkeampi kuin sitä edeltävinä vuosina, jolloin paloja oli tyypillisesti noin 60–70 vuodessa.
Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi sähköliesistä tai -uuneista (968). Valaisimista sai alkunsa 182 paloa, sähkökiukaista 104, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 95, mikroaaltouuneista 92, pyykinpesukoneista 56, kylmälaitteista 54 ja lämmityslaitteista 39.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.