Rakennusalan tietäjiä?

[wloona]

Reilu vuosi sitten valmistuneessa rivarinpätkässä tuntuu olevan paljon ongelmia. Yksi niistä on seuraavanlainen. Rivari on rakennettu tien viereen. Tietä kohti olevalla seinällä on terassi ja ovi josta siihen pääsee, sekä ikkuna. Tien ja talon välissä on pyörätie sekä n. metrin verran nurmikkoaluetta. Tiellä on 30kmh rajoitus, joten siitä ajetaan lähinnä sen tien varrella oleville taloille. Tiellä kulkevien autojen ääni kantautuu sisälle todella häiritsevänä metelinä ja jyrinänä. Talvella tämä tien puoleinen makuuhuone oli myös muuta asuntoa selvästi kylmemmän oloinen, joten voiko siellä olla joku vuoto jossain, joka myös aiheuttaa tämän äänien kantautumisen?

Mielestäni en ole muissa asunnoissa törmännyt tämmöiseen ohi ajavista autoista lähtevään jyrinään. Yhdessä n. saman ikäisessä ensimmäisen kerroksen kerrostaloyksiössä jopa ihmettelin hiljaisuutta.

Onkohan tämä normaalia ja mihin minun pitäisi olla tästä asiasta yhteydessä? Vuositarkastuslappuihin olen kyllä kirjelmöinyt nämä kaikki ja niitä luultavasti tulee joku katsomaan joskus? Aiemmin rakennusliikkeen kanta kaikenlaisiin vikoihin on ollut lähinnä "haista paska ihan normaalia tämä on".

 

[Urpola77]

Reilu vuosi sitten valmistuneessa rivarinpätkässä tuntuu olevan paljon ongelmia. Yksi niistä on seuraavanlainen. Rivari on rakennettu tien viereen. Tietä kohti olevalla seinällä on terassi ja ovi josta siihen pääsee, sekä ikkuna. Tien ja talon välissä on pyörätie sekä n. metrin verran nurmikkoaluetta. Tiellä on 30kmh rajoitus, joten siitä ajetaan lähinnä sen tien varrella oleville taloille. Tiellä kulkevien autojen ääni kantautuu sisälle todella häiritsevänä metelinä ja jyrinänä. Talvella tämä tien puoleinen makuuhuone oli myös muuta asuntoa selvästi kylmemmän oloinen, joten voiko siellä olla joku vuoto jossain, joka myös aiheuttaa tämän äänien kantautumisen?

Mielestäni en ole muissa asunnoissa törmännyt tämmöiseen ohi ajavista autoista lähtevään jyrinään. Yhdessä n. saman ikäisessä ensimmäisen kerroksen kerrostaloyksiössä jopa ihmettelin hiljaisuutta.

Onkohan tämä normaalia ja mihin minun pitäisi olla tästä asiasta yhteydessä? Vuositarkastuslappuihin olen kyllä kirjelmöinyt nämä kaikki ja niitä luultavasti tulee joku katsomaan joskus? Aiemmin rakennusliikkeen kanta kaikenlaisiin vikoihin on ollut lähinnä "haista paska ihan normaalia tämä on".

Alapohjan eristevahvuutta ollaan nykyisissä määräyksissä kasvatettu.
Itse rakensin 2011 ja laitoin paljon alapohjaan eristtä(lattiastyrox). Tästä on aiheutunut lattian painumista muun muassa.
Näillä nykymääräyksillä pitäisi vaihtaa lattian eristemateriaali ns. finnfoamiin(mikälie nykyään), mikä kestää paremmin painumista.

Eli kattos onko lattialistan alle ilmestynyt rakoa (asennsvaiheessa on ihan lattiaa vasten listat.

 

[wloona]

Alapohjan eristevahvuutta ollaan nykyisissä määräyksissä kasvatettu.
Itse rakensin 2011 ja laitoin paljon alapohjaan eristtä(lattiastyrox). Tästä on aiheutunut lattian painumista muun muassa.
Näillä nykymääräyksillä pitäisi vaihtaa lattian eristemateriaali ns. finnfoamiin(mikälie nykyään), mikä kestää paremmin painumista.

Eli kattos onko lattialistan alle ilmestynyt rakoa (asennsvaiheessa on ihan lattiaa vasten listat.

Joo lattialistojen alla on kyllä melkein joka seinällä valtavat raot.

 

[Pavosen Heska]

Alapohjan eristevahvuutta ollaan nykyisissä määräyksissä kasvatettu.
Itse rakensin 2011 ja laitoin paljon alapohjaan eristtä(lattiastyrox). Tästä on aiheutunut lattian painumista muun muassa.
Näillä nykymääräyksillä pitäisi vaihtaa lattian eristemateriaali ns. finnfoamiin(mikälie nykyään), mikä kestää paremmin painumista.

Eli kattos onko lattialistan alle ilmestynyt rakoa (asennsvaiheessa on ihan lattiaa vasten listat.

Varmaan alihankkijan-alihankkijan-alihankkijan, kroatialainen lastentarhanopettaja joka on ikkunan ja oven asentanut on jättänyt tiivistyksen tekemättä.
Pakkasella selviäisi mittaamalla tai lämpökameralla. Kesäaikaan edellyttää listoituksen purkua.

Toisaalta jos talossa on raitisilmaventtiilit ulkoseinissä niin melu kuuluu sitä kautta, patterin säädötkin saattaa olla pielessä ja siksi huone muita kylmempi.

 

[wloona]

Lattialämmitys on ja sillä seinustalla ei taida mitään räppänöitä olla. Ihan suomalaisen oloisia raksaukkoja siellä työmaalla pyöri, mutta niiden "ammattilaisten" työnjälki oli kyllä sitä tasoa, että ei tee mieli enää ostaa yhtään minkäänlaista asuntoa.

 

[Keijo Koo]

Jalkalistojen ja lattian välissä oleva rako kertoo että listat on asennettu välittömästi lattiapinnoitteen asentamisen jälkeen. Siinä pitäisi pitää noin viikon tauko välissä koska lattiavalu kuivuessaan nousee kuperaksi
Tämä johtuu siitä että laatta on aina yläpinnasta kuivempi kuin alapinnasta. Eli kyse ei niinkään ole styroksin painumisesta. Kun lattia pinnoitetaan niin laatassa jäljellä oleva kosteus tasaantuu ja laatan kulmat ja reunat painuvat alas.

 

[Greedo]

Varmaan alihankkijan-alihankkijan-alihankkijan, kroatialainen lastentarhanopettaja joka on ikkunan ja oven asentanut on jättänyt tiivistyksen tekemättä.
Pakkasella selviäisi mittaamalla tai lämpökameralla. Kesäaikaan edellyttää listoituksen purkua.

Toisaalta jos talossa on raitisilmaventtiilit ulkoseinissä niin melu kuuluu sitä kautta, patterin säädötkin saattaa olla pielessä ja siksi huone muita kylmempi.

Luultavasti ikkunan tilkitseminen on tehty puutteellisesti. Toinen vaihtoehto on että alajuoksun ja sokkelin välissä tiiviste on huonosti asennettu, jolloin nyt kun esim. lattiamateriaalin alla oleva solumuovi on painunut hieman kasaan niin lattiamateriaalin ja listan välistä vetää sisälle. Pikaisena testinä voisi kokeilla laittaa ilmanvaihdon täysille ja kokeilla listojen ympärykset jos sattuisi huomaamaan vedon tunnetta.

Erittäin epätodennäköistä että tavallisesta lattiakuormasta Lattia EPS painuu kasaan. Todennäköisempää on että rakennuksen alle tehdyt maatäytöt painuvat betonin painosta kasaan.

 

[Sienimies]

Terassin rakenteet pultattu kiinni taloon ja se terassin toinen sivu tärisee autojen voimasta ja terassin rakenteet välittää ja vahvistaa äänen rakenteisiin. No en tiedä oikeasti onko mahdollista, heitin vain tälläisen ajatuksen ilmoille.

 

[aessu]

Alapohjan eristevahvuutta ollaan nykyisissä määräyksissä kasvatettu.
Itse rakensin 2011 ja laitoin paljon alapohjaan eristtä(lattiastyrox). Tästä on aiheutunut lattian painumista muun muassa.
Näillä nykymääräyksillä pitäisi vaihtaa lattian eristemateriaali ns. finnfoamiin(mikälie nykyään), mikä kestää paremmin painumista.

Eli kattos onko lattialistan alle ilmestynyt rakoa (asennsvaiheessa on ihan lattiaa vasten listat.

Styroksi painuu kasaan minkä painuu jo lattiaa valettaessa. Jos lattia on painunut alaspäin on pohjamaat tiivistetty huonosti.

 

[Djeep8]

Vähän asiaan viitaten. Ostettiin aikuisiän kynnyksellä oleva talo 3kk sitten. 7-vuotta sitten muutettu autotalli asuintilaksi ja yksi nurkka vuotaa ilmaa/kylmää. "Autotallin" oven oikea nurkka.

Kannattaako lähteä isompia purkamaan vai porata pari reikää ja täyteen uretaania? Näin eräs ehdotti.

Meillä on myös lattialämmitys joka huoneessa.

 

[Urpola77]

Joo lattialistojen alla on kyllä melkein joka seinällä valtavat raot.

No just. Pahimmillaan tuulee lujaa sieltä lattian rajasta.

 

[Urpola77]

Styroksi painuu kasaan minkä painuu jo lattiaa valettaessa. Jos lattia on painunut alaspäin on pohjamaat tiivistetty huonosti.

Voipi olla, mutta kun styrox vahvuutta kasvatetaan kuten entisessä omassa 300mm. Olisi pitäny vaihtaa joidenkin ammattilaisten mukaan tiiviimpään aineeseen. Pysyin rakennesuunnittelijan kuvissa ja paskoihan se. Tiivistys oli tehty hyvin, kun itse tein omaani. Silti painui lattia.

 

[aessu]

Vähän asiaan viitaten. Ostettiin aikuisiän kynnyksellä oleva talo 3kk sitten. 7-vuotta sitten muutettu autotalli asuintilaksi ja yksi nurkka vuotaa ilmaa/kylmää. "Autotallin" oven oikea nurkka.

Kannattaako lähteä isompia purkamaan vai porata pari reikää ja täyteen uretaania? Näin eräs ehdotti.

Meillä on myös lattialämmitys joka huoneessa.

Seinät auki ja eristykset kuntoon on ainut oikea ratkaisu tuohon. Millin-parin rakokin villan ja runkotolpan välissä aiheuttaa kunnon pakkasilla jo ihan selvän vedon tunteen, vaikka höyrysulku tuota toki osittain tasaakin. Samalla kannattaa myös tehdä katsoa se höyrysulku, jos se on sillä yhdellä seinällä huono niin saat repiä koko autotallin ulkoseinät auki.

Voipi olla, mutta kun styrox vahvuutta kasvatetaan kuten entisessä omassa 300mm. Olisi pitäny vaihtaa joidenkin ammattilaisten mukaan tiiviimpään aineeseen. Pysyin rakennesuunnittelijan kuvissa ja paskoihan se. Tiivistys oli tehty hyvin, kun itse tein omaani. Silti painui lattia.

Minkä kokoisella lätkällä teit tiivistykset? Ja sen jälkeen kun se näyttää/tuntuu tiiviiltää niin pitää vielä ajaa isollakin lätkällä usempaan kertaan että se on oikeasti tiivis.

 

[Greedo]

Ei kyllä mihinkään perus taloon laiteta 300mm styroksia, periaatteessa 100mm riittää ja reuna-alueilla noin metri ulkoseinästä 200mm, matalaenergia- ja passiivisysteemit sitten erikseen.

Sitten jos vielä oikein kunnolla täytetään niin kantavuuskokeet on vielä hyvä tehdä.

 

[aessu]

@Djeep8 Toki vikana voi olla virheellisen rakentamisen lisäksi myös kutsumattomat kotieläimet... Nämä kuvat on ihan töistä otettu, asiakkaalle tehtiin juurikin autotalliin asuinhuone, puolet jäi varastoksi. Lattia piikattiin pois että saatiin samaan tasoon kuin muussa osassa taloa. Erityisenä huomiona että tuulensuojalevyä ei oltu tuotu alas asti, vaan alimmainen vaakasuuntainen villoitus oli tehty tuulensuojavillalla tämän olivat hiiret tuhonneet paikoin täysin. Samalla oli varsin hyvin avautunut reitti ylemmäksikkin.

 

[Urpola77]

Ei kyllä mihinkään perus taloon laiteta 300mm styroksia, periaatteessa 100mm riittää ja reuna-alueilla noin metri ulkoseinästä 200mm, matalaenergia- ja passiivisysteemit sitten erikseen.

Sitten jos vielä oikein kunnolla täytetään niin kantavuuskokeet on vielä hyvä tehdä.

Aivan. En tiedä mitä määriä tuohon kohteeseen on käytetty. Sellainen pullo oli se,talo joo. 300mm eristeet seinissä ja 600 yläpohja. Kastepisteet seinien sisällä ja varmasti muutamassa vuodessa homeessa.

 

[wloona]

Tää rivari on kuitenkin a-energialuokkaa ja rakennusvaiheessa oli mittausten mukaan oikeinkin tiivis, kuulemma. Voiko se siitä huonontua sitten ajan kanssa? Oikeastaan en edes tiedä mitä siellä on mitattu. Mennyt luotto koko rakennusalaan tämän myötä, harvinaisen vittumaisia ja ammattitaidottomia ihmisiä vieläpä olivat kaikki kyseisessä firmassa työskennelleet.

 

[penttip]

Edit: Ei mitään.

 

[Urpola77]

Tää rivari on kuitenkin a-energialuokkaa ja rakennusvaiheessa oli mittausten mukaan oikeinkin tiivis, kuulemma. Voiko se siitä huonontua sitten ajan kanssa? Oikeastaan en edes tiedä mitä siellä on mitattu. Mennyt luotto koko rakennusalaan tämän myötä, harvinaisen vittumaisia ja ammattitaidottomia ihmisiä vieläpä olivat kaikki kyseisessä firmassa työskennelleet.

Taitaapi mittausten sijaan olla teoreettista matematiikkaa tuo energiatodistus. Omaan passiivitaloon en saanu kuin B merkinnän, kun tuli suorasähköllä lämmitys.
Se ei merkannu mitää, että kokonaiskulutus 169m2 talossa on käytännössä alle 8000KWh, koska sähköpattereita ei tarvi, eikä maalämpöä yms. sähköä kuluttavaa.
Passiivitaloleiman olisi saanut maalämpöpumpulla, vaikka se ei olisi laskenu sähkönkulutusta, kuin 7€ verran kuussa.
Noissa energiamerkinnöissä siis mennään matematiikalla ja eri lämmitysmuodot saa eri kertoimen kulutetulle energialle.

 

[Djeep8]

@aessu Kiitos kuvista, täytyy tänä kesänä purkaa seinä!

 

[blurris]

Vähän asiaan viitaten. Ostettiin aikuisiän kynnyksellä oleva talo 3kk sitten. 7-vuotta sitten muutettu autotalli asuintilaksi ja yksi nurkka vuotaa ilmaa/kylmää. "Autotallin" oven oikea nurkka.

Kannattaako lähteä isompia purkamaan vai porata pari reikää ja täyteen uretaania? Näin eräs ehdotti.

Meillä on myös lattialämmitys joka huoneessa.

Minusta kannattaisi avata se nurkka. Ei se nyt varmaan ole kuin pari kipsilevyä särkeä? (ja ruuvata uudet tilalle kun nurkka fiksattu, kustannus pari kolmekymppiä)

Aivan. En tiedä mitä määriä tuohon kohteeseen on käytetty. Sellainen pullo oli se,talo joo. 300mm eristeet seinissä ja 600 yläpohja. Kastepisteet seinien sisällä ja varmasti muutamassa vuodessa homeessa.

Joka talossahan ne kastepisteet seinien sisään osuu. Rakennusfysiikan lakeja nääs.

Tuon perusteella mitään ei voi julistaa että "se tulee olemaan homeessa".

 

[novoiperkele]

@aessu Kiitos kuvista, täytyy tänä kesänä purkaa seinä!

Vuoden vanha kämppä? Myyjälle/rakentajalle kyselyä.

 

[aessu]

Minusta kannattaisi avata se nurkka. Ei se nyt varmaan ole kuin pari kipsilevyä särkeä? (ja ruuvata uudet tilalle kun nurkka fiksattu, kustannus pari kolmekymppiä)

Höyrysulut kans pitää uusia, rulla höyrysulkumuovia ja muutama rulla sitkoflex höyrysulkuteippiä maksaa äkkiä saman verran kuin pari kipsilevyä. Muista @Djeep8 sitten limittää reilusti muovit, itse suosittelen vähintään puolta metriä. Ja kiinnitystä ei saa jättää pelkän teipin varaan, sieltä täältä nitojalla kiinni kans.

Vuoden vanha kämppä? Myyjälle/rakentajalle kyselyä.

Djeep8:lla ainakin oli "aikuisikäinen" talo ja tuo mistä nuo kuvat oli on rakennettu 70 luvulla.

 

[aessu]

Eihän rivitalosta saa mitään ulkoseiniä mennä purkamaan. Et sinä omista, kuin asumisoikeuden ja sisäpinnat.

Eiköhän tämäkin riipu yhtiömuodosta yms. seikoista. Ja sisältäpäin nuo on helpompi purkaa. Ja kannattaa toki huomioida että tässä ketjussa on nyt siis puhuttu jo ainakin kahdesta eri asunnosta/talosta.

 

[blurris]

Voipi olla, mutta kun styrox vahvuutta kasvatetaan kuten entisessä omassa 300mm. Olisi pitäny vaihtaa joidenkin ammattilaisten mukaan tiiviimpään aineeseen. Pysyin rakennesuunnittelijan kuvissa ja paskoihan se. Tiivistys oli tehty hyvin, kun itse tein omaani. Silti painui lattia.

Ammutaanpa tuo väite alas. Rytöksiä on tietysti erilaista ja ehkä ne puolalaiset rytöksit painuu (laatuongelmia valmistuksessa?)

Mutta jos tätä suurta kotimaista rytoksiä katotaan, niin lupaavat että EPS100:staki saa kuormittaa 35 kPa ja eristeen painuma jää alle 2%. 2% 300 millistä on 6 milliä.

Tsekataan vielä millainen kuorma on 35 kPa. Jos rytöksien päällä on normi 10 cm betonilaatta, tulee siitä noin 2,6-3,0 kN/m2 kuorma (betonin tiheydeksi oletamme esim. 2650 kg/m3). Jostain on saatava siis vielä 32 kPa painetta siihen laatalle elikkä siellä kämpässäsi painaa betonilaatan päällä ihmiset, huonekalut ym 32 kN/neliölle. Massaksi muutettuna jostain pitäis löytää läskiä 3200 kg/m2 sinne laatan päälle tanssaamaan....

Eiköhän tämä myytti ollut tässä?

Itselläni ei ole kokemusta 300 millin EPS kerroksesta mitenkä se käyttäytyy. Mutta jos valmistaja on Thermisol, niin ylläoleva pitäisi silloin päteä jos ne ei ihan vallan valehtele teknisessä esitteessään? Kokemusta mulla on kyllä 200 millin EPS-kerroksesta (Thermisol), tätäkin parhaillaan kirjoittelen sen päällä. En ole havainnut niin minkäänmoista painumaa siinä. Luulisi näin insinöörinjärjellä, että siinä voisi haivata sentään kaksi kolmasosaa 300 millisen kerroksen painumasta? Enpä ole havainnut eli ylläoleva järkevyyslaskemani mukaisia tuloksia odotettavissa. Syy lattiasi painumaan löytynee jostain muualta ja ostit liian helpolla jonkun tarjoaman selityksen, että syy olisi EPS:ssä? (toki niitäkin on eri valmistajilta, varmaan erilaisia? Kenen valmistamaa EPSiä sinun kohteessasi on?)

 

[blurris]

Höyrysulut kans pitää uusia, rulla höyrysulkumuovia ja muutama rulla sitkoflex höyrysulkuteippiä maksaa äkkiä saman verran kuin pari kipsilevyä. Muista @Djeep8 sitten limittää reilusti muovit, itse suosittelen vähintään puolta metriä. Ja kiinnitystä ei saa jättää pelkän teipin varaan, sieltä täältä nitojalla kiinni kans.

Djeep8:lla ainakin oli "aikuisikäinen" talo ja tuo mistä nuo kuvat oli on rakennettu 70 luvulla.

No joo, jos ne muovit pahasti särkyy niin sitten ne pitää uusia. Totta kyllä, että HS-muovia saa vain rullittain. Toisaalta, think positive, se on yllättävän monikäyttöistä muovia. Toimii esim. "pressuna" eli sadepeitteenä paremmin ja luotettavammin kuin monet kiinan halpapressut. Kestää vuosikausia auringonpaistetta yms.

Limitykseksi riittää kyllä 200 milliä. Turha sitä on liioitella ja sen kummemmin sitä on siinä kohteessa tehty joten ei sitä siinä yhdessä nurkassa tarvitse hulluksi heittäytyä. Teipin varassa ne kumminkin ne saumat jokapaikassa on, joten samalla tyylillä vaan eteenpäin sano mummo lumessa. Sitkoflex tosiaan parasta teippiä tarkoitukseen.

Jos haluaa hifistellä sen höyrynsulun limityksen kanssa, niin kahden puuriman väliin ruuveilla puristuksiin se jatkoskohta. Se on pitkäaikaiskestävä ja paras vaihtoehto. Itse en jaksaisi kyllä moista vaivaa nähdä. Ei niillä höyrynsulun reijillä ole oikeasti merkitystä muualla kuin märkätiloissa, jos sisätilan painesuhteet on kontrolloituja.

 

[aessu]

@blurris Tuota mainitsemaasi puristusliitosta helpompi on vaan limittää niin reilusti että tulee aina yksi runkotolppien väli tuplamuovilla. Ei jää saumat teippien varaan. Se höyrysulkumuovi ei kuitenkaan niin kovin kallista ole, ja sitä saa ainakin kahden kokoisissa rullissakin. Hankala tosiaan sanoa mitään varmaa korjausta tuohon @Djeep8 tilanteeseen tälleen intternetin välitykselle, varmiten selviää kun aukoo seinän ja kattoo että mitä sieltä löytyy. Ainakin noissa vanhoissa taloissa on varsinkin autotalleissa oltuhöyrysulun kanssa hyvinkin leväperäisiä, siellä seinillä voi roikkua mitä vaan muovia jätesäkeistä, villapaketeista, "rakennusmuovista" (tarkoitettu mm. pölysuojaukseen) aina ihan kunnon tavaraan ja parhaimmillaan samalla seinällä noita kaikkia.

 

[Urpola77]

Ammutaanpa tuo väite alas. Rytöksiä on tietysti erilaista ja ehkä ne puolalaiset rytöksit painuu (laatuongelmia valmistuksessa?)

Mutta jos tätä suurta kotimaista rytoksiä katotaan, niin lupaavat että EPS100:staki saa kuormittaa 35 kPa ja eristeen painuma jää alle 2%. 2% 300 millistä on 6 milliä.

Tsekataan vielä millainen kuorma on 35 kPa. Jos rytöksien päällä on normi 10 cm betonilaatta, tulee siitä noin 2,6-3,0 kN/m2 kuorma (betonin tiheydeksi oletamme esim. 2650 kg/m3). Jostain on saatava siis vielä 32 kPa painetta siihen laatalle elikkä siellä kämpässäsi painaa betonilaatan päällä ihmiset, huonekalut ym 32 kN/neliölle. Massaksi muutettuna jostain pitäis löytää läskiä 3200 kg/m2 sinne laatan päälle tanssaamaan....

Eiköhän tämä myytti ollut tässä?

Itselläni ei ole kokemusta 300 millin EPS kerroksesta mitenkä se käyttäytyy. Mutta jos valmistaja on Thermisol, niin ylläoleva pitäisi silloin päteä jos ne ei ihan vallan valehtele teknisessä esitteessään? Kokemusta mulla on kyllä 200 millin EPS-kerroksesta (Thermisol), tätäkin parhaillaan kirjoittelen sen päällä. En ole havainnut niin minkäänmoista painumaa siinä. Luulisi näin insinöörinjärjellä, että siinä voisi haivata sentään kaksi kolmasosaa 300 millisen kerroksen painumasta? Enpä ole havainnut eli ylläoleva järkevyyslaskemani mukaisia tuloksia odotettavissa. Syy lattiasi painumaan löytynee jostain muualta ja ostit liian helpolla jonkun tarjoaman selityksen, että syy olisi EPS:ssä? (toki niitäkin on eri valmistajilta, varmaan erilaisia? Kenen valmistamaa EPSiä sinun kohteessasi on?)

En valitettavasti muista minkämerkkistä oli, mutta 2011 K-raudasta ihan lattia styrox nimellä ostin nuo.
Painumaa ei itsellä paljoa tullut itse asuessa, mutta olen saanut tietää lapsiltani( asuvat äitinsä kanssa talossa), että kauimmainen Wc menee välillä tukkoon, johtuen styroxin painumisesta. Tässä kohteessa piti tehdä suodatuskenttä ja peruskallion vuoksi kaadot tuli mitoitettua ks. wc:lle aikalailla minimiksi.
Korostan tässä kohtaa sitä, että en ole voinut itse asiaa todeta, vaan arvioni perustuu exän uuden miehen ja lasteni kertomaan. Itse luotin suunnitelmiin ja myyjään.

 

[Urpola77]

No joo, jos ne muovit pahasti särkyy niin sitten ne pitää uusia. Totta kyllä, että HS-muovia saa vain rullittain. Toisaalta, think positive, se on yllättävän monikäyttöistä muovia. Toimii esim. "pressuna" eli sadepeitteenä paremmin ja luotettavammin kuin monet kiinan halpapressut. Kestää vuosikausia auringonpaistetta yms.

Limitykseksi riittää kyllä 200 milliä. Turha sitä on liioitella ja sen kummemmin sitä on siinä kohteessa tehty joten ei sitä siinä yhdessä nurkassa tarvitse hulluksi heittäytyä. Teipin varassa ne kumminkin ne saumat jokapaikassa on, joten samalla tyylillä vaan eteenpäin sano mummo lumessa. Sitkoflex tosiaan parasta teippiä tarkoitukseen.

Jos haluaa hifistellä sen höyrynsulun limityksen kanssa, niin kahden puuriman väliin ruuveilla puristuksiin se jatkoskohta. Se on pitkäaikaiskestävä ja paras vaihtoehto. Itse en jaksaisi kyllä moista vaivaa nähdä. Ei niillä höyrynsulun reijillä ole oikeasti merkitystä muualla kuin märkätiloissa, jos sisätilan painesuhteet on kontrolloituja.

Tämä ja voihan sitä kirppisryhmistä kysellä josko jollain ois jääny ylitte.
Itse onnellisessa asemassa pinkopaffitalossa painovoimaisella ilmanvaihdolla nykyään.

 

[blurris]

Itse onnellisessa asemassa pinkopaffitalossa painovoimaisella ilmanvaihdolla nykyään.

Mitäs "onnellista" tuossa asemassa on? Saa haistella pierunhajua päivät pitkät ja ihmetellä kun pyykki kuivuu iäisyyden?

Itsehän olen onnellisessa asemassa koneellisesti ilmastoidussa talossa enkä näe tässä asumismuodossa suurempia haittamuotoja. Mielestäni tuo painovoimaisen "ilmanvaihdon" ja pinkopahvin hehkuttelu on epäilyttävää myytinluomista eikä perustu mihinkään.

Vähän sama kuin jengi kuvittelee hirsitalon olevan joku ihmeellinen asia. Siinä tuo myytinrakennus on loppuunasti vietyä jo. Hienosti markkinoitua cocacolaa. Oikeasti sokeroitua hiilihappovettä, mutta jengi luulee olevansa suurempiakin voittajia jossain pinkopahvitalossa?

 

[Urpola77]

Mitäs "onnellista" tuossa asemassa on? Saa haistella pierunhajua päivät pitkät ja ihmetellä kun pyykki kuivuu iäisyyden?

Itsehän olen onnellisessa asemassa koneellisesti ilmastoidussa talossa enkä näe tässä asumismuodossa suurempia haittamuotoja.

Tässä talossa ei pierut haise. Tämä 1953 valmistunut kaunokainen omaa todella hienosti toimivan ilmastointijärjestelmän. 8 reikäinen piippu, joista 5 on ilmanvaihdolle.
Poistot toimii todella hallitusti säädettävien venttiilien ansiosta ja korvausilma ei tule seinien läpi, vaan korvausilmaventtiileistä.
Nämä toimivat on harvassa, mutta onneksi meille löytyi sopiva "remonteilla" pilaamaton aihio vuosiksi etiä päin.

ps. 2011 olin ensimäisiä Valloksin suomalaisia yksityisasiakkaita, joka osti kojeeseen hiilidioksidianturin ja kosteusanturin hoitamaan automatiikan ohjauksen, joten modernista tekniikasta on kokemusta.

 

[blurris]

"Tässä talossa ei pierut haise. Tämä 1953 valmistunut kaunokainen omaa todella hienosti toimivan ilmastointijärjestelmän. 8 reikäinen piippu, joista 5 on ilmanvaihdolle."

Eli pieleen tehty jo alunperinkin. Jos painovoimaiseen ilmanvaihtoon haluaa mennä, oikea tapa on isot, virtausteknisesti sulavat putket suoraan katolle. Piippuun muuratut homssuiset ja homeiset tiiliröörit eivät sitä ole missään muodossa vaan ns. huono idea.

"Poistot toimii todella hallitusti säädettävien venttiilien ansiosta ja korvausilma ei tule seinien läpi, vaan korvausilmaventtiileistä."

Toimiihan ne jos jaksaa olla jatkuvasti säätämässä. Korvausilmassa "seinien läpitulo" ei ole se suuri ongelma vaan tuloilman raaka lämmittämättömyys ja lämpöhäviöt. Kiva jollain -20 C kelillä kun seinässä on suora reikä ulos.

"2011 olin ensimäisiä Valloksin suomalaisia yksityisasiakkaita, joka osti kojeeseen hiilidioksidianturin ja kosteusanturin hoitamaan automatiikan ohjauksen, joten modernista tekniikasta on kokemusta."

No tuohan ei todista modernista tekniikasta yhtään mitään eikä joku hiilidioksidianturi tee asiasta autuasta. Et sinä nyt kuitenkaan mikään kosteusohjatun anturoinnin pioneeri ole missään tapauksessa ollut. Tässäkin talossa sellainen on ja rakennusvuosi 2006, alkuperäisen rakentajan laittama.

Sen verran tietämättömyys ja tyhjästä-ylpeily paistaa vastapuolen kommenteista läpi, ettei minua oikeastaan kiinnosta ammattilaisena tämän enempää asiasta jatkaa. Onnea valitsemallasi tiellä. Fysiikan laeille et kuitenkaan mahda mitään ja painovoimainen ilman"vaihto" on niistä mitä suurimmin riippuvainen.

Edit. Korostettakoon nyt vielä tietämättömille, että ainakin minun kriteeristössäni hyvä, laadukas koneellinen ilmanvaihto on jotain ihan muuta kuin CO2 anturit jossain. Se lähtee ihan muista asioista se homma. Esim. väljä kanavamitoitus, kohtuulliset kanavanopeudet, oikea päätelaitteiden sijoittelu, paineneutraaliksi säädetty jne.

Voi siellä CO2 antureitakin olla, mutta pidän niitä turhakkeina pientaloissa. Kalliitakin ovat, ainakin hyvät ja luotettavat joten säästäkää roponne. Ostakaa vaikka isompi kone kuin CO2 antureita.

CO2 anturin paikka on jossain neukkarissa, jossa on vaihtuva kuorma ja halutaan kuorman mukaan säätöä. Pientalossa tuollaista on harvoin ja silloin kun harvoin osuu kohdalle, isäntä osannee ihan manuaalisesti tehostaa ilmanvaihtoa, eikö?

 

[Pavosen Heska]

Ammutaanpa tuo väite alas. Rytöksiä on tietysti erilaista ja ehkä ne puolalaiset rytöksit painuu (laatuongelmia valmistuksessa?)

Mutta jos tätä suurta kotimaista rytoksiä katotaan, niin lupaavat että EPS100:staki saa kuormittaa 35 kPa ja eristeen painuma jää alle 2%. 2% 300 millistä on 6 milliä.

Tsekataan vielä millainen kuorma on 35 kPa. Jos rytöksien päällä on normi 10 cm betonilaatta, tulee siitä noin 2,6-3,0 kN/m2 kuorma (betonin tiheydeksi oletamme esim. 2650 kg/m3). Jostain on saatava siis vielä 32 kPa painetta siihen laatalle elikkä siellä kämpässäsi painaa betonilaatan päällä ihmiset, huonekalut ym 32 kN/neliölle. Massaksi muutettuna jostain pitäis löytää läskiä 3200 kg/m2 sinne laatan päälle tanssaamaan....

Toi styroxin painuma tulee siinä vaiheessa kun märkä betoni pumppuautosta sen päälle hujautetaan. Joku hämärä muistikuva olisi että paksuihin valun alle tuleviin styrox kerroksiin joku suositteli roudankestävää styroxia, painuu vähemmän...

Esimerkiksi 100 neliötä valua 10 cm paksuudella tarvitsee enempi kuin 10 kuutiota. Jos valun jälkeen lattia vajoaa se johtuu maasta styroxin alla.

 

[Urpola77]

"Tässä talossa ei pierut haise. Tämä 1953 valmistunut kaunokainen omaa todella hienosti toimivan ilmastointijärjestelmän. 8 reikäinen piippu, joista 5 on ilmanvaihdolle."

Eli pieleen tehty jo alunperinkin. Jos painovoimaiseen ilmanvaihtoon haluaa mennä, oikea tapa on isot, virtausteknisesti sulavat putket suoraan katolle. Piippuun muuratut homssuiset ja homeiset tiiliröörit eivät sitä ole missään muodossa vaan ns. huono idea.

"Poistot toimii todella hallitusti säädettävien venttiilien ansiosta ja korvausilma ei tule seinien läpi, vaan korvausilmaventtiileistä."

Toimiihan ne jos jaksaa olla jatkuvasti säätämässä. Korvausilmassa "seinien läpitulo" ei ole se suuri ongelma vaan tuloilman raaka lämmittämättömyys ja lämpöhäviöt. Kiva jollain -20 C kelillä kun seinässä on suora reikä ulos.

"2011 olin ensimäisiä Valloksin suomalaisia yksityisasiakkaita, joka osti kojeeseen hiilidioksidianturin ja kosteusanturin hoitamaan automatiikan ohjauksen, joten modernista tekniikasta on kokemusta."

No tuohan ei todista modernista tekniikasta yhtään mitään eikä joku hiilidioksidianturi tee asiasta autuasta. Et sinä nyt kuitenkaan mikään kosteusohjatun anturoinnin pioneeri ole missään tapauksessa ollut. Tässäkin talossa sellainen on ja rakennusvuosi 2006, alkuperäisen rakentajan laittama.

Sen verran tietämättömyys ja tyhjästä-ylpeily paistaa vastapuolen kommenteista läpi, ettei minua oikeastaan kiinnosta ammattilaisena tämän enempää asiasta jatkaa. Onnea valitsemallasi tiellä. Fysiikan laeille et kuitenkaan mahda mitään ja painovoimainen ilman"vaihto" on niistä mitä suurimmin riippuvainen.

Edit. Korostettakoon nyt vielä tietämättömille, että ainakin minun kriteeristössäni hyvä, laadukas koneellinen ilmanvaihto on jotain ihan muuta kuin CO2 anturit jossain. Se lähtee ihan muista asioista se homma. Esim. väljä kanavamitoitus, kohtuulliset kanavanopeudet, oikea päätelaitteiden sijoittelu, paineneutraaliksi säädetty jne.

Voi siellä CO2 antureitakin olla, mutta pidän niitä turhakkeina pientaloissa. Kalliitakin ovat, ainakin hyvät ja luotettavat joten säästäkää roponne. Ostakaa vaikka isompi kone kuin CO2 antureita.

CO2 anturin paikka on jossain neukkarissa, jossa on vaihtuva kuorma ja halutaan kuorman mukaan säätöä. Pientalossa tuollaista on harvoin ja silloin kun harvoin osuu kohdalle, isäntä osannee ihan manuaalisesti tehostaa ilmanvaihtoa, eikö?

No äläs ny hermostu. Painovoimaisessahan on omat ongelmansa varsinkin kesällä.
Nuo anturithan tuli tuohon rakentamaani vain sen takia, kun halusin automatiikkaa. (akka tyhmä ku saapas)
kanavat asensin itse, sekä eristykset. koneen ja antureiden asennukset hoisi ammattilaiset.
En sanonut huonoksi koneellista ilmanvaihtoa. tuo co2 anturi antoi tuolle valloxin koneelle useamman pykälän säätöön 5 asentoisen manuaalin sijaan. Kallishan tuo oli, mutta säästi lämmityskuluissa aika hyvin. (oma arvio jonka ammattimies jättää huomiotta).

 

[L2K2]

Toi styroxin painuma tulee siinä vaiheessa kun märkä betoni pumppuautosta sen päälle hujautetaan. Joku hämärä muistikuva olisi että paksuihin valun alle tuleviin styrox kerroksiin joku suositteli roudankestävää styroxia, painuu vähemmän...

Esimerkiksi 100 neliötä valua 10 cm paksuudella tarvitsee enempi kuin 10 kuutiota. Jos valun jälkeen lattia vajoaa se johtuu maasta styroxin alla.

Mutta silloinkin se lienee vaan sen alla olevan maa-aineksen painumaa, tai huonosti aseteltuja eristelevyjä jotka ei ole asettuneet, ei se löysä betoni juuri sen enempää paina. (Täysin ei-asiantuntija, kunhan, käsiäni heiluttelen. Suurin osa siitä vedestä jää siis sinne betoniin pysyvästi.)

 

[blurris]

Toi styroxin painuma tulee siinä vaiheessa kun märkä betoni pumppuautosta sen päälle hujautetaan. Joku hämärä muistikuva olisi että paksuihin valun alle tuleviin styrox kerroksiin joku suositteli roudankestävää styroxia, painuu vähemmän...

Esimerkiksi 100 neliötä valua 10 cm paksuudella tarvitsee enempi kuin 10 kuutiota. Jos valun jälkeen lattia vajoaa se johtuu maasta styroxin alla.

No jos siihen valuvaiheessa se painuma tulee, niin mites se muka voi aiheuttaa irvistelyä jalkalistojen alle? Siitähän täällä keskusteltiin.

Roudankestävän rytoksin kantavuusluokka on 120, joten joo, painuuhan se vähemmän. Lisäksi on olemassa EPS200 jne, painuu vielä vähemmän ja käytetään mm. pihojen eristämisessä.

Jotain hämärää läppää olen joskus kuullut, että jatkuvaan jäätymiseen ym. joutuva EPS-levy olisi jotenkin "hapertunut" maan alla mutta nythän puhutaan talon maanvaraisen täytön sisäpuolisesta eristyksestä? Tuskinpa siellä levyt on umpimärkinä ja jäätyy kaupan päälle...tai sitten asiat ovat todella hullusti ja tuli rakennettua suolle Siperiaan? Jos jälkimmäinen on totta, niin en nyt jaksaisi täällä viisastella levyjen painumisesta koska siinä tapauksessa on useitakin paljon vakavampia ongelmia:

a) talon alla jäätyy kaikki, ml. paskaröörit ja vesijohto
b) tuli rakennettua lettosuolle
c) asuinpaikkakin on Putinin Venäjällä

Rytoksin käytös laatan alla lienee ongelmista vähäisimpiä, jos a-c toteutuu?

 

[Pavosen Heska]

Mutta silloinkin se lienee vaan sen alla olevan maa-aineksen painumaa, tai huonosti aseteltuja eristelevyjä jotka ei ole asettuneet, ei se löysä betoni juuri sen enempää paina. (Täysin ei-asiantuntija, kunhan, käsiäni heiluttelen. Suurin osa siitä vedestä jää siis sinne betoniin pysyvästi.)

Juurikin noin (toinen ei-asiantuntija vahvistaa). Kun valu on tehty ja tasoitettu ei se kakku siitä enää mihinkään vajoa. Sitä ennen on styroxit ja pohjamaa painunut sen mitä painuu. Jos lattiastyroxin painumisprosentti on 2 niin tekeehän se sadalla neliöllä muutaman ämpärillisen, isoimmat muutokset tulee tosiaan siitä kun pohjamaa ja styroxit tiivistyvät paikoilleen.

 

[blurris]

Jos lattiastyroxin painumisprosentti on 2 niin tekeehän se sadalla neliöllä muutaman ämpärillisen, isoimmat muutokset tulee tosiaan siitä kun pohjamaa ja styroxit tiivistyvät paikoilleen.

No lattiastyroxin painumisprosentti Ei ole 2 eli väärinluettua sinun osaltasi.

Todellisuudessa se massa mitä asemalta tulee, sisältää ilmaa. Eli betonin sijasta ostatte ilmaa. Sieltä se selitys tulee mitenkä 10 kuution tilavuuteen menee enemmän betonia kuin 10 kuutiota.

 

[Urpola77]

No jos siihen valuvaiheessa se painuma tulee, niin mites se muka voi aiheuttaa irvistelyä jalkalistojen alle? Siitähän täällä keskusteltiin.

Roudankestävän rytoksin kantavuusluokka on 120, joten joo, painuuhan se vähemmän. Lisäksi on olemassa EPS200 jne, painuu vielä vähemmän ja käytetään mm. pihojen eristämisessä.

Jotain hämärää läppää olen joskus kuullut, että jatkuvaan jäätymiseen ym. joutuva EPS-levy olisi jotenkin "hapertunut" maan alla mutta nythän puhutaan talon maanvaraisen täytön sisäpuolisesta eristyksestä? Tuskinpa siellä levyt on umpimärkinä ja jäätyy kaupan päälle...tai sitten asiat ovat todella hullusti ja tuli rakennettua suolle Siperiaan? Jos jälkimmäinen on totta, niin en nyt jaksaisi täällä viisastella levyjen painumisesta koska siinä tapauksessa on useitakin paljon vakavampia ongelmia:

a) talon alla jäätyy kaikki, ml. paskaröörit ja vesijohto
b) tuli rakennettua lettosuolle
c) asuinpaikkakin on Putinin Venäjällä

Rytoksin käytös laatan alla lienee ongelmista vähäisimpiä, jos a-c toteutuu?

Eli voin päätellä listojen irvistelyn johtuvan lähinnä huonosta maan tiivistyksestä.
Hyvä saada omaan virheelliseen tietoon ( ammattilaisen kertomaa ) korjausta j avarsinkin matemaattista todistetta

edit.

 

[Pavosen Heska]

No jos siihen valuvaiheessa se painuma tulee, niin mites se muka voi aiheuttaa irvistelyä jalkalistojen alle? Siitähän täällä keskusteltiin.

Roudankestävän rytoksin kantavuusluokka on 120, joten joo, painuuhan se vähemmän. Lisäksi on olemassa EPS200 jne, painuu vielä vähemmän ja käytetään mm. pihojen eristämisessä.

Jotain hämärää läppää olen joskus kuullut, että jatkuvaan jäätymiseen ym. joutuva EPS-levy olisi jotenkin "hapertunut" maan alla mutta nythän puhutaan talon maanvaraisen täytön sisäpuolisesta eristyksestä? Tuskinpa siellä levyt on umpimärkinä ja jäätyy kaupan päälle...tai sitten asiat ovat todella hullusti ja tuli rakennettua suolle Siperiaan? Jos jälkimmäinen on totta, niin en nyt jaksaisi täällä viisastella levyjen painumisesta koska siinä tapauksessa on useitakin paljon vakavampia ongelmia:

a) talon alla jäätyy kaikki, ml. paskaröörit ja vesijohto
b) tuli rakennettua lettosuolle
c) asuinpaikkakin on Putinin Venäjällä

Rytoksin käytös laatan alla lienee ongelmista vähäisimpiä, jos a-c toteutuu?

Selväähän se että jos valettulaatta vajoaa niin pohjamaa siellä antaa periksi. Kaipa se valu on raudoitettu nykyään sokkeliin sen sijaan että tehtäisiin kelluvialaattoja?

 

[blurris]

Eli voin päätellä listojen irvistelyn johtuvan lähinnä huonosta maan tiivistyksestä.
Hyvä saada omaan virheelliseen tietoon ( ammattilaisen kertomaa ) korjausta j avarsinkin matemaattista todistetta

edit.

No sen verran jätän vielä asiaa auki ja mahdollisuutta rakennusmateriaalinkin painumiseen, että virheellinen/huonolaatuinen EPS eriste? Kai nuissakin voi eroja olla - varsinkin kun markkinoilla on aika pieniäkin toimijoita?

Rakennusalalla on kyllä taipumusta käsitellä kaikki tuotteet samanarvoisina ja "bulkkina", mutta tosiasia on, että laatueroja on. Itse tunnen LVI-komponentit paremmin ja ei siellä kaikki samasta puusta veistettyä ole.

Jos kerran autoissakin on merkkikohtaisia laatueroja, miksei siis EPS-eristeissäkin voisi olla?

 

[Baldrick]

Vähän asiaan viitaten. Ostettiin aikuisiän kynnyksellä oleva talo 3kk sitten. 7-vuotta sitten muutettu autotalli asuintilaksi ja yksi nurkka vuotaa ilmaa/kylmää. "Autotallin" oven oikea nurkka.

Kannattaako lähteä isompia purkamaan vai porata pari reikää ja täyteen uretaania? Näin eräs ehdotti.

Meillä on myös lattialämmitys joka huoneessa.

Saatko sen täyteen uretaania ilman purkua? Pakkasella voi muuten tulla kastepiste huonoon paikkaan.

 

[tietokonerikki]

Itsehän olen onnellisessa asemassa koneellisesti ilmastoidussa talossa enkä näe tässä asumismuodossa suurempia haittamuotoja. Mielestäni tuo painovoimaisen "ilmanvaihdon" ja pinkopahvin hehkuttelu on epäilyttävää myytinluomista eikä perustu mihinkään.

Se on aivan varmaa, että koneellisesti ja painovoimaisesti ilmastoituissa taloissa asuu
"onnelisia ihmisiä" ja ilmaa saa riittävästi jos asiat on oikein tehty ja varsinkin koneellisessa ilmastoinnissa myös HUOLLETTU, sekä asukkaat ymmärtävät ilmastointinsa erityisvaatimukset.

Uskallan väittää, että osa "ns. homekoulujen" ongelmista johtuvat huonosti puhdistetuista IV-kanavista, olen joskus nähnyt niiden pinnaalla 20-30mm erilaista "töhkää".
Sieltä saattaa irrota ilmanvaihtoon myös villahiukkasia, niitäkin sanotaan haitalliseksi.

 

[tietokonerikki]

Rivari on rakennettu tien viereen. Tietä kohti olevalla seinällä on terassi ja ovi josta siihen pääsee, sekä ikkuna.

Tuohon voi olla monta syytä:
-raot karmin ja seinän välissä
-oven tai ikkunan tiivisteet puuttuvat tai ovat muuten huonosti
-oven rakenne (voi vaihdella)/ lasin tai ikkunan äänieristys ei yleensäkään ole kummoinnen , varsinkaan jos kaavamääräykset eivät sitä vaadi. Saattavat eristää vain 30dB.
-epätodennäköistä, mutta myös seinä muu rakenne voi olla ääniteknisesti heikko.

Jos sinulla on pahimmillaan vain yksi lasiovilehti ja siinä vain 2-kert lämpölasi. Epäilisin sitä "syylliseksi"

 

[Urpola77]

Se on aivan varmaa, että koneellisesti ja painovoimaisesti ilmastoituissa taloissa asuu
"onnelisia ihmisiä" ja ilmaa saa riittävästi jos asiat on oikein tehty ja varsinkin koneellisessa ilmastoinnissa myös HUOLLETTU, sekä asukkaat ymmärtävät ilmastointinsa erityisvaatimukset.

Uskallan väittää, että osa "ns. homekoulujen" ongelmista johtuvat huonosti puhdistetuista IV-kanavista, olen joskus nähnyt niiden pinnaalla 20-30mm erilaista "töhkää".
Sieltä saattaa irrota ilmanvaihtoon myös villahiukkasia, niitäkin sanotaan haitalliseksi.

Kuntani teknisessä sivistyslautakunnassa tehtiin 1990 vuonna päätös sammuttaa yöksi ja viikonlopuiksi ilmastoinnit kunnan kiinteistöissä. Päätöstä perusteltiin konsulttifirman laskelmiin. Tämä käytäntö jäi kotikunnassani unholaan 2005 kun viimeinenkin kunnan kouluista oli rakennettu uudestaan. Ei siksi että olisi haluttu luopua käytännöstä, vaan kun rakentaja laittoi takuun ehdoksi tämän.

 

[tietokonerikki]

Kuntani teknisessä sivistyslautakunnassa tehtiin 1990 vuonna päätös sammuttaa yöksi ja viikonlopuiksi ilmastoinnit kunnan kiinteistöissä. Päätöstä perusteltiin konsulttifirman laskelmiin. Tämä käytäntö jäi kotikunnassani unholaan 2005 kun viimeinenkin kunnan kouluista oli rakennettu uudestaan. Ei siksi että olisi haluttu luopua käytännöstä, vaan kun rakentaja laittoi takuun ehdoksi tämän.

Rakentaja on ehkä miettinyt, siellä olevan rakennusaikaista kosteutta (jonka ilmanvaihto poistaa) tai vain muuten vaan varmuuden vuoksi? Ilmanvaihdon tarkoitus on, että rakennuksen käyttäjillä on riittävästi raitista ilmaa. Jos siellä ei ole ketään viikonloppuna, en ymmärrä miksi lämpöä pitää ulos puhaltaa.

Ilmastoinnin voi säätää toimimaan vain tietynä aikana (esim. 3 tuntia ennen ja jälkeen kun sillä ei on ihmisiä) tai viikonlopuksi normaalia huomattavasti pienemmälle. Jos 100 henkilölle tarkoitetusssa tilassa on 1-3 ihmistä ei sieltä happi ihan heti lopu vaikka ilmanvaihto ei olisi edes päälläkään.

 

[aessu]

Rakentaja on ehkä miettinyt, siellä olevan rakennusaikaista kosteutta (jonka ilmanvaihto poistaa) tai vain muuten vaan varmuuden vuoksi? Ilmanvaihdon tarkoitus on, että rakennuksen käyttäjillä on riittävästi raitista ilmaa. Jos siellä ei ole ketään viikonloppuna, en ymmärrä miksi lämpöä pitää ulos puhaltaa.

Ilmastoinnin voi säätää toimimaan vain tietynä aikana (esim. 3 tuntia ennen ja jälkeen kun sillä ei on ihmisiä) tai viikonlopuksi normaalia huomattavasti pienemmälle. Jos 100 henkilölle tarkoitetusssa tilassa on 1-3 ihmistä ei sieltä happi ihan heti lopu vaikka ilmanvaihto ei olisi edes päälläkään.

Aika monta rakennusta vaan on saatu homeeseen/sisäilmaongelmaiseksi kun on rakennettu olettaen että koneellinen ilmanvaihto on päällä 24/7 mutta sitten onkin päätetty "säästää".

 

[Urpola77]

Rakentaja on ehkä miettinyt, siellä olevan rakennusaikaista kosteutta (jonka ilmanvaihto poistaa) tai vain muuten vaan varmuuden vuoksi? Ilmanvaihdon tarkoitus on, että rakennuksen käyttäjillä on riittävästi raitista ilmaa. Jos siellä ei ole ketään viikonloppuna, en ymmärrä miksi lämpöä pitää ulos puhaltaa.

Ilmastoinnin voi säätää toimimaan vain tietynä aikana (esim. 3 tuntia ennen ja jälkeen kun sillä ei on ihmisiä) tai viikonlopuksi normaalia huomattavasti pienemmälle. Jos 100 henkilölle tarkoitetusssa tilassa on 1-3 ihmistä ei sieltä happi ihan heti lopu vaikka ilmanvaihto ei olisi edes päälläkään.

Itse olen käsittänyt, että ilmastointi pitää olla aina päällä. Eikös siinä tule takaisinvirtausta rööreihin ja kostea ilma tiivistyy pölyisten putkien pintaan.

 

[Urpola77]

Aika monta rakennusta vaan on saatu homeeseen/sisäilmaongelmaiseksi kun on rakennettu olettaen että koneellinen ilmanvaihto on päällä 24/7 mutta sitten onkin päätetty "säästää".

Tämän rakentaja kertoi syyksi.
Taisipa viimeiseen rakennukseen(lukio) tulla iv-automatiikkaan estot.

 

[tietokonerikki]

Itse olen käsittänyt, että ilmastointi pitää olla aina päällä. Eikös siinä tule takaisinvirtausta rööreihin ja kostea ilma tiivistyy pölyisten putkien pintaan.

Tietyissä olosuhteissa kyllä, joskus jopa vettä jos tuuli painaa vakkasuunnassa säleiköstä läpi. Jos kostetta pelkää (joskus siis jopa aiheellisesti) niin, voihan sitä pudottaa tehoa ainakin silloin kun rakennusta ei käyttetä. Niissä kanavissa käy kyllä sellainen hönkä kun ne täysilla on, että on kumma jos ne ei vie sitä kanavan pintaa kertynyttä kosteutta mennessään, ei ne homeetkaan ihan hetkessä synny?.