Raid kysymyksiä

[Mop]

Koneessani on 1tb NVME levy (käyttöjärjestelmä ynm.). Lisäksi kaksi 500gb sata ssd-levyä (Samsung 860 evo, Crucial Mx300). Muodostin näistä sata-levyistä Raid0 kokoonpanon (1tb) jota tulen käyttämään peli/varastolevynä. Käsittääkseni koska kaksi levyä muodostaa Raid0 levyn se tarkoittaa että vikaantumismahdollisuus kaksinkertaistuu. Mitään kriittistä tai korvaamatonta ei tulla tähän tallentamaan.

Onko sillä mitään merkitystä, että kyseiset levyt ovat eri merkkisiä? Miten levyjen nopeus toimii nyt? Tai onko asiassa muuta huomioitavaa?

Kyseessä on ensimmäinen raid minä minä olen muodostanut joten mahdollisia vinkkejä ja ajatuksia kuunnellaan.

 

[samim]

Perus-windowsin raidi? Softaraidit ovat yleensä joustavia erikokoisille levyille. Merkillä tai mallilla ei ole yleensä suoraa merkitystä. Jos levyt ovat eri nopeuksisia, niin silloin mennään hitaamman levyn nopeudella.

Siinä vaiheessa, kun raidi hajoaa, huomaat, miksi RAID-0:aa ei haluta käyttää.

 

[Mop]

Windowsin raidi. Softaraideista en ollut edes kuullut.

 

[dome]

Windowsin raidi. Softaraideista en ollut edes kuullut.

Rautaraidilla tarkoitetaan pakkaa mikä on tehty levyohjaimen omalla toteutuksella. Softaraidilla taas windowsin oma raid, linuxin mdraid, zfs jne.

 

[Grizzle]

Jos levytila riittää niin laita RAID1. Saat sillä vain yhden levyn kapasiteetin, koska sama data tallennetaan molemmille levyille. Toisen levyn hajottua data on vielä tallessa kun RAID0:lla vastaavassa tapauksessa menetetään kaikki data. RAID0 on nopeampi kuin RAID1 vain kirjoitettaessa, koska RAID1-pakasta voidaan lukea molempia levyjä yhtä aikaa. Käytännössä siis pelien asentaminen on hitaampaa mutta pelattaessa suoritykyky on sama RAID0 ja 1.

 

[jarza_]

Jep jos toinen ssd hajoaa kaikki data menetään Raid0 modessa. Tässä juuri itsekkin kikkailin raidien kanssa ja windows 10 Storage Spaces raid0 modessa (softa pohjainen) antaa vain yhden levyn nopeuden (500gb 2xSSD) 550mb/s kun taas BIOSin kautta tehty Intelin ohjaimen (rauta pohjainen) raid0 antaa yli 1GB/s nopeuksia

 

[Mop]

Kiitos neuvoista. Windows ja itselleni arvokas data on C-levyllä (Nvme), mitä määräajoin varmuuskopioin ulkoiselle kovalevylle. Tämä Raid0 (Samsung 860 ja Crucial Mx300) on pelejä ja muuta varastotilaa varten. En varmuuskopioi sitä, eikä ole suuri menetys jos menetän tiedot. Halusin vain yhdistää D ja E asemat ja muodostaa yhtenäisen isomman tallennustilan. Lisänä kokeilun halu, koska en ole aikaisemmin käyttänyt raidia missään.

Yleensä Raid on tavallaan (käsittääkseni) datan turvaamista useammalle levylle, mutta minä lähdin vähän päinvastaisella ajatuksella missä muodostettiin yhtenäinen tallennustila, mutta tietojen menetyksen riski kasvoi.

 

[topiv]

Olet tehnyt RAID-0 levyn, jos näet niiden yhteenlasketun kapasiteetin. Data kirjoitetaan lomitettuna, jolloin molempia fyysisiä asemia käytetään samaan aikaan. Teoriassa saavutetaan kaksinkertainen suorituskyky, mutta käytännössä hitaamman levyn nopeus tuplautuu, joskin itse RAID-toteutus nipistää suorituskyvystä osansa.

Jos toinen RAID-aseman levyistä vioittuu, menetät koko RAID-aseman sisällön. Varmuuskopio kannattaa tehdä arvokkaille tiedoille.

JBOD-asema (Just a Bunch Of Disks) ei ole varsinainen RAID, vaan siinä yhdistetään useampi fyysinen levyasema näyttämään yhdeltä asemalta. Näin ei tarvitse miettiä, paljonko kullakin on yksinään tallennustilaa. Se ei paranna levyjen suorituskykyä.

RAID (tietotekniikka) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[maninthemoon]

Onko luotettavuudessa jotain eroa softaraidin tai HW-raidin osalta. Onko jompikumpi ehdoton ykkönen niin sanotusti, jos näitä laitetaan paremmuus järjestykseen? Löytyykö konesali osaajia ketkä näitä asentelee, niin nämä kaverit varmaan ainakin tietävät tämän visaisen kysymyksen?

 

[samim]

Onko luotettavuudessa jotain eroa softaraidin tai HW-raidin osalta.

Jos joudutaan laskemaan pariteetteja (raid-5 tai raid-6), niin raudalla tuo hoituu nopeammin. Yleensä mukana on välimuistia ja sille patteri, joka vähentää pakan sekoilua, jos käy sähkökatko tai vastaava.

Softaraidi on yleensä halvempi.

 

[keskiverto]

Kuten samim jo sanoi, rautaraid:lla on oma prosessori (pariteettilaskentaan), välimuistia nopeuttamaan operaatioita ja (yleensä tai joskus) paristovarmennus. Paristo säilyttää keskeneräiset operaatiot välimuistissa kohtuullisen sähkökatkon ajan. Nykyisin saatetaan konesalissa luottaa ennemmin UPS-infraan kuin paristoihin.

Muistutetaan vielä, ettei emoilta löytyvä "RAID-tuki" (Intel/NVidia/jne piirillä) ole "HW-raid" vaan "fakeRAID". Siinä on "rautaa" vain sen verran, että Windows onnistuu käynnistyessä lataamaan itsensä ja Windows:n softa-ajurit.

 

[dome]

Onko luotettavuudessa jotain eroa softaraidin tai HW-raidin osalta. Onko jompikumpi ehdoton ykkönen niin sanotusti, jos näitä laitetaan paremmuus järjestykseen? Löytyykö konesali osaajia ketkä näitä asentelee, niin nämä kaverit varmaan ainakin tietävät tämän visaisen kysymyksen?

Kotikäyttäjän ja harrastelijan näkökulmasta olennaisin ero on yhteensopivuus. Ohjaimella tehtyä pakkaa ei saa toimimaan muualla ilman identtistä/saman sarjan yhteensopivaa ohjainta. Ongelmallista erityisesti ohjaimen hajotessa jos pitää metsästää samanlainen tilalle. Softaraidilla tätä ongelmaa taas ei ole ja raudan päivitys on helppoa.

Molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa eikä toinen ole automaattisesti parempi. Tapauskohtaista tarpeen mukaan. Kotikäytössä levyohjaimella tehtyyn raidiin on usein vähemmän mitään järkeviä syitä. Konesalissa taas vehkeillä on usein elinkaari ja hieman eri luokan takuut, jolloin korvaavaa rautaa ei pahemmin tarvitse metsästellä ebaystä tai foorumeilta.

 

[maninthemoon]

Kotikäyttäjän ja harrastelijan näkökulmasta olennaisin ero on yhteensopivuus. Ohjaimella tehtyä pakkaa ei saa toimimaan muualla ilman identtistä/saman sarjan yhteensopivaa ohjainta. Ongelmallista erityisesti ohjaimen hajotessa jos pitää metsästää samanlainen tilalle. Softaraidilla tätä ongelmaa taas ei ole ja raudan päivitys on helppoa.

Molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa eikä toinen ole automaattisesti parempi. Tapauskohtaista tarpeen mukaan.

Asetellaan kysymystä hiukan toisellalailla tämän vastauksen perusteella.

Otetaan esimerkki, että työympäristössä olisi vaikka jokin win server räkki mallinen kone. Onko järkevämpi rakentaa raid-kortin ympärille levyt vai "softaraidin"? Jätetään tästä kotikäyttö vallan pois. Itsellä on sellainen mutu, että ehkä oikeassa ympäristöissä kunnon raudoilla noi rakennetaan HW-raidin päälle.

 

[samim]

Ei rakennella softa- eikä rautaraidin päälle vaan levyjärjestelmän. Speksataan tallennuskapasiteetti, IOPSit ja liitännät ja mihin sitä käytetään ja toimittaja ehdottaa muutaman mallin. Tämä siis jos konesalista ei saa eri levyluokkia suoraan ”seinästä”.

 

[dome]

Asetellaan kysymystä hiukan toisellalailla tämän vastauksen perusteella.

Otetaan esimerkki, että työympäristössä olisi vaikka jokin win server räkki mallinen kone. Onko järkevämpi rakentaa raid-kortin ympärille levyt vai "softaraidin"? Jätetään tästä kotikäyttö vallan pois. Itsellä on sellainen mutu, että ehkä oikeassa ympäristöissä kunnon raudoilla noi rakennetaan HW-raidin päälle.

Muokkasin tuota aiempaa vastausta hieman lopun osalta. Riippuu vähän ko. palvelimen käyttötarpeesta. Oletetaan nyt vaikka että siinä ajetaan SQL-serveriä ja se tarvitsee kohtuullisen paljon nopeaa levyä. Laitteen käyttöikä on X-vuotta eli takuuajan verran minkä jälkeen se uusitaan. Olennainen data varmistetaan säännöllisesti ja on tiedossa mitä tapahtuu jos rauta paskoo alta. Tässä tilanteessa on toki täysin perusteltua tehdä vaikka käyttöjärjestelmälle ja datalle omat levypakat käyttäen palvelimesta löytyvää ohjainta. Jos kyseessä taas on pienen toimiston ainut palvelin mikä tekee kaiken, se tulee olemaan käytössä hamaan tulevaisuuteen saakka eikä mitään erityisiä tarpeita ole niin softaraidi voi pidemmässä juoksussa olla turvallisempi vaihtoehto.

 

[maninthemoon]

No tätä yritinkin hakea, että miten se OS kannattaa tosiaan rakentaa. Levypakat sitten tulee mukaan, kun halutaan tallennuslevyjä jaella (esim. juurikin tuossa sql tapauksessa). Ihan harrastus mielessä olen muutaman kerran esim. hp ja Dellin rautaa pyöritellyt, niin niissä on aina ollut omat raid kortit. Eikös noille yritystason koneille lupailla 5 vuoden rautatukea jonka jälkeen tarvitsee miettiä raudan päivittämistä (teoriassa ja riippuen ympäristöstä)?

 

[dome]

Kyllä käyttöjärjestelmä kannattaa rautaraidin päälle laittaa kun sellainen on saatavilla. Puhtaasti helppouden ja käytettävyyden takia. Käyttislevyillä ei lähtökohtaisesti säilötä mitään mitä ei tarpeen mukaan voisi asennella uusiksi.

Kyllä raudalla usein pitkä tuki on, ei siinä. Tarpeen mukaan olennaista on se kuinka pitkä käyttökatko on hyväksyttävää, kun uutta rautaa hankitaan tilalle rikkoutumisen jälkeen. Onko se tunteja vai päiviä.

 

[maninthemoon]

Tarpeen mukaan olennaista on se kuinka pitkä käyttökatko on hyväksyttävää, kun uutta rautaa hankitaan tilalle rikkoutumisen jälkeen. Onko se tunteja vai päiviä.

Juuri näin. Riippuen palvelun vaativuudesta, niin sitten kohdennettua rautaa. Toki tän päivän juttu taitaa olla virtualisointi mikä oikein tehtynä on vähintäänkin kahdennettu.

 

[keskiverto]

Virtualisointi ... otetaan esimerkiksi VLAN, eli "virtual LAN". Perinteisesti jokaisella verkolla (LAN) on omat piuhat ja kytkimet. VLAN-tekniikka mahdollistaa "virtualisoinnin". Useampi LAN saadaan toteutettua samalla raudalla. Ei siis osteta kahdelle 10:n koneen verkolle kullekin omaa 16-portin kytkintä, vaan yksi 24-porttinen riittää. Virtualisoinnilla saadaan siis rauta käytettyä tehokkaammin.

Toisaalta, virtualisoinnilla saadaan irrotettua palvelu raudasta. Palvelu pyörii VM:ssä. VM:n voi pysäyttämättä siirtää yhdeltä rautapalvelimelta toiselle. Rautaa voidaan siis huoltaa/päivittää palveluun vaikuttamatta.