Pyöräily

Monestihan harrastuksiin kuluva raha on aikalailla suhteessa ”löysän rahan” määrään. Jos ei ole niin sitä ei käytetä, mutta jos on niin mihinpä sitä käyttäisi jos ei omiin harrastuksiin.

Kyllähän sitä halvoilla tai jopa paskoillakin vehkeillä harrastaa, mutta usein se on hyvillä vehkeillä paljon kivempaa.

Ja tässä voi toki olla paikkakuntakohtaisia eroja, mutta täällä päin autotien puolelle painaa vain ne joiden keskinopeus on yli kolmenkymmenen, ei me harrastelijat siellä olla kuin pakon edessä koska yleensä kelvillä on mukavampaa.

Tosin kyllä mä tossa ”kylällä” monesti siirryn ajoradalle ajamaan kun alueella on 30 rajoitus ja multa se tasamaalla kyllä irtoaa niin tuntuu luonnollisemmalta ajaa ajoradalla kolmeakymppiä autojen kanssa kuin väistellä ihmisiä ja pihoilta tulevia autoja kelvin puolella jossa liikutaan pääosin jalan tai huomattavasti hitaammin pyörällä.
 
Nykypyörissä joku 2000€ malli alkaa olla oikeasti riittävän hyvä. Sikahintaisilla aeroparannuksilla alkaa saada merkittävää etua vasta kunnon vauhdeissa tai vastatuuleen ajaessa. Ja loppupeleissä ne osien tuomat edut 2000€ vs 5000€ pyörä ovat aika mitättömiä, jos vertaa ajoasennon tai vaatetuksen vaikutukseen. Marginaalisilla eroilla ei hirveästi juhlita, jos ottaa korkean ajoasennon takia jo 40W turpaan 35kmh ajellessa.
 
Itse voin sanoa että ei ole helppoa saada sitä 20km/h mutta uskottelen itselleni että ehkä se on laitteista kiinni kun on 4v vanha 500€ xxl hybridi, ketjut ja voimansiirto kitisee ja rutisee jne syy enemmän kun oma kunto.
 
Nykypyörissä joku 2000€ malli alkaa olla oikeasti riittävän hyvä. Sikahintaisilla aeroparannuksilla alkaa saada merkittävää etua vasta kunnon vauhdeissa tai vastatuuleen ajaessa. Ja loppupeleissä ne osien tuomat edut 2000€ vs 5000€ pyörä ovat aika mitättömiä, jos vertaa ajoasennon tai vaatetuksen vaikutukseen. Marginaalisilla eroilla ei hirveästi juhlita, jos ottaa korkean ajoasennon takia jo 40W turpaan 35kmh ajellessa.
Jos asiat yksinkertaista niin pitää täysin paikkansa.
Jos monimutkaistaa niin 2k€ hintaluokan pyörissä kohdeyleisö on mietitty aivan toiseksi kuin 5k€ pyörissä. 2k€ pyörissä ajoasennot suunnitellaan kohdeyleisöön eli stack-korkeudet lähes aina hyvin korkeita ja ajotuntuma kuin ajaisi traktoria. Tämä oli suurin syy uutta gravelia haettaessa siirtyä astetta kalliimpaan, jotta sain ajoasennon mukavan ergonomisen matalaksi ja pitkäksi (ns. race gravel geometria). Tietyssä harrastustasolla myös osien kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä ajomukavuuteen alkaa kiinnittämään enemmän huomiota mitkä ei useimmiten ole aivan loppuun asti mietittyjä halvemman hintapään pyörissä.

Omasta kokemuksesta yli 5000€ pyörillä ei pääsääntöisesti saa muuta kuin ajofiilistä kasvatettua. Kokonaisuus alkaa näissä olemaan jo hyvin mietittyä.
 
Harrastuksiin tuhlaaminen ei aina ole järkevää, eikä kyllä mun mielestä tarvitsekkaan olla. Hieno pyörä, jota tykkää katsella ja jolla haluaa lähteä usein ajamaan on itselle hyvä syy pistää euroja palamaan. Jäykkä kuiturunko maantiepyörässä teki itselle myös hyvää ajofiilistä.

Ostaahan jotkut esim. autoihin alumiinivanteita, audiopäivitystä tai kalliimpaa maalia pintaan… Puhumattakaan siitä, että autolle rakennetaan pihalle oma talo.

Siitä olen samaa mieltä, että parilla tonnilla saa hyvän pyörän. Joskin mulla painavana kuskina hajoaa melkein aina ne halvat vanteet melko pienillä kilometreillä.
 
Kommentin perusteella et taida kuulua mihinkään edellä mainittuun ryhmään? Herää kysymys, että mikä on omasta mielestäsi oikea tapa harrastaa lajia? Itsekin about sen 25 vuotta aktiivisesti harrastanut maastopyöräilyä, yms. kesäisin maantiellä tulee ajettua 14 vuotta vanhalla cyclocross fillarilla. Ei silti ole itseltä pois, jos joku haluaa rahansa varusteisiin. Eniten hirvittää noiden sähköpyörien hinnat ja ylipäänsä niiden elinikä ylipäänsä verrattuna perinteiseen pyörään, johon saa varaosia vielä vuosienkin päästä. Luomulla mennään toistaiseksi nautiskellen, vaikka uuden Suunnon urkkakellonkin hankin vanhan Ambit3 tilalle.
En tiedä liittyykö oma fillarointini asiaan nyt sen kummemmin, mutta kyllä pitäisin itseäni aktiiviharrastajana. En nyt mitään brevettejä ajele, mutta fillarointi monissa eri muodoissaan on kyllä lempiharrastukseni heti autojen jälkeen.

Ehkä ilmaisin itseäni vähän kärkkäästi, tarkoitin että huvittaa ne perheenisät jotka hommaa heti 2000e varusteet ja 5000e fillarin ja ovat kiukkuisia kun joku vetää paskemmilla vehkeillä pyörätietä pitkin nopeammin, kuin he keskellä ajoväylää. Sitten haukutaan muut paskaksi ja vertaillaan keskenään jotain stravan etappiaikoja.

Ja tuolla 20km/h keskarilla viittasin juuri siihen, että mummotsygälläkin vetää kovempaa keskaria kun on kiire 15km päähän kaljakauppaan mökiltä. Eli sillä vauhdilla voi kyllä ihan hyvin siirtyä sinne pyörätielle "huonompien" ihmisten joukkoon ajamaan.
 
Taskin viestiin viittasin. Eihän tuohon nopeuteen tarvitse edes polkea.
Ne mulle hyödyttömät wattikammet kertoo, että minä tartten keskiarvoisesti rontti 160W ajellessa noin 25km/h gravelilla.
En löytänyt yhtään parin kympin lähelle.
Eli vähän täytyy polkea. ;)
 
Vertautuuko tuo 160W kammista kuinka hyvin vaikka Concept2 kuntopyörään jos se näyttää tehoksi 160W?

Edit. Ajelen itse vaan tuolla omalla sähkärillä. Mutta salilla on noita Concept 2 laitteita millä tulee reeniä tehtyä, niin pohdin että millä vauhdilla etenisin katupyörällä.
 
Vertautuuko tuo 160W kammista kuinka hyvin vaikka Concept2 kuntopyörään jos se näyttää tehoksi 160W?

Edit. Ajelen itse vaan tuolla omalla sähkärillä. Mutta salilla on noita Concept 2 laitteita millä tulee reeniä tehtyä, niin pohdin että millä vauhdilla etenisin katupyörällä.
Ei tuohon voi antaa vastausta ellei tee kahden mittarin vertailua eli pitäisi laittaa wattipolkimet kiinni kuntopyörään. Nopealla tarkistamisellaConcept2 ei ilmoita minkäänlaisia tarkkuuksia wateille, joten lähtökohtaisesti en luottaisi näihin lukuihin ollenkaan. +-1 % on nykyisin yleinen mittaustarkkuus paremmissa mittareissa. Tarkempi analyysi vaatisi vähintään kahden eri wattimittarin samanaikaisen ristiinajamisen ja datan tallentamisen analyysiä varten. Wattimittarit toimii yleisesti venymäliuskojen avulla, jotka ovat hyvin herkkiä antamaan vääriä lukemia. Liuskojen määrä mittarissa korreloi tarkkuuteen, mutta myös hintaan jonkin verran.

Ja vaikka tuossa pyörässä olisi watit pielessä niin wattimittareissa tärkeintä on toistettavuuden tarkkuus eikä se näyttääkö ne absoluuttisesti oikein. Tällöin osaat treenata suunnilleen oikeilla tasoilla juuri siihen mittariin nähden jota käytät vaikka se näyttäisikin +-5% pieleen.

Jos ihan oikeasti treenaa wattien kanssa niin jokainen käytössä oelva wattimittari pitäisi tarkistaa ristiin. Yleisesti pyörässä olevat wattimittarit on voitu tarkistaa esim. Tacx Neoon traineriin, joka on poikkeuksellisen tarkka johtuen sähkömagneettimoottorin avulla tapahtuvasta mittaussysteemistä. Näin pysyy varmuus että treenaat samoilla wateilla pihalla että sisällä.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä vastaus. Ja joo en reenaa wattien vaan sykkeen perusteella, jos siis teen muuta kuin voimaa.
Rupesin tuossa itsekkin pohtimaan että live pyöräilyssä niihin watteihin vaikuttaa lukematon määrä tekijöitä, renkaat, pyörä, sää, vaatteet jne.

Edit. Ei siis tehoon vaikuta vaan nopeuteen millä liikut tietyllä teholla.

Edit2. Toisaalta. Jos kuntolaitteesaa tiedetään vastuksen määrä tarkasti, niin eikö teho ole aika helppo laskea?
 
Minä ottaisin oikein mielelläni "wattikammet" maastopyörääni. En minkään treenioptimoinnin takia, vaan saadakseni tarkemman arvion kulutetuista kilokaloreista.

Muutama vuosi sitten kun päivitin kampisarjan Sram XX1:een, voimamittariversiota ei joko ollut tai se maksoi hirveästi. Nytkin mittarin lisäys kampiin maksaisi melkein 600€, mikä on minun taloudelleni liikaa saavutettuun hyötyyn nähden. Jos minulla olisi vaikka pari tonttua ylimääräistä rahaa käyttää harrastuksiin, olisi se kuitenkin hankintalistani kärkipäässä.
 
Asiasta kukkaruukkuun. Huomasin eilen hyvin lievän klapin etuvanteessa. Löysäsin läpiakselia ja kiristin uudelleen. Ei poistunut.

Eli eturengas liikkuu sivusuunnassa, hyvin vähän mutta niin että sen pystyy toteamaan. Onko jotkut laakerit paskana vai mitä?

Edit. Kävin silti vetää eilen 28km mistä ryskytystä ehkä 3/4. Ei kuulunut sivuääniä.
 
Asiasta kukkaruukkuun. Huomasin eilen hyvin lievän klapin etuvanteessa. Löysäsin läpiakselia ja kiristin uudelleen. Ei poistunut.

Eli eturengas liikkuu sivusuunnassa, hyvin vähän mutta niin että sen pystyy toteamaan. Onko jotkut laakerit paskana vai mitä?
Jos on läpiakseli, niin sitten todennäköisesti on konelaakerit, eikä perinteiset kartiot ja laakerikupit. Ainakin joissakin Shimanon takanavoissa konelaakereillakin on mahdollisuus kiristämiselle, mutta etunavoissa en ole nähnyt vastaavaa. Muistaakseni navan päädyistä piti nykäistä pihdeillä tupit pois ja sitten navan akselia sai kiristettyä kiertämällä molempia päätyjä myötäpäivään.

Itsellä on jäykkäperässä ollut uudesta asti välystä takanavassa. Edes uusien laakereiden vaihto ei auttanut ja Redditin perusteella kyseessä on Shimano Cues -takanavan "ominaisuus". Porukka on korjannut tuota 3D-tulostamalla prikkoja väliin, mutta itse olen vain ajanut. Ei ole vaikuttanut mihinkään. Mutta jos kyseessä ei ole Shimano Cues -napa, niin ainakin lähtisin tutkimaan, voiko napaa kiristää ja onko laakerit hajalla. Laakereiden vaihto napaan ei ole kovin triviaali homma.

Asiasta toiseen, on tämä maastopyöräily mukava laji kaluston suhteen. Kahdesti rikkonut täysjoustoa kuukauden sisään ja viime lenkillä ajoin takavaihtajan kiveen. Onneksi ei syntynyt isompaa vahinkoa ja varakorvake paikalleen. 40€ meni posteineen uuden korvakkeen tilaamiseen. Tuota ennen piti tilata takaiskariin vaijerille uusi kiristinrulla, kun vanha hajosi ja takaiskari jäi lukkoon kesken lenkin. Ohjainlaakeri alkoi taas naksumaan ja ohjainlaakerin läpi menevien vaijereiden takia sen huolto oli vähän kinkkisempi operaatio. Jäykkäperään odottaa uusi, pidempi stemmi asennusta, mutta tuo onneksi on ollut takanapaa lukuun ottamatta aika pomminvarma pyörä.
 
Jos on läpiakseli, niin sitten todennäköisesti on konelaakerit, eikä perinteiset kartiot ja laakerikupit. Ainakin joissakin Shimanon takanavoissa konelaakereillakin on mahdollisuus kiristämiselle, mutta etunavoissa en ole nähnyt vastaavaa. Muistaakseni navan päädyistä piti nykäistä pihdeillä tupit pois ja sitten navan akselia sai kiristettyä kiertämällä molempia päätyjä myötäpäivään.

Itsellä on jäykkäperässä ollut uudesta asti välystä takanavassa. Edes uusien laakereiden vaihto ei auttanut ja Redditin perusteella kyseessä on Shimano Cues -takanavan "ominaisuus". Porukka on korjannut tuota 3D-tulostamalla prikkoja väliin, mutta itse olen vain ajanut. Ei ole vaikuttanut mihinkään. Mutta jos kyseessä ei ole Shimano Cues -napa, niin ainakin lähtisin tutkimaan, voiko napaa kiristää ja onko laakerit hajalla. Laakereiden vaihto napaan ei ole kovin triviaali homma.

Asiasta toiseen, on tämä maastopyöräily mukava laji kaluston suhteen. Kahdesti rikkonut täysjoustoa kuukauden sisään ja viime lenkillä ajoin takavaihtajan kiveen. Onneksi ei syntynyt isompaa vahinkoa ja varakorvake paikalleen. 40€ meni posteineen uuden korvakkeen tilaamiseen. Tuota ennen piti tilata takaiskariin vaijerille uusi kiristinrulla, kun vanha hajosi ja takaiskari jäi lukkoon kesken lenkin. Ohjainlaakeri alkoi taas naksumaan ja ohjainlaakerin läpi menevien vaijereiden takia sen huolto oli vähän kinkkisempi operaatio. Jäykkäperään odottaa uusi, pidempi stemmi asennusta, mutta tuo onneksi on ollut takanapaa lukuun ottamatta aika pomminvarma pyörä.
Mitä olet mieltä, käytänkö pajalla vai jatkan ajoa?
 
Mitä olet mieltä, käytänkö pajalla vai jatkan ajoa?
Itse käyttäisin. Ei välys navassa lähtökohtaisesti normaalia ole. En usko, että se voi rikkoa mitään, mutta voi olla vähän häiritsevää ja saattaa tehdä etujarrun keskittämisestä vaikeampaa.
 
Jospa ne antaisi pikaisen konsultaation takaovelta. Kuin viime kesänä kun kikkailin etuhaarukan kanssa. Oli omaan makuun vähän turhan jäykkä.
Luin kyllä että pitäisi olla korkeapainepumppu säätämiseen, mutta päätin että jos vähän hipaisen tuota paineventtiiliä niin on hyvä.
No ei ollut. Ajoin sitten löysällä haarukalla korjaamolle. Yksi mekaanikoista täytti haarukan sopivaan paineeseen eikä ottanut rahaa. Totesi vaan että täältähän tämä oli ostettu.
 
Jospa ne antaisi pikaisen konsultaation takaovelta. Kuin viime kesänä kun kikkailin etuhaarukan kanssa. Oli omaan makuun vähän turhan jäykkä.
Luin kyllä että pitäisi olla korkeapainepumppu säätämiseen, mutta päätin että jos vähän hipaisen tuota paineventtiiliä niin on hyvä.
No ei ollut. Ajoin sitten löysällä haarukalla korjaamolle. Yksi mekaanikoista täytti haarukan sopivaan paineeseen eikä ottanut rahaa. Totesi vaan että täältähän tämä oli ostettu.
Jos on ilmakeula, niin pitäis kyllä omistaa myös iskaripumppu. Saa vaikka biltemasta alle 20€.
Pieni laakeriklappi ei meinaa mitään.
Jos nippa nappa tuntuu klappi kehällä, on klappi jarrulevyllä mitätön.
Laakereiden vaihto on peruskauraa, varsinkin eteen, mutta hyvät laakerit maksaa.
Todennäköisesti enemmän kuin uusi napa.
 
Nojoo katsoin itsekkin iskaripumppua mutta rävelsin silti ilman.
Käytän siinä takapihalla pyörän niin saa ammattilainen hipelöidä etupäätä.
 
Käytin. Huoltoukko otti pyörän telineeseen ja vanne irti. Pari kertaa lievää kiristystä ja löysää keskiölle. Ei auttanut. Vien ensi viikolla huoltoon kunnolla niin yritetään laakereiden vaihdolla. Jos ei meinaa onnistua niin se on sitten uusi vanne.
 
Maastopyörän ohjauslaakerin alueelta kuuluu pieni, mutta ärsyttävä naksahdus silloin, kun keulaan kohdistuu enemmän rasitusta. Tämä ääni häviää aina muutamaksi ajokerraksi, jos irroitan keulan, rasvaan laakerit ja kasaan uudelleen. Kaiken pitäisi olla oikein kiristetty ja ohjausputken ja stemmin välissä asennustahnaa kitkan lisäämiseksi. Ylemmässä ohjauslaakerissa hyvin hyvin pieni rohiseva kohta, kun sitä pyörittelee irtaallaan. Voisiko tuo olla myös tuon nakseen syy? :hmm:

Onko täysin äänetön pyörä edes mahdollinen, vai pitäisikö vain hyväksyä pienet ylimääräiset äänet?
 
Viimeksi muokattu:
Maastopyörän ohjauslaakerin alueelta kuuluu pieni, mutta ärsyttävä naksahdus silloin, kun keulaan kohdistuu enemmän rasitusta. Tämä ääni häviää aina muutamaksi ajokerraksi, jos irroitan keulan, rasvaan laakerit ja kasaan uudelleen. Kaiken pitäisi olla oikein kiristetty ja ohjausputken ja stemmin välissä asennustahnaa kitkan lisäämiseksi. Ylemmässä ohjauslaakerissa hyvin hyvin pieni rohiseva kohta, kun sitä pyörittelee irtaallaan. Voisiko tuo olla myös tuon nakseen syy? :hmm:

Onko täysin äänetön pyörä edes mahdollinen, vai pitäisikö vain hyväksyä pienet ylimääräiset äänet?
Laakeri voi naksua myös jos sen ulkokehä, eli kuppi on löysä runkoon. Kaulaputken kiinnitys keulan alakolmioon voi myös naksua. Noita viallisia ilmaantuu aina silloin tällöin. Ja joskus se naksuna tulee vaikka satulaputkesta, vaikka on ihan varma että tulee keulan alueelta. Vilkaiseee paljonko laakeri maksaa ja jos raatsii niin vaihtaa. Itse jouduin "liimaamaan" laakerilukitteella ne laakerikupit runkoon jossain välissä.
 
Noi ylimääräiset äänet on välillä kyllä hankala paikallistaa. Viime kesänä kuuntelin naksumista joka kuulosti tulevan keskiölaakerista, ja kun polki nopeammin niin naksuminenkin nopeutui. Pidemmälle retkelle olin siinä menossa joten alkoi vähän jo vituttamaan että tulipa hyvä alku reissulle. Ajelin sitten lähimmälle kaupalle hakemaan vähän purtavaa ja miettimään mitä teen, pyörränkö kotiin vai jatkanko vaan matkaa.

Siinä pyörältä kauppaan kävellessä kuului sama naksuminen enkä aluksi pitänyt sitä mitenkään outona koska olin sitä jo kuunnellut hyvän matkaa, kunnes sitten yhtäkkiä tajusin että mitäs helvettiä..

Housujen reisitaskussa oli nappikiinnitys ja tasku oli jäänyt auki joten ne napit hakkasivat toisiinsa. Napit kiinni niin laakeri korjaantui halvalla. Hymykin palasi naamalle.
 
Fatbike -takanapa. Vapaarattaan puoleinen napalaakeri alkoi pitämään rutinaa ajaessa. Huolsin molemmin puolin; puhdistin mielestäni hyvin. Kuulat puhdistin crc:ssä liottamalla ja sen jälkeen jarrukliinerillä ja paperilla. Kasatessa käytin rasvana käytin sitä mitä sattui olemaan käsillä, Polariksen atv/moottorikelkan alustan rasvauksen tarkoitettua sinistä rasvaa. Vapaaratasta en irroittanut/huoltanut, koska siihen sopivia työkaluja en omista (12mm piiiitkä kuusikulma).

Vapaarattaan puolella laakerin "kansi" (mikä nyt onkaan oikealta nimeltään, menee siis sinne kuulien päälle vapaarattaan sisälle ja kartiolle on reikä keskellä) on hieman murjottu joskus. Oikaisin sitä sopivan kokoisella hylsyllä puuta vasten koputellen, kevyesti pienellä vasaralla. Ei siitä kuitenkaan viivasuora tullut. Jonkun verran kulumaa tuolla laakerissa jossain kuitenkin on joka tapauksessa, kasatessa ennen asennusta pidin kiinni akselin päistä ja pyöritin pyörää ja sormiin tuntuu kyllä selkeästi (muttei vahvasti) epätasaisuutta. Aikani säätelin kartioidenkin kireyksiä, mutten saanut pois. Voiko tuo "kannen" epätasaisuus aiheuttaa sen, että edelleen välillä kuuluu rutinaa ajaessa/tuntuu sormissa pyörittäessä? Kuulatkin voisi kokeilla uusia, kun seuraavan kerran on asiaa lähimmälle pyöräpajalle...

Vai pitäisikö sitä alkaa katselemaan uutta napaa/vapaaratasta?

Huoltojen jälkeen rutina väheni huomattavasti ja oli jopa ensimmäisen parikymmentä kilometria pois kokonaan. Mutta palasi sitten taas, hiljaisempana kuin ennen huoltoja. Nyt yön yli kun pyörä on levännyt, saattaa mennä 500m tai 5km ennenkuin alkaa rutina. Rutina on sellaista jaksottaista: rr - hiljaa - rr - hiljaa. Tuntuu liittyvän nimenomaan pyörän asentoon kierroksellaan. Kun rutina on "päällä", ei ole vaikutusta polkeeko vai ei, tai millaisella voimalla polkee. Myöskään pyörän kallistuksella ei tunnu olevan merkitystä. Jarrut suljettu pois, kuten myös polkimet. Rutina tulee vain kun on kuormaa pyörän päällä, eli taluttaessa ei.
 
Viimeksi muokattu:
Jos uutta napaa niin sitten DT swissin big ride napaa, missä on konelaakerit kannattaa hommata.
 
Unohtui mainita, että kyse on halpis-pyörästä (White), vanteiden kiinnitys pikalinkulla.

Jos navan vaihtaisi erilaiseen, menisi mahdollisesti uusiksi muutakin, todennäköisesti ainakin pinnat. Alkaisi remontille tulemaan liikaa hintaa kukkarolle. Tällä hetkellä nykyisenlaisen navan vapaarattaalla saa viiteen kymppiin. Pyörä on kyllä päivittäisessä käytössä mutta remontin laaduksi riittää "kunhan toimii", en tarvitse "erittäin hyvää ellei täydellistä". Mainittu DTS:n napa olisi varmasti hyvä, en sitä kiellä, mutta hintaa pari sataa + pinnat, eli rempan hinta nousee heti parilla sadalla. Ja lyhyellä googletuksella ei sattunut silmään pikalinkullista mallia, vaikka ilmeisesti se onkin mahdollinen vaihtamalla päädyt (?).
 
Oli kolmisen vuotta hyvää reeniä, kun vanhojen mavicin crossmax st 29:n takanapa oli aika eri toleranssissa mitä olisi pitänyt. Joko vanne rullasi normaalisti, mutta sivusuunnassa oli renkaalla klappia puolisen senttiä tai sitten klappasi vain hyvin vähän, mutta vanne ei oikein pyörinyt vapaasti. Kulkee pikkuisen eri tavalla kun tilasin action sportsista kokonaan uudet kiekot.
 
Itsekin saanut huomata ,että navoissa saattaa olla klappia vaikka mitään vikaa ei löytyisi.

Mulla on Coriman hiilikuituisessa takanavassa myös ärsyttävä pieni välys jolla kiekko antaa sivusuunnassa hieman periksi, mutta jos ketju on kireällä niin tätä ei ilmene Näissä on irtokuulalaakerit, mutta kiristysvara loppuu kesken. Alkoi hieman kovemmin täyssyyn ajaessa eli jotakin saattoi liikahtaa tai asettua paikoilleen.

Mitään vikaa ei ole löytynyt tälle ja kaikki ehjää. Foxcompin Samukin purki eikä löytänyt mitään vikaa ja hänellä on myös Coriman kiekoista kokemusta. Pitäisi joskus käyttää vielä Velosportissa, kun muuten nuo kiekot on todella pehmeät ja kevyet ajaa.

Edelleen suosin DTswissin hubeja ja graveliinkin tuli juuri uudet kiekot 350 hubeilla. Ei ole ollut ikinä mitään ongelmaa 180, 240 ja 350 malleissa. Helppo huoltaa kotonakin ilman erikoistyökaluja ja varaosia saa lähes jokaisesta vähänkään paremmasta huoltoliikkeestä. Edelliset oli pyörän mukana tulleet Newmenin navat ja niiden purkaminen oli taas muuta kuin helppoa.
 
Itsekin saanut huomata ,että navoissa saattaa olla klappia vaikka mitään vikaa ei löytyisi.

Mulla on Coriman hiilikuituisessa takanavassa myös ärsyttävä pieni välys jolla kiekko antaa sivusuunnassa hieman periksi, mutta jos ketju on kireällä niin tätä ei ilmene Näissä on irtokuulalaakerit, mutta kiristysvara loppuu kesken. Alkoi hieman kovemmin täyssyyn ajaessa eli jotakin saattoi liikahtaa tai asettua paikoilleen.

Mitään vikaa ei ole löytynyt tälle ja kaikki ehjää. Foxcompin Samukin purki eikä löytänyt mitään vikaa ja hänellä on myös Coriman kiekoista kokemusta. Pitäisi joskus käyttää vielä Velosportissa, kun muuten nuo kiekot on todella pehmeät ja kevyet ajaa.

Edelleen suosin DTswissin hubeja ja graveliinkin tuli juuri uudet kiekot 350 hubeilla. Ei ole ollut ikinä mitään ongelmaa 180, 240 ja 350 malleissa. Helppo huoltaa kotonakin ilman erikoistyökaluja ja varaosia saa lähes jokaisesta vähänkään paremmasta huoltoliikkeestä. Edelliset oli pyörän mukana tulleet Newmenin navat ja niiden purkaminen oli taas muuta kuin helppoa.
Edellisessä fillarissa oli 240s-navat ja olivat kyllä hyvät. Pomminvarmat, kevyet ja helpot huoltaa. Taisin hipoilupäissäni päivittää ratchetit 36-hampaisiksi. Nytkin niitä oli kasailukiekkoihin tarjolla, mutta hinta kyllä olisi karannut turhan ylös ja mukana tulleet fun worksin n-lightit saivat kelvata
 
Pitäisi uutta pyörää vanhan tilalle. Edellinen lähti rosmon mukaan ja ajamaan pitäisi taas päästä. Katsellut noita Ebikecenterin Haibike Allmtn sarjan pyöriä kun ovat hyvässä alessa. Lähimmässä liikkeessä oli mallina vain tuo 6 ja olihan se kyllä erinomainen peli, mutta hintava myös. Kaikissa sama Boschin moottori, mutta mikähän noista olisi kannattavin investointi? Ajaminen osittain asfaltti ja sorteitä sekä perus maastopyörärettejä, viimeksi tuli Hossassa ja Syötteellä käytyä. Bikeparkeissa tuskin tulee ihan heti käytyä.

 
Pitäisi uutta pyörää vanhan tilalle. Edellinen lähti rosmon mukaan ja ajamaan pitäisi taas päästä. Katsellut noita Ebikecenterin Haibike Allmtn sarjan pyöriä kun ovat hyvässä alessa. Lähimmässä liikkeessä oli mallina vain tuo 6 ja olihan se kyllä erinomainen peli, mutta hintava myös. Kaikissa sama Boschin moottori, mutta mikähän noista olisi kannattavin investointi? Ajaminen osittain asfaltti ja sorteitä sekä perus maastopyörärettejä, viimeksi tuli Hossassa ja Syötteellä käytyä. Bikeparkeissa tuskin tulee ihan heti käytyä.
Miten olisi Trek? Trek Rail+ 8 Gen 5 Täysjousitettu Sähkömaastopyörä

Tässä myös 800wh akku ja mielestäni paremmat iskarit (ZEB Select ja Super Deluxe Select+). Normihinnalla Trek on usein mielestäni vähän ylihintainen, mutta mielestäni tässä hinta kohdillaan. Haluttu merkki myös mahd. jälleenmyyntiä ajatellen tulevaisuudessa.
 
Samaa mieltä että Trekin ottasin noilla hinnoilla jos vaan mahdollista koon ja saatavuuden puolesta....
 
Ääni täältä Trekille :D Koska ajelen itse sillä. Nimilisää joudut muutaman satkun maksamaan mutta henkilökohtaisesti voin sanoa että hyvin toimii.
 
Trekit on kyl käynyt mielessä, mutta niissä taitaa olla näyttö rakennettuna runkoon? Tulee melkein aina ajeltua Kids ride shotgun pro paikallaan niin se taitaa jäädä siihen alle.
 
Trekit on kyl käynyt mielessä, mutta niissä taitaa olla näyttö rakennettuna runkoon? Tulee melkein aina ajeltua Kids ride shotgun pro paikallaan niin se taitaa jäädä siihen alle.
Ei kai sillä ole väliä, eikä se data ole pakollinen. Ite käytä jokasen fillarin kanssa garminin edge1050, niin siihen saa kaiken saman data näkyviin. Ainakin oma trek fuel ex-e toi garminin kanssa aivan täydellisesti ja saa moottorilta jopa polkutehot garminiin.

Uskon että tossa riittää että hommaat puhelin telinee, niin saat kaiken datan sinne.

Tälläseltä se tulis näyttää luurilla, jos sellasen laittaa keulille.
IMG-4690.png
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä kenelläkään kokemusta sisäisestä vaihteistosta/portaattomasta ajossa sähköpolkupyörässä vs muut ratkaisut ?

Kun katselee messutarjontaa esim. Eurobike 2026 messuilta niin kovasti halutaan tuoda kuluttajille sisäisiä/portaattomia vaihteistoja. Lähinnä näköjään maastopyöriin eikä niinkään city tai katupyöriin. Mikä ehkä osaltaan on ymmärrettävää. Mutta tuleekohan sisäinen/portaaton vaihteisto yleistymään sähköpolkupyörissä vai pitääkö takapakka vaihtajat pintansa vielä pitkään. Osin näkisin että sisäinen vaihteisto/portaaton sisäinen vaihteisto poistaisi huolet takavaihtajan kolhuista ja siten vaihtamisongelmista ja osin takapakan likaantumisesta ja siten vaihtamisongelmista. Lähinnä koska kyseessä suljettu järjestelmä toisin kuin täysin avoin takapakka.

Juuri tuon suljetun järjestelmän takia itseäni ainakin kiinnostaisi sisäinen vaihteisto/portaaton sisäinen vaihteisto koska tavallisessa takasähkövaihtajassa myös edelleen takapakka/vaihtaja on altis kaikille ulkoisille tekijöille/vahingolle. Ei tarvita kuin pieni oksa rissan pyöriin tai takapakan rattaisiin ja meno tyssää siihen vaikka vakavaa vahinkoa ei olisi tapahtunut. Tai vaihtoestoisesti vaikka pakkautunut lumi/jää.

Onko mielipiteitä että tarvitaanko sisäinen vaihteisto sähköpolkupyöriin vai ei ?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=BBjzy6LdUMY
 
Onko täällä kenelläkään kokemusta sisäisestä vaihteistosta/portaattomasta ajossa sähköpolkupyörässä vs muut ratkaisut ?

Kun katselee messutarjontaa esim. Eurobike 2026 messuilta niin kovasti halutaan tuoda kuluttajille sisäisiä/portaattomia vaihteistoja. Lähinnä näköjään maastopyöriin eikä niinkään city tai katupyöriin. Mikä ehkä osaltaan on ymmärrettävää. Mutta tuleekohan sisäinen/portaaton vaihteisto yleistymään sähköpolkupyörissä vai pitääkö takapakka vaihtajat pintansa vielä pitkään. Osin näkisin että sisäinen vaihteisto/portaaton sisäinen vaihteisto poistaisi huolet takavaihtajan kolhuista ja siten vaihtamisongelmista ja osin takapakan likaantumisesta ja siten vaihtamisongelmista. Lähinnä koska kyseessä suljettu järjestelmä toisin kuin täysin avoin takapakka.

Juuri tuon suljetun järjestelmän takia itseäni ainakin kiinnostaisi sisäinen vaihteisto/portaaton sisäinen vaihteisto koska tavallisessa takasähkövaihtajassa myös edelleen takapakka/vaihtaja on altis kaikille ulkoisille tekijöille/vahingolle. Ei tarvita kuin pieni oksa rissan pyöriin tai takapakan rattaisiin ja meno tyssää siihen vaikka vakavaa vahinkoa ei olisi tapahtunut. Tai vaihtoestoisesti vaikka pakkautunut lumi/jää.

Onko mielipiteitä että tarvitaanko sisäinen vaihteisto sähköpolkupyöriin vai ei ?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=BBjzy6LdUMY

En nyt tiedä tarvitaanko, mutta vaihdelaatikko (termi mitä ainakin minä käytän) saa sähköpyörässä anteeksi hieman huonomman hyötysuhteensa. Plussia tulee tietysti kestävyydestä ja että se voidaan leipoa samaan pakettiin moottorin kanssa. Kyllä minä näen tuohon siirtymisen ihan varmana asiana. Paitsi jossain kevytsähkö versioissa mitä muutama on markkinoille pompsahtanut vuosien saatossa. Vaihdelaatikko myös erottelee sähköpyörät enemmän omaksi luokakseen.
 
Viime vuonna ostetulla vähän yli 700€ Radonilla on kyllä tullut ajettua paljon. Ostin tuon halvaksi mökkipyöräksi, mutta sillä on tullut ajettua varmaan yhtä paljon kuin monta kertaa kalliimmalla täysjoustolla ja huomattavasti vähemmillä vioilla sekä korjauksilla. Oston jälkeen on tullut päivitettyä renkaat tubeleksen kera, satula, gripit, stemmi ja takavaihtaja. Uutenakin tuo Radon vastasi Rockshoxin ilmakeulalla, boost-läpiakseleilla ja 1x11-voimansiirrossa +1000€ suomipyöriä.

Pidemmillä soratielenkeillä on tullut mietityttyä, että miltähän oikea gravel-pyörä tuntuisi. 60 kilometriä on aika maksimi, minkä jälkeen tuolla alkaa puuduttamaan. Toisaalta mielessä on käynyt myös kalliimpi ja kevyempi jäykkäperä modernimmalla geometrialla. Tuolla pyörällä eksytään välillä kunnon kivikkojuurakkopoluille ja äskenkin olisi kaivannut hissitolppaa sekä loivempaa keulakulmaa. Gravel-pyörä todennäköisesti vasta olisi pulassa tuolla.

Ehkä täytyy käydä koeajamassa kalliimpia pyöriä ja samalla näkee, miltä kippurasarvet tuntuvat. Jos tuota Radonia haluaisi vielä päivitellä, niin Rokkarin Judy ilmaversionakin on yllättävän painava ja 30mm putket vähän rimpulat. Paremmalla keulalla pääsisi varmaan 11.X kg lukemiin ja saisi lisää tukevuutta. Tuo Radon on myös siinä ja siinä, onko liian pieni rungoltaan, mutta 90mm stemmi auttoi paljon.

21406.jpg
 
Itse tulee välillä kyllä eksyttyä gravelilla aivan random paikkoihin ja aika hyvin silläkin on pärjännyt pahoissakin paikoissa. En toki sitä pitäisi ykkösvalintana silloin jos reitti tietentahtoen kohdistuu johonkin birgitan polulle tmv. juurakkokivikkohelvettiin.
 
Onko täällä kenelläkään kokemusta sisäisestä vaihteistosta/portaattomasta ajossa sähköpolkupyörässä vs muut ratkaisut ?

Mulla on ollut jo aika monta vuotta Enviolo sähkärissä, joka nyt on aika eri juttu kuin nuo moottorin yhteyteen puljatut, mutta portaaton ja hihnavetoon soveltuva kuitenkin.

En oikein tiedä mitä mieltä mä siitä olisin. Tavallaan tuo riippuu niin täysin siitä miten hyvin ratkaisu on onnistuttu toteuttamaan.

Hihna itsessään on tavallaan kiva, ei vaadi mitään varsinaista huoltoa ja vaihtovälikin on pidempi kuin ketjuilla, mutta mahdollisuus katkeamiselle on aina olemassa ja sitten vaihto on monessakin mielessä vähän hankalampi operaatio. Rungon katkaisu ja hihnan pujottelu nyt ei sinänsä mikään ameriikantemppu ole, mutta oikeanmittaisen hihnan saatavuuden kanssa voi olla vähän niin ja näin, ja hihnat on myös kalliita. Sitäpaitsi oon huomannut että myös hihnapyörät kuluu yllättävänkin paljon, mulla on nyt n 15k kilsaa mittarissa ja alkavat olla vaihtokunnossa. Ja toki nekin kalliita.

Vaihteistossa taas sitten on aika ratkaisusta kiinni millaisesta kompromissista on kyse. Kuitenkin hyvällä huollolla oleva ja laadukas pakkavaihtajakin voi toimia kuin ajatus, vaihtaminen on nopeaa ja pykälät suht pieniä, ja kuitenkin range aika iso. Tietenkin on pieni plussa se että pykäliä ei ole, mutta toisaalta, jos vaihteen säätö ei ole täysin lineaarista (tai automaattista) niin täysin haluttu tai optimaalinen välitys ei aina osu portaattomallakaan. Useimmissa portaattomissa ja integroiduissa vaihtoehdoissa tod. näk. on vähän sama juttu kuin ketju vs. hihna, eli pientä ylläpitohuoltoa on paljon vähemmän, mutta sitten kun jotain tulee niin se on vaikeampaa ja kalliimpaa fiksata.

Enviolo on itsessään vähän viritys. Vaatii kaksi vaihdevaijeria, joiden säätö vaikuttaa vaihtamisen sujuvuuteen. Niihin kohdistuu pahimmillaan aika paljon voimaa, eli ne venyvät ja voivat katketa. Vaihteisto on toteutettu planeettapalloilla ja viskonesteellä, joka kyllä mahdollistaa suht ison välityssuhteen ja portaattoman vaihtamisen, mutta käytännössä vaihtamisen keveys / raskaus vaihtuu todella paljon sen mukaan paljonko vaihteiston läpi kulkee vaihtohetkellä kuormaa. Mainoksissa sillä voi vaihtaa vaikka täysi veto päällä, mutta käytännössä se vaatii kyllä aika ronskia voimankäyttöä. Vaihteistossa on myös puolivälissä (kun pallojen kallistuskulma menee keskikohdan yli) kohta josta ei pääse yli ilman että vaihteisto pyörii, eli jos tulet risteykseen raskaalla välityssuhteella et saa sitä enää puoltaväliä kevyemmälle kun olet jo pysähtynyt. Eikä vaihtamiseen tarvittava voima ole muutenkaan lineaarista koko rangen läpi.

Vaihteiston polkemistuntuma on raivostuttavan tahmea, se tuntuu syövän polkemisvoimaa paljon enemmän kuin mitä se oikeasti syö. Avustuksella tätä ei huomaa ollenkaan mutta jos polkee täysin ilman avustusta erityisesti kevyillä välityssuhteilla niin tunnelma on tosi tahmainen. Kun noustaan raskaimmalla välityksellä avustusrajan (mulla 25km/h) yläpuolelle niin ei ole ihan niin paha. En mistään hinnasta ottaisi tällaista luomupyörään, mutta sähkö poistaa tämän ongelman täysin.

Mulla oli aika isoja ongelmia vaijereiden katkeilun kanssa, mutta sitten huomasin että vaikka vaijerit olikin shimanon standardipäillä niin vaijerin kuoret olikin tehty ihan pikkuisen ohuemmalle vaijerille kuin mitä shimanon vaijerit on, ja kun vaihdoin myös kuoret (mikä on aina kivan kuumottava keikka kokonaan rungon sisällä kulkeville kuorille) niin katkeilu loppui. Vaihteisto lipuu itsekseen keveimmälle välitykselle jos raskaammalle vetävä vaijeri on poikki, mutta koska molemmat eivät kuitenkaan yhtä aikaa katkea, niin vaijerit voi tuossa tilanteessa vaihtaa päikseen jolloin välitystä saa pidettyä jossain järkevässä asennossa loppumatkan ajan.

Huollon ukot on olleet sitä mieltä että noi Enviolot myös hajoilee omia aikojaan, mutta toisaalta vaihteisto ei ole ihan ylettömän kallis (vrt. esm. Rohloffiin). Vaihto on toki ylenmäärin vittumaista koska se vaatii vanteen purkamisen.
 
Fatbike -takanapa. Vapaarattaan puoleinen napalaakeri alkoi pitämään rutinaa ajaessa. Huolsin molemmin puolin; puhdistin mielestäni hyvin. Kuulat puhdistin crc:ssä liottamalla ja sen jälkeen jarrukliinerillä ja paperilla. Kasatessa käytin rasvana käytin sitä mitä sattui olemaan käsillä, Polariksen atv/moottorikelkan alustan rasvauksen tarkoitettua sinistä rasvaa. Vapaaratasta en irroittanut/huoltanut, koska siihen sopivia työkaluja en omista (12mm piiiitkä kuusikulma).

Vapaarattaan puolella laakerin "kansi" (mikä nyt onkaan oikealta nimeltään, menee siis sinne kuulien päälle vapaarattaan sisälle ja kartiolle on reikä keskellä) on hieman murjottu joskus. Oikaisin sitä sopivan kokoisella hylsyllä puuta vasten koputellen, kevyesti pienellä vasaralla. Ei siitä kuitenkaan viivasuora tullut. Jonkun verran kulumaa tuolla laakerissa jossain kuitenkin on joka tapauksessa, kasatessa ennen asennusta pidin kiinni akselin päistä ja pyöritin pyörää ja sormiin tuntuu kyllä selkeästi (muttei vahvasti) epätasaisuutta. Aikani säätelin kartioidenkin kireyksiä, mutten saanut pois. Voiko tuo "kannen" epätasaisuus aiheuttaa sen, että edelleen välillä kuuluu rutinaa ajaessa/tuntuu sormissa pyörittäessä? Kuulatkin voisi kokeilla uusia, kun seuraavan kerran on asiaa lähimmälle pyöräpajalle...

Vai pitäisikö sitä alkaa katselemaan uutta napaa/vapaaratasta?

Huoltojen jälkeen rutina väheni huomattavasti ja oli jopa ensimmäisen parikymmentä kilometria pois kokonaan. Mutta palasi sitten taas, hiljaisempana kuin ennen huoltoja. Nyt yön yli kun pyörä on levännyt, saattaa mennä 500m tai 5km ennenkuin alkaa rutina. Rutina on sellaista jaksottaista: rr - hiljaa - rr - hiljaa. Tuntuu liittyvän nimenomaan pyörän asentoon kierroksellaan. Kun rutina on "päällä", ei ole vaikutusta polkeeko vai ei, tai millaisella voimalla polkee. Myöskään pyörän kallistuksella ei tunnu olevan merkitystä. Jarrut suljettu pois, kuten myös polkimet. Rutina tulee vain kun on kuormaa pyörän päällä, eli taluttaessa ei.

Kolmannella huoltokerralla tämä sitten ratkesi. Kiekko irti. Olin jo aiemmin hieman kiinnittänyt huomiota siihen, että pakka pääsee hieman "keinumaan". Oletin että vapaarattaassa alkaa olla kulumaa joka antaa klappia, tai vapaaratas alkanut löystymään (ratas vaihdettu liikkessä kaksi vuotta sitten, kiristetty vuosi sitten kun jäi takanapahuoltoa tehdessä käteen, eli oli kokonaan kiinnitys irti). Pakkaa irrottaessa huomasin entistä isomman (muutama milli isoimman rattaan hampailla) keinumisen. Pakka käteen ja varovasti kokeilemaan vapaaratasta. Taas jäi vapaaratas käteen.

No, koska itsellä ei ollut edelleen työkaluja (pitkä 12mm kuusiokolo), kiikutin pyörähuoltoon, jossa kiinnittivät ja kiristivät. Samalla arvioitutin ammattilaisella laakerikupit ja heidän mielestään ihan kelvot. Kuulat ostin uudet. Matkalla kotiin hetken mielijohteesta poikkesin puuilossa ja toden totta, sieltä löytyikin tarpeeksi pitkä kuusiokoloavain! Nyt voi itse sitten tuotakin irrottaa ja kiristellä. Vuosi-pari sitten kun yritin etsiä netistä, en millään löytänyt.

Kasatessa kartiomuttereissa havaittiin osittaista pittingiä, mutta sopivia ei tähän hätään löytynyt, joten hioin ihan varovasti 800:lle hiomapaperilla. Romut kasaan reilun rasvan kera ja rutinat on loistaneet poissaolollaan n. 100km. Epäilisin kaikken eniten tuota vapaarattaan löysyyttä. Asettuu vähän vinoon ja siksi kuulat kiertää vähän hassua rataa. Tai jotain. Voi olla toki uudet kuulatkin "korjanneet" rutinan.

On muuten tällaiselle amatöörille hankalaa arvioida mikä olisi oikea kireys kartioille. Ja lukkomutterit päälle, niin kireys muuttuu taas. Ja pikalinkulla kiekon kiristys, niin taas muuttuu.
 
Kesäloman yksi tavoite, 100 km lenkki, nyt tehty. Hieman reilu 3,5 h liikkeellä, kaksi pidempää evästaukoa. Kokonaisuudessaan noin 4,5 h reissu. Keli oli kyllä nyt mitä mainioin, kun lämpötilakin putosi muutamalla asteella.
Et kai sä avustuksilla tuota ajanut kun näyttäisi sähköpyörältä?
 
Et kai sä avustuksilla tuota ajanut kun näyttäisi sähköpyörältä?
Taitaa keskinopeus olla jo 28 km/h, niin ei se avustus ainakaan koko aikaa ole päällä ollut (jos ei ole rajoitinta muutettu).

Eihän 100 km ole sähköpyörälle ongelma, vaikka avustasi jatkuvasti. Akun koostahan se kiinni on.
 
Taitaa keskinopeus olla jo 28 km/h, niin ei se avustus ainakaan koko aikaa ole päällä ollut (jos ei ole rajoitinta muutettu).

Eihän 100 km ole sähköpyörälle ongelma, vaikka avustasi jatkuvasti. Akun koostahan se kiinni on.
Muutama vuosi sitten yksi jantteri tuli hiekkapirkan 183km, Rotkon jollain suorasarvisella sähkömallilla.
Sandaalit jalassa selkä suorana, melkein kantapäillä polkien.
Keskari jäi reissussa vähän alle 23, mutta mentiin välillä ihan reippaastikin (pari luovutti), eikä tämä jäänyt missään välissä jälkeen.

28 saa sähkiksellä laillisenakin ihan hyvin, kun ne ylämäet pääsee sitä samaa 25 ja alamäissä painovoima hoitaa vauhtia lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi uutta pyörää vanhan tilalle. Edellinen lähti rosmon mukaan ja ajamaan pitäisi taas päästä. Katsellut noita Ebikecenterin Haibike Allmtn sarjan pyöriä kun ovat hyvässä alessa. Lähimmässä liikkeessä oli mallina vain tuo 6 ja olihan se kyllä erinomainen peli, mutta hintava myös. Kaikissa sama Boschin moottori, mutta mikähän noista olisi kannattavin investointi? Ajaminen osittain asfaltti ja sorteitä sekä perus maastopyörärettejä, viimeksi tuli Hossassa ja Syötteellä käytyä. Bikeparkeissa tuskin tulee ihan heti käytyä.

Itselleni on tulossa ensi viikolla Amflowin PR Carbon perusmalli, hintaa 4699€, Avinoxin M2 (125nM/1100w) tekniikalla ja irroitettavalla akulla. Kyseessä on siis DJI:n oma fillarilinja, joten tietotaitoa sähköistä, akuista ja sensoreista on, eikä geometriatkaan häpeä vanhan linjan pyörämerkeille. Hintaansa nähden käytännössä täysin lyömättömät speksit ja nyt niitä on saapunut eriä eri puljuille ympäri Suomea ainakin M ja L koossa. Kannattaa tsekata revikoita Youtubesta yms.
 
Onko täältä saatavissa vinkkejä halvan (400-700e) jäykkäperäisen maastopyörän hankintaan? Onko nuo kaikki samaa sontaa vai onko jotain merkittäviä eroja? Löytyy tunturia, whiteä, inseraa ja ties mitä joten vaikea tietää millä perusteella valinta kannattaa tehdä.
 
Onko täältä saatavissa vinkkejä halvan (400-700e) jäykkäperäisen maastopyörän hankintaan? Onko nuo kaikki samaa sontaa vai onko jotain merkittäviä eroja? Löytyy tunturia, whiteä, inseraa ja ties mitä joten vaikea tietää millä perusteella valinta kannattaa tehdä.
Ghost Kato sarjan pyörät on hyviä tuohon hintaluokkaan kun yleensä on löytänyt alennuksesta mm. intersportista, nyt ei jostain syystä taida oikeen olla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
311 016
Viestejä
5 279 744
Jäsenet
83 955
Uusin jäsen
TS1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom