Puutarha – ideoita ja inspiraatiota

[Rxd]

Elikkäs omaan pihaan olevia ideaoita mietinnässä ja näin alkajaisiksi kai sitä kivistä pitäisi aloittaa. Neliöitä on 25. Piha on siivottu ja odottaa multausta ja nurmikontekoa. Paljonkohan tuohon menisi nurmikonsiemeniä ja kuinka paksun kerroksen tuoretta uutta multaa tulisi. Pitääkö se multa tampata sitten tiukaksi sen jälkeen kun siemenet on heitelly siihen?

Mistäs saisi edullisesti tilattua kotia kymmeniä kiloja vaikka kiviä vierentää rakenteita ja aitoja? Kävi toki mielessä että kävisin jostain rannalta keräämässä, mutta mietin josko siitä vaivasta olisi valmis maksamaan saadakseen vaaleita kiviä.
Nyt tässä kirjoittaessa tulikin mieleen, että kuinkas muuten kivien maalaaminen, jos tosiaan käyn keräämässä niitä rannoilta ja millä maalilla ne olisi hyvä sitten käsitellä?

 

[PetriV]

Puutarhan tekeminen / rakentaminen alkaa olemaan ajankohtaista ja sitä pitäisi tehdä nyt loppukesästä ja ensi kesänä.

Kovasti kiinnostaisi hankkia japanilaisia kasveja puutarhaan, mutta useimmat niistä ovat vyöhykkeille I-II tai sitten vaativat varjoisaa ja hyvinkin ravinteikasta maaperää. Yksi meidänkin pihassa (vyöhyke III) toimiva puu voisi olla japanintammi.

Mustilan tilalla on kasvatettu monia japanilaisia kasveja menestyksekkäästi ja pistinkin sinnekin viestiä mahdollisista vinkeistä.

 

[vrds]

Puutarhan tekeminen / rakentaminen alkaa olemaan ajankohtaista ja sitä pitäisi tehdä nyt loppukesästä ja ensi kesänä.

Kovasti kiinnostaisi hankkia japanilaisia kasveja puutarhaan, mutta useimmat niistä ovat vyöhykkeille I-II tai sitten vaativat varjoisaa ja hyvinkin ravinteikasta maaperää. Yksi meidänkin pihassa (vyöhyke III) toimiva puu voisi olla japanintammi.

Mustilan tilalla on kasvatettu monia japanilaisia kasveja menestyksekkäästi ja pistinkin sinnekin viestiä mahdollisista vinkeistä.

Onhan noita monia, jotka menevät III:lla. Katsura, rusokirsikka, japaninmagnolia, kuunliljat, koreanvaahterat (ei eroa japaninvaahterasta ulkonäöltään),vartettu japaninlehtikuusi, japaninpihlaja, japanin marjakuusi, japaninpihta, japaninalppiruusu, atsaleat, jne. Ne kasvuvyöhykkeet taitaa olla jostain 80-luvulta ja talvet ovat nykyään miedompia. Hienot syysvärit vaatii yleensä aina aurinkoisen kasvupaikan.

Yleensä saa yhden tai peräti kaksi vyöhykettä anteeksi jos istuttaa eteläpuolelle ja rakennusten lähelle. Pohjoistuuli on pahaksi. Turussa Viherlassilassilassa on hyvä valikoima havuja jotka on leikattu japanilaiseen tyyliin. Oma vinkki on että aloita isoista puista ja pensaista äläkä yritä saada valmista yhdessä tai kahdessa kesässä.

 

[PetriV]

Onhan noita monia, jotka menevät III:lla. Katsura, rusokirsikka, japaninmagnolia, kuunliljat, koreanvaahterat (ei eroa japaninvaahterasta ulkonäöltään),vartettu japaninlehtikuusi, japaninpihlaja, japanin marjakuusi, japaninpihta, japaninalppiruusu, atsaleat, jne. Ne kasvuvyöhykkeet taitaa olla jostain 80-luvulta ja talvet ovat nykyään miedompia. Hienot syysvärit vaatii yleensä aina aurinkoisen kasvupaikan.

Yleensä saa yhden tai peräti kaksi vyöhykettä anteeksi jos istuttaa eteläpuolelle ja rakennusten lähelle. Pohjoistuuli on pahaksi. Turussa Viherlassilassilassa on hyvä valikoima havuja jotka on leikattu japanilaiseen tyyliin. Oma vinkki on että aloita isoista puista ja pensaista äläkä yritä saada valmista yhdessä tai kahdessa kesässä.

Kiitos vinkkauksesta. Meidän koko etupiha on todella kuuma ja aurinkoinen kesällä, niin varmaan päästään lähelle I-vyöhykettä. Harmittaa kyllä, että isolta osin piha on todella savinen ja useimmat kasvit eivät siitä niin välitä.

Pitää lähteä nyt vain kiertelemään ja katsomaan tarjontaa. Jos esimerkiksi puut saisi istutettua tänä vuonna, niin pääsisivät jo kunnolla kasvamaan ensi vuonna.

 

[vrds]

Kiitos vinkkauksesta. Meidän koko etupiha on todella kuuma ja aurinkoinen kesällä, niin varmaan päästään lähelle I-vyöhykettä. Harmittaa kyllä, että isolta osin piha on todella savinen ja useimmat kasvit eivät siitä niin välitä.

Pitää lähteä nyt vain kiertelemään ja katsomaan tarjontaa. Jos esimerkiksi puut saisi istutettua tänä vuonna, niin pääsisivät jo kunnolla kasvamaan ensi vuonna.

Välillä on ihan tuurista kiinni mikä lähtee kasvamaan. Herkille puskille kannattaa laittaa ekoiksi talviksi pakkasturvetta juurien suojaksi ja mahdollisesti huputtaa. Mutta tosiaan jos kasvuvyöhykkeeksi on laitettu max. II niin yleensä menee III:lla jos on eteläpuolella ja rakennuksen lähellä. Itsellä on mennyt japaninvaahterat III:lla talon seinustalla ja muita joille on laitettu vain vyöhykettä I. Mutta on noissa aina riskinsä ja vain kokeilemalla se selviää. Savi kannattaa kaivaa ylös ja laittaa vaikka hiekkaan sekoitettua multaa. Vaahterat ei yleensä tykkää talvimärkyydestä tai jos vesi jää seisomaan istutuskuoppaan. Mutta nuo mitä luettelin on mennyt ongelmitta III:lla. Magnoliat kasvaa tosin eteläpuolella rakennusten suojissa. Kellopensas on myös Japanista ja menee III:lla. Ei enää edes muista mitä kaikkea omassa japanilaisessapuutarhassa on.

 

[PeeVee]

Kirsikkapuu kukkii oikein kunnolla toisena kesänä peräkkäin. Viime vuonna tuli satoa huolella ja nyt näyttää vähintään yhtä lupaavalta.
Viime keväänä laitettiin näihin aikoihin hallaharso koko puun ympärille suojaamaan linnuilta, mutta työläs laitettava ja pois otettava ratkaisu, vaikka puu ei suuren suuri olekaan, 3-4 metriä halkaisijaltaan. Verkko on vielä hankalampi; oksia marjoineen jää törröttämään verkon rei'istä kuin tarjottimelle ja aina niihin jää lintuja jumiin.
Kävi mielessä tehdä sähköputkesta kehikko puun ympärille ja laittaa siihen nippusiteillä verkko kiinni. Tässä on vain se, että puun juurelta ei pääse leikkaamaan nurmikkoa ja kehikko peittää ison pinta-alan ruohokentältä. Eihän tuo tietty paljon paina, joten nosto onnistuu sen verran, että leikkurin saa lykättyä puun lähelle.
Mutta onko noista linnunpelättimistä mihinkään? Leijatyyppisiä haukkoja, huminalankoja ja pyöriviä spiraalipelättimiä tullut silmäiltyä. Komerossa taitaa olla vanhoja cd-levyjäkin, joita voisi koittaa ripustella ympäri markkia.

 

[maustevoi]

Tyhmiä kysymyksiä. Kirsikkapuu "osittain kuoli" tai ainakin leikkii kuolevaa joidenkin oksien osalta. Toisaalta eivät rusahtavan kuivia oksia ole.
Varmaankin pakkaskausista otti nokkiinsa. Yritetty vähän havupuubalsamiaja joitain elvytyskeinoja, niin nyt rungon alaosista puskee vihreää. Pitääkö nuo "kulahtaneet osat leikata alta pois"? Vai mitenhän hommaa lähtis syksyä vasten edistämään?

Tuijat, osa varsinkin, niin ottiko sitten pakkasesta vai aurinkojaksoista, niin tuppasi kuolemaan joitakin puskia.
Pitääkö "kuolleelta näyttävät osat" leikata pois ja/tai onko mitään tehtävissä? Yritetty havupuubalsamia ja vettä kun ei muuta osaa.

 

[pipo]

Kokemukseni mukaan kuivat tuijan oksat eivät herää henkiin eli pois vaan. Tuon kokoisia yksilöitä voi vielä helposti hankkia uusia, jos ovat lähes kokonaan ruskeita. Tuija korjaa itseään aika hyvin, joten voit leikata reilustikin kuivia oksia.

 

[masax]

Ei ne herää kuolleet kirsikan oksatkaan. Tuijissa taas voi olla kyse kevään auringon polttamista. Nekään ei enää henkiin herää, mutta voivat tarjota suojaa ensi keväänä. Niissä en itse olisi ihan välttämättä suorilta ottamassa kaikkea kuivaa pois, vaan enemmän että mikä miellyttää silmää. Kirsikalla se oleellisempi, että saavat uudet versot tilaa kasvaa.