Vaikka jostain ehkä lapsuudestakin herättävästä elokuvasta joku hieno fyysinen julkaisu voi olla kiva, ja tuntua kuin jonain yhteyden kertojana, niin itsellä ei kuitenkaan mitään yleistä itseisarvoista halua omistaa elokuvia koteloissaan.
Mutta kuitenkin ostan elokuvia katseluun. Ja joista pidän itsellä vain elokuvat joissa jotain erityistä uudelleenkatsomisarvoa, loput laitan eteenpäin.
Ja kun puhutaan fyysisten elokuvien ostelusta, niin seuraavia suoraan katsomiseen liittyviä syitä on edelleen, olisi nettiyhteys millainen tahansa.
1.
Jos olet kuluttaja, joka ei aina vain mene Netflixiin tms., valiten jotain valikoimasta mitä tarjolla sattuu olemaan. Vaan saattaa vaikka näyttelijän tai ohjaajan nimen kautta, tai esim. jonkun genren jotain top 50 listaa katsoen, tai muuten tulla tietoiseksi jostain elokuvasta, tai olla jokin historiasta tuttu elokuva jonka haluaa katsoa. Silloin voi törmätä seuraaviin ongelmiin:
A. Vaikka elokuva löytyykin suoratoistona viimeistään Amazonilta, Youtubelta tms. oikeasti kattavasta elokuva-arkistosta, niin voi kuitenkin törmätä siihen, kun jokin maarajaus sanoo ei katsottavissa (toki näiden kanssa voi jippoilla).
B. Jos kaipaat Suomi txt, niin sitten suppeaa verrattaen vasta onkin saatavuudessa suoratoistona.
C. Jos haluat parasta kuvanlaatua mitä saatavilla, niin voikin törmätä ainakin vanhempien elokuvien kohdalla ja ihan maksullisessa suoratoistopalvelussa, että saatavilla ei ole sitä parasta julkaistua kuvanlaatua.
Yleisyydestä en osaa sanoa eri palveluissa kuinka tarjotaan sitä parasta ulos tullutta versiota, mutta tuossa hetki sitten Elisa-viihteen valikoimaa vilkuillessa huomas ilmotettuna vaikka vaan et HD, ei siis edes Full HD, samalla kun elokuvasta olisi julkaistu vuosia sitten jo 4K:kin tarjolle, ja ihan suomiteksteilläkin.
2.
Minulla on käsitys, että extramateriaali on kehnosti nähtävissä suoratoistopalveluissa jos ollenkaan.
Itsellä on usein hyvää loppukevennystä johki tunnelmia herättäneeseen elokuvaan nk. extrojen katselu, ja jotka voi olla sisällöltään kiinnostaviakin.
Siinä konkreettiset itse katseluun liittyvät syyt olikin. Kaupan päälle voi myös tuntua mukavalta kun uudelleen katsomisarvon omaavat ja herättävät elokuvat on jossain, mistä voi oikealla hetkellä katsoa et mitä katsoisi.
Voiko käydä niin, että jos elokuvat on hajallaan bittitaivaassa, niitä ei niin hyvin muistakkaan silloin kuin voisi johonkin hetkeen haluta, jonkin personoidun arkiston sijaan.
Ja kun mennäänkin psykologian puolelle siihen miksi elokuvien itseisarvoinenkin osto johki omaan paikkaansa voi miellyttää monia, niin kuluttajalla ei ole välttämättä kyse niinkään jostain omistamisen tunteesta itsessään, vaan käytettävissä ja muistettavana olemisen tunteesta.
Toisaalta esim. Amazonin kaltainen kirjasto on kooltaan jo sitä luokkaa, että voisi sen puolesta yhteen paikkaan luoda jonkin suosikkilistan, mistä niitä elokuvia selata ja laittaa "pyörimään". Ja täten tuntea jotain tunnetta että siellä ne elokuvat on halutessa muistuttamassa itsestään. Ja jos unohdetaan edellä kerrottuja ongelmia.
Diginä olemisen etuihin:
Yksi diginä olemisen etu on, että ainakin Xbox One pitää 4k-levyllä aika hurinaa. Ja toki ideaalimpaa mitä vähemmän taustaääniä tulee muualta kuin itse elokuvasta.
Mitä vaivattomuusarvoon tulee, niin monelle voi fyysiseen elokuvaan kuuluva, ensin kotelostaan laitteeseen laittaminen, jonka jälkeen mahdollisesti tunnelmaan sopivan taiteellinen ja hieno aulanäkymä, toimia vain kuin elokuvahetkeen valmistelevana alleviivauksena, eikä jonkinlaisena kömpelönä rasitteena.
Mitä taas tulee tietynlaiseen omistamattomuuden keveyteen, kun kaapissa tai saati näkösällä hyllyssä ei ole kirjavia kotelorivejä, niin itse rajaan turhan omistamattomuuteen, eli pitäen vain oikeasti itselle merkityksellisiä elokuvia joissa korkea uudelleenkatsomisarvo.
Itsellä elokuvat on kaapissa DVD/BD:lle tarkotetuissa Leiz:n laatikoissa.
Sit kun mennään siihen fyysisenä saatavuuteen.
Uutta nettikaupasta ostaessa, on mainittujen tekstien osalta myös niin, että nykyään suurin osa Suomessakin saatavilla olevasta tarjonnasta on tuontielokuvia, joissa ei Suomi txt.
Toki uusia isoja elokuvia lyötyy hyvin suomiteksteillä kaupoista, mutta moni vanhemman elokuvan suomitekstillinen julkaisu on myyty loppuun. Mutta silloin löytää yleensä helposti Huutonetistä tms. haluamansa.
Sitten kun suomiteksteillä ei ole niin merkitystä, tai ylipäätään elokuva josta ei sellaista painosta koskaan ollutkaan, löytää suomikauppojen jälkeen Amazonista, Ebaystä tai muualta hyvin elokuvansa.
Varmasti jotain harvinaista etsivällä voi joskus sattua tilanne, että elokuvaa joutuu metsästämään, mutta vanhoja elokuviakin julkaistaan isosti edelleen ihan uutena ostoonkin, saati että ei toisen käden myyjiltä löytyisi.
Mutta kuitenkin ostan elokuvia katseluun. Ja joista pidän itsellä vain elokuvat joissa jotain erityistä uudelleenkatsomisarvoa, loput laitan eteenpäin.
Ja kun puhutaan fyysisten elokuvien ostelusta, niin seuraavia suoraan katsomiseen liittyviä syitä on edelleen, olisi nettiyhteys millainen tahansa.
1.
Jos olet kuluttaja, joka ei aina vain mene Netflixiin tms., valiten jotain valikoimasta mitä tarjolla sattuu olemaan. Vaan saattaa vaikka näyttelijän tai ohjaajan nimen kautta, tai esim. jonkun genren jotain top 50 listaa katsoen, tai muuten tulla tietoiseksi jostain elokuvasta, tai olla jokin historiasta tuttu elokuva jonka haluaa katsoa. Silloin voi törmätä seuraaviin ongelmiin:
A. Vaikka elokuva löytyykin suoratoistona viimeistään Amazonilta, Youtubelta tms. oikeasti kattavasta elokuva-arkistosta, niin voi kuitenkin törmätä siihen, kun jokin maarajaus sanoo ei katsottavissa (toki näiden kanssa voi jippoilla).
B. Jos kaipaat Suomi txt, niin sitten suppeaa verrattaen vasta onkin saatavuudessa suoratoistona.
C. Jos haluat parasta kuvanlaatua mitä saatavilla, niin voikin törmätä ainakin vanhempien elokuvien kohdalla ja ihan maksullisessa suoratoistopalvelussa, että saatavilla ei ole sitä parasta julkaistua kuvanlaatua.
Yleisyydestä en osaa sanoa eri palveluissa kuinka tarjotaan sitä parasta ulos tullutta versiota, mutta tuossa hetki sitten Elisa-viihteen valikoimaa vilkuillessa huomas ilmotettuna vaikka vaan et HD, ei siis edes Full HD, samalla kun elokuvasta olisi julkaistu vuosia sitten jo 4K:kin tarjolle, ja ihan suomiteksteilläkin.
2.
Minulla on käsitys, että extramateriaali on kehnosti nähtävissä suoratoistopalveluissa jos ollenkaan.
Itsellä on usein hyvää loppukevennystä johki tunnelmia herättäneeseen elokuvaan nk. extrojen katselu, ja jotka voi olla sisällöltään kiinnostaviakin.
Siinä konkreettiset itse katseluun liittyvät syyt olikin. Kaupan päälle voi myös tuntua mukavalta kun uudelleen katsomisarvon omaavat ja herättävät elokuvat on jossain, mistä voi oikealla hetkellä katsoa et mitä katsoisi.
Voiko käydä niin, että jos elokuvat on hajallaan bittitaivaassa, niitä ei niin hyvin muistakkaan silloin kuin voisi johonkin hetkeen haluta, jonkin personoidun arkiston sijaan.
Ja kun mennäänkin psykologian puolelle siihen miksi elokuvien itseisarvoinenkin osto johki omaan paikkaansa voi miellyttää monia, niin kuluttajalla ei ole välttämättä kyse niinkään jostain omistamisen tunteesta itsessään, vaan käytettävissä ja muistettavana olemisen tunteesta.
Toisaalta esim. Amazonin kaltainen kirjasto on kooltaan jo sitä luokkaa, että voisi sen puolesta yhteen paikkaan luoda jonkin suosikkilistan, mistä niitä elokuvia selata ja laittaa "pyörimään". Ja täten tuntea jotain tunnetta että siellä ne elokuvat on halutessa muistuttamassa itsestään. Ja jos unohdetaan edellä kerrottuja ongelmia.
Diginä olemisen etuihin:
Yksi diginä olemisen etu on, että ainakin Xbox One pitää 4k-levyllä aika hurinaa. Ja toki ideaalimpaa mitä vähemmän taustaääniä tulee muualta kuin itse elokuvasta.
Mitä vaivattomuusarvoon tulee, niin monelle voi fyysiseen elokuvaan kuuluva, ensin kotelostaan laitteeseen laittaminen, jonka jälkeen mahdollisesti tunnelmaan sopivan taiteellinen ja hieno aulanäkymä, toimia vain kuin elokuvahetkeen valmistelevana alleviivauksena, eikä jonkinlaisena kömpelönä rasitteena.
Mitä taas tulee tietynlaiseen omistamattomuuden keveyteen, kun kaapissa tai saati näkösällä hyllyssä ei ole kirjavia kotelorivejä, niin itse rajaan turhan omistamattomuuteen, eli pitäen vain oikeasti itselle merkityksellisiä elokuvia joissa korkea uudelleenkatsomisarvo.
Itsellä elokuvat on kaapissa DVD/BD:lle tarkotetuissa Leiz:n laatikoissa.
Sit kun mennään siihen fyysisenä saatavuuteen.
Uutta nettikaupasta ostaessa, on mainittujen tekstien osalta myös niin, että nykyään suurin osa Suomessakin saatavilla olevasta tarjonnasta on tuontielokuvia, joissa ei Suomi txt.
Toki uusia isoja elokuvia lyötyy hyvin suomiteksteillä kaupoista, mutta moni vanhemman elokuvan suomitekstillinen julkaisu on myyty loppuun. Mutta silloin löytää yleensä helposti Huutonetistä tms. haluamansa.
Sitten kun suomiteksteillä ei ole niin merkitystä, tai ylipäätään elokuva josta ei sellaista painosta koskaan ollutkaan, löytää suomikauppojen jälkeen Amazonista, Ebaystä tai muualta hyvin elokuvansa.
Varmasti jotain harvinaista etsivällä voi joskus sattua tilanne, että elokuvaa joutuu metsästämään, mutta vanhoja elokuviakin julkaistaan isosti edelleen ihan uutena ostoonkin, saati että ei toisen käden myyjiltä löytyisi.
Viimeksi muokattu:
