Pelimies eksyy eroottispeleihin

Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844


Lokakuussa tuli törmättyä Summertime Sagaan pelikeskustelussa. Summertime Saga on siis Patreonin tämän hetken neljänneksi rahoitetun projekti kuukausittain keräämällään 55 000 dollarilla, mikä jatkaa esimerkiksi Leisure Suit Larryn sekä selainpelien perinnettä 2D-life siminä ja kaupunkikokemussimulaattorina hieman Persona 5:n tyyliin. Summertime Saga on vieläpä ilmainen peli, kuten lähes kaikki genren julkaisut, sillä tukijoiden Patreon-rahoitus elättelee tekijöitä.

DarkCookie is creating Summertime Saga | Patreon

Olin henkilökohtaisesti ehtinyt jo unhoittaa sosiaalisimien yläasteella mieluisan peligenren, kunnes aloin etsiskellä persona5maisia pelejä. Varsinainen yllätys oli kuitenkin, että eroottispelit ovat noin vuodesta 2018 eläneet Patreon-rahoitusbuumia, jonka myötä moni tekijä pääsee kuukausipalkoille ja siitä on seurauksena itse asiassa äärimmäisen hyviäkin pelejä.

DrPinkCake is creating Adult games | Patreon

Yksi antoisimmista peleistä, mitä on ikinä tullut pelattua, vaikkapa sarjassa Knights of the Old Republic II:n kanssa osuu tähän genreen, sillä sen verran hyvää pelisuunnittelua Being A DIK edustaa. Kun käsikirjoitus ja animaatiotyökin on kunnossa niin nämä pelit ansaitsevat näkyvyyttä, jossei jopa tunnustusta. Aika harvassa on syy-seuraus-mekaniikkaa tarjoavat, valinnaisuudella ryyditetyt pelijulkaisut jo konsoleillakin, joten siinä mielessä näihin tutustuttuani olen oppinut arvostamaan erityisesti Ren'Py-pelimoottorilla tehtyjä pelejä, joissa keskiössä on pelkkä pelaaminen eikä välivideon katsominen.

Ren'Py -peleissä on maltillisimmillaan hyvin yksinkertainen tapa edistää välilyönnillä tarinaa, kunnes AAA-välivideopeleistä poiketen teet aktiivisia valintoja kohtausten kulkuun liittyen. Japanilaisissa hentai- ja eroge - peleissä on vuorostaan länsimaisiin verrattuna usein huomattavan paljon lineaarisempi tarinarakenne, joten nykyinen länsimaisten eroottispelien buumi tuottaa pelillisesti merkittäviäkin teoksia. Japanissa eroge on suurpeliteollisuus, kun lännessä ollaan pitkälti yksittäisten tekijöiden luovuuden varassa.

Top Patreon Adult Games: Top Earners + Biggest + Highest Paid + Successful

F95zone on tämän pelihaaran suosituin forumi sekä tietokanta, jolla on oiva hakukone pelien etsimiseen sinne kirjautuneille. Tekijöiden Patreon-sivustoilta useimmiten löytyvät latauslinkit, mutta esimerkiksi F95Zonessa ne ovat omissa ketjuissaan keskitetysti avausviestissä. Pelien asennusprosessi on sen mittainen, että purkaa zip-tiedoston vaikka 7zipillä ja lyö pelin käyntiin, joten tämä on vielä kaiken hyvän lisäksi vaivattomampi harrastus kuin konsolit tai Steam.

Alla on näkemykseni tämän hetken parhaista peleistä.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844










Summertime Saga

Patreon-rahoitusjättiläinen 54 000 kuukausittain keräämällään dollarilla lie paras tuloportti 2D -peleihin. Pelinä Summertime Saga on persona5mainen kaupunkikokemussimulaattori hahmonkehityksineen verrokkiaan syvemmällä suhdepelillä, mitä tulee nuoren kössin elämään.

Being a DIK

Koskettava Acting Lessonsista tuttu käsikirjoittajamestarinsa suuntasi toisessaan pelissään fuksivuoteen Delta Iota Kappan osakunnan jäsenenä. Luvassa on 3D-osakuntaralliin yhdistettyä draamaa pelillisesti ja animaatiollisesti loistavassa teoksessa, joka on kenties parhain esimerkki listan pelien nautinnollisuudesta. Välilyönnillä edistät tarinaa ja hiirellä teet tiheään valintoja. Luennoilla ja tenteissä opiskelet muun muassa matematiikkaa, englantia ja sukupuolentutkimusta.

Good Girl Gone Bad

GGGB on vuorostaan täysin riisuttu animaatioista, mutta loisteliaan 2D-kuvakerronnan moninaisuus kannattelee fantastisia kohtauksia. Peli on ultravalinnainen näkökulmanvaihdos nuoren naisen elämään, jossa opiskelut, seuraelämä, sosiaalinen media sekä sovinnaisuus kohdataan. Vaatinee kenties hieman totuttelua, kunnes valkenee kuinka henkilökohtaisellä tasolla puhuttelevan moraalinäytelmän Eva Kiss meille tarjoilee helposti välilyönnin avulla nautittavassa muodossa.

Star Maidens

Vielä alkuhuumaansa elävä Star Maidens on tällä erää ensimmäisen episodinsa mittainen, mutta omissa kirjoissani lupaavin uusi 3D-projekti tällä saralla kohtauspeliltään.

Wands and Witches

Jos haluaa matkata luomallaan 2D-pelihahmolla, naisena tai miehenä, Tylypahkaan, Likusterintien kauppakadun ostosreissua myöten tullakseen lajitteluhatun määräämän tuvan osaseksi Wands and Witches lie se peli. Hahmonkehitys jatkuu opinahjossa tehtävien kautta, joiden löytäminen edellyttää kuitenkin walkthroughin käyttöä, joten tämä ei kaikkeudessaan ole vähävaateisin peli pelattavaksi vaan etenee päivärytmissään.

House Party

House Party on ainoa ja ensimmäinen reaaliaikainen peli näistä, jonka kotibailu on kiehtova miljöö. Laitteistovaatimukset olivat vaan verrattain korkealla ettei kannettavallani sitä varsinaisesti pelaamaan päässyt, mutta hyvältä vaikutti vaikka oma illanviettoni päättyi suomipoikamaisesti pahoinpitelyssä surmatuksi tulemiseen olohuoneessa.

Milfy City

Kesti hieman aikaa ymmärtää Milfy Cityn suosiota, sillä kaupunkikokemuspelinä se on ontto ja minipelinsä ovat hirveää pelisuunnittelua. Mutta kunhan sain pelin rullaamaan ja aloin kohtaamaan hahmoja törmäsinkin valtavan viettelevään 3D-kohtauksellisuuteen sekä moninaisuuteen. Vaikka luo asetelmia, Milfy City ei ota Being a DIKin lailla taidokkaasti kaikkea iloa tai surua irti draamasta vaan keskittyy ennemminkin ainoastaan kivaan.

Kingdom of Deception

Maineikkaan Sierra Leen käsikirjoittama 2D-Kingdom of Deception on vuorostaan täysiverinen RPG -peli. Vihollisen väijytykseen jäänyt naiskenraali Sabia joutuu rakentamaan kaiken alusta uudelleen, taistellen tai alistuen, Grog og Darin örkkikylässä milteipä orjuudessa. Örkkien eri johtajien taakse ryhmittyvät valtataistot repivät rikki heimoa, jossa voi olla vain yksi päällikkö. Pelinä tämä on aika herkkä heittämään gameoveria, joten joka välissä saa olla tallentamassa, ellet aikonut pelata 20 päivää kylässä heti alusta uudelleen. Vuoropohjainen 1vs1-taistelu ja hahmonkehitys on kivaa. Sinällään tämä ei siis antaudu peluulle, jossa syy-seurauksia voisi Being a DIKin tai GGGB:n lailla vaan pelata läpi vaan rankaisee tallentamattomia siitä, mitä tämän pelinkeruu-urakan myötä olen oppinut pitämään harkitsemattona pelisuunnitteluna. Se vaikeustason nosto olisi parasta hakea muualta. Annetaan pelaajien olla pelaajia.

A Wife and Mother

Upean lavastus- ja valaistusssuunnittelun saattelema perheen muutto uuteen kaupunkiin perheenäidin näkökulmasta on tuotantoarvoiltaan ja viettelykseltään komeaa 3D-jälkeä. Hidaspolttoisesti etenevä peli haastanee pelaajansa moraalitutkielmana.

Timestamps

Kaupunkikokemuspelin sijaan tässä kodin piirin 3D-aikakonedraamassa olisi parempi esimerkkirunko Milfy Citylle eli herkästi edistettävä kohtauksellinen tarinavetoinen teos useammalla vastapelurilla.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Olisko K-18 merkintä mitään vaiko saako sen vain räbän puolelle?
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Olisko K-18 merkintä mitään vaiko saako sen vain räbän puolelle?
Ei ole tarjolla.

En tosin tiedä tarvitaanko K-18 leimaa, kun parhaissa näissä viettelys ja peli ovat keskiössä eikä mekaaninen aikuisviihde. Eihän täällä elokuvakeskustelujaan kai merkata, että Talvisota, K-18 vaikka niissä olisi rakastelukohtauksia. Patreonin ja eri maksunvälittäjien omat säännöt taas määrittelevät peliprojektien sisältöä, joten kuvastokin on aika vaniljaa. Esimerkiksi kouriminen ja ilman suostumusta käyty kanssakäynti on näistä peleistä niiden perusteella pannassa. Ainakin, jos haluat rahaa tehdä teoksillasi.

Peleistä parhaat ovat nähdäkseni ennemminkin 1980-luvun teinikomedioita ja Kubrickin Eyes Wide Shutia vastaavia tunnelmallisia teoksia. Vastaavia teoksia esitetään valtakunnan verkosta, joten ei tämän tarvitsisi olla tabu.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Ei ole tarjolla.

En tosin tiedä tarvitaanko K-18 leimaa, kun parhaissa näissä viettelys ja peli ovat keskiössä eikä mekaaninen aikuisviihde. Eihän täällä elokuvakeskustelujaan kai merkata, että Talvisota, K-18 vaikka niissä olisi rakastelukohtauksia. Patreonin ja eri maksunvälittäjien omat säännöt taas määrittelevät peliprojektien sisältöä, joten kuvastokin on aika vaniljaa. Esimerkiksi kouriminen ja ilman suostumusta käyty kanssakäynti on näistä peleistä niiden perusteella pannassa. Ainakin, jos haluat rahaa tehdä teoksillasi.
Totta ja onhan esim videopeleissä ollut eri rakastelukohtauksia mutta veikkaisin että videoiden tai kuvien muodossa ei saa tänne postata.

Mitä sanoo @Sampsa tai @Juha Kokkonen ?
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 164
Ei ole tullut pelattua genren pelejä ja alun perinkin klikkasin aiheen auki tehdäkseni köyhän '"eksyy"-vitsin (lainausmerkit olennaiset), mutta tämähän näyttää varsin asialliselta setiltä. Sinänsä ei ole mitään genren pelejäkään vastaan mutta ei ole tullut silti tutustuttua.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Totta ja onhan esim videopeleissä ollut eri rakastelukohtauksia mutta veikkaisin että videoiden tai kuvien muodossa ei saa tänne postata.
En keksi, miksi pelien rohkeimpia kohtauksia tai kuvia tarvitsisi välttämättä sen enempää lähetelläkään ketjuun, niin se olisi varmaan siltä osin ihan hyvä linjaus. Harvemmin peruspeleissäkään lähdetään peliä purkaamaan siitä, että linkitetään vaikkapa kohtaus sellaisenaan.

Vaivalloisempia romanssikohtauksia kuin mitä esimerkkipeleissä tulee vastaan on mielestäni nähty ihan peruspelitalojulkaisuissa, kuten vaikkapa Persona 5 tai Witcher 3, joissa odotat vastinetta pelihahmolle antamastasi ajasta tai lahjasta tai ostat tyynytalosta välivideollisen verran mekaanista kanssakäymistä, etkä sen sijaan pelaa läpi kohtausta, jossa on draamaa ja tekijyyttä molemmin puolin.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Mass Effect 2 unohtui vielä mainita suhteuttaessa genreä 2010-luvun valtavirran peleihin, sillä se ei ollut kovin peitelty, seksiä myyvä kuvaus ison pelitalon tuotteeksi. Siinä mielessä tämän genren parhaissa se viettelys lie jopa hienovaraisempaa, kun se ei välttämättä linkity ajatuksekseen palkkiosta. Tai kohtaus ole pelkkää mekaniikkaa. Toki genren alaisuudessa on myös reaaliaikaisia, Cryenginellä tehtyjä projekteja, joissa se pääpaino on avoimen pelimaailman mekaanisissa kohtauksissa, mutta yllä olevan listan peleissä painottuu kuitenkin ennemminkin tarinallisuus, pelaajan valinnaisuus ja hahmonkehitys, mikä on omissa kirjoissani jo aikalailla sitä mitä pelaamisen pitäisi olla välivideoiden katsomisen sijaan. Sääli, jos näihin liitetään herkästi ennakkoluuloja, kun osa on pelillisesti kunnianhimoisempia suhde- ja RPG -pelejä tai visual noveleita kuin 2010-luvun valtavirta tuottaa.

Subverse

Kickstarterissa 1,6 miljoonaa puntaa (himpun verran enemmän kuin Elite: Dangerous aikanaan) kerännyt Subverse on tiettävästi 2010-luvun ensimmäinen pelitalotuotantoon perustuva länsimainen eroottispeli menestyneeltä Studio FOWn animaatiopajalta. En vaan usko, että siitä olisi välttämättä avaamaan tulvaportteja, mitä tulee eroottispelien ammattituotantoihin, kun kuvastonsa on käsittääkseni huomattavasti itäisempää, erikoisempaa ja railakkaampaa kuin länsimaisten itsenäisten tekijöiden vaniljapainottaisissa peleissä, jotka ovat useimmiten peruspornosivustokuvastoakin maltillisempia.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Sinänsä ei ole mitään genren pelejäkään vastaan mutta ei ole tullut silti tutustuttua.
Steamistä löytyviä suosituimpia alan pelejä esittelevät sivuston näyttävät listoillaan suosittelevan lähinnä japanilaisvaikutteisia, äärilineaarisia tarinoita tai mekaniikkapelejä, joten ei ole ihme, että länsimaiset indiet ovat pysyneet aikalailla underground-toimintana, jos yleiskuva on ettei näissä ole mitään pelattavaa. Esimerkiksi HuniePopilla ei ole jakoa länsimaisten yksityisten tekijöiden tai tekijätiimien tuotteita vastaan, mutta ilmeisesti anime-yleisö tarjoaa näkyvyyden.

Sama linja jatkuu sitten konsoleilla, jossa Switchin suosituin pelin taisi olla lähinnä haptiseen tuntumaan kytketty teos eikä siis varsinainen pelattavaksi tehty peli, kuten aiemmin mainitut indie-genrehuiput.

Acting Lessons ja Depraved Awakening ovat kuitenkin saavuttaneet menestystä tiettävästi Steamissä. Tiedä, mikä on suunta, kun Being a DIK, joka on kaikilta osa-alueilta huima hyppy eteenpäin näistä (samalta tekijältä kuin Acting Lessonsissa), näköjään julkaistaan Steamissä tulevaisuudessa.

Se on sitten lähinnä masentavaa, että striimausnäkyvyyttä kosiskelevat viraalimarkkinointituotteet, kuten Kentucky Fried Chickenin rahoittama I Love You Colonel Sanders eivät sisällä pelillisyyttä ollenkaan, mutta ovat silti tunnetuimpien genrepelien joukossa. Oikeasti hyvistä genren peleistä puhuminen on sitten vastaavasti aikalailla tabu, kun taas verrattain vähävirikkeinen hauskuutus murtaa valtapelimedian kiinnostuksen.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
"Tarinan" vuoksihan näitä pelataan.
Leisure Suit Larry nyt on ainakin jäänyt jengin mieliin. Oikein kukaan vaan ei lännessä tee pelejä, joiden teemoja ja kuvastoa elokuvissa, musiikissa ja kirjallisuudessa on arkipäiväistä käsitellä. Aivan samalla rohkeustasolla vieläpä.

Kyseenalaistaisin myös todella pelataanko näitä, kun en vielä pari kuukautta sitten itse tiennyt, että tälläinen ilmiö on edes ajankohtainen. Kovin montaa peliä ei tarvinnut koittaa huomatakseen, että seassa on itse asiassa erinomaisia pelejä.

Being a DIK ja Good Girl Gone Bad ainakin omissa kirjoissani menevät vaikkapa Persona 5:n edelle, mitä tulee tarinakulkuihin, joten en sanoisi, että pelitaloilla on mikään yksinoikeus tarinoihin. Kun 2010-luvulla keskustelut ja kohtaukset, joissa on valinnallisuutta seurauksineen ovet olleet ääriharvinaisia, niin se ei ole mikään mahdoton haaste tehdä aktiivista viihdettä. Passiivisia kymmenien tuntien välivideopelejähän nämä eivät pelirungoltaan ole vaan ennemminkin olympialaista estejuoksua.

Pelituotantojen malliin ajatus siitä, että olisi useamman hengen tiimi kirjoittamassa tarinaa ja henkilöitä kollektiivina tuskin kirjailijoille maistuisi. Being a DIK sekä aivan poikkeuksellisen hauskan kirjoitusotteen tuotos Witch Trainer Silver ovat tekijöiltään osoitus siitä, että hyvin lahjakas dramaturgi tai hauskuuttaja saa kyllä soimaan vaikka minkälaisen pelin.

Internet on lisäksi täynnä epäilemääsi niin kyseenalaistaisin liikuttaisiko mikä tahansa ihmisiä kuukausittain lahjoittamaan tekijöille 5000-50 000 dollaria, jos näissä peleissä ei olisi mitään pelattavaa tai kuvasto ei kestäisi vertailua muuhun taiteeseen. Aikuisviihdekään ei ole mitään tasavahvaa vaan sitä voi tehdä ajatuksen kanssa tai ilman. Kumpaakohan ammattimainen tuotanto pornossakaan enimmäkseen julkaisee.
 

Juha Kokkonen

Moderator
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 390
Totta ja onhan esim videopeleissä ollut eri rakastelukohtauksia mutta veikkaisin että videoiden tai kuvien muodossa ei saa tänne postata.

Mitä sanoo @Sampsa tai @Juha Kokkonen ?
En näe tuossa ketjun aloituksessa mitään ongelmaa - näyttäisi olevan ihan asiallisesti tehty. Tietysti eroottisten kuvien yms. osalta foorumin yleiset säännöt koskevat myös tätä ketjua. Ei tänne esimerkiksi leffoistakaan saa mitään yhdyntäkuvankaappauksia postailla.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844


No nyt sitä taas saa, kun huippupelien listalle kiilaa suoriltaan keskiaikaisritari-RPG huippu-uutuus Battle for Luvia: Armored Romance. Ydinpelimekaniikkansa on kenties eroottispelien tähän asti rautaisimpia teoksia kokonaisvaltaisuudellaan haastavaa, kun teet jatkuvasti valintoja pelimaailman tasolla kehittäessäsi hahmoasi, jolle on tarjoutunut nousta ritarista herraksi. Luvassa on choose your own adventure-henkistä, hyvin tunnelmallista ja väkevän tarinankerronnan ja kuvaston keskiaikaispeliä kohtauskerronnan tasolla. 1vs1-reaaliaikaista vuorottelumiekkailua suoja apuna on myös luvassa minipelihenkisesti.

Lähimmät verrokit ovat kenties Kingdom Come: Deliverance ja Dragon Age: Origins, mutta Battle for Luviassa vuorovaikutteisuuden kautta suhdepeli etenee omalle tasolleen. Jos on Tulen ja jään laulun oheisteokseen Dunk & Eggiin tutustunut niin tässä on samaa henkeä, kun kuljet ritarina apupoikasi kanssa toreilla ja majataloissa.

Being a DIKin ensimmäinen tuotantokausi julkaistaan Steamissä sitten ystävänpäivänä. Uskoisin että siitä tullee aikalailla kärkiteos Summertime Sagan lailla, joka johdattaa genren Patreon-renessanssiin jengiä, joka koko ilmiöstä ylipäätään kuulee ensi kertaa. Valinnallisempia ja vuorovaikutteisempia pelejä näistä parhaat ovat kuin valtaosa 2010-luvun AAA-välivideopeleistä niin uskoisin että kilpailevat toden teolla ihmisten vapaa-ajasta, kun murtuu liika tabumaisuus.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Milfy City

Kesti hieman aikaa ymmärtää Milfy Cityn suosiota, sillä kaupunkikokemuspelinä se on ontto ja minipelinsä ovat hirveää pelisuunnittelua. Mutta kunhan sain pelin rullaamaan ja aloin kohtaamaan hahmoja törmäsinkin valtavan viettelevään 3D-kohtauksellisuuteen sekä moninaisuuteen. Vaikka luo asetelmia, Milfy City ei ota Being a DIKin lailla taidokkaasti kaikkea iloa tai surua irti draamasta vaan keskittyy ennemminkin ainoastaan kivaan.
Mitehän nopealla tahdilla nämä päivittyy, itse sain sara osuuden valmiiksi ja nytten menossa kai Celian osuuden loppu, versio on 0.6c
Ja voiko uudemalla versiolla jatkaa vanhojen tallenuksia, kestää aikansa ennen kun löydät oikean kohdan jatkaa taas tietyn hahmon tarinaa.

Vaikka itse en ole koskaan kiinnostunut näistä noveeli peleistä vaiko miksi näitä kutsuttaankin niin tulipa löydettyä uusi genre.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Mitehän nopealla tahdilla nämä päivittyy, itse sain sara osuuden valmiiksi ja nytten menossa kai Celian osuuden loppu, versio on 0.6c
Ja voiko uudemalla versiolla jatkaa vanhojen tallenuksia, kestää aikansa ennen kun löydät oikean kohdan jatkaa taas tietyn hahmon tarinaa.
Useimmissa peleissä pitäisi tallennuksen jatkua siitä, mihin peli on viimeksi jäänyt. Ren'Py -peleissä tallennustiedostotkin käsittääkseni säilyvät jossain päin tietokonetta, jos siinä välissä esimerkiksi poistaa koko pelikansion ja myöhemmin asentaa uusimman päivityksen. Unityllä tehdyissä peleissä voi olla enemmän heittoa ja epävarmuutta tallennusten kanssa. Unity -pelit ovat yleisesti ottaen myös tahmeampia käyttöliittymän nopeudeltaan, kun Ren'Pyllä tehdyissä on perustoiminnallisuus hyvin luistavaa.

Milfy Cityllä on ehkä pari, kolme tuntuvampaa päivitystä vuodessa, joita hiotaan vielä välipatcheilla. Se on myös pelisuunnittelultaan näistä huippulistan suositeltavista varmaankin huonoimmin suunniteltu pelimaailma, kun vasta walkthroughin avulla saattaa löytää, miten peliä edistää kulloinkin eri hahmojen osalta.

En itekään välttämättä ole ainuttakaan konsoli-visual novelia pelannut. Epäilen toki ovatko pelitalojen visual novelit sitten enemmänkin lineaarista välivideokerrontaa, jota nautitaan passiivisena kuin elokuvaa, ennemmin kuin jatkuvia valintoja tarjoavaa aktiivista ydinpelattavaa ja hahmonkehitystä. Hyvin usein japanilaispeleissä, joita tuotetaan kaupallisesti sikäläiselle suurkysynnälle, esimerkiksi vaikkapa Amber's Magic Shopissa, se peli on äärilineaarinen, jossa ei kohtausten tasolla ole useammin valinnanvaraa.

Vertaisin ehkä Crusader Kings 2:een ennemmin parhaimpia eroottispelejä, sillä erolla että tyhjäkäyntiä ei välttämättä tule niin paljoa (esimerkiksi herttuana Tulen ja jään laulun modia pelatessa) eri mahdollisuuksia odotellessa..

...

Ystävänpäivänä julkaistiin Steamissä Being a DIK-osakuntarallin ensimmäinen tuotantokausi, joka koostuu neljästä episodijulkaisusta. House Party sieltä jo löytyikin.


Huonompia uutisia lie että lupaavan, jooga- ja koripallokerrontaa urheilusalissa valinnaisuuden pelimekaniikalla yrittänyt Star Maidens on todennäköisesti hylätty projektina ensimmäiseen episodiinsa. Käsikirjoitus siinä ei muutoin ollut priimaa, kun peliin oli ympätty Mulder ja Scullykin virkatehtävissä, mikä ehkä vaikutti siihen ettei projektin hyvin maltilliseksi jäänyt Patreon-rahoitus kantanut hommaa kauemmas tältä osin.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Milfy Cityllä on ehkä pari, kolme tuntuvampaa päivitystä vuodessa, joita hiotaan vielä välipatcheilla. Se on myös pelisuunnittelultaan näistä huippulistan suositeltavista varmaankin huonoimmin suunniteltu pelimaailma, kun vasta walkthroughin avulla saattaa löytää, miten peliä edistää kulloinkin eri hahmojen osalta.
Alussa olin hukassa ja sitten taas sain juonen päästä kiinni mutta tosiaan se vain on että sun pitää ravata kaikki mahdolliset paikat kaikkina kellon aikoina, toki välillä dialogissa sanottaan tarkemmin noita mutta välillä pyörii hoi moilasena.


Itse tuota välillä käyttänyt apuna mutta itse en tajua tuota kuinka commands jutun saa auki, puukotin sitä tiedostoa jo siten että siellä falsen vaihdoin trueksi mutta ctrl+O kombolla ei tapahdu mitään, muuten kun alussa olisi pitänyt rahaa tienata ja sitä sai pelaamalla paperi sakset kivi, paperi ja sakset peliä.
Siinäkin toisin piti save ja load rumbaa käyttää huijauksena, olispa oikeassa elämässäkin :greedy:
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Joo, pelillisesti Milfy City on kauttaaltaan todella huonoa suunnittelua, jos vertaa muihin genren rahoitusmenestyspeleihin. Sen vahvuudet ovat kohtauskerronnassa, renderöinnissä ja animaatioissa. Vastaavantyylisissä, päiviä useimmiten Milfy Cityä enemmän grindaavimmissa peleissä on yleensä sentään pelinsisäinen vihjelaatikko kertomassa, missä sitä sisältöä olisi löydettävistä ja milloin.

Being a DIK sekä Timestamps rullaavat päiväkulussa eteenpäin huomattavasti pelipohjamaailmoillaan jouheammin, kuten myös Battle for Luvia: Armored Romance sen verran mitä siinä on yhden valmiin episodin verran sisältöä.

Esimerkiksi Summertime Saga tekee tuon päivittäiskulun ja hahmonkehityksen paljon Milfy Cityä paremmin vaikkei siinäkään mielestäni kuin ilta-aikaan tapahtuva räp-lyriikka-minipeli, jossa valikoit seuraavan rimmaavan sanan edellisen värssyn pohjalta, ole oivaltava ja tunnelmallinen. Muut minipelit ovat aika karmeita.

Haastajalistalta huipuille voisin samansuuntaisista nostaa esiin City of Broken Dreamersin, joka on Cyberpunk-henkistä eteenpäin rullaavaa kerrontaa. Tekijänsä edellinen, Depraved Awakening, oli jo jonkinasteinen Steam-hitti vaikken sen muista henkilökohtaisesti säväyttäneen. Areas of GRAY on myös Cyberpunk-tematiikkaa, jos tykkää useamman päähenkilön kautta kerrotuista.

Agent of Heels: Misadventures of Agent Romanov taas yhdistelee sarjakuvamaisuutta ja päiväkiertoa Unityn tahmauteen.

Japanilaispeleistä ainoastaan LGBQT-lipun alla on toteutettu pelimäisyyttä yhtään sen enempää. Camp Buddyssä tutustutaan leirielämän kautta tovereihin. Seiyuu Danshi taas on ehta ja vaikea life/dating-sim, jossa suhteiden ohella yrität työstää taitojasi, joilla muodostaa uraa esiintyjänä. Yin-Yang! X-Change Alternative taas poikkesi ehkä hitusen peruslineaarisuudesta. Ei paljoa kuitenkaan.

Senkogu Rance Alicesoftilta olisi kenties se japanilaisen pelisuunnittelun ylpeys naisiin ja sotaan suuntaavana strategiapelinä, mutta vaikea sanoa tenhostaan kun en ole siihen paljoakaan tutustunut.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
@sinihiekka nämä varmaan kuuluu olla suht pitkiä(?)
Pitkä toki suhteelinen käsite mutta luullut että nämä pelaa parissa tunnissa läpi mutta eipä ole.

Pitää kokeilla tuota Summertime Saga jossain välissä, "pelasinkin" tuossa Strange Nightsin läpi.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
@sinihiekka nämä varmaan kuuluu olla suht pitkiä(?)
Pitkä toki suhteelinen käsite mutta luullut että nämä pelaa parissa tunnissa läpi mutta eipä ole.
Muutamaksi tunniksi tai illaksi lie iloa keskimäärin esimerkiksi Ren'Pyllä tehdyissä peleistä, jossei puhuta kaikista kunnianhimoisimmista peliprojekteista tai sitten vasta alkujulkaisuissaan olevista projekteista. Summertime Sagassa sitten onkin hyvinkin jo kenties 15 tuntia todellakin pelattavaa, kun siinä se on life/dating sim-ulottuvuus.

Arvioisin, että ajatuksella tehtyjä eroottispelejä on noin viitisenkymmentä pelattavissa. Tai ainakin haastajalistallani on jo lähemmäs 40 peliä hahmoteltuna. Pääosin ne on Ren'py-toteutettuja, mutta Unitylläkin on muutama. Unreal Enginellä tehtyjä reaaliaikaisuutta enemmänkin House Partyn lailla hyödyntäviä taitaa listalla olla kaksi: avaruusalukselle sijoittuva Last Hope sekä Mahou Arms, joka on NieR:Automatamainen toimintapeli.

Sitten on satunnaisia pelejä, joissa pelimaailmassa navigoinnin vaikeus ja samojen kohtausten grindaus on keskiössä. Osa niistäkin voi olla kuitenkin kerronnaltaan tai kuvastoltaan viihdyttäviä vaikka sen sisällön löytäminen olisi työlästä.

Kokeilemisen arvoisia pelejä on nähdäkseni hyvinkin sata ulkona vaikkeivät ne peruskaavasta paljoa erottuisikaan, joten on tässä työsarkaa. Esimerkiksi 3D-Becoming a Rockstar tai 2D-Fantasy Valley ovat ihan kivoja pelejä, mutta niissä ei hyvistä alkuasetelmista oteta oikein draamaa tai viihdettä irti vaikka pelit ovat näennäisesti onnistuneita.

Enkä ole itsekään Strange Nightsia vaikkapa kokeillutkaan, kun pitäisi Life is Strangea sitä ennen pelata konsolilla. Ajattelin suositelluissa nostaa selkeitä huipputuotantoja esiin, kun tämä genre harvemmalle pelaajalleen on kovin tuttu ennen kuin näihin törmää. 3D -peleissäkin voi uudelle pelaajalle nousta eteen aika lailla vierauden muuri, jos se toteutus on ankea. 2D on siltä osin lähestyttävämpi taidemuoto.

Taisin kokeilla Summertime Sagan jäljiltä paria heikompaa 3D -peliä ja lähinnä ihmettelin mikä mieli tässä on. Acting Lessons (Being a DIK on samalta tekijältä) ja Long Live the Princess olivat kenties ne ensimmäiset, joista välittyi läpi se anti ja tarinallisuuden valinnaisuus. Vaikken kumpaakaan nostaisi huippu- saati edes haastajalistalle peliprojekteina, kun ne edustivat vielä aika karvalakkimallia toteutukseltaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
550
F95zone on tämän pelihaaran suosituin forumi sekä tietokanta, jolla on oiva hakukone pelien etsimiseen sinne kirjautuneille. Tekijöiden Patreon-sivustoilta useimmiten löytyvät latauslinkit, mutta esimerkiksi F95Zonessa ne ovat omissa ketjuissaan keskitetysti avausviestissä. Pelien asennusprosessi on sen mittainen, että purkaa zip-tiedoston vaikka 7zipillä ja lyö pelin käyntiin, joten tämä on vielä kaiken hyvän lisäksi vaivattomampi harrastus kuin konsolit tai Steam.
Olenko muuten ihan väärässä sen suhteen, että tuolla F95:ssa on myös uudemmat versiot kuin mitä tekijät Patreonissa ilmaiseksi julkaisevat?

Olen kevyesti huvittunut, kun vertaan suhtautumista erään kirjailijan hengentuotteisiin.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Olenko muuten ihan väärässä sen suhteen, että tuolla F95:ssa on myös uudemmat versiot kuin mitä tekijät Patreonissa ilmaiseksi julkaisevat?

Olen kevyesti huvittunut, kun vertaan suhtautumista erään kirjailijan hengentuotteisiin.
Ilman avointa julkisyhteisöä, joka tarjoaa muun muassa oman latauspalvelunsa, Nopyn, kautta ilmaisen nopean latauslinkin (ei siis Megan tavoin latausmääriltään rajattua tai ilmaispalveluiden odota puoli tuntia, jotta saat ladattua yhden gigatavun kokoisen pelin kahdeksassa tunnissa -toteutusta) on vaikea nähdä, että tekijät ansaitsisivat nykyään parhaimmillaan kymmeniätuhansia dollareita kuussa lahjoituksina. Jo tuo verkkosivustoinfra on hyvin merkittävä tekijä sille että pelit ja tieto peleistä liikkuu muutoinkin kuin esimerkiksi Patreonin aika auttavan käyttöliittymän takaa. Tai sen kilpailijan Subscribestarin.

Redditin /nsfwgaming tai /lewdgaming ei ole käsittääkseni ainakaan vielä yhtä suuri yhteisö.

Valtaosan peliprojekteista ollessa kauttaaltaan ilmaisia rahoitusjärjestelyiltään (ennakkopätchien sijaan voi Patreon-rahoittaja saada myös esimerkiksi renderöityjä kuvia vastineeksi) en yleistäisi asetteluasi koko pelikenttää koskevaksi ilmiöksi.

Being a DIKin tekijä, kuten myös Battle for Luvia: Armored Romancen tekijämies on esimerkiksi ihan kirjoittava jäsen F95zonella. BaDIK eteni nyt neljännellä episodillaan Steam-peliksi. Episodi kolmen loppuun saakka se eli suosittujen ilmaispäivitysten luomasta nosteesta ja näkyvyydestä. Yhteisön tekemät epäviralliset Android-käännökset, tiedostokoon kompressoinnit tai lisätoiminnallisuus-modit osasta peleistä myös satanevat alkuperäisen tekijän laariin, kun tämä ei näitä välttämättä toteuta. Android-tuki lie etenkin aika merkittävä etu.

Mikään pakko niitä pelitiedostoja ei ole kuitenkaan F95Zonelta etsiä vaan tässä ketjuista mainituista uskoisin, että kahta Steam-julkaisua (House Party ja Being a DIK) vaille jokainen löytyy ihan vaan kun hakukoneeseen asettaa pelin nimen + Patreon. Sisällöllisesti en usko, että sillä olisi nyt niin mahdottoman suurta väliä pelaatko versiota 0.11 vai 0.12, kun julkaisuvälit pysyvät rahoitusmallin kuukausittaisen luonteen myötä aika tiheinä. Eikä se latauslinkki F95zonellekaan ilmesty ellei sitä joku siellä jaa.

Se on myös hyvä muistaa, että pelintekijöiden lisenssit eivät välttämättä päivänvaloa kestä kaikilta osin, mutta eipä Daz3D tai Koikatu esimerkiksi hengentuotteidensa käyttöä valvo tai rajoita, joten kaipa heilläkin on intressinsä kasvattaa 3D-renderöintiharrastajapohjaa, kun siinä tulee kuitenkin maksaviakin asiakkaita seassa.

Pelien Patreon-rahoittajien ennakkoaika, jos sellaista edes harvemmin käytetään, on keskimäärin ehkäpä noin viikon luokkaa verrattuna ilmaisversioon, joten en tätä toimintana vertaisi siihen että Puolan lain vastaisesti taotaan vuosia ammattilaistuotantoja ilman että tekijä saa hänelle laissa luvatun tekijänoikeuskorvauksen. Parodiapelejä taas saa aivan vapaasti tehdä eikä kenellekään ole estelemistä, jos haluat parodian keinoin käsitellä vaikka Disneyn kuvastoa. Noituristakin on ainakin yksi vähävirikkeinen trainer-peli.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
550
Ilman avointa julkisyhteisöä, joka tarjoaa muun muassa oman latauspalvelunsa, Nopyn, kautta ilmaisen nopean latauslinkin (ei siis Megan tavoin latausmääriltään rajattua tai ilmaispalveluiden odota puoli tuntia, jotta saat ladattua yhden gigatavun kokoisen pelin kahdeksassa tunnissa -toteutusta) on vaikea nähdä, että tekijät ansaitsisivat nykyään parhaimmillaan kymmeniätuhansia dollareita kuussa lahjoituksina. Jo tuo verkkosivustoinfra on hyvin merkittävä tekijä sille että pelit ja tieto peleistä liikkuu muutoinkin kuin esimerkiksi Patreonin aika auttavan käyttöliittymän takaa. Tai sen kilpailijan Subscribestarin.

Redditin /nsfwgaming tai /lewdgaming ei ole käsittääkseni ainakaan vielä yhtä suuri yhteisö.

Valtaosan peliprojekteista ollessa kauttaaltaan ilmaisia rahoitusjärjestelyiltään (ennakkopätchien sijaan voi Patreon-rahoittaja saada myös esimerkiksi renderöityjä kuvia vastineeksi) en yleistäisi asetteluasi koko pelikenttää koskevaksi ilmiöksi.

Being a DIKin tekijä, kuten myös Battle for Luvia: Armored Romancen tekijämies on esimerkiksi ihan kirjoittava jäsen F95zonella. BaDIK eteni nyt neljännellä episodillaan Steam-peliksi. Episodi kolmen loppuun saakka se eli suosittujen ilmaispäivitysten luomasta nosteesta ja näkyvyydestä. Yhteisön tekemät epäviralliset Android-käännökset, tiedostokoon kompressoinnit tai lisätoiminnallisuus-modit osasta peleistä myös satanevat alkuperäisen tekijän laariin, kun tämä ei näitä välttämättä toteuta. Android-tuki lie etenkin aika merkittävä etu.

Mikään pakko niitä pelitiedostoja ei ole kuitenkaan F95Zonelta etsiä vaan tässä ketjuista mainituista uskoisin, että kahta Steam-julkaisua (House Party ja Being a DIK) vaille jokainen löytyy ihan vaan kun hakukoneeseen asettaa pelin nimen + Patreon. Sisällöllisesti en usko, että sillä olisi nyt niin mahdottoman suurta väliä pelaatko versiota 0.11 vai 0.12, kun julkaisuvälit pysyvät rahoitusmallin kuukausittaisen luonteen myötä aika tiheinä. Eikä se latauslinkki F95zonellekaan ilmesty ellei sitä joku siellä jaa.

Se on myös hyvä muistaa, että pelintekijöiden lisenssit eivät välttämättä päivänvaloa kestä kaikilta osin, mutta eipä Daz3D tai Koikatu esimerkiksi hengentuotteidensa käyttöä valvo tai rajoita, joten kaipa heilläkin on intressinsä kasvattaa 3D-renderöintiharrastajapohjaa, kun siinä tulee kuitenkin maksaviakin asiakkaita seassa.

Pelien Patreon-rahoittajien ennakkoaika, jos sellaista edes harvemmin käytetään, on keskimäärin ehkäpä noin viikon luokkaa verrattuna ilmaisversioon, joten en tätä toimintana vertaisi siihen että Puolan lain vastaisesti taotaan vuosia ammattilaistuotantoja ilman että tekijä saa hänelle laissa luvatun tekijänoikeuskorvauksen. Parodiapelejä taas saa aivan vapaasti tehdä eikä kenellekään ole estelemistä, jos haluat parodian keinoin käsitellä vaikka Disneyn kuvastoa. Noituristakin on ainakin yksi vähävirikkeinen trainer-peli.
Ihan pari ekaa teksteistä arpomalla ja pateronista kurkkaamalla ei nyt ihan viikolta näytä. Tietty kaikki sallittua, kun kerran rahaa saavat.

Hmm. Pidän myös hyvin mahdollisena, että cd projekt olisi voittanut oikeudessa, mutta asiasta nousevan mölyn vuoksi heidän kannatti sopia, vaikka ennen pelejä jokseenkin tuntematon kirjailija hyötyikin nosteesta ja näkyvyydestä. Ihan kuin hän ei olisi saanut x-määrää dollareita kirjamyynneistään.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Puolan lain henki oli hyvin yksiselitteinen tekijänoikeuskorvauksien osalta ja kumpikin osapuoli sopimusselvyydestä hyötyi. Mainehaitta jäi kun sinäkin esimerkiksi täällä kaukaisessa Suomessa demonisoit kirjailijaa, jota vaikkapa Henry Cavill ei tuntenut ollenkaan Witcher 3:n kahdesti läpi pelattuaan. Vasta Netflixin Noiturin showrunnerilta tämä sai tietää pelien perustuvan kirjasaagaan. Sen verran hyötyä kirjojensa pelikuvakansikuvitus Pohjois-Ametikassa on hyödyttänyt Sapkowskia. Nythän tämän kirjallinen tuotanto nousi myyntimenestykseksi Netflix -sarjan myötä. Kuvasto kun myy. Ja aika harva kirjailija on niin tunnettu että suosio Itä-Euroopassa ja kutsumanimi yksistään tämän englanninkielisen maailman tasolla nostaisi. Se vaatii enemmän.

Ollenkaan osuva analogia tilanne ei kuitenkaan eroottispeleihin rinnastettuna ole, koska koko ekosysteemi on hyvin järjestäytymätön eikä kiistaakaan ole. Koko kenttä on joko vaiti tai lähes yksimielinen hyödyistä, joita toimintakulttuuri tuo. Yhteen peliin noin 500 joukossa oli joku mestari keksinyt mainokset kerronnan väliin asettaa, mikä nyt ei onneksi ole suuntaus elleivät vedonlyöntifirmat keksi mainostaa itseään näiden välissä lyömällä suositulle tekijälle sen 5000-100 000 dollaria kuussa.

Viikko oli arvio siis keskimäärin. Näitä peliprojekteja on satoja, eikä kaikkia koske suosituimpien lainalaisuudet, jotka nekään eivät ole yhtä ja samaa.

City of Broken Dreamersin tekijän edellinen julkaistiin Steamissä lopulta, kuten varmasti tämä nykyinenkin ajan myötä. Se että jengi on sitä tähänastisessa, yhä sisältöä lisäävässä muodossaan testannut on varmasti aika olennaista hänen leivälleen, joka on tällä erää 8000 lahjoitusdollaria kuussa, mitä suunnataan uusien päivitysten tekoon.

Milfy City on sitten tekijälleen käytännössä miljoonan dollarin projekti, kun kuussa tulee kymmeniä tuhansia dollareita sisään. Sen julkaisuihin kohdistuu F95zonellakin hyvin harras ja aktiivinen odotus, kun keskustelua yhdestä pelistä muodostuu herkästi kymmeniä sivua ihan jo viikonkin otannalla.

Tässä on myös hyvä muistaa että se lahjoitusraha ei ole tae mistään, kun tekijä voi kadota tai julkaisutahti hiipua. Näissä työn alla olevissa pieniin peliprojekteissa, kun aika voimallisesti korostuu se tekeminen vapausajatusten ja tavoittavuuden ohella.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
I hope you guys enjoy this. Two months of work, and every penny I earned from DA, if you guys don't like it, I'll go get drunk or something.

Tämä oli siis järjestyksessä toinen viesti F95Zonelta löytyvästä pelinsä ketjussa suoraan Phillygamesiltä eli City of Broken Dreamersin tekijältä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Eilen sain pelattua aika pitkälle milfy cityssa, enään oikeastaan Lindan tarina koettava loppuun.
Bobin salainen harrastus ja mikä Juden/lindan suhde on, sitten naapurin tytön kosto.
Nepä oikeastaan jäi kesken.

näemmä sen voi jatkossa ehkä saada raskaaksi mutta mielenkiintoista nähdä tuleeko jossain välissä vaihtoehto että pitää tehdä valinta Lindan, Caroliinan tai muiden kesken

Mutta jos tänään iltasella saisi MC pakettiin niin jatkaisi muita pelejä, luulin että nämä ovat korkeintaan vain parin tunnin pelejä mutta kyllä näihinkin saa aikaa uppoamaan, varsinkin MC tapauksessa kun jos et lunttaa netistä niin aika vaikea välillä oli miettiä mitehän nämä nytten jatkuu tästä eteenpäin ja peli kyllä onneksi ilmoittaa jokaisen hahmon kohdalla että tarina on tällä hetkellä tullut loppuunsa mutta tuosta oli sanottava että välillä hommat edistyy vasta monen päivän jälkeen ja sitä ennen ravaat jokaisena kellonaikana kaikki minne pääset ja katsot jatkuuko tarina jossain.

Jos jotain oikeasti nokan koputtamista pitäisi etsiä niin ehkä noi minipelit oli sellaisia, parissa sekunissa voit liikkua kaupungissa mutta sitten hel**tin tikkaat on joku napin rämpytys eventti... Päivitin peliä kesken kaiken 0.6c Betasta->0.6e niin oli tullut asetuksiin skippaa minipelit.

Jos jotain pitäisi sanoa että oli ainakin "erilainen" kokemus muihin peleihin verrattuna :whistling:
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Jos jotain pitäisi sanoa että oli ainakin "erilainen" kokemus muihin peleihin verrattuna :whistling:
:vihellys:

Tavallaan, jos nyt yleisvirran peleihin vertaa, mutta voi näissä parhaimmissa havaita myös syventyneempää suhdepeliä kuin vaikka Persona 5:ssa, kun vastapelureille annetaan sentään mahdollisuus olla vastavuoroisia hahmoja eikä se pelikään johda välivideoon vaan ihan pelattavaan kohtaukseen.

Parhaimmissa välittyy sellainen leikillisyys ja keveys, joka itseäni ainakin muistuttaa 1980-luvun kulttuurituotteista. Moni herättänee nyt vähintään ajatuksia, kun aktiivisesti valintoja tekevän pelaajan näkökulmat peleissä vaihtuvat tiheään.

Sitten on Being a DIKiä ja Battle for Luvia: Armored Romancea, joissa tarinankerronta ja kuvaston hyödyntäminen kilpailee kenen tahansa tekemien pelien kanssa sykähdyttävyydessä. Akaburin Witch Trainer (tai varsinaisesti pelasin Akaburin luvalla jatkomodattua Witch Trainer Silveriä), vaikken erityisesti trainer-genren peleistä välitäkään, on kuten aiemmin mainittua todennäköisesti paras Harry Potter-teemalla tehty peli ja poikkeuksellisen hauskan kirjoitustyylin teos niin erikoisuus ei sinänsä rajaa edes pelillistä potentiaalia vaan saattaa nostaa sen tekijyyden ääneen sen sijaan että olisi luotu lisää tyypillistä pelitekstiä.

Mieleenpainuvia minipelejä on nähdäkseni Summertime Sagan räp-iltamien ohella ollut lähinnä pikseligrafiikkaisissa keskiaikais-Aureliassa ja Dandy Boy Adventuresissa, joista jälkimmäisessä onkin ihan pelimaailma kuljeskeltavana. Aureliassa se oli olut-tilausten valikoimista ja Dandy Boy Adventuresissa juostiin esteradalla aikaa vastaan pisteitä keräten. Witch Trainer Silverin korttipeli oli kivaa, joskin se oli ilmeisesti suora väännös jostain Final Fantasyn vastaavasta.

Ydinpelattavuudelta osalta hahmonkehitykseen yhdistetystä 1vs1-vuoropohjaisesta taistelusta myös tykkäsin, mitä ainakin Kingdom of Deceptionissa on ja jota oli Girls in the Big Cityssä ja Four Elements Trainerissa tavoiteltu vaikka ne ovatkin jo grindaamiseen enemmän perustuvia teoksia, joissa ei myöskään ole välttämättä maineikkaan Sierra Leen käsikirjoitusta.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Vaikka niin uhosin ja Shag the Hag vaikutti sellaiselta että lopulta lopahtaa mielenkiinto näihin peleihin mutta sitten tyhmä menin ottamaan Actin Lessonin, vaikka pelillieseti eroavat paljon Milf Citysta mutta tämä menee enemmän junat kiskoilla ja vain klikkailet tarinaa eteenpäin ja teet valintoja, jostain syystä tämä osasi minut ottaa mukaansa.

Shag the Hagissa en tiedä mikä kyrsi mutta siinä ei kyllä mielenkiinto noussut sitten yhtään mutta acting lessonissa jopa nauranut ja ollut surullinen, iltasella taisi varmaan aika lähelle episoden 3 loppua päästä (se Lunan mökki ceissi) niin mielenkiinnolla odottaa kyllä lisää.

Edit: Tässä pelattaan paljon enemmän musiikeilla kuin milfy cityssa, jotkut sävelmät tuovat jopa vaikutteita ekan kauden Life is strange valikoimasta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Vaikka niin uhosin ja Shag the Hag vaikutti sellaiselta että lopulta lopahtaa mielenkiinto näihin peleihin mutta sitten tyhmä menin ottamaan Actin Lessonin, vaikka pelillieseti eroavat paljon Milf Citysta mutta tämä menee enemmän junat kiskoilla ja vain klikkailet tarinaa eteenpäin ja teet valintoja, jostain syystä tämä osasi minut ottaa mukaansa.
Yllä kuvailtu osoittautui varmaankin lempipelityypikseni jopa life/dating simien yli, joiden kaipuu Newgroundsin (vai minkä lie ajoilta) johti Summertime Sagan pariin.

Niillä valinnoilla on kuitenkin syy-seuraus-suhteitakin, joten sen pitäisi näiltä osin poiketa esimerkiksi japanilaisista äärilineaarisista peleistä ja kohtauksissakin pitäisi olla vielä autonomiaa. Good Girl Gone Badissa on esimerkiksi valinnoissa arvoasetelma good tai bad ja (Acting Lessonsin tekijältä) Being a DIKin valinnat voivat olla Chickiä tai DIKiä. Suhdetta eri hahmoihin voi myös valinnoillaan rakentaa ja kehittää hahmonsa ominaisuuksia muutoinkin.

Pelimaailman tasolla sen navigaation voi lisäksi toteuttaa hyvin monimutkaisesti, joten toki kannattaa varautua siihen, että jos ottaa vähemmän tunnustetun tuotteen niin se ei välttämättä ole niinkään pelaajien suosima, toimiva ja testattu näkemys näistä peleistä kuin kenties itäeurooppalainen vierauden muurin taakse jäävä yritys toteuttaa pelimekaniikkaa ja kerrontaa.

Games similar to hyväksi kokemaansa peliin hakuna on varmempi tapa löytää pelejä, joissa ehkä olisi onnistuttu. Aina ei voi toki voittaa, ei edes joka päivä. Voi olla hyvä kriteeri etsiä esimerkiksi parhaan animaatiototeutuksen pelejä, jos haluaa laadukkaampaan törmätä. 2D -pelitkin ovat katsastamisen arvoisia, kun niissä erilaisista tunnetuista kuvastoista saa varmasti eniten irti. Ren'Py-toteutettuja pelejä F95zonen hakukoneessa ilmenee jo noin 1600 niin se laatu voi vaihdella aika radikaalisti. Being a DIK vaikkapa on vuoden sisään irrottanut 54 000 viestiä keskustelussa niin se on jo jonkinasteisen pelaajakysynnän osoitus vaikkei tälläkään taiteenhaaralla jokainen suosittukaan peli mahdu aina kaikkien makuun. Eivätkä trendaavimmatkaan ole aina kaikista mutkatonta pelisuunnittelua, joten pelin luonne selviää useimmiten vasta kokeilemalla.

Seeds of Chaos yhdistelee tummaa fantasiaa 2D-tarinakerronnassa strategisempaan pelattavuuteen kartalla, jos nyt mietitään pelityyppiä, joka ei ole vielä tullut esiin kuin ehkä Senkogu Rancen maininnalla. Päähenkilönsä ei vaan ollut sen vertaa sympaattinen, että olisin jaksanut viitsinyt pelata sen vertaa että selviäisi piilikö siinä toteutuksensa antoisa pelikin.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Hieno oli toi Acting Lesson.

Itse tykästyin Meganiin ja siinä tuli pysyttyä kun homma meni "vakavaksi"
Koskettava oli se Melisan tarina hakkaaja juoppoisä ja jos ei olisi ollut Megania niin varmaan olisin sen valinut.
Koska valitsin Meganin niin Melissa kuoli lopussa koska et voinut pelastaa molempaa tulipalossa ja se sytyttäjä... se tuli vähän puskan takaa vaikka syy olikin vähän klisee.
Kun meganin kanssa pelaaja meni alttarille niin se että antoivat lapsen nimeksi Melissa... meinasi tulla tippa silmään.
Liami oli hyvä ystävä.
Tämä oli vielä sopivan pituinen, pari kolme tuntia per ilta meni.

Kai se pitää kokeilla tuota Being a DIK vielä vaikkakaan kouluteini draamat eivät ole koskaan olleet vahvoja mielenkiinnon kohteita(+TV sarjoista) niin niihän siinä kävi ekan Life is Strangen kohdalla että miltä peli tuntuu olevan niin välttämättä ole mitä tunnet pelin loputtua.

Edit: Eilen tuli kokeiltua tuota Being a DIK peliä, muuten vaikuttaa ihan hyvältä mutta itse olen ongelmissa noiden minipelien kanssa, matikka ja enkku meni jotenkin läpi mutta noi tappelut eivät onnistu sitten millään. En ole kyllä kuin yhden kykypisteen laitettua sinne ja sitten ne kuvan selvitys, aina tuntuu että nytten tajusin mutta siltikään en osaa viimeistellä.

Toisin eilen olin väsynyt työpäivän jälkeen että ihan 100% keskittyminen ollut mutta ehkä tänään illalla taas paremmin.
Ehkä Acting Lesson omaa makuun oli toistaiseksi parempi koska siinä mentiin paljon vuoroviivaisemmin ja siinä oli vähemmän hahmoja, eikä tuo College teema niin säväytä kun klisee kovis, nörtti ja bitch jengi.

Edit2: Oli kyllä toi Beink A Dik episode 3 loppu etten osanut yhtään odottaa,
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Edit: Eilen tuli kokeiltua tuota Being a DIK peliä, muuten vaikuttaa ihan hyvältä mutta itse olen ongelmissa noiden minipelien kanssa, matikka ja enkku meni jotenkin läpi mutta noi tappelut eivät onnistu sitten millään. En ole kyllä kuin yhden kykypisteen laitettua sinne ja sitten ne kuvan selvitys, aina tuntuu että nytten tajusin mutta siltikään en osaa viimeistellä.
En tiedä onko tappeluissa muuta kaavaa kuin yrittää lähinnä vältellä vääriä näppäinvalintoja, kun se ajanotto saattaa hämätä luulemaan että pitäisi näitä nuolinäppäinkomboja hakea aivan minimireaktioajoilla sen sijaan että painottaisi huolellisuutta.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Being A DIK (season 1)läpi.
Alkuun vaikutti ei huonolta mutta ei minun jutulta kuitenkin ja peli tuntui kuten päähahmolle se eka päivä siellä Collegessa ja varsinkin Acting Lessonin jälkeen tuntui olevan liikaa opeteltavaa.

Samalla kun hahmokin alkoi pitää enemmän College menosta niin aloin tykkämään pelistä samalla vaikka siinä oli free roam osuuksissa se suunnistaminen vaikeata, välillä pyörin hetken aikaa ympyrää jossain käytävällä kun en tajunut minne mennä paitsi yrityksen ja erehdyksen kautta.

Kuitenkin sanottava Acting Lessonin ja Being a DIK jälkeen että DrPinkCake on omissa kirjoissa ihan ykkösenä näissä, itse ehkä rankkaan kuitenkin vielä Acting Lessonin edelle ihan siitä että sen systeemi oli paljon simppelimpi ja suoraviivaisempi.

Vaikka pidin tietyistä Being A DIK tuomista pelillisistä uudistuksista AL:n jälkeen mutta silti tietyt pelilliset asiat(Free roam suunnistus ja tappelu) teki pelistä turhauttavan kun AL:ssä mentiin raiteilla kertoen samalla hienon tarinan ja ehkä itselleni myös aikuisemman.

Vaikka emme olekkaan @sinihiekka kanssa aina samaa mieltä peleistä(W3&CP77 ketjut "köh köh") mutta kiitänkin että toit nämä esille täällä ja kuten räbän puolella viime viikolla, siitä taisinkin lähtee kokeilemaan Strange Nightsia jonkun linkin kautta kun alkoi swtor ottaa voimille ja nytten onkin menty yli viikko näiden "visuaali noveli pelien" parissa, enpä olisi uskonut että näiden pelien kanssa voi olla tippa herkässä välillä.

Tiivistän oman mietteeni Acting Lessonin steam arvostelussa löytämääni lauseeseen:

Tried to buy a porn game.
Ended up with an epic soap opera game that includes sex scenes.
11/10
Ja kun vielä lisätään että pelit eivät maksa halutessaan mitään niin wow.

Being A DIK season 2 episodeja odotelessa ja tuosta tulikin mieleeni että mielenkiintoista nähdä miten "mestari" saa pidettyä langat käsissä koska tuossa ekalla kaudellakin on jo aika paljon vaihtoehtoja mitkä luulen vaikuttavan kakkos kaudessa.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Being a DIKissä vakuutti kuinka tuotanto oli liikkunut Acting Lessonsin vielä verrattaiselta karvalakkitasolta parempaan animaatioon ja valaistukseen. Se tuli siinä mielessä vielä puun takaa, kun teokselle valittu nimi nyt ei välttämättä hengi sen suurempaa draamantajua tai hienotunteisuutta.

Kun vanhakantaisempien 3D-toteutus on vähän niin ja näin niin arveluttaa uskaltaako suositella ottamaan ensivaikutelman irti niistä, kun huipputuotannoissa on vastaavasti renderöintijälki ja animaatiot jo sinnepäin AA-tasoa, jos unohdetaan Ren'pyn graafisesti ruma käyttöliittymä (mikä on vastineeksi varmaan paras ja nopein pelivalikkojärjestelmä). Osassa on sitten vielä level design tai taustakuvitus toteutettu harkiten, kuten vaikka A Wife and Motherissa tai cyperpunk-teeman City of Broken Dreamersissä.

Vuorovaikutteista pelattavaa kyllä riittää, jos kestää ajoittaiset törmäykset käsittämättömään "Russian grindiin" tai siihen että tekijänsä näköinen kerrontatyyli ei aina ihan joka jätkää tavoita, jos ylipäätään ketään. Knights of the Old Republicin tiimoilta vastavalmistunut Knights of the Lust Temple V. 01 tarjoaa graafista ilmettä, joka on sinnepäin, mutta teos ei valitettavasti tarjoa oikeastaan mitään pelinä tai tarinana, jolloin lähinnä ihmetyttää, minkähän tässäkin oli tarkoitus viehättää jengiä. En voi suositella edes kokeilemaan, kun toteutuksesta ei välity minkäänlaista ajatusta. Erilaisia tunnettuja kuvastoja on erityisesti 2D-puolella runsaasti ja näkökulmanvaihdoksiakin pelit tarjoavat halutessaan todellisten moraalinäytelmien ohella niin kelpaahan näitä etsiä ja pelata. Kymmenen huippupelin listan kasaaminen on aivan mahdollista niin on tämä sinänsä antoisa harrastus, kun useimmat pelit ovat tosiaan ilmaisjulkaisuja.

Toki täytyy kiittää siitä, että olit ensimmäinen, joka näitä näin arvovaltaisella forumilla uskalsi avoimesti koittaa nimimerkillään kommentoiden. Ei nämä varmaankaan elokuvakirjoa sen uskaliaampia teoksia yleensä ole ettei minkäänlaista kosketuspintaa uskaltaisi ilmiöön ottaa. Jedi: Fallen Orderiin esimerkiksi kaipasin edes hieman kotormaista valinnaisuutta, mikä yllättäen osoittautui elävän nykyään vähintään parhaimpien eroottispelien tekijöiden ja niitä pelaavien kautta. Enkä sanoisi, että tämä genre välttämättä väistyy kilpailussa pelaajiensa suosiosta vaikka AAA -peleihin alkaisi jollain ihmeellä valinnaisuutta ilmestyä 2020-luvulla. Ydinpelattavuus on kunnossa ja parhaat pelit herättelevät pelaajaansa myös kerronnallaan. Summertime Sagan leikillisyys esimerkiksi on jo aika harvinainen tunnetila pelaajalle siirrettäväksi peliltä ellei sitten jo ennestään tässä ajassa tunne olevansa ennemminkin kuin aatelinen 1700-luvun Pariisissa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Toki täytyy kiittää siitä, että olit ensimmäinen, joka näitä näin arvovaltaisella forumilla uskalsi avoimesti koittaa nimimerkillään kommentoiden.
Omalla nimimerkillä on vielä suht helppo* ja yleensä kommentoin jotain jos olen asiaan perehtynyt** mutta luulin näitä vain aikuisviihde peleiksi mutta näissähän oli jotain juontakin samalla jos jaksoi keskittyä.

En tiedä oliko välttämättä AAA peli mutta Fahrenheit oli ensimmäinen peli missä näin että siinä harrastettiin seksiä ja jopa QTE muodossa, toki näissä itse aktia ei näytetty niin suoraan mitä näissä visuaali noveleissa mutta kuitenkin.

Nähnyt keskusteluita missä näitä kysytty konsoleille julkaistavaksi mutta tuskin Sony, Microsoft tai varsinkaan Nintendo suostuun moiseen, vaatisi "pientä" sensuuria mutta mä näkisin tilanteen että jos hommat toteuttaisin Fahrenheitin tavalla niin voisivatkin suostua julkaisuun.

Vaikka kuten muut luulee (minäkin alussa) että näiden pelien tarkoitus olla pelkkiä porno pelejä mutta yllätyshän oli suuri että draamat, hahmot ja käsikirjoitukset olivat paljon suuremassa asemassa kuin itse "toiminan" näyttäminen, toki näissä on varmasti pelkkiä porno pelejä etten sen enempää tiedä koko genren hommasta.

*: En välttämättä uskaltaisi lähteä koko oman suvun edessä näyttämään katsokaa mitä peliä pelaan.
**:Uutisten muodossa vähintään.

Being A DIK:ssä tykkäsin erityisesti Derekistä joka antoi feministi ryhmillä lähes tulkoon samalla mitalla mitä minä antaisin jos olisin yhtä hyvä/huono suustani.

Sinänsä varmasti näitä "muiden" tuilla tuetettuja pelejä helpompi käsikirjoittaa kun ei tarvitse pelätä sosiaalimedian pelosta mitä varmasti isot AAA pelit joutuvat kokemaan.

CDPR joutui toisin tällä kertaa vastapuolen osalta viime syksynä tuohon hommaan kun transuja sai luotua peliin ja monet perui ennakkotilauksensa tämän johdosta.

Oliskin mielenkiintoista nähdä tässä "visual novel" genressä nainen pelattavana hahmona.
Onko tuo "visual novel" oikea termi näistä peleistä?
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Oliskin mielenkiintoista nähdä tässä "visual novel" genressä nainen pelattavana hahmona.
Onko tuo "visual novel" oikea termi näistä peleistä?
Löytyy eri elämänvaiheissa olevien naisten näkökulmaa, jos aikalailla puhdasta, ren'pymäisen etenevää visual novelia hakee. Good Girl Gone Bad ja A Wife and Mother lienevät ne lajivaliot. Molemmat ovat tarinankerronnallaan välilyönnillä valintoihin saakka kohtauksia eteenpäin rullaavia valinnanvaraisia, joista 2D-GGGB erityisesti on hahmonkehityskeskeinen. Molemmat ovat aika kuvakerrontakeskeisiä, mutta myös moraalinäytelmiä.

Visual Novel on siitä huono sana, että siihen herkästi sekoittuu vähemmän valinnalliset, japanilaistyyppiset kinetic novelit, mutta voi sillä luonnehdinnalla ainakin Ren'Pyn tyypillisimpiä pelejä rajata jo jotakuinkin. Koko peligenressä, kun on laaja kirjo eri pelityyppejä ja toteutustapoja, niin koskaan ei voi olla oikein varma, mitä uudesta kokeiltavasta pelistä löytyy sen pelisuunnittelun osalta. Onko se enemmänkin välilyönnillä rullattava vaiko huonevalikkopohjainen, jossa kohtauskerrontaa pitää etsiä ei taida olla mikään rajaava hakutekijä missään niin se on milteipä vaan koitettava miellyttääkö pelin navigaatio suhteessa sisällön vahvuuteen.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Visual Novel on siitä huono sana, että siihen herkästi sekoittuu vähemmän valinnalliset, japanilaistyyppiset kinetic novelit, mutta voi sillä luonnehdinnalla ainakin Ren'Pyn tyypillisimpiä pelejä rajata jo jotakuinkin. Koko peligenressä, kun on laaja kirjo eri pelityyppejä ja toteutustapoja, niin koskaan ei voi olla oikein varma, mitä uudesta kokeiltavasta pelistä löytyy sen pelisuunnittelun osalta. Onko se enemmänkin välilyönnillä rullattava vaiko huonevalikkopohjainen, jossa kohtauskerrontaa pitää etsiä ei taida olla mikään rajaava hakutekijä missään niin se on milteipä vaan koitettava miellyttääkö pelin navigaatio suhteessa sisällön vahvuuteen.
Jos saisin luoda "täydellisen" pelin tähän genreen oli se mitä tahansa niin jotain Acting Lessonin ja Being A DIK väliltä.
Kännykkä oli hyvä lisä Being A DIK:ssä ja free roam osuudet jos ne olisivat tehty paremmin "itselleni" tajuttavaksi.
DIK ja Chick karma oli kanssa hyvin toteutettu siten että se pakottaa pelaajan valitsemaan puolensa, osa tytöistä tykkää toisesta puolesta ja toiset taas toisesta.

Tämän takia sanoinkin että mielenkiintoista on nähdä kakkos kausi ja pelaajat jatkavat mihin jää niin miten sitten, pysyykö langat käsissä vaiko pakotettaanko mass effect 3 tyyliin valitsemaan jossain välissä tietty "kohde" tai jos kusit ekalla kaudella jotain niin et voikkaan enää muuttaa sääntöjä.

Nytten ollaan Being a DIK kohdalla isossa kohdassa että onko vaikutuksia miten paljon kauteen kaksi.

Jos epäonnistut lopussa ne niin puhumaan puolellesi kaudella kaksi, voiko yrittää niiden kaveria vakavamaksi vaiko jääkö se vain siihen/voit saada kauden 1 loputtua ne molemmat itsellesi jos teet oikeat valinnat.
Kuka kiristää Chadia.
Jos viettelet opettajaa ja jäät Mayn ja Josyn seuraan->Miten se reagoi kaudella kaksi ja vielä että DIK hell hommassa oli se että panet opettajaa ja kun Cathlyn kuvat tulivat "vuodosta" julki niin vuotaako joku sitten pelaajan tekemän päätöksellä ne kuvat seuraavalla kaudella?
Ja kuka vuoti Kathyn kuvat julki.
Siellä on monta kysymystä auki ja toivon että tekijä onnistuu ettei mennä Mass Effect tyyliin mutta epäilen että nytten on liian iso pala., toivottovasti olen väärässä.

Tekijä on itse sanonut että suunnittelut 10-20 episodista kokemusta tästä ja eka kausi oli vain neljä kautta.
Jos lasken oikein niin(mitä eka kausi kesti tehdä) 22 ollaan jo tekijän näkemyksen lopulla vasta.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
10 890
Menin halpaan (BaD) kun täällä pyörii sellaisten klassikoiden nimiä verrokkina kuin Leisuresuit Larry, KOTOR, Persona, Life is Strange jne. Voihan nyt vittu :facepalm:

Likainen olo.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Menin halpaan (BaD) kun täällä pyörii sellaisten klassikoiden nimiä verrokkina kuin Leisuresuit Larry, KOTOR, Persona, Life is Strange jne. Voihan nyt vittu :facepalm:
Pakkoko oli aloittaa 3D:stä? Vaikka on hieman vaikeampi nähdä, mikä Being a DIKissä on varsinaisesti hirveää, jos siitä pelinä tai pelisuunnitteluna puhutaan. Alun kotitalo on graafisesti hirveä murju, eikä level design ole lähelläkään parhaimpien tasoa, mutta sen hirveyttä pelinä voisi avata.

Suositeltujen kärjeksi laitoin ilmaisen Summertime Sagan siitä syystä, että se lie tuotantoarvoiltaan genrekärkeä ja on 2D -pelinä helpoiten omaksuttava uutena taidelajina. Olisin kuitenkin verrattain avoimella mielellä liikkeellä, kun palkintona pelaajalle on löytää vähintään kymmenen ennestään tuntematonta huippupeliä.

En ymmärrä, miksi se odotusarvo pitäisi hilata ammattilaistuotantoihin tai maailmankaikkeuden parhaisiin peleihin, kuten vaikka Knights of the Old Republic 2. Samoja piirteitä ja pelisuunnitteluvalintoja niissä kuitenkin on. Huomattavasti vähemmän valinnanvaraa sitten esimerkiksi Persona 5:ssa on kuitenkin suhdepelin ja hahmonkehityksen tiimoilta kuin useimmissa suosituslistan peleissä sitten niin oletko nyt varmasti edes pelannut sitä BaDIKiä muuta kuin ensivaikutelman verran?
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
10 890
No tuota mistä tän nyt aloittaisi? "Eroottispelihän" (mulla ei ole mitään sitä vastaan, että leffoissa ja peleissä on sekä väkivaltaa että seksiä mutta kumpaakaan ei myöskään ole pakko olla) tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että naapurintyttömäisen tytön persereikä on ensimmäistä kertaa ruudulla noin kymmenen minuutin klikkailun jälkeen. Ja siis hahmothan ovat ihan jokainen aivan täysin överiksi vedetty karikatyyri, oli kyseessä opiskelijatyttö, milffi opettaja, feministi, nörtti, jock tai perus frat bro. Etenkin naishahmojen ainoa pointti tuntuisi olevan esitellä rendattua persettä ja tissejä ja siltä varalta, että jotain opettajaa ei juonen puitteissa päästä (niinkuin se nyt näillä reunaehdoilla joku ongelma olisi :D ) jyystämään niin sitten se on sentään täysin visualisoitujen märkien unien kohde. Hyvin vaikea tässä on välittää henkilöistä ja heidän kohtaloistaan.

Pelillisesti valinnan vapaus on sellaista alun valinnanvapauden illuusiota, jossa päätökset lähinnä siirtää eri tykkäys- ja moraalimittareita suuntaan tai toiseen. Päätit jäädä kotiin tai lähteä bileisiin niin bileisiin päädyt ja päätit jäädä sinne tai lähteä kotiin niin kotiin joudut, animaatiot välissä vaan vaihtuu (siis se, ketä tyttöä esitellään). KOTOR tuli kieltämättä mieleen siitä dik-chick mittarista, joka lähinnä entuudestaan rajaa sitä valinnan vapautta. KOTOR:issa piti muistaa potkia jokaista kerjäläistä ja uhkailla jokaista kauppiasta, jos halusi olla "paha", tässä pitäisi vetää aina turpiin, vittuilla ja käyttäytyä muuten kuin ääliö jos kerran haluaisi sitten heittää mauttoman läpän luennolla tai tsekata jonkun hameen alle. Jos pelaa oikeasti kusipäistä laskelmoivaa manipuloijaa niin mittari pysyttelee aika siististi tuossa keskellä eikä voi valita monessa paikassa kuin vakiovaihtoehdon. Plus sellainen pikkubugi, että mulla on dik-affinity mutta peli väittää päinvastaista kaikissa valinnoissa :facepalm:

Teknisesti tässä nyt ei mitään valittamista juurikaan ollut. Valitsin tän lähinnä koska tämä oli Steamissa ja vaikutti eniten "oikealta peliltä". Erehdyin vaan genrestä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Pääsit ilmeisesti episodi ykköstä jonkin matkaa, jolloin pelin hahmoihin vasta tutustuttiin hiljalleen, eikä yksikään ollut varsinaisesti pelaajahahmolle ennestään tuttu muutoin kuin pinnallisesti.

Being a DIKin alun tyylilajia tai kerrontaa en yleistäisi jokaisen eroottispelin kuvaksi, jos sillä tarkoitat genrestä erehtymistä, kun tämä on Belushin Animal Housesta ja muista elokuvien osakuntaralleista virikkeitä ottanut tuotos.

3D-renderöinti ja animaatiotyö nyt varmaan rajoittaa aikalailla sitä valinnaisuudenvaraisuuden kirjoa, kun yksikään pelitalokaan ei toteuttaisi hommaa monipolkuisena vaan sen tarinan on aikalailla välttämätöntä liikkua samaan suuntaan muutamilla sivupoluilla ja suhdevalinnoilla. Siinä suhteessa tästä tuskin valinnanvaraa puuttuu, jos verrataan 2010-luvun pelituotteisiin vaan eroottispeligenre on parhaimmillaan ennemminkin kadonnut laakso.

Good Girl Gone Badiä kokeilisin, ellei jopa Being a DIKin kaikkien episodien läpipeluuta, jos pelityyppi ei sinällään ollut se este. GGGB siinä tapauksessa, että haluat todellakin vaikutusvoimaisen hahmonkehityspelin, jonka 2D-kuvakerronta mahdollistaa. Tai sitten voi kokeilla Summertime Sagaa, jos puhutaan hieman eri pelityypistä dating siminä. En usko, että ensi-iskulla selviää aivan kaikki eroottispeleistä, kun jo Being a DIKin läpipeluu ironisesti saattaisi kääntää mielipiteen hahmokuvauksesta.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
10 890
Joo no siis tuota pelailin, joka Steamista löytyy, arviolta puoliväliin toistaiseksi? Onko tää nyt siis kokonaisuudessaan episode yksi (tuossa luki season)? Muuta ei näkynyt olevan tarjolla, tässä viisi "näytöstä".

Mutta joo, vähän liikaa animupornoa ja yksiulotteisia hahmoja omaan makuun. Persona (4G, 5) on loistava ja samoin Life is Strange (se ensimmäinen).
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Season yksi koostuu neljästä episodista. Peli kertoo, kun episodi kaksi alkaa. Toisen tuotantokauden ensimmäinen episodi (numero 5) tulee sitten joskus, mutta ensimmäinen tuotantokausi on valmis.

Ei tässä nyt ainakaan Persona 5:sta yksiulotteisempia hahmoja pitäisi olla, jos heihin tutustut kattavammin. Akabur, Eva Kiss, Sierra Lee ja tämän tekijä Dr. Pinkcake taitavat olla eroottispelien juhlituimmat käsikirjoittajat niin uskoisin, että tarinankerronnasta ja suhdepelistä olisi löydettävissä jatkopeluulla enemmän.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Pelillisesti valinnan vapaus on sellaista alun valinnanvapauden illuusiota, jossa päätökset lähinnä siirtää eri tykkäys- ja moraalimittareita suuntaan tai toiseen. Päätit jäädä kotiin tai lähteä bileisiin niin bileisiin päädyt ja päätit jäädä sinne tai lähteä kotiin niin kotiin joudut, animaatiot välissä vaan vaihtuu (siis se, ketä tyttöä esitellään).
Lueskelin tuota läpiveto ohjetta niin tietyt kohdat EP1-3 vaikuttaa myös EP4(-x)todnäköisesti.
DIK ja Chick mittarilla sen sijaan on tiettyä merkitystä eri toiminoissa ja ketä tyttöä voit paremmin "kohdella" pystyt tietystä tilanteesta riippuen valitsemaan enemmän vaihtoehtoja miten käyttäytyä hahmon kansa.

Sinänsä DIK ja Chick mittari on hahmon oma päänsä "kuvitelmaa" että ne pisteet lasketaan päässä ja eikä niinkään että kuinka kohtelet toisia tai ne huomaavat eri tirkistelyt.

Mutta nämä pelit eivät ole kaikille ja enkä edes pidä kaikista tämän genren peleistä mutta "paria" peliä pelanut läpi ja olen tykänyt.

@Jurppii Kokeile vielä Acting Lessonia ja jos siitä et pidä niin tiedät ettei tämä genre ole sinulle, pelaa kokonaan loppuun jos vain voit.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
@Jurppii Kokeile vielä Acting Lessonia ja jos siitä et pidä niin tiedät ettei tämä genre ole sinulle, pelaa kokonaan loppuun jos vain voit.
Tässä taas hämää, että johdetaanko mielikuva koko genrestä yhdestä pelityypistä (josta on jo useampi tulkinta) ja yhdeltä tekijältä. Kun jo 3D-kerronnasta 2D-kerrontaan vaihtaminen avaa uuden maailman, kuten vaikka näkökulmanvaihdos naishahmoihin. Jo pelkästään kuvaston vaihtamiseen on lukuisia eri mahdollisuuksia niin että se peli pelattavuudeltaan ja valinnallisuudeltaan myisi esimerkiksi Steamissä.

Se on kuitenkin syytä muistaa, että Acting Lessons verrattaisine karvalakkitoteutuksineen ei ole tuotantoarvoiltaan sitä, mitä parhaat eroottispelit edustavat nykypäivänä. Käsikirjoitus ja kerronta oli toki siinä jo monen tunnustamaa vaikken itse ainakaan nostaisi sitä välttämättä niin voimallisesti esiin edes sarjassamme inhimilliset henkilöhahmot.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Tässä taas hämää, että johdetaanko mielikuva koko genrestä yhdestä pelityypistä (josta on jo useampi tulkinta) ja yhdeltä tekijältä. Kun jo 3D-kerronnasta 2D-kerrontaan vaihtaminen avaa uuden maailman, kuten vaikka näkökulmanvaihdos naishahmoihin. Jo pelkästään kuvaston vaihtamiseen on lukuisia eri mahdollisuuksia niin että se peli pelattavuudeltaan ja valinnallisuudeltaan myisi esimerkiksi Steamissä.

Se on kuitenkin syytä muistaa, että Acting Lessons verrattaisine karvalakkitoteutuksineen ei ole tuotantoarvoiltaan sitä, mitä parhaat eroottispelit edustavat nykypäivänä. Käsikirjoitus ja kerronta oli toki siinä jo monen tunnustamaa vaikken itse ainakaan nostaisi sitä välttämättä niin voimallisesti esiin edes sarjassamme inhimilliset henkilöhahmot.
Tässä on se ero että sinä edustat "kokennpaa" kaartia tässä asiassa ja itse jos en syty pelille tietyssä asiassa niin en syty, tässä genressä tein poikkeuksen BaD kohdalla.

Itselleni Acting Lesson oli maanläheisempi kokemus kuin sterotyyppisiä vilisevä BaD ja tykkäsin siitä enemmän vaikka se olikin paljon enemmän suoraviivaisempi.

Itse sanonkin asiat miltä itsestäni tuntuu ja näin päätin suositella kokeilla vielä Acting Lessonia koska tykkäsin.

En tiedä koko genrestä mutta näitä muutamia "pelejä" pelanut niin tykkäsin paljon paljon paljon enemmän kuin olisin voinut koskaan kuvitella.
Siksi suosittelenkin ihmisiä kokeilemaan, jos ei tykkää niin ei tykkää, thats it.
Itse olen onnellinen siitä että kokeilin, löytyi uusi peli "genre" mistä en oliskaan voinut koskaan kuvitella tykkääväni paitsi aikuisviihde mielessä.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Tässä on se ero että sinä edustat "kokennpaa" kaartia tässä asiassa ja itse jos en syty pelille tietyssä asiassa niin en syty, tässä genressä tein poikkeuksen BaD kohdalla.
No en itsekään näitä ole pelannut kuin viime lokakuusta saakka, jolloin Summertime Sagasta ensi kertaa kuulin. Siitä saakka pelivalioita on löytynyt huippulistalle kymmenen, jos Star Maidens siitä joukosta todennäköisesti hyljättynä projektina putoaa. Sen lisäksi on muutamia potentiaalisia, joista saattaisi hioutua haastajia huipuille, kunhan nyt projektit etenevät. Ainahan tulee myös uusia peliprojekteja ja yllättäjiä, kun etsii kokeiltavaa, eikä eroottispelien Patreon -renessanssi ole kuin vasta tekemässä tuloaan Steamiin, jossa Being a DIK on jo saavuttanut 1/5 My Summer Carin pelaajamäärähuipuista ilman sen kaikkea pelimedia-, Youtube- ja striimausnäkyvyyttä. Ja Being a DIKillä on tukijoita Patreonissa 4000. Good Girl Gone Badillä 1600. Milfy Cityllä lähemmäs 8000. Summertime Sagalla, joka lie se varsinainen sisäänvetotuote eroottispeleihin, taas on 22 500 kuukausittaista tukijaa.

Erityisesti 3D-toteutuksella on hyvin vaikea muodostaa ennakolta kuvaa kulloisenkin eroottispelin mahdollisuuksista vaikka takana olisi jo satoja kokeiltuja tekeleitä. Siinä mielessä tämä on ehkä viimeinen pelinteon haara, jossa kannattaisi painottaa ensireaktioita, kun näiden peluuseen ei useimmiten liity varsinaisesti ostotapahtumaa tai muuta morkkikselle altistavaa, jos etenkään se ilmainen peli ei olekaan mieleen. Uutta ja yllättävää uskoisin sitten löytyvän sitäkin enemmän, jos se kokeilu ei ole Steamin refund-rajan sisälle mahtuvaa Isku Mogadishuun-luokkaa, jossa ei nähdäkseni kovin paljoa voitettavaa ole etenkin, jos se mielikuva koko genrestä jää yhdestä peliprojektin osittaiseen varaan, mikä voi olla käytännössä ihan mitä vaan.

Olen itsekin kohdistanut odotuksia life simeissä ja visual noveleissa muun muassa 2D-A Town Uncoverediin ja 3D-koripalloilijasta kertovaan WVM:ään ja pettynyt, kun kerronta ei ollut kovin viehättävää. Mitään ne eivät kuitenkaan kerro varsinaisesti tämän genren mahdollisuuksista. Huippulistan kaikista ajatuksia herättivimmät eroottismoraalinäytelmät ovat sitten esimerkiksi aivan eri luokkaa teemojensa inhimillisyyskerronnalta kuin Persona 5:n ulkokultainen saarnaus kulloisellekin vihatulle. Sanoisin etteivät nämä nyt tarinankerronnassa tarjotulla valinnaisuudellaan millekään peruspelitekstille aivan herkästi taitu. Kun Being a DIKissäkään se kerronta ei nähdäkseni jää stereotypioiden tasolle, jos puhutaan ensimmäisen tuotantokauden mitassa ja annetaan pelin kutsua puoleensa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Nytten tullut pelattua Good girl gone bad ja pakko kehua.
Siinä on ainakin runsaasti varioita ja monen elämän kohtaaloon pääsee vaikuttamaan... ehkä liikaakin jos niin haluaa.

Vaikka hahmot eivät nytten Dr PinkCaken teosten tasolle ylläkään mielestäni mutta jos nämä pelit uppoavat niin ehdottomasti kannattaa kokeilla GGGB.
Itseasiassa aikoinani testasinkin mutta en jostain syystä syttynyt mutta toisella kerralla sitten kiinnostuin pelistä.

Vaikka tiedän että lisenssi ongelmia on musiikkien kanssa mutta Dr PinkCake teokset nousevat tuossakin suhteessa ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi koska oikeat musiikit oikeassa paikassa kun suurimassa osassa näissä peleissä ei ole kuin "klik" äänet.
GGGB:ssä jossain kohtauksissa käytettään myös musiikkia mutta aika kohtalaisesti.

Siinä mielessä aloin väärään aikaan pelamaan näitä kun moni peli on vaiheessa ja harva peli koskaan valmistuu lienee.

Nytten odotuslistalla on:
-DIK season 2
-Milfy City
-Wife and mother
-Become A rockstar
-Intimate Relations

Näistä on todella vaikeata sanoa mikä on paremuus järjestystä mutta sen tiedän että ekana on action lesson ja sitten toisena DIK season 1 mutta sen jälkeen en osaa sanoa :hmm:
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
844
Liekö musiikin kanssa ongelmana tiedostokoko jossain tapauksissa, jos on haluttu esimerkiksi Android-julkaisu mielessä pitää se 2D-julkaisu mahdollisimman pienenä. Toki voisi edes jokin sävel olla looppaamassa. Milfy Cityssä oli taidokkaasti kohtauskerronnassa hyödynnetty musiikkia vaikka se muutoin oli kyllä monessa paikkaa vaikeimman kautta pelattavaksi tehty peli.

Good Girl Gone Badissa on tosiaan pelaajan valintojen tarjoama haarautuneisuus ensiluokkaista, kun 2D-kuvakerronta (kuvasta jäljilttämällä tehty) on paljon nopeampi tuotantomuoto kuin kunnianhimoisempi 3D-renderöinti animaatioineen. Harrastuskynnys on myös halvempi, kun tällainen 2D-tuotanto maksaa vain Adoben palvelujen kuukausimaksun verran sen sijaan että pitäisi jurnuttaa hintavammalla renderöintikoneella tuntitolkulla.

GGGB:n tekijältä Eva Kissiltä on jopa tämän kuun lopulla tulossa seuraavan projektinsa The Red String (vai Our Red String?) episodi yksi, joka on ilmeisesti hahmonkehitysmekaniikaltaan entistäkin syventyneempi. Tuotantoarvotkin ovat saattaneet ottaa askeleen eteenpäin. Saa nyt nähdä, miten toimii käytännössä, kun jo GGGB oli pelillisesti niin täyteläisesti rullaava visual novel ilman erkaantumista ydinpelattavuudesta.

Taide-tiiserit ovat ainakin lupaavia. Animaatioita jäin edellisessään kuvakerronnan oheen kaipailemaan, kun itellänikin kesti hieman aikaa havaita GGGB:n seuraukset ja vuorovaikutuksellisuus.





GGGB used a very simple stats system: you had Good and Bad points to keep track of how your decisions affected Ashley's progression. Later I added Money and Fame as an afterthought.

With ORS, I want to create a more complex and interactive system. Good and Bad points are gone: your "karma" will be affected by your story choices, being purely narrative. But I wanted to give the player the ability to track their progress in several ways, and one of those will be through the new stats. They will affect what options you can access in some situations, like Good and Bad points did in the past, but this time those possible actions will be affected by more concrete stats, not just by karma points. Also, I wanted to add some new mechanics you will need to wait to see... All in all, ORS will be a more rich and comprehensive game, with a simple, streamlined but fun and robust system, and will give the player the ability to track their progress in-game in better ways.

Can you guess what stats are depicted by those icons?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
Good Girl Gone Badissa on tosiaan pelaajan valintojen tarjoama haarautuneisuus ensiluokkaista, kun 2D-kuvakerronta (kuvasta jäljilttämällä tehty) on paljon nopeampi tuotantomuoto kuin kunnianhimoisempi 3D-renderöinti animaatioineen. Harrastuskynnys on myös halvempi, kun tällainen 2D-tuotanto maksaa vain Adoben palvelujen kuukausimaksun verran sen sijaan että pitäisi jurnuttaa hintavammalla renderöintikoneella tuntitolkulla.
Tätä juuri mietinkin että DIK season 2 voi olla mukava alkaa tekemään koska sen pitäisi ottaa huomioon pelaajan eri valinat ekalla kaudella, toki siinä ei ole niin monipuolinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin kuin GGGB:ssä mutta kuitenkin käsikirjoituksessa on varmasti ollut työtä tuottaa sellaista materiaalia että pelaajat pysyvät tyytyväisenä.

Jos Dr PinkCaken suunnitelmat pitää paikkansa että tulee olemaan 10-20 episodia niin aikamoisen työn saa tehdä ja jos suorituu siitä hyvin niin nostan kyllä hattuani.

Kunhan ei ala tekemään mitä mass effect 3 teki sinun omille valinoille.

Toki tässä olen muistanut patreonin kautta tukea tekijöitä niissä teoksissa mitkä ovat olleet omaan makuun hyviä.
Tässä ei ole paljoa kerennyt pelaa muita "oikeita" pelejä kun näissä menee se hetkensä kun lukee rauhassa dialogia ja miettiä eri ihmisten kohtaloita.

GGGB:ssä on kiva kokeilla eri reittejä ja siinä tuntuu olevan monia niitä... jotka ei varmaan ihan päivänvaloa kestä.

Voit maniploida Irlista harrastaa seksiä Arthurin kanssa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 794
EvaKissin seuraava peli on lähtenyt liikkeelle:

Toivottovasti on sellainen kuten GGGB että yhdellä peli kerralla et voi saada mitenkään kokonaiskuvaa, GGGB vaati varmaan sen 4-6 kertaa pelata peli läpi eri tavoilla että sait tiedettyä lähes kaikki.

Oli mukava huomata että kovan pinnan alla olikin särkynyt sydän veljensä takia ja aina muilla pelikerroilla olen halunut sille vain hyvää ja olenkin kertonut sen veljen suunnitelmat jos mahdollista.

Nytten odotuslistalla on:
-DIK season 2
-Milfy City
-Wife and mother
-Become A rockstar
-Intimate Relations
Nytten pitää lisätä pari peliä:
Dogs Days of summer(vähän kuin GGGB mutta miehiä ei ainakaan alkuversiossa ole saatavilla että girl girl actionilla mennään mutta jo alkuversiossa voit muokata tarinaa aikalailla että odotan vain jatkoa, kovan tempun tekijä tekee jos laatu pysyy korkealla)
Naughty Lyanna(tämä taas kertoo ekshibitionismista)
Starship Inanna(Sc-fi ja mass effect tykkääjille suositus)
Glimpses of the past(tässä taas mennään pelaajan taustatarinaan kovasti kiinni joka erikoista näissä peleissä)

Näiden pelien isoin puute tai vika on varmasti se että kaikki eivät ole valmiita ja sitten kun tarina lähtee osassa mielenkiintoiseksi niin tuleekin että tämä versio loppui tähän ja odota seuraavaa.

Toki ei pitäisi valittaa kun ilmaiseksi saa/voi pelata mutta minkä sitä itsellensä mahtaa kun on kärsimätön.

Pakko vielä sanoa että että vaikka nämä onkin aikuisviihde pelejä ja suurinosa näistä on sitä itseänsä mutta parhaimmat näistä joita itse seuraan ei ole vain sitä vaan kertovat mielenkiintoisia tarininoita ihmisistä ja niiden maailmoista.

Oikeastaan viimeksi Witcher 3 kohdalla ollut tälläistä tunteiden vuoristorataa mitä nämä pelit parhaimillaan tarjoavat.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
83 891
Viestejä
1 725 970
Jäsenet
37 278
Uusin jäsen
SamKnight

Hinta.fi

Ylös Bottom