On se tieteen "Ei jumalia" teoria edelleen todistettu luonnonlaeilla. Se on jo todiste jumalia vastaan että se on miljoonan luonnonlain kanssa ristiriidassa. Kyllä itse näkisin että ollaan siinä 99,9 + X määrä desimaaleja rajalla.
Mikä on tieteen teoria ihmisen minälle ja tietoisuudelle? Onko se koodattu suoraan atomien ja sähköimpulssien muodostamaan kokonaisuuteen? Jos kaiken kopioi, syntyykö toinen täysin identtinen tietoisuus vai ovatko molemmat sama tietoisuus? Jos alkuperäisen tuhoaa, huomaako kukaan minkään muuttuneen? Mikä tietoisuus oikeastaan on?
Puhuin siitä että jumalia ei tieteen mukaan ole olemassa. Se että tiede ei pysty persoonaa kunnolla selittämään on aika heikko peruste jumalasta kun jumala edelleen on miljoonan luonnonlain kanssa ristiriidassa.
Eihän tiede tiedä sitäkään, mitä on sen horisontin takana, mistä valo ei ole ehtinyt kulkeutua. Eikä sitä, mitä on sen ulkopuolella, mihin universumi laajenee. Eikä oikeastaan edes aineen koostumusta tiettyä tasoa syvemmälle. Meinaat, ettei ole riittäviä mustia alueita, jotta usko omaan kaikkitietävyyteen olisi vähän huteraa?
Ei kai kukaan mistään kaikkitietävyydestä puhunut? Ei tiede mikään kaikkitietävä ole ja sitäkin muutetaan kun huomataan että jokin asia onkin väärin, mutta edelleen sen mukaan ei ole mitään jumalia nykyisellään olemassa koska ne ovat vallitsevien luonnonlakien kanssa niin pahasti ristiriidassa.
Sori mutta eivät ole, jos väitetään kyseisen jumalan olevan luonnonlakien yläpuolella. Silloin ne ovat ihan yhtä käsittämätön juttu kuin simulaation ohjelmoija simulaatiossa olevalle rajatun ymmärryksen omaavalle tekoälylle vaikka silti olemassa.
Vaikka kuinka joku väittäisi että jumalat ovat luonnonlakien yläpuolella niin ei se sitä muuta että luonnonlait eivät mitenkään tunnusta jumalia.
Sulta puuttuu halu tai kyky ajatella asioita filosofiselta kantilta mutta silloin on ihan turha keskustella oman ymmärryksenä ylittävien asioiden todisteista.
Et tunnu ymmärtävän luonnonlakien olemusta.
Et myöskään sinä.
Juuri rautalangasta jouduin selittämään sinulle miten luonnonlait rakentuvat ja miten uudet lait eivät ole vanhojen kanssa ristiriidassa.
Sitten käytät vääriä "luonnonlakeja" keskustelussa, jossa niillä ei ole mitään osaa.
Aww geez not this shit again.
Määritelmäni luonnonlaeista olivat kyllä ihan oikein. Suosittelisin palaamaan koulun penkille.
Mutta käytät niitä väärässä paikassa. Tiede tietää myös, ettei ole erehtymätön joten tiede tietää myös, että määrittelemänsä luonnonlait eivät välttämättä ole oikeat eikä lopulliset eivätkä siten todista mitään jumalien olemassaolosta tai -olemattomuudesta.
Korjaa jos käytin jotain väärässä paikassa?
Miten se sen todistaa kun se ei tiedä suurimmasta osasta maailmankaikkeutta yhtään mitään? Et kai sä nyt vakavalla naamalla väitä, että "luonnonlakien puitteissa todistaminen" tarkoittaa sitä, että rajallista tietoa voidaan pitää myös osatodisteena siten, että sen ulkopuolella olevaa ei tarvitse huomioida? Mitä vähemmän tiedät, sitä helpompi on tietosi valossa todistaa? Ja kun tieteen filosofiassa vielä tunnetusti negaation todistamista pidetään erittäin hankalana...
Kuten sanoin niin se on ihan itsestä kiinni minkä arvoisena sitä tieteellistä todistusta pitää. Negaation todistaa se että se on vallitsevien luonnonlakien kanssa todella isosti ristiriidassa.
Tiedeyhteisö ei onneksi jaa näkemystäsi. Muuten kehitystä ei tapahtuisi kun vallitsevat lait kelpaisivat todisteeksi siitä, että muut teoriat ovat vääriä.
Voi kyllä se jakaa että vallitsevien luonnonlakien puitteissa ei ole jumalia ja kyllä kaikkien uusien teorioiden täytyy tulla juttuun vallitsevien teorioiden kanssa tai sitten niitäkin täytyy muuttaa.
Sanoisin että valtaosa tiedemiehistä muotoilisi tuon niin että nykyisellään ei ole mitään minkä takia pitäisi olettaa että on olemassa jumalia.
Ei tiedeyhteisö ole takertunut "vallitseviin luonnonlakeihin" ennenkään ja hyvä niin. Muuten meillä olisi flogistonit palamassa lampuissa ja lääketieteen hoitaisi poppamiehet. Jos sitäkään.
Lähes jokainen tieteellinen teoria todistaa ettei jumalaa ole olemassa sen teorian mukaan koska se olisi sen teorian kanssa ristiriidassa.
Miten niin todistaa? Miten se todistaisi esimerkiksi täysin passiivisen jumalan, joka asustaa tapahtumahorisontin tuolla puolen?Lähes jokainen tieteellinen teoria todistaa ettei jumalaa ole olemassa sen teorian mukaan koska se olisi sen teorian kanssa ristiriidassa.
Ei nyt pitäisi olla vaikeaa tajuta asiaa.
Jumalahan on kaikkivoipa ja voi luoda materiaa tyhjästä? Massan säilymislaki todistaa ettei materiaa voi syntyä tyhjästä. Tuo teoria todistaa ihan loogisesti että ei ole mitään kaikkivoipaa jumalaa, joka luo materiaa tyhjästä, olemassa.
Sä oletat, että jumala, josta puhutaan, voi tehdä noin tai että sen väitetään olevan moisten lakien sitoma. Sitäpaitsi, massan säilymisen laki on ristiriidassa alkuräjähdyksen kanssa. Ehkä siellä oli jumalat hommissa?
Paitsi että materiaa voi syntyä tyhjästä. Nykyiset kosmologian teoriat pohjautuvat juurikin siihen että maailmankaikkeus syntyi tyhjästä.
Eli jumala on siis luonnonlakien vastainen ilmentymä ja ei tietenkään ole luonnonlakien mukaan siten olemassa. Ei alkuräjähdys ole ristiriidassa massan säilymislain kanssa jos se materia on ikuisesti siellä ollut.
Materian säilymislaki taitaa olla kuitenkin enemmän vallitseva teoria.
Mistä se materia tuli? Meinaatko, että on jotain, joka on "luonnonlakien" valossa epämääräistä tai ristiriitaista? Ja edelleen, mitä arvoa on sillä, että joku on "luonnonlakien" vastaista kun tiedeyhteisökin tietää oman erehtyväisyytensä ja noiden lakien vajavaisuuden? Kukaan vakavissaan otettava tiedemies ei lähde "luonnonlakien" valossa todistamaan että sitä ja tätä ei ole. Miksei?
No näin jakautuneessa tilanteessa tuskin yllättää, että kukaan tiedemies ei lähde todistamaan raivoisasti suuntaan eikä toiseen.
Ehkä siksi koska tiedemiehillä on logiikka hallussa ja kuten sanoin niin käytännössä joka toinen tieteellinen teoria todistaa samalla että kaikkivoipaista jumalaa ei ole olemassa. Vaikka sitä ei erikseen kirjoiteta.
Kun sinä et perustele, että miten ne todistavat asiaa sieltä, mistä me emme tiedä yhtään mitään. Etkä perustele, että miten ne nyt olisi oikeassa. Kukaan tiedemies ei niihin niin luota, että menisi julkisesti todistelemaan niillä jotain, minkä todistamisella pääsisi lopullisesti historiankirjoihin.
Materian säilymislaki on vähän eri asia. Ja se ei ole riskiriidassa sen kanssa että universumi olisi voinut syntyä tyhjästä.
Turha jatkaa keskustelua kun et ymmärrä lainkaan tieteen luonnetta tai sitten vain olet oikea kunnon hihhuli ja vänkäät vastaan joka tapauksessa vaikka mitä sanoisi. Jos et ymmärrä että tieteelliset teoriat samalla sulkevat pois kaikkivoipaisen jumalan niin olet vain yksinkertaisesti tyhmä. Samasta syystä asialla ei pääse historiankirjoihin koska se on kaikille joilla on päässä älyä jo harvinaisen selvä asia että nykytiede ja jumala eivät mahdu samaan pakettiin.
Et ole muuten vielä kertonut, että mikä noiden tieteellisten teorioiden arvo on keskustelussa, jossa keskustellaan asiasta, joka ihan hyvin voi olla niiden ulkopuolella. Kuten aiemmin esitin, tekoäly, jolla on rajallinen ymmärrys ei välttämättä ymmärrä ohjelmoijastaan yhtään mitään. Tämän tiedeyhteisökin ymmärtää ja siksi ei käytä "Mutku luonnonlaki!" korttia filosofisessa keskustelussa. Tiedeyhteisössä ymmärretään, että tämän päivän nykytiede voi olla huomisen flogistonteoria eikä sen kanssa siksi lähdetä nolaamaan itseään julkisesti asioissa, joiden kohdalla sen rajoitteet tulevat aromottoman nopeasti vastaan.
Tässä on aika hyvä klippi aiheeseen:
No ei sen enempää kuin noita aiemmin esittämiäsi temppuja ja harkkatöitä. Toki evoluution puolesta on todisteita, luomisen ei. Mutta ei sekään mitään todista jos vastapuoli väittää, että kaikki on luotu vanhan ja kehittyneen näköiseksi (ts. se viime hetken harkkatyö ja maailma alkoi 5 minuuttia sitten).
Oikea tiede ei tee koskaan oletusta 100% varmuudesta, vaan se on kykeneväinen aina kyseenalaistamaan johtopäätökset. Vain ihmiset saattavat uskoa sen hetkisen tiedon olevan oikeaa ja toiset pyrkivät väittämään sen epätarkaksi tai vääräksi. Tiede koostuu yksilön havainnoinneista ja johtopäätelmistä, sekä niiden kyseenalaistamisesta - varsinkin kyseenalaistamiseta, joka on ollut tieteen airut aina. Tieteen rinnastaminen uskontoon on absurdia. Tieteellinen totuus ei ole koskaan ristiriidassa itsensä kanssa. Kaikkien uskontojen väittämät ovat ristiriidassa tieteellisen totuuden kanssa ja usein myös oman uskonnon esittämän totuuden kanssa. Miksi olisi näin, jos uskonnollinen näkökulma olisi totuus? Uskonnolliset teesit ovat helppoja todistaa vääräksi tai ainakin virheellisiksi. Mutta ihminen ei usko mitään uutta, ellei sitten kyseenalaista omaa tietoaan ensin, joten uskovaisen kanssa totuudesta keskusteleminen voi olla kuin lääkkeen antamista kuolleelle. Heillä on jo vastaus ennen kuin kysymystä on edes esitetty. Jos jokin uskonto olisi totta, niin tiedettä ei edes tarvittaisi esittämään uusia teorioita maailmankaikkeudesta ja siten etsimään totuutta, vaan ne löytyisi jo Kirjasta.
Väitän, että kun Jumala muuttaa jotain niin hän muuttaa koko aika-avaruusjatkumoa. Tämän seurauksena nykyhetki koko menneisyydessään ei ole sama kuin hetki ennen muutosta ja yksilöt, sekä myös tiede, mukautuu siihen. Voiko tämän väitteen kumota tieteellisesti? Sille löytyy vielä tieteellinen teoriakin tuekseen, jota kutsutaan multiversumiksi. Tiede ei voi koskaan todistaa aukottomasti, että Jumalaa ei ole olemassa. Tiede ei voi todistaa aukottomasti että ihmistä ei luotu tänne 10000 vuotta sitten, koska tiede sallii mahdollisuuden myös ymmärtämättömyydelle - aina. On kuitenkin tieteellinen fakta, ettei Raamatun luomiskertomuksesta tai konkreettisesta Jumalasta ole olemassa ainoataan havaintoa tai tieteellistä todistetta. Jumaltodisteen ilmaantumisen mahdollisuuden kieltäminen on kuitenkin epätieteellistä ja perustuu uskomuksiin.
No siis tarkoitin tuolla sitä että jos rajoitetaan ne Jumalan teot noihin yksittäisiin asioihin ilman että se Jumala käy uudelleenkirjoittamassa historiaa ja ihmisten muistikuvia jälkikäteen.
