Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[tjkoo]

Taannoin luin juttuja täällä pariutumisen haasteista. Sitten vastikaan luin toisen ketjun juttuja siitä, kuinka pitäisi löytää parikymppinen supermalli fwb tyylisesti Tinderistä ja mietitään, kun ei vaan homma lähde rullaamaan...

Hieman rohkenen epäillä, että ainakin jonkun kohdalla pariutumisen haaste taitaa olla se, että etsitään sitä 22-25 hoikkaa muodokasta naista, joka lienee aika kysytty ylipäätään parisuhdemarkkinoilla ja sitten mietitään sitä, kun sellainen ei tartu omaan haaviin. Joku mainitsi markkina-arvon, mutta toisin tähän ilmiönä mukaan myös "resurssit". Eikä kyse ole välttämättä taloudellisista resursseista, vaan resurssi voi olla myös hyvät sosiaaliset taidot. Toisin sanoen, jos kaipaat korkean markkina-arvon kumppania, olisi varmaan hyvä miettiä, mitä itse tuot pöytään, eli miksi tällaisen ihmisen pitäisi kiinnostua juuri sinusta?

En nyt mene liikoja olettamaan, mutta kuvittelisin, että pelkästään siistin olemuksen omaava vähän parempituloinen hoikahko 35v mies ei sinällään ehkä ole harvinaisuus ja väittäisin, että sosiaalinen kyvykkyys auttaa aika paljon erottumaan joukosta. Toki myös aitous. Kaiken maailman pelimies ja muut säädöt voinee jättää omaan arvoonsa. Tai ei sillä välttämättä ainakaan hyvää kumppania saa. Toki en voi mennä sanomaan, mitä kukakin sitten etsii.

Sori väsynyt koko quottaus, mutta mä voisin väittää että se miksei perus jamppa joka tätä ketjua lukee, pariudu, johtuu ihan vain siitä että kun se tindermatchi löytyy, tai kadulla/työpaikalla joku nainen flirttailee, niin..

Se ahdistetaan heti nurkkaan, just noilla "mitä teet työksesi/mitä puoluetta kannatat" jne kysymyksillä.. Ei anneta sille naiselle hetken rauhaa miettiä että onko toi hyvä tyyppi oikeasti.. Sillon on helppo swaippaa se menemään.

"Mentäiskö kaivopuistoon kävelylle" yms on myös niin teennäistä että plaaplaa swaippia menemään..

Mielummin koittaisin jotain omaperäistä, vaikka "jos haen sut tunnin päästä ovelta, ja palautan, niin käyäänkö mäkkärissä iltapaloilla",
ei kukaan tavallinen nainen halua ensitreffeille hienoon ravintolaan miettimään etikettejä, tai jos haluaa, niin kannattaa itte perua.

 

[Taneli-]

Summa sumarum, vaikka "puhut vaa naisille" on sinänsä ihan yksinkertainen juttu, niin ei se oikeasti vaan ole niin helppoa, vaikka olisi jaettu ihan hyvätkin kortit, paskoista korteista sitten puhumattakaan.

Tämä pitää paikkansa. Myös se että "jokainen osaa" kuulostaa nopeasti sanottuna helpolta mutta se että soittaa Elisan palvelupuhelimeen, puhuu äidille tai opettajalle on hieman eri asia kuin mikä on monella aremmalla miehellä se ongelma.

Eli voidaan olla ihan kohtuullisen hauskoja kaveri ja perhepiirissä. Mutta pahimmillaan ollaan oltu ihastuneita ehkä jopa vuosia johonkin henkilöön eikä uskalleta sen lähellä edes puhua mitään tai puhe ja käytös on todella jäykkää. Siihen ei auta se (täysin normaali) ehdotus että harjoittelee sitten muiden kanssa. Eli lähestyy jotain täysin tuntematonta ja aloittaa puhumisen, katsoo miten keskustelu etenee.. koska tälläinen mies (tai poika) ei voi edes ajatella tälläistä "petosta". Mitä jos se hänen ihastuksensa saa tietää vaikkei oikeasti ketään kiinnosta tämän henkilön asiat.

Sitten ollaan pahimmillaan tilanteessa missä ollaan jo päälle 20, päälle 30, päälle 40 jne vuotias mies joka ei ole koskaan harrastanut seksiä, koskaan suudellut, koskaan seurustellut, koskaan pitänyt edes kädestä ja ehkä pahimmillaan haaveillaan siitä koulussa olleesta ihastuksesta ja odotetaan luokkakokousta missä petytään katkerasti kun tämä onkin naimisissa, kolme lasta eikä häntä edes tunnista.

Sitten JOS päästään tämän ensimmäisen ongelman ylitse (eli saadaan tietää toisen nimi, lähestytään, puhutaan, saadaan numeroa ja ehkä tavataankin) tulee kasa uusia ongelmia mutta niihin voidaan palata sitten kun edes tämä ensimmäinen osio saataisiin selvitettyä.

Lisäksi se mitä tässäkin ketjussa muutama on sanonut: ei kannata fiksautua siihen parisuhteeseen ja seurusteluun. Koska sellainen epätoivo oikeasti näkyy eikä nainen halua sellaista miestä joka roikkuu perässä kuin pieni koiranpentu jos hänelle erehtyy kerran puhumaan tai hymyilemään.

Toinen asia mitä tässäkin ketjussa on mainittu on se että "jokainen osaa" peseytyä, pukeutua, siivota, huolehtia taloudesta. Eivät kaikki osaa. Ei tarvitse olla vaikeasti masentunut alkoholisti joka myös narkkaa. Toki suurin osa pitää näitä juttuja itsestään selvinä ja on opetellut niitä jo asuessaan vanhempiensa luona. Eli se että kun muuttaa omilleen osaa tehdä ruokaa, pestä vaatteita, vaihtaa petivaatteet, siivota, tiskata, käydä kaupassa, hoitaa laskut ajallaan, käy töissä ja kouluissa ajallaan tehden ne hommat mitä pitääkin, huolehtia asioistaan.. löytyy todella monia jotka eivät vaan osaa eikä heitä ole koskaan opetettu.

 

[pomk]

Ensinnäkin on täysin ilmiselvää, että toisten menestyminen on monessa tapauksessa muilta pois. Täysin itsestään selvää. Samoin jo ihan yrityksistäkin melkoinen osa on nykyaikana tuhoavia. Eli esimerkiksi tekevät terveen yritystoiminnan alaan hyvin vaikeaksi.

Kyllä tarvitaan älliä, sinnikyyttä ja työntekoa. Sitten ehkä ja vain ehkä siihen halukas nuori mies voi perustaa perheen. Eikö kuulosta yhtään persiilleen menneeltä yhteiskunnalta?

Pitäisi nimittäin olla niin, että kaltaisiani startupin yrittäjiä pitäisi olla vähän, ja se saa olla vaikeaa. Perheen perustamisen taas pitäisi olla peruskauraa, johon riittäisi normiälli, normisinnikyys ja ihan normaali työnteko.

Korjaappa lainauksesi. Väärä käyttäjänimi päätyny tohon.

Optimitilassa Suomesta alkaisi löytymään koko ajan enemmän miehiä. Miehiä jotka ovat tajunneet miten epäreilusti peli pelataan ja tajuavat sen, että heidän optimaalinen peliliike on pelata heidän aidolle laumalleen, eli vastaavasti ajatellen ajattelevien miesten etua ajatellen.

Eli mitä _käytännössä_ ehdoitat että tekisivät?

Ja mieluummin harrastaa sitä kanssakäymistä reaalimaailmassa Internetin ihmeellisen maailman ulkopuolella... Samalla tapaa myös huomattavasti normaalimpaa porukkaa.

No sinne siis sitten, ketjussa valittamisen sijaan

Olet sinänsä ihan oikeassa siinä, että toistojen määrä lisää onnistumisen todennäköisyyttä, mutta on oikeasti aika helvetin brutaalia odottaa kenenkään vain päättäväisesti marssivan leuka rinnassa eteenpäin pettymyksestä ja torjunnasta toiseen.

Sitähän se on, en yhtään kiellä. Kokemuksen kautta kaiken vasta valitettavasti oppii, ja mitä vanhempana aloittaa niin sitä hankalempaa se varmaan on.

Niin kauan kun oman kylän pappi ei naista osoita, niin vaihtoehdot on olemattomat toistojen lisäämisen rinnalla. On ihan absurdi ajatus että vaikka itsensä kehittäminen automaattisesti naisia ovelle toisi, vaan sekin vaatii että niitä toistoja tulee jotta kehittymisen voi ulosmitata.

Eli voidaan olla ihan kohtuullisen hauskoja kaveri ja perhepiirissä. Mutta pahimmillaan ollaan oltu ihastuneita ehkä jopa vuosia johonkin henkilöön eikä uskalleta sen lähellä edes puhua mitään tai puhe ja käytös on todella jäykkää.

Joo aloitekyvyttömyys on varmasti todella iso ongelma jos ihastuu ihan normaalissa elämässä johonki ja on melko kokematon. Onneksi nykyään on myös tider ja muita palveluita joissa oletus on että kysytään ulos, niin ei käytännössä ole samalla tavalla mahdollista pelätä torjutuksi tulemista ihan noin aikaisessa vaiheessa. Bonuksena ihmiset on sellasia mihin et välttämättä törmäisi muualla ja sosiaaliset piirit ei järky jos joku sattuu torjumaan. Ei tietty auta jos on jumissa jossain yksisuuntaisessa ihastumisessa josta ei kykene kenellekkään puhumaan ja joka täyttää koko maailman.

 

[AlkuVaikeaa]

Eli mitä _käytännössä_ ehdoitat että tekisivät?

Ehdotan että johtopaikoille itsensä kammenneet tyhjännaurajat nauretaan pihalle Suomesta. Heitä riittää, mutta murtamalla täysin media on mahdollista päästä tervehtymisprosessiin kiinni.

Tuo vaatii kriittisen massan, joka ei enää kuuntele yhtään lauasetta höpöukoilta, ja -akoilta. Aletaan puhumaan asioista niiden oikealle nimellään, jolloin jonninjoutavat romahtaa ansaitsemalleen paikalle.

Pornoa esimerkiksi on netti pullollaan se ei ole syy kuunnella iltapäivälehtiä, että siellä taivastellaan näkyykö jo liikaa.

 

[pomk]

Ehdotan että johtopaikoille itsensä kammenneet tyhjännaurajat nauretaan pihalle Suomesta.

Kehotat siis nauramaan? Yllättävän positiivinen viesti kaiken paasaamisen takana!

Kuinka monta naurajaa tarvitaan nauramaan jotta (joku?) muutos tapahtuu?

Miksi nauraminen johtaisi siihen että joku muuttaa pois suomesta?

 

[AlkuVaikeaa]

Toinen asia mitä tässäkin ketjussa on mainittu on se että "jokainen osaa" peseytyä, pukeutua, siivota, huolehtia taloudesta. Eivät kaikki osaa.

Yhteiskunta pyrkii tekemään mahdollisemman vaikeaksi elämän. Koodauspuolelta löytyy hyvin esimerkkiä. Pääsyy miksi junioritason koodareilla on usein vaikeaa löytää töitä on, että työnantajat ovat täysiä mulkkuja. Tai siis ajattelevat vain omaa, ja vain lyhyen ajan etuaan. Seurauksena yhteiskunta, jossa voidaan yleisesti pahoin. Siksi vallankumous!

 

[AlkuVaikeaa]

Kehotat siis nauramaan? Yllättävän positiivinen viesti kaiken paasaamisen takana!

Kuinka monta naurajaa tarvitaan nauramaan jotta (joku?) muutos tapahtuu?

Luultavasti Suomessa jo jotain tuhat riittää, jos samalla pääosa mediasta on pelattu tilaan, jossa eivät saa ilmiselviä valheitaan yleisiksi totuuksiksi toistollaan.

Poismuutto Suomesta tapahtuu seuraavalla mekanismilla. Höpöukko tai -akka on saanut karmeuksillaan suuren valtaposition. Kun tapahtuu niin, että hänen kuvottava persoonansa ei enää riitä tapahtuu se, että hänen egonsa murskaantuu. Tätä itselleen selitelläkseen henkilö muuttaa jonnekin Ranskaan selitellen, kuinka ei se hänestä itsestään johtunut.

 

[pomk]

Luultavasti Suomessa jo jotain tuhat riittää, jos samalla pääosa mediasta on pelattu tilaan, jossa eivät saa ilmiselviä valheitaan yleisiksi totuuksiksi toistollaan.

Meneekö ne tuhat naurajaa senaatintorille sit yhdessä naureskelemaan, vai riittääkö että nauravat kotonaan?

Mikä tää toimintamekanismi oikein on missä nauraminen johtaa yhteiskunnan keikahduspisteen ylittämiseen?

Saako naisetkin nauraa, vai johtaako heidän nauraminen päinvastaiseen muutokseen?

 

[AlkuVaikeaa]

Meneekö ne tuhat naurajaa senaatintorille sit yhdessä naureskelemaan, vai riittääkö että nauravat kotonaan?

Mikä tää toimintamekanismi oikein on missä nauraminen johtaa yhteiskunnan keikahduspisteen ylittämiseen?

Saako naisetkin nauraa, vai johtaako heidän nauraminen päinvastaiseen muutokseen?

Netti on taikasana. Keikahduspiste tapahtuu, kun media ei enää hallitse yleistä narratiivia.

Eli esimerkiksi pariutumisessa siinä pisteessä ei enää toimi miehet ovat epäonnistujia, ja naiset osaavat kaiken paremmin ilmiselvä valenarratiivi.

Naiset saavat olla mukana, mutta naisille on ilmiselvästi vaikeampaa tunnustaa nykyistä yhteiskuntaa kuvottavaksi sontakasaksi, koska heidän egojansa hivelee, kuinka naisissa muka on pelkkää kultareunusta kaikki.

 

[Joku_242]

No sinne siis sitten, ketjussa valittamisen sijaan

Tuota noin, "valitan" eli sanon miten asiat on ketjussa ihan muusta elämästä riippumatta, vaikka se ketjun karjuja harmittaakin kun joku sanoo vastaan eikä yksipuolinen egobuustailu onnistu.

 

[pomk]

Eli esimerkiksi pariutumisessa siinä pisteessä ei enää toimi miehet ovat epäonnistujia, ja naiset osaavat kaiken paremmin ilmiselvä valenarratiivi.

Luulen että ”onnistumisia” tulee aika tasaisesti parisuhteissa miehille ja naisille. Parisuhteessa tyypillisesti kuitenkin on yksi kumpaakin.

Että en ihan hoksaa mistä toi narratiivisi on.

 

[AlkuVaikeaa]

Luulen että ”onnistumisia” tulee aika tasaisesti parisuhteissa miehille ja naisille. Parisuhteessa tyypillisesti kuitenkin on yksi kumpaakin.

Että en ihan hoksaa mistä toi narratiivisi on.

Todellisessa elämässä noin. Median, koulun jne. toimesta taas annettu kuva on aivan muuta. Suurin syyllinen kärsimyksessä elämiseen on se, että elää erityyppisissä valheissa. Jokainen meistä on heikko jollain alueella, jolloin naureskelu siitä ettei kukaan oikeasti usko median parisuhdevalheita kopsahtaa jossain muussa omaan nilkkaan.

 

[pomk]

Median, koulun jne. toimesta taas annettu kuva on aivan muuta.

Kerro joku todellinen esimerkki valheisesta kuvasta mikä jossain on annettu. Päästään sit keskustelemaan vaikka siitä, yleisen paasaamisen sijaan.

 

[Taneli-]

Todellisessa elämässä noin. Median, koulun jne. toimesta taas annettu kuva on aivan muuta. Suurin syyllinen kärsimyksessä elämiseen on se, että elää erityyppisissä valheissa.

En sanoisi että se johtuisi ihan koulusta tai mediasta.

Osittain varmaankin mutta se Suomalainen perisynti eli kateus niin siinä pitäisi katsoa peiliin. Jos kavereilla, naapureilla, naisilla ja kaikilla muilla menee paremmin. Heillä on isompi talo, paremmin hoidettu nurmikko, kauniimpi vaimo, tottelevaisemmat lapset, enemmän rahaa, isompi TV, useampi ja uudemmat autot, hienompi kesämökki jne jne.. pitäisi hetki hengähtää ja miettiä. Luultavasti kaikki on rakennettu velkarahalla eikä se että valittaa yhteiskunnan roolia auta itseä. Pitäisi nähdä sen omankin elämän hyvät puolet ja olla onnellinen sekä tyytyväinen niihin asioihin mitä on itsellä sekä saavuttanut. Varmasti jollain menee huonomminkin mutta sitä ei yleensä ajatella.

 

[AlkuVaikeaa]

Kerro joku todellinen esimerkki valheisesta kuvasta mikä jossain on annettu. Päästään sit keskustelemaan vaikka siitä, yleisen paasaamisen sijaan.

Yhden esimerkin antaminen asiassa on helposti huono juttu, koska kyseessä on trendi. Vähän samanlainen, kuin toinen epäkohtatrendi, eli se että julkkiksista arkikielessä mulkkiksista annetaan täydellisen epätodellinen kuva.

Tuollaisista trendeistä keskustellessa on helppo olla vaikka perustellusti eri mieltä yhdestä asiasta. Kun kokonaisuus olisi se koko metsä.

Miehiä syrjitään yhteiskunnassa ihan vauvasta vaariin. Osin tämä johtuu jo ajattelusta, että nainen on heikompi astia ja näin ei saa sanoa suoraan että pataan tulee ja pahasti jos naiset lähtee esimerkiksi urheilussa miehet haastamaan.

Esimerkkejä: huoltajuudet vanhemmilla eroissa; naisen euro valehtelut; koululaitoksen seksualisoiminen pervoiluilla jotka työnnetään koskemaan pääosin poikia, kun estetään hyvät miehenmallit; mediailmapiiri jossa korostetaan esimerkiksi naispääministeriä eikä sitä mitä pääministeri tekee; jne. paljon paljon paljon erittäin merkittäviä asioita.

 

[pomk]

Yhden esimerkin antaminen asiassa on helposti huono juttu, koska kyseessä on trendi.

Aivan. Näin vähän ajattelinkin asian laidan olevan.

Palataanko asiaa sitten kun on jotain mistä keskustella, joka myös on edes jollain tapaa konkreettista?

huoltajuudet vanhemmilla eroissa

Selvä epäkohta, mutta en ihan ymmärrä miksi se vaikeuttaa pariutumista.

koululaitoksen seksualisoiminen pervoiluilla jotka työnnetään koskemaan pääosin poikia

Millä tapaa se koskee pääosin poikia?

kun estetään hyvät miehenmallit

Miten/kuka ne on estänyt? Kuka olisi hyvä miesmalli? (Male model, zoolander, hyvä leffa)

mediailmapiiri jossa korostetaan esimerkiksi naispääministeriä eikä sitä mitä pääministeri tekee

Oi kunpa oltais voitu keskittyä viime kaudella pääministerin hommiin eikä turhiin bilekohuihin. Mut oli toki medialle liian vaikeaa.
Miten tuo liittyy taas pariutumiseen? Anna konkreettinen esimerkki.

paljon paljon paljon erittäin merkittäviä asioita.

Varmasti.

 

[AlkuVaikeaa]

Palataanko asiaa sitten kun on jotain mistä keskustella, joka myös on edes jollain tapaa konkreettista?

Jollain muotoa konkreettistahan on aivan kaikkialla. Se suurin on lopetettu talouskasvu, joka kurittaa erityisesti nuoria miehiä. Nuoret naiset menee paljon enemmän julkisen puolen töihin, jota taas poliittisella päätöksellä kasvatetaan.

Suurin ysittäinen tekijä parisuhteiden muodostumiseen on nuorten miesten mahdollisuus elannon hankintaan. Muitakin syitä on, mutta ne ovat merkitykseltään erittäin paljon pienempiä. Perheen perustamisessa huoli toimeentulosta on suomalaisten keskuudessa erittäin merkittävä tekijä lykkäämisille.

Kaikki olennaisesti Suomessa tähtää samaan asiaan, eli nuorten miesten orjuuttamiseen. Syynäkään tuohon ei ole sen kummempi, kuin se että ne joilla valta ja pääomat on ovat superlaiskoja ja supertyhmiä. Nuoret miehet ovat tasan ainoa ryhmä, joka potenttiaalisesti käy taisteluun orjuuttajiaan vastaan.

 

[hyvää_päivää]

Mitähän vittua täällä tapahtuu? Pitäiskö nyt kuitenkin muistaa ottaa ne lääkkeet myös näin viikonloppuisin?

 

[Erkki_erikeepperi]

On kyllä taas vähän sellaisia "sitten piirrät vaan loput siitä vitun pöllöstä" - tason vinkkejä...

Se pelkkä "naisille puhuminen" kun ei riitä edes alkuunsa, vaan miehen oletetaan edelleen hyvin voittopuoleisesti olevan se osapuoli joka koko ajan "eskaloi" hommaa eteenpäin, siinä missä naiset tyytyväisinä istuvat valitsijan roolissa, heidän hommanaan lähinnä päättää sallivatko nämä "eskalaatiot" vai ei. Miehen pitää olla päättäväinen ja viedä hommaa koko ajan eteenpäin, mutta samalla kuitenkin olla huomaavainen, sensitiivinen, jatkuva suostumus jne. Ei ole ihan helppoa edes tuon navigoiminen nykypäivänä...

Itse olen ollut jo pitkään onnellisesti avioliiton satamassa ja siinä mielessä "poissa geimistä" jo jonkin aikaa, mutta omalta kohdaltani pitää todeta, että juuri se miehiltä odotettu "jatkuva eskalaatio" oli se suurin kompastuskiveni naisten kanssa. Olen silleen (aika monen lähteen mukaan, ja muidenkin kuin oman äidin mielestä) ihan jonkin verran keskimääräistä komeampi mies, minkä ansiosta naisten huomion saaminen ei ole ikinä ollut ongelma. Nuorempana oli kuitenkin sen verran heikko itsetunto ja muutenkin olen vaan sen verran burgeri, että nimenomaan se aloitteiden teko ja asioiden seuraavalle tasolle vieminen oli se suurin ongelma.

"Naisille puhuminen" ei siis ollut ikinä se ongelma, varsinkin kun he usein tekivät sen ensimmäisen aloitteenkin ja olen noin muutenkin ihan kohtuullisen supliikki kaveri. Siitä eteenpäin, kun pallo oli yleensä täysin minulla, tuli kuitenkin aina suuria vaikeuksia viedä hommaa eteenpäin. Kuumotteli torjutuksi tuleminen ja ihan vaan sekin, että toinen kokisi sen aloitteen epämieluisana tai suoranaisesti ahdistavana. Seurauksena ensin hirveät kuumottelut edes treffeille pyynnöstä, sitten treffien (tai oikeasti yleensä useampien...) jälkeen hirveät kuumottelut minkäänlaisesta fyysisen läheisyyden aloittamisesta, vaikka ihan kädestä pitämisestä, mistään suudelmista tai varsinkaan seksiin asti etenemisestä puhumattakaan. Kuumotelujen tietysti kasvaessa sitä mukaa mitä enemmän oli ehtinyt toiseen viehtymään. Varsin klassinen "kerran meinasin saada pillua, mutta selvisin onneksi puhumalla" - keissi siis.

Toki en suinkaan ole ainoa jolla on tällaisia tunteita. Päin vastoin, uskoisin että varmaan suurin osa kokee jotain tuollaista ja tuskin kukaan oikeasti haluaa tulla torjutuksi. Naisilla on myös varmasti ihan samat kuumotukset, mutta heillä on vaan se massiivinen "kotikenttäetu", että he ovat hyvin pitkälti vain se aloitteita vastaanottava osapuoli. Ehkä sen takia naisia "itsevarmuus" miehissä viehättääkin, koska se käytännössä takaa sen että naisen ei tarvitse vahingossakaan olla aloitteellinen ja mahdollisesti altistaa itseään torjutuksi tulemiselle? Eipä siinä, että se aloitteiden torjuminenkaan olisi erityisen kivaa, jonkun verran kun "joutui" sitäkin tekemään kun tuli aloitteita naisilta joista ei itse ollut kiinnostunut, mutta ainakin henkilökohtaisesti koin huomattavasti helpompana lempeästi torjua toinen, kuin kuumotella itse torjutuksi tulemista. Oikeasti varmaan ainoa syy miksi itse päädyin parisuhteisiin tai ylipäätään mihinkään tekemisiin naisten kanssa oli monella tapaa "etuoikeutettu" asemani (perusterve, n. 180cm pitkä, "klassisesti komea", korkeakoulutettu ja muutenkin sivistynyt, kohtuulliset sosiaaliset taidot jne.), minkä seurauksena naiset olivat edes jonkin verran aloitteellisia minua kohtaan ja luultavasti myös huomattavasti kärsivällisempiä burgerointieni kanssa, kuin olisivat mahdollisesti olleet jonkun vähemmän "bokseja tikkaavan" miehen kanssa.

Olet sinänsä ihan oikeassa siinä, että toistojen määrä lisää onnistumisen todennäköisyyttä, mutta on oikeasti aika helvetin brutaalia odottaa kenenkään vain päättäväisesti marssivan leuka rinnassa eteenpäin pettymyksestä ja torjunnasta toiseen. Varsinkin kun asiolla on tapana lumipalloutua ja jatkuvat negatiiviset kokemukset vievät helposti koko ajatusmaailman itseään ruokkivalle negatiiviselle kehälle. Toki homma toimii myös toiseen suuntaan ja positiiviset kokemukset helposti luovat vastakkaiseen suuntaan momentumia, mutta se tosiaan vaatii että saisi edes sen yhden positiivisen kokemuksen. Kuinka monta kymmentä/sataa negatiivista kokemusta voi odottaa jonkun olevan valmis kokemaan, jahdatessaan edes sitä yhtä positiivista? Eipä siinä, olen kyllä ihan henkilökohtaisesti todistanut sitä kuinka miehet vailla mitään minun etujani, ovat kuitenkin menestyneet naisten kanssa erittäin hyvin, ihan vaan päättäväisyydellä ja (edes feikatulla) itsevarmuudella.

Summa sumarum, vaikka "puhut vaa naisille" on sinänsä ihan yksinkertainen juttu, niin ei se oikeasti vaan ole niin helppoa, vaikka olisi jaettu ihan hyvätkin kortit, paskoista korteista sitten puhumattakaan. Tähän kun vielä sotketaan se miten internet on oikeasti vielä paskonut ihan kaiken, niin ei kyllä kateeksi käy ketään tällä hetkellä parisuhdetta etsivää miestä...

Mulle ei "eskalaatio" ole perinteisesti ollut ongelma, mutta nyt viime aikoina on epävarmuus nostanut päätään ja negatiivinen kierre vähän alkanut ruokkia itseään. Ei vaan enää usko riitä. Ja ehkä ylitulkitsen naisten negatiivisiksi mieltämiäni kehon signaaleja, esimerkiksi jos naisella on kädet/jalat ristissä niin helposti ajattelen, että ei sitä kiinnosta. Tai jossei tule mitään mielestäni positiivisia signaaleja niin sittenkin tulkitsen, että ei sitä kiinnosta, ei maksa vaivaa edes paljon yrittää ja itseänikin ahdistaa koko ajatus siitä että kävisin lähentelemään.

Ja sitten kun faktuaalinen todellisuus ei näitä luulojani paljon vääriksikään ole osoittanut... Ehkä luulot ei olekaan luuloja, vaan tietoa, kokemuspohjaista "tunneälyä", joka on tässä vuosien ja vuosikymmenten saatossa kertynyt.

Joten minkäs teet? Ei muuta kuin kohti uusia pettymyksiä...

 

[pomk]

Kaikki olennaisesti Suomessa tähtää samaan asiaan, eli nuorten miesten orjuuttamiseen.

Kuka heitä orjuuttaa? Miksei naiset orjuunnu samoilla mekanismeilla?

Liittyykö orjuus jotenkin tohon nauramiseen mistä oli aiemmin kyse?

Miten tää liittyy ketjun aiheeseen?

 

[AlkuVaikeaa]

Kuka heitä orjuuttaa? Miksei naiset orjuunnu samoilla mekanismeilla?

Liittyykö orjuus jotenkin tohon nauramiseen mistä oli aiemmin kyse?

Miten tää liittyy ketjun aiheeseen?

Naiset eivät orjuunnu samoilla mekanismeilla, koska heille hyvin vahvasti keskusjohtoisuudessa on keskimäärin enemmän tekemistä. Eli Sari Sairaanhoitajaa tarvitaan myös Natsi Saksassa, ja Neuvostoliitossa. Miehistä taas suurempi osa on palauttamasa tunkin, kun ummehtunut yrittää leikkiä pomoa. Eli persoonina miehet soveltuvat keskimäärin heikommin vahvan keskusjohtoisuuden alle, jossa johtaminen perustuu mielivaltaan.

Tämä liittyy ketjun aiheeseen siten, että suurin syyllinen parisuhteiden pienempään määrään nuorilla, ja lapsiperheiden perusteettomuuteen liittyy taloudelliseen epävakauteen, jota heidät pakotetaan kokemaan kiitos sen, ettei vaan voida rakentaa oikeasti jotenkin toimivaa yhteiskuntaa.

 

[Baldrick]

Mitähän vittua täällä tapahtuu?

Kannattaa tutustua unwellness-influenssereihin kuten Jordan Peterson ja Andrew Tate, ja alkaa vähän ymmärtää mistä kummalliset ajatukset kumpuaa. Löytyy useampia toimijoita jotka puskevat ulos sisältöä jonka tarkoituksena on pitää ihmiset henkisesti pahassa paikassa, koska sillä tekee rahaa. Vähän kuin sairaalloisen lihavuuden ihannointi body-positiivisuutena, mutta kanavoitu niin, että syytetään aggressiivisesti muita omasta tilanteesta vastuun ottamisen sijasta. Evoluutio psykologia on hieman lievemmästä päästä samaa kamaa, ja kaikki mihin julkisuudessa olen törmännyt on horoskooppitason pseudotiedepuppua - toki sillä erolla, että horoskooppien kirjoittajat harvoin lietsovat vihaa.

 

[AlkuVaikeaa]

syytetään aggressiivisesti muita omasta tilanteesta vastuun ottamisen sijasta

Koulun penkiltä tulevista miehistä ainoastaan pappa betalar osastolla on erityisiä mahdollisuuksia ottaa suuremmin vastuuta omasta tilanteestaan. Kyllä siinä kesimäärin aika muiden armoilla esimerkiksi työllistymisen suhteen on.

Tuossa ei ole mitään pseudohumppaa. Hyvissä toimivissa yhteiskunnissa on paljon mahdollisuuksia esimerkiksi lattiatason duunien kautta löytää itsensä hyviltä paikoilta kovalla työllä jne. Sitten on taas yhteiskunnat, jotka toimivat onnettomasti jossa tuollaisia mahdollisuuksia ei ole. Ja jossa esimerkiksi työpaikat menevät suurin osin suhteilla (joita niillä nuorilla miehillä usein on vähän).

Sen jälkeen kun ilmeisen kertoo saa juurikin vastaansa, että jos nuori mies nostaisi 200kg penkistä, olisi hiihtänyt kouluun ja poimisi marjoja rahasta kaikki syksyt niin sitten menestystä olisi satanut. Totuus on se, että kun yhteiskunta painostaa huonoihin kierteisiin niin se tiputtaa suuret määrät sellaisia suuren osan lopullisesti, jotka paremmassa yhteiskunnassa olisivat pärjänneet aivan hyvin, ja olisivat sen perheenkin perustaneet.

Samaan aikaan kun siltä jo ikänsä puolesta epävarmalta nuorelta ollaan vaatimassa mahdottomia ei sitten vastavuoroisesti niiltä, jotka päättävät asioista vaadita yhtään mitään. Eli kaikki koko ajan täyttä valehtelua.

 

[pomk]

Hyvissä toimivissa yhteiskunnissa on paljon mahdollisuuksia esimerkiksi lattiatason duunien kautta löytää itsensä hyviltä paikoilta kovalla työllä jne. Sitten on taas yhteiskunnat, jotka toimivat onnettomasti jossa tuollaisia mahdollisuuksia ei ole.

Suomessa ainakin McDonalds tarjoaa kuvailemiasi mahdollisuuksia, ja uskon että muuallakin ravintola-alalla. It alalla myös kokemus ja kyvyt rajoittaa menoa, ei niinkään joku faijan tulotaso.

Ja en nyt tiedä taas että miten toi liittyy pariutumiseen? Lapisen tekemiseen ehkä, mut itse pariutumisessa on vahvat taloudelliset intressit.

 

[AlkuVaikeaa]

Suomessa ainakin McDonalds tarjoaa kuvailemiasi mahdollisuuksia, ja uskon että muuallakin ravintola-alalla. It alalla myös kokemus ja kyvyt rajoittaa menoa, ei niinkään joku faijan tulotaso.

Ja en nyt tiedä taas että miten toi liittyy pariutumiseen? Lapisen tekemiseen ehkä, mut itse pariutumisessa on vahvat taloudelliset intressit.

Noilla höpötyksillä ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, jossa monet nuoret joutuvat Suomessa elämään.

Pariutumisen voi toki erottaa aiheena. Nykyisessä menossa se olisi ehkä jopa täysin perusteltua, koska yhteiskunta, media ja kutakuinkin pakottaa ainoana pariutumismallina sitä, että pitää kokeilla satoja ja sitten maagisesti oppii tuntemaan itsensä, ja on onnellinen. Ihan ei hahmotu tarkka mekanismi, mutta siellä se on ne vakuuttaa.

 

[pomk]

Noilla höpötyksillä ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, jossa monet nuoret joutuvat Suomessa elämään.

Toki kyse oli vain esimerkeistä.

Pariutumisen voi toki erottaa aiheena. Nykyisessä menossa se olisi ehkä jopa täysin perusteltua, koska yhteiskunta, media ja kutakuinkin pakottaa ainoana pariutumismallina sitä, että pitää kokeilla satoja ja sitten maagisesti oppii tuntemaan itsensä, ja on onnellinen. Ihan ei hahmotu tarkka mekanismi, mutta siellä se on ne vakuuttaa.

Ei kyllä minullekkaan hahmotu että miten tuo toimii. Kuitenkin yhteiskunta vissiin pakottaa ihmiset panemaan kaikkea mikä liikkuu, vai mitä ihmettä? Montako olet itse joutunut, yhteiskunnan tahdosta ilmeisesti, kokeilemaan?

 

[AlkuVaikeaa]

Ei kyllä minullekkaan hahmotu että miten tuo toimii. Kuitenkin yhteiskunta vissiin pakottaa ihmiset panemaan kaikkea mikä liikkuu, vai mitä ihmettä? Montako olet itse joutunut, yhteiskunnan tahdosta ilmeisesti, kokeilemaan?

Niin mainonnalla ei ole mitään tehoa minnekään. Ihan turhaan vahingossa markkinointi ylipäätään on olemassa.

Joskus aikoinaan oli hyvät tavat ja rajat. Eli kunnioitettiin asioita kuten ei nyt viitsitä käyttää hyväksi ihmisten alimpia viettejä, vaikka se myynnin kasvattamisen näkökulmasta helppoa olisikin. Ne ajat ovat kaukana takana.

Pariutumisissa vaikuttanee eniten alkuun. Eli kun media on mättänyt sekä nuoret miehet, että naiset täyteen puhdasta BS:ä, niin sieltä on vaikea päästä sellaiseen hyvään ilmapiiriin sen suhteen, että voisi tutustua varsinkin toista sukupuolta olevaan ihmiseen.

 

[Joku_242]

@BongisKhan :lla oli todella hyvä kirjoitus, omat kokemukset on ollut hyvinkin samansuuntaisia! Eniten koko asiassa on ärsyttänyt juuri se, että puhutaan kuin seuran löytyminen olisi automaatio jos henkilökohtainen hygienia ja elämänhallinta on kunnossa ja kykenee puhumaan normaalisti naisten kanssa ilman että iskee kiinni näiden ahteriin tjsp. Eihän se ihan näin tosiaan mene, ja hyvä että se sanotaan ääneen.

Toinen asia mitä tässäkin ketjussa on mainittu on se että "jokainen osaa" peseytyä, pukeutua, siivota, huolehtia taloudesta. Eivät kaikki osaa. Ei tarvitse olla vaikeasti masentunut alkoholisti joka myös narkkaa. Toki suurin osa pitää näitä juttuja itsestään selvinä ja on opetellut niitä jo asuessaan vanhempiensa luona. Eli se että kun muuttaa omilleen osaa tehdä ruokaa, pestä vaatteita, vaihtaa petivaatteet, siivota, tiskata, käydä kaupassa, hoitaa laskut ajallaan, käy töissä ja kouluissa ajallaan tehden ne hommat mitä pitääkin, huolehtia asioistaan.. löytyy todella monia jotka eivät vaan osaa eikä heitä ole koskaan opetettu.

Eli näitä tapauksia oikeasti on merkittävissä määrin? Jotenkin oletin että kyse oli vaan vittuilusta, samaan tapaan kuin "mene töihin" on jostain satunnaisesta asiasta eri mieltä ollessa?

Sinänsä yllättävää, kun ei mullekaan mitenkään kädestä pitäen ole opetettu kotitöitä tai laskujen maksamista, enkä kauhean paljoa tehnyt niitä ennen kuin muutin pois kotoa. Ei ne silti ollut mitenkään ihmeellisiä opetella kun muutti opiskelija-asuntoon, kunhan vaan rupesi tekemään, vaikka olihan esim. tiskaaminen semmoinen mitä tuli välillä vähän lykättyä yms. Mutta varsinkin laskujen maksaminen kuulostaa kummalliselta asialta oppia, kun eihän siinä itsessään ole juuri mitään oppimista. Naputtaa vaan laskut nettipankkiin sitä mukaa kun niitä tulee, minkä pitäisi ATK:sta kiinnostuneilla ihmisillä olla aika suoraviivaista. Oman talouden budjetointi on toki eri juttu, tarkoititko sitä?

Mulle ei "eskalaatio" ole perinteisesti ollut ongelma, mutta nyt viime aikoina on epävarmuus nostanut päätään ja negatiivinen kierre vähän alkanut ruokkia itseään. Ei vaan enää usko riitä. Ja ehkä ylitulkitsen naisten negatiivisiksi mieltämiäni kehon signaaleja, esimerkiksi jos naisella on kädet/jalat ristissä niin helposti ajattelen, että ei sitä kiinnosta.

Miksi kädet ristissä pitäisi tarkoittaa mitään ihmeellistä?

 

[Erkki_erikeepperi]

Miksi kädet ristissä pitäisi tarkoittaa mitään ihmeellistä?

Kyllä se voi tarkoittaa sitä, että henkilö on vähän sulkeutunut eikä läheisempi tuttavuudenteko vierustoverin kanssa kiinnosta.

Ja kääntäen, miehelle on eduksi istua leveästi, mutta sitä ei nyt pidä vetää överiksi tietenkään. Mietipä miltä näytät itse, jos istut treffeillä sekä kädet että jalat ristissä yhtä aikaa? Ehkä vielä selkä vähän kumarassa... Huo'utko seksuaalista, helposti lähestyttävää energiaa?

Mutta kuten sanottua, tiedostan kyllä että saatan joskus ylitulkita näitä signaaleja. Toisaalta maailma ei ole antanut sellaisiakaan merkkejä, että ylitulkitsisin.

 

[3dfx]

Sitähän se on, en yhtään kiellä. Kokemuksen kautta kaiken vasta valitettavasti oppii, ja mitä vanhempana aloittaa niin sitä hankalempaa se varmaan on.

Niin kauan kun oman kylän pappi ei naista osoita, niin vaihtoehdot on olemattomat toistojen lisäämisen rinnalla. On ihan absurdi ajatus että vaikka itsensä kehittäminen automaattisesti naisia ovelle toisi, vaan sekin vaatii että niitä toistoja tulee jotta kehittymisen voi ulosmitata.

Ne epäonnistuneet toistot myös lisää todennäköisyyttä opt-outata koko paskasta ja käyttää sen ikävän deittailuajankin vaikka johonkin hauskaan esim. siihen kuuluisaan itsensä kehittämiseen tai vaikka ryyppäämiseen tms. Sitä on vaikea arvioida kuka tässä skenaariossa loppuviimeksi, ainakin yhteiskunta.

 

[pomk]

Ne epäonnistuneet toistot myös lisää todennäköisyyttä opt-outata koko paskasta ja käyttää sen ikävän deittailuajankin vaikka johonkin hauskaan esim. siihen kuuluisaan itsensä kehittämiseen tai vaikka ryyppäämiseen tms.

Onko se sit darwinismia vai mitä, tiedä sitten.

Hyvä olis panostaa siihen että saatais vahvan itsetunnon ja terveen egon omaavaa nuorisoa, niin eivät mene rikki kun yrittävät löytää kumppania nykymaailmassa.

 

[hyvää_päivää]

Ne epäonnistuneet toistot myös lisää todennäköisyyttä opt-outata koko paskasta ja käyttää sen ikävän deittailuajankin vaikka johonkin hauskaan esim. siihen kuuluisaan itsensä kehittämiseen tai vaikka ryyppäämiseen tms. Sitä on vaikea arvioida kuka tässä skenaariossa loppuviimeksi, ainakin yhteiskunta.

Niin no, kenen vika se nyt lopulta on sitten? Jos jatkuvasti tulee epäonnistumisia, niin pitää myös katsoa peiliin. Yksi isoimmista ongelmista näissä epäonnistumisissa on juuri se että rima on liian korkealla ja ei kelpuuteta niitä taviksia vaikka itsekin on tavis.

 

[AlkuVaikeaa]

Voisin tähän laittaa omankin pariutumistarinani parin vuosikymmenen takaa.

Tulen todella vaikeista oloista. Siellä urheilin itseni SM-mitalitasolle pienestä kylästä lähtevänä, josta lukion keskellä muutin yksin pääkaupunkiseudulle. Aikuislukiossa nuorena jättäen käytännössä kaikki tunnit väliin käyden vain kokeissa.

Yliopistoon. Siellä kerralla törmäsin kovan luokan tekijäporukkaan alalla, joka on vieläkin kyllä kova. Pari vuotta ja jatkoin hyvään tutkijaryhmään. Meni aika lujaa nuoreksi. Hieman liioitellen pystyi aina laskemaan muutamissa kuukausissa milloin on viimeksi jutellut henkilökohtaisesti Nobelistin kanssa.

Urheilun takia kroppanihan oli parempi, kuin noin kellään. Naamani korkeintaan keskinkertainen, eli komea en ole. Turhauduin naisrintamalla täysin, koska olisi pitänyt yrittää. Joka täysi vastakohta sille, miten asian pitäisi oikeasti mennä. Ja tuolla karsiutui jo silloin pääosa naisista osastoon ei voisi vähempää kiinnostaa. Treffejä niin, että molemmat tiesi, että ei olla sopivia toisillemme, koska ero jutuissa niin suurta. Ajattelin etten koskaan pariudu. Joka ei tuntunut erityisen pahalta ajatukselta.

Sitten törmäsin tulevaan kumppaniini, josta ensisekunneilta asti kuuli, että hän on jotain täysin erityistä. Tuossa parisuhteessa meni viitisentoista vuotta.

Miksi erottiin. Päätekijänä se, että some sonta tarttui naiseeni. Ja tosiaan tuo on vuosien mittaisen analyysin päätulos. Toki en mikään täysin täydellinen ole ollut, mutta täysin aito ja paljon muuta hyvää. Mutta mikä tosiaan tuhosi oli se juuri mitä nuo somesanarit siihen aikaan halusi, eli tuhota mahdollisemman paljon muiden ihmisten elämiä, joista he eivät mitään tiedä.

Yhteenveto nuorta lukijaa ajatellen: jos olet yhtään minun kaltaiseni niin tiedätkin elämässä kaksi asiaa, mutta silti niistä pitää muistuttaa koska et luota tarpeeksi itseesi. 1) älä koskaan millään missään jää luopiomasentajien alle, jota edustaa enemmistö ainakin suomalaisista, ja 2) luota että törmäät sattumalta siihen oikeaan, älä yritä ja jos olet loppuelämäsi yksin se on ihan hyvä se.

 

[Joku_242]

Onko se sit darwinismia vai mitä, tiedä sitten.

Hyvä olis panostaa siihen että saatais vahvan itsetunnon ja terveen egon omaavaa nuorisoa, niin eivät mene rikki kun yrittävät löytää kumppania nykymaailmassa.

Kuten on jo sanottu, ei toki kannata lukkiutua johonkin yhteen tiettyyn ihastukseen, mutta ei sekään kuulosta hyvältä ajatukselta että grindaisi treffailemalla ketä vaan naisia jotka treffeille suostuu, vaikkei ne pätkääkään kiinnostaisi, ihan vain oppiakseen vetämään "roolin" oikein. Mikä pointti koko hommassa on enää siinä vaiheessa?

Niin no, kenen vika se nyt lopulta on sitten? Jos jatkuvasti tulee epäonnistumisia, niin pitää myös katsoa peiliin. Yksi isoimmista ongelmista näissä epäonnistumisissa on juuri se että rima on liian korkealla ja ei kelpuuteta niitä taviksia vaikka itsekin on tavis.

Mahtaako tuo olla miehillä kovinkaan yleistä? Esim. Hesarin uutisessa kerrottiin kuinka nelikymppinen YH-äiti sai Tinderissä kasoittain treffipyyntöjä nuorilta miehiltä... ei kuulosta että porukka olisi siellä kovinkaan nirsoa.

 

[Taneli-]

Esim. Hesarin uutisessa kerrottiin kuinka nelikymppinen YH-äiti sai Tinderissä kasoittain treffipyyntöjä nuorilta miehiltä... ei kuulosta että porukka olisi siellä kovinkaan nirsoa.

Ongelma tuossa on varmaan se että aika moni ilmeisesti Tinderissä sitten valitsee "kaikki naiset" mitä vaan näkyy. Ajatuksena joko juuri tuo että kun tarpeeksi monta kertaa käy treffeillä oppii tai "reikä se on rinkelilläkin" (ronkelit runkkaa) tai sitten koska on lukenut ja kuullut että niin "kaikki tekevät".

Ei siis ole oikeasti naisten vika jos nämä eivät Tinderissä lähesty tai menettävät uskon koko juttuun kun heille tulee koko kirjo teineistä vanhuksiin tyrkylle ja munan kuvia sekä ehdotuksia rahan kanssa sataa vaikka ei edes avaa keskustelua itse. Kun se 40v YH äiti luultavasti etsi sitä uutta miestä rinnalleen avioliittoon eikä vaan rouva Robinson opetus sessiota nuorisolle.

Toki myönnän että olen puolueellinen koska en ole koskaan edes kokeillut Tinderiä mutta olen vieläkin sitä mieltä että se perinteinen tapa missä ensin jossain (mikä voi nykyisin varsinkin Korona aikaan olla vaikeampaa) nähdään, tutustutaan ja hiljakseen sitten vaihdetaan tietoja sekä aletaan viettämään aikaa yhdessä minkä jälkeen edetään viettämään sitä aikaa kaksin ja hiljakseen siitä kehittyy suhde tai sitten ei. Mikä ei tietysti "jos nähdään kaksi kertaa tai useammin tarvii saada pillua" kulttuuriin tottuneille varmasti sovi joten se Tinder on ehkä helille parempi alusta kun kuvaukseen voi laittaa suoraan etsivänsä panoseuraa tms.

Lisäksi sanoisin että on aika suuri ero hyvin monella henkilöllä siinä kenen kanssa he suostuvat harrastamaan seksiä vs siinä kenen kanssa he suostuvat seurustelemaan ja vielä suurempi ero siihen kenen kanssa he haluvat viettää "lopun elämäänsä" eli muuttavat yhteen ja haluavat ehkä avo tai avioliittoon, hankkia lapsia, sen yhteisen asuntolainan jne jne.

En ole niin tekopyhä että väittäisin että edes 10% miestä tai naisista olisivat sellaisia jotka olisivat olleet valmiita seurustelemaan, muuttamaan yhteen, harkitsemaan avioliittoa jne. jokaisen kanssa joiden kanssa ovat harrastaneet seksiä tai ovat olleet valmiita harrastamaan seksiä edes ajatuksen tasolla / mietteissään / haaveissaan.

Itse siis näen että hyvin monelle joku Tinder on se "lihatehdas" mitä käytetään joko oman itsetunnon buustaamiseen tai seksin saamiseen ensisijaisesti eikä niinkään sen oikean parisuhteen saavuttamiseksi josta toivotaan sitten pitkäaikaista kumppania jonka kanssa voisi jakaa sen elämän.

Kun tässä ketjussa ei erotella sitä (osan mielestä se on jopa ns. sama asia) onko seksin saaminen (edes kerran) sama asia kuin lopun elämää kestävä avioliitto tai edes se että tuntisi toisen nimen ja virallisesti olisi vakituisesti yhdessä ja seurustelisi ei ole sinänsä ihme että asiat sekä keskustelut ovat välistä hyvinkin sekavia tässä ketjussa...

 

[AlkuVaikeaa]

Esim. Hesarin uutisessa kerrottiin kuinka nelikymppinen YH-äiti sai Tinderissä kasoittain treffipyyntöjä nuorilta miehiltä... ei kuulosta että porukka olisi siellä kovinkaan nirsoa.

Nyt oikeastaan alkaa itselle avautumaan miksi pidän tätä innostavana ja kiinnostavana aihealueena. Aikoinaan minut ylikoulutettuna ja liian heikosti orjaksi suostuvana heitettiin yli laidan yhteiskunnasta. Samoin siihen aikaan tehtiin esimerkiksi alkoholisteille, jotka yrittivät päästä kuiville. Huomaten, että hetkinen eipäs onnistukkaan yhteiskuntaan takaisinpääsy.

Nyt sama ollaan tekemässä paljon suuremmalle joukolle miehiä. Nuo ulosheitetyt ovat lähes järjestään miehiä. Hyvin innostavaa, ja kiinnostavaa koska jossain kohtaa tulee pakosti vastaan rajapiste, jonka jälkeen yhteiskunnan "totuudet" romahtavat, kun liian moni on ulkopuolella. Jolloin totuudet mallia ei sitä talouskasvua tarvita, tai yrittäisit vaan enempi parisuhdemarkkinoilla, ja monet muut romahtavat. Ja vaikkeivät romahtaisikaan syntyy suurehko varjoyhteiskunta, jossa on omat totuudet ja omat lait.

Parisuhdemarkkinoille en kyllä yritä samasta syystä, kuin nuoremmat palstalaiset. Ei kiinnosta joku 40v pommi, kun ei kiinnostanut sama ihminen parikymmentä vuotta sittenkään. Pitäisi olla erittäin paljon hyviä ominaisuuksia, että ehkä kiinnostaisi. Tai oikeastaan minun tapauksessa näen sekunneissa olenko kiinnostunut.

 

[pomk]

Kuten on jo sanottu, ei toki kannata lukkiutua johonkin yhteen tiettyyn ihastukseen, mutta ei sekään kuulosta hyvältä ajatukselta että grindaisi treffailemalla ketä vaan naisia jotka treffeille suostuu, vaikkei ne pätkääkään kiinnostaisi, ihan vain oppiakseen vetämään "roolin" oikein. Mikä pointti koko hommassa on enää siinä vaiheessa?

Toisaalta jos harjoittelee ihmisten kanssa olemista vain niillä tosimaailmasta löytyneillä täydellisillä ihastuksillaan, niin voi mennä aika kauan ennen ku löytyy se parisuhde.

Jos ei pätkääkään kiinnosta joku, niin semmoseen ei toki kannata käyttää aikaa.

Ja en mä ”roolin” vetämisestä ole mitään kirjoitellut. Kyse on ennemmin siitä että osaako olla kanssakäymisissä ihmisten kanssa, eli siis sosiaalisten taitojen kehittämisestä. ”Roolin” vetäminen on ennemmin sitä pokauskulttuuripaskaa, jonka sietäis kuolla.

Nyt sama ollaan tekemässä paljon suuremmalle joukolle miehiä. Nuo ulosheitetyt ovat lähes järjestään miehiä.

Millä mekanismilla tämmönen ”ulosheittäminen” kohdistuu lähes pelkästään miehiin?

 

[AlkuVaikeaa]

Millä mekanismilla tämmönen ”ulosheittäminen” kohdistuu lähes pelkästään miehiin?

Mekanismilla että nainen on heikompi astia, ja naista ei saa lyödä. Lehdessäkin saa paremmat otsikot kun kaunis nainen kokee vääryyttä. Pääministerinäkin tärkeintä on esitellä vaatekertaa.

Aina ollut sama valheiden pohjalta pelattu peli.

Mutta ei kannata yrittää integroitua ja pelata säännöillä, jotka on kehitetty itseä vastaan. Integraatiota vallanpitäjät tietysti aina haluavat, jolla luodaan alaluokka eri tavoin tarkoituksellisesti päähänpotkituista miehistä. Olennaista on tunnistaa takana olevien voimien toiminta, ja henkilöt siellä.

 

[Taneli-]

Mekanismilla että nainen on heikompi astia, ja naista ei saa lyödä.

Täh? Eiköhän tuo nyt ihan oletuksena koske molempia osapuolia kaikissa parisuhteissa. Ei tarvita heikompaa tai voimakkaampaa osapuolta. Jos on parisuhde ei sitä toista kuulu lyödä kuin vierasta sikaa eikä siinä tarvita erikseen miettiä sukupuolta. Itse en ainakaan suostuisi olemaan hetkeäkään parisuhteessa missä nainen saisi hakata, puukottaa, ampua, polttaa tai jotenkin muuten "lyödä" minua. Enkä tekisi sitä myöskään naiselle.

Ei tuo minusta ole aiheuttanut itselleni mitään "ulosheittämistä" nyt eikä aiemminkaan enkä ole kuullut että edes viime vuosituhannen puolella olisi valiteltu miten se ettei naisia saa hakata baarijonoissa tai kaduilla (tai edes kotona vaikka ilmeisesti se kotona tapahtuva väkivalta oli yleisempää jos sitä ihannoit???) olisi jotenkun polkenut miesten oikeuksia. Tai se fakta että jos saisi hakata miehiä ja naisia halunsa mukaan parisuhteessa jotenkin tekisi miehen asemasta noin ja yleisesti paremman?

 

[AlkuVaikeaa]

Eiköhän tuo nyt ihan oletuksena koske molempia osapuolia kaikissa parisuhteissa.

Kysymys ei ollut tuosta. Kysymys on siitä, että yhteiskunta on aivan täynnä kaikkea, jossa nainen on erittäin etuoikeutetussa asemassa. Koska naiset ei muuten pärjää. Valheet alkavat olla nykyään niin törkeitä, ja epäkohdat niin räikeitä, että wirallinen narratiivi halkeilee tai ainakin painostaa ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Koodaus on työnä hyvä esimerkki. Miehet on keskimäärin vain reilusti parempia. Alalta löytyy kyllä hyviä naisia, mutta pieni joukko.

Vapailla markkinoilla monilla aloilla naisen keskimääräisen euron kuuluisi olla luokkaa 50 senttiä. Joka päteekin esimerkiksi monien yrittäjien kohdalta.

Yhteiskunnassa esitetään tasa-arvoa. Oikeasti tasoittaen naisilta tietä. Osin nykyään myös esimerkiksi maahanmuuttajien tietä tasoitellaan. Olennaista ei kuitenkaan ole kenelle tietä tasoitellaan, vaan kenelle ei. Kenelle ei ovat miehet. Kärsijöinä nuoret miehet, joilla ei vielä ole verkostoja pelata vastaan, vaikka miten olisi eliittijoukkoa.

 

[3dfx]

Onko se sit darwinismia vai mitä, tiedä sitten.

Hyvä olis panostaa siihen että saatais vahvan itsetunnon ja terveen egon omaavaa nuorisoa, niin eivät mene rikki kun yrittävät löytää kumppania nykymaailmassa.

Ei siinä itsetunnosta ole kiinni vaan enemmänkin ajan käytöstä.

Niin no, kenen vika se nyt lopulta on sitten? Jos jatkuvasti tulee epäonnistumisia, niin pitää myös katsoa peiliin. Yksi isoimmista ongelmista näissä epäonnistumisissa on juuri se että rima on liian korkealla ja ei kelpuuteta niitä taviksia vaikka itsekin on tavis.

Mitä merkitystä sillä on "kenen vika"? Ihminen voi vapaa-ajallaan tehdä kivoiksi tiedettyjä asioita, ikäväksi tiedettyjä asioita tai kokeilla jotain uutta. Jos deittailu ja "pariutuminen" on sitä ikävää, niin sillon sellanen toiminta varmaan kannattaa lopettaa ja tehdä jotain mukavaa. Pariutuminen jäi tapahtumatta, lapset jäivät syntymättä. Tää voi olla yksilön oma tragedia riippuen paljonko lapsia on halunnut, mutta ainakin tämä on yhteiskunnan tragedia.

 

[Joku_242]

Toisaalta jos harjoittelee ihmisten kanssa olemista vain niillä tosimaailmasta löytyneillä täydellisillä ihastuksillaan, niin voi mennä aika kauan ennen ku löytyy se parisuhde.

Jos ei pätkääkään kiinnosta joku, niin semmoseen ei toki kannata käyttää aikaa.

Ja en mä ”roolin” vetämisestä ole mitään kirjoitellut. Kyse on ennemmin siitä että osaako olla kanssakäymisissä ihmisten kanssa, eli siis sosiaalisten taitojen kehittämisestä. ”Roolin” vetäminen on ennemmin sitä pokauskulttuuripaskaa, jonka sietäis kuolla.

No jos haluat vaan yleisesti olla kanssakäymisissä ihmisten kanssa, niin miksi siihen kannattaa sotkea treffailua tai varsinkaan Tinderiä, joka on oikeasti paikkana aika perseestä? Mieluummin hommaa minkä tahansa harrastuksen, jossa edes jonkin verran tapaa ihmisiä. Treffailu on sit oma juttunsa, ja vaatii vielä erillisiä taitoja lisäksi, vaikkei siis puhuta mistään pelimiesoppaista...

 

[hyvää_päivää]

Ei siinä itsetunnosta ole kiinni vaan enemmänkin ajan käytöstä.


Mitä merkitystä sillä on "kenen vika"? Ihminen voi vapaa-ajallaan tehdä kivoiksi tiedettyjä asioita, ikäväksi tiedettyjä asioita tai kokeilla jotain uutta. Jos deittailu ja "pariutuminen" on sitä ikävää, niin sillon sellanen toiminta varmaan kannattaa lopettaa ja tehdä jotain mukavaa. Pariutuminen jäi tapahtumatta, lapset jäivät syntymättä. Tää voi olla yksilön oma tragedia riippuen paljonko lapsia on halunnut, mutta ainakin tämä on yhteiskunnan tragedia.

Onhan sillä "kenen vika" merkitystä, jos 24/7 itkee nettipalstoilla siitä ettei kelpaa naisille vaikka on niin vitun mahtava. niin kuin täälläkin osa tekee.

Yhteiskunnan vika, naisten vika, koskaan ei toki itsessä ole mitään parannettavaa.

 

[Nomber]

Onhan sillä "kenen vika" merkitystä, jos 24/7 itkee nettipalstoilla siitä ettei kelpaa naisille vaikka on niin vitun mahtava. niin kuin täälläkin osa tekee.

Yhteiskunnan vika, naisten vika, koskaan ei toki itsessä ole mitään parannettavaa.

Varmasti on monessakin tapauksessa "oma vika" jos ei kelpaa. Mutta koska yksinoleminen yleistyy kokoajan niin on "vikaa" ehkä muuallakin. Ainakin siinä tapauksessa jos on paljon naisia ja miehiä jotka ovat yksin, mutta haluaisivat olla parisuhteessa, tällöin vika olisi siinä että ihmiset eivät kohtaa ja johtuisiko tämä siitä että on jotenkin tehty todella vaikeaksi kohtaamien nykyään? Pitäisi roikkua miljoonassa apissa kokoajan jne. Toki eri asia sitten jos on esim. paljon naisia jotka eivät halua olla parisuhteessa ja miehiä jotka haluavat, no tämä ei ole sitten kenenkään vika ja itseäkin on turha syyttää jos tarjonta on 0 niin ei auta mitään vaikka oikeasti olisi kuinka hyvä tahansa. Ja voi olla että nykyään odotukset ovat aivan liian korkealla kaikilla, some täynnä kaikkea liian hienoa niin normaali ihminen ei kelpaa vaikka itsekkin on ihan normaali vaan pitäisi olla jotain paljon hienompaa? Keskimäärin ihmiset eivät kuitenkaan ole niin kauniiita, ihmeellisiä ja mahtavia kun somessa, mutta koska tuo on ainoa kuva mitä syötetään joka tuutista niin ihan perus ihminen ei kelpaa kenellekkään?

 

[Varistin]

No jos haluat vaan yleisesti olla kanssakäymisissä ihmisten kanssa, niin miksi siihen kannattaa sotkea treffailua tai varsinkaan Tinderiä, joka on oikeasti paikkana aika perseestä? Mieluummin hommaa minkä tahansa harrastuksen, jossa edes jonkin verran tapaa ihmisiä. Treffailu on sit oma juttunsa, ja vaatii vielä erillisiä taitoja lisäksi, vaikkei siis puhuta mistään pelimiesoppaista...

Samaa mieltä olen tuosta, että myös vastakkaisen sukupuolen ihmisille puhumista ja kanssakäymistä kannattaa harjoitella ensisijaisesti ihan muuten kuin parisuhteenhakumielessä. Itselleni aikanaan deittaillessa se suuri oivallus oli, että ei tarvitse niin sanotusti osata puhua naisille ja olla naisten kanssa, riittää kun osaa puhua ihmisille ja olla ihmisten kanssa.

Mitä tarkoitat noilla deittailun vaatimilla erillisillä taidoilla? Parhaimmillaan parinhaku tai parisuhteeseen pääseminen ei vaadi eikä pitäisikään vaatia mitään erityisiä taitoja. Tämä on mielestäni yleinen ja tavallaan turha kompastuskivi, kun kuvitellaan parisuhteen löytämisen vaativan jotain erityistä olemisen ja tekemisen tapaa, vaikka lopulta kaikkien kannalta olisi parempi, mitä vähemmän deittaillessa esitetään muuta kuin todella ollaan, tai harrastetaan jotain erillisiä deittailukoreografioita.

Jos joku vaatii deittailukumppaniltaan erityisiä temppuja tai muuten ei kelpaa, niin tämä on jo itsessään riittävä syy laittaa epärealistisilla odotuksilla varustettu kumppaniehdokas ns. luiskaan.

 

[Joku_242]

Onhan sillä "kenen vika" merkitystä, jos 24/7 itkee nettipalstoilla siitä ettei kelpaa naisille vaikka on niin vitun mahtava. niin kuin täälläkin osa tekee.

Yhteiskunnan vika, naisten vika, koskaan ei toki itsessä ole mitään parannettavaa.

Ehkä tässä eniten ärsyttää se, että kuvitellaan että menestys naisrintamalla kertoisi ihmisestä jotain muuta kuin että tämä on hyvä saamaan naista. Ei se niin mene, toki muusta menestyksestä on marginaalista apua, mutta ensisijaisesti se on ihan oma juttunsa. Eiköhän tämä näy ns. "rentuista" oikein hyvin, ja kuten itsekin sanoit, suulaus riittää jo aikalailla itsessään...

Mitä tarkoitat noilla deittailun vaatimilla erillisillä taidoilla? Parhaimmillaan parinhaku tai parisuhteeseen pääseminen ei vaadi eikä pitäisikään vaatia mitään erityisiä taitoja. Tämä on mielestäni yleinen ja tavallaan turha kompastuskivi, kun kuvitellaan parisuhteen löytämisen vaativan jotain erityistä olemisen ja tekemisen tapaa, vaikka lopulta kaikkien kannalta olisi parempi, mitä vähemmän deittaillessa esitetään muuta kuin todella ollaan, tai harrastetaan jotain erillisiä deittailukoreografioita.

Jos joku vaatii deittailukumppaniltaan erityisiä temppuja tai muuten ei kelpaa, niin tämä on jo itsessään riittävä syy laittaa epärealistisilla odotuksilla varustettu kumppaniehdokas ns. luiskaan.

BongisKhan selitti asian hyvin aiemmassa viestissä, joten lainaan sitä. Ehkä se sitten osalta miehiä sujuu luonnostaan, ilman että edes ajattelee asiaa, mutta ei kaikilta.

On kyllä taas vähän sellaisia "sitten piirrät vaan loput siitä vitun pöllöstä" - tason vinkkejä...

Se pelkkä "naisille puhuminen" kun ei riitä edes alkuunsa, vaan miehen oletetaan edelleen hyvin voittopuoleisesti olevan se osapuoli joka koko ajan "eskaloi" hommaa eteenpäin, siinä missä naiset tyytyväisinä istuvat valitsijan roolissa, heidän hommanaan lähinnä päättää sallivatko nämä "eskalaatiot" vai ei. Miehen pitää olla päättäväinen ja viedä hommaa koko ajan eteenpäin, mutta samalla kuitenkin olla huomaavainen, sensitiivinen, jatkuva suostumus jne. Ei ole ihan helppoa edes tuon navigoiminen nykypäivänä...

Itse olen ollut jo pitkään onnellisesti avioliiton satamassa ja siinä mielessä "poissa geimistä" jo jonkin aikaa, mutta omalta kohdaltani pitää todeta, että juuri se miehiltä odotettu "jatkuva eskalaatio" oli se suurin kompastuskiveni naisten kanssa. Olen silleen (aika monen lähteen mukaan, ja muidenkin kuin oman äidin mielestä) ihan jonkin verran keskimääräistä komeampi mies, minkä ansiosta naisten huomion saaminen ei ole ikinä ollut ongelma. Nuorempana oli kuitenkin sen verran heikko itsetunto ja muutenkin olen vaan sen verran burgeri, että nimenomaan se aloitteiden teko ja asioiden seuraavalle tasolle vieminen oli se suurin ongelma.

"Naisille puhuminen" ei siis ollut ikinä se ongelma, varsinkin kun he usein tekivät sen ensimmäisen aloitteenkin ja olen noin muutenkin ihan kohtuullisen supliikki kaveri. Siitä eteenpäin, kun pallo oli yleensä täysin minulla, tuli kuitenkin aina suuria vaikeuksia viedä hommaa eteenpäin. Kuumotteli torjutuksi tuleminen ja ihan vaan sekin, että toinen kokisi sen aloitteen epämieluisana tai suoranaisesti ahdistavana. Seurauksena ensin hirveät kuumottelut edes treffeille pyynnöstä, sitten treffien (tai oikeasti yleensä useampien...) jälkeen hirveät kuumottelut minkäänlaisesta fyysisen läheisyyden aloittamisesta, vaikka ihan kädestä pitämisestä, mistään suudelmista tai varsinkaan seksiin asti etenemisestä puhumattakaan. Kuumotelujen tietysti kasvaessa sitä mukaa mitä enemmän oli ehtinyt toiseen viehtymään. Varsin klassinen "kerran meinasin saada pillua, mutta selvisin onneksi puhumalla" - keissi siis.

Toki en suinkaan ole ainoa jolla on tällaisia tunteita. Päin vastoin, uskoisin että varmaan suurin osa kokee jotain tuollaista ja tuskin kukaan oikeasti haluaa tulla torjutuksi. Naisilla on myös varmasti ihan samat kuumotukset, mutta heillä on vaan se massiivinen "kotikenttäetu", että he ovat hyvin pitkälti vain se aloitteita vastaanottava osapuoli. Ehkä sen takia naisia "itsevarmuus" miehissä viehättääkin, koska se käytännössä takaa sen että naisen ei tarvitse vahingossakaan olla aloitteellinen ja mahdollisesti altistaa itseään torjutuksi tulemiselle? Eipä siinä, että se aloitteiden torjuminenkaan olisi erityisen kivaa, jonkun verran kun "joutui" sitäkin tekemään kun tuli aloitteita naisilta joista ei itse ollut kiinnostunut, mutta ainakin henkilökohtaisesti koin huomattavasti helpompana lempeästi torjua toinen, kuin kuumotella itse torjutuksi tulemista. Oikeasti varmaan ainoa syy miksi itse päädyin parisuhteisiin tai ylipäätään mihinkään tekemisiin naisten kanssa oli monella tapaa "etuoikeutettu" asemani (perusterve, n. 180cm pitkä, "klassisesti komea", korkeakoulutettu ja muutenkin sivistynyt, kohtuulliset sosiaaliset taidot jne.), minkä seurauksena naiset olivat edes jonkin verran aloitteellisia minua kohtaan ja luultavasti myös huomattavasti kärsivällisempiä burgerointieni kanssa, kuin olisivat mahdollisesti olleet jonkun vähemmän "bokseja tikkaavan" miehen kanssa.

Olet sinänsä ihan oikeassa siinä, että toistojen määrä lisää onnistumisen todennäköisyyttä, mutta on oikeasti aika helvetin brutaalia odottaa kenenkään vain päättäväisesti marssivan leuka rinnassa eteenpäin pettymyksestä ja torjunnasta toiseen. Varsinkin kun asiolla on tapana lumipalloutua ja jatkuvat negatiiviset kokemukset vievät helposti koko ajatusmaailman itseään ruokkivalle negatiiviselle kehälle. Toki homma toimii myös toiseen suuntaan ja positiiviset kokemukset helposti luovat vastakkaiseen suuntaan momentumia, mutta se tosiaan vaatii että saisi edes sen yhden positiivisen kokemuksen. Kuinka monta kymmentä/sataa negatiivista kokemusta voi odottaa jonkun olevan valmis kokemaan, jahdatessaan edes sitä yhtä positiivista? Eipä siinä, olen kyllä ihan henkilökohtaisesti todistanut sitä kuinka miehet vailla mitään minun etujani, ovat kuitenkin menestyneet naisten kanssa erittäin hyvin, ihan vaan päättäväisyydellä ja (edes feikatulla) itsevarmuudella.

Summa sumarum, vaikka "puhut vaa naisille" on sinänsä ihan yksinkertainen juttu, niin ei se oikeasti vaan ole niin helppoa, vaikka olisi jaettu ihan hyvätkin kortit, paskoista korteista sitten puhumattakaan. Tähän kun vielä sotketaan se miten internet on oikeasti vielä paskonut ihan kaiken, niin ei kyllä kateeksi käy ketään tällä hetkellä parisuhdetta etsivää miestä...

 

[Varistin]

BongisKhan selitti asian hyvin aiemmassa viestissä, joten lainaan sitä. Ehkä se sitten osalta miehiä sujuu luonnostaan, ilman että edes ajattelee asiaa, mutta ei kaikilta.

Joo, BongisKhanin kuvaus hommasta oli hyvä, ja tunnistan siitä myös omat kokemukseni deittailuajalta. Nyt olen ollut jo pitkään parisuhteessa, mutta jälkikäteen voin sanoa, että homma muuttuu huomattavasti helpommaksi, kun saa edes muutaman kokemuksen siitä, että lähestyminen ja tekeminen tuottaa jotain positiivista.

Jos niitä positiivisia kokemuksia ei ole eikä tunnu tulevan, on erittäin inhimillistä sekin, että ei vain jaksa enää yrittää. Tähän mulla kuten muillakaan ei ole mitään viisasten kiveä. Lähinnä voin todeta, että kun tulee vastaan sekä riittävän kiinnostava että riittävästi kiinnostunut ihminen, homma muuttuu aivan valtavan paljon helpommaksi. Jonkinlaista sitkeyttä siis vaaditaan, mutta väkisin kiinnostus ja parisuhde ei synny.

Ja edelleen huomattavan paljon auttavat harrastukset, joissa tapaa myös vastakkaista sukupuolta ilman mitään pariutumispaineita. Näissä saa sekä tuntuman siihen, että vastakkaisen sukupuolen edustajat eivät ole ihmistä kummempia, että mahdollisuuden löytää kumppaniehdokkaita muualtakin kuin deittisovelluksista.

 

[AlkuVaikeaa]

Varmasti on monessakin tapauksessa "oma vika" jos ei kelpaa. Mutta koska yksinoleminen yleistyy kokoajan niin on "vikaa" ehkä muuallakin. Ainakin siinä tapauksessa jos on paljon naisia ja miehiä jotka ovat yksin, mutta haluaisivat olla parisuhteessa, tällöin vika olisi siinä että ihmiset eivät kohtaa ja johtuisiko tämä siitä että on jotenkin tehty todella vaikeaksi kohtaamien nykyään? Pitäisi roikkua miljoonassa apissa kokoajan jne. Toki eri asia sitten jos on esim. paljon naisia jotka eivät halua olla parisuhteessa ja miehiä jotka haluavat, no tämä ei ole sitten kenenkään vika ja itseäkin on turha syyttää jos tarjonta on 0 niin ei auta mitään vaikka oikeasti olisi kuinka hyvä tahansa. Ja voi olla että nykyään odotukset ovat aivan liian korkealla kaikilla, some täynnä kaikkea liian hienoa niin normaali ihminen ei kelpaa vaikka itsekkin on ihan normaali vaan pitäisi olla jotain paljon hienompaa? Keskimäärin ihmiset eivät kuitenkaan ole niin kauniiita, ihmeellisiä ja mahtavia kun somessa, mutta koska tuo on ainoa kuva mitä syötetään joka tuutista niin ihan perus ihminen ei kelpaa kenellekkään?

Tarkoituksella tehty tilanne. Koska kaikella perverssillä voi tehdä rahaa. Näinollen kannattaa rikkoa ihmiset eri muodoin, että sitten voidaan "auttaa". Jos ihmiset luontaisesti vain toimisivat jossain hyvin, ei sillä voi tehdä isoa fyrkkaa.

Ei tietenkään koske vain tätä, vaan kaikkea. Koko markkinatalouden historia on aina vaan sitä, että suuri omaisuus syntyy suurella rikoksella.

Mulkkikset kuten vaikka Marinin Sanna synnytetään aika yksinkertaisille kaavoilla, joista toisto ja jatkuva valehtelu kaikesta ovat olennaisimmat. Sieltä on hyvä ponnistaa ihan vaikka presidentiksi asti.

 

[Rullis]

Hieman jäi itselle kanssa auki mitä ne erityiset taidot on mitä treffailu vaatii? Huumorintaju, normaalit käytöstavat, kommunikointi ja toisen huomioon ottaminen voi tietysti jollekin olla erityisiä taitoja, mitkä on aivan liikaa vaadittu.

 

[Erkki_erikeepperi]

Hieman jäi itselle kanssa auki mitä ne erityiset taidot on mitä treffailu vaatii? Huumorintaju, normaalit käytöstavat, kommunikointi ja toisen huomioon ottaminen voi tietysti jollekin olla erityisiä taitoja, mitkä on aivan liikaa vaadittu.

"Kemian" luonti ja "kipinän" sytytys.