Pankit

Kysytkö tosissasi? Annoin sinulle muutaman oleellisen perustelun mobiilipankin turvallisuuden puolesta. En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö verkkopankki oikein käytettynä ja oikeissa olosuhteissa olisi tarpeeksi turvallinen, mutta mobiiliappi nyt vaan on näistä kahdesta se turvallisempi ja varmempi vaihtoehto - en jaksa alkaa tähän nyt enempää perusteluita kaivamaan kun tunnut ne ohittavan, Googlaa tai kysy AI:lta, tämä ei ole mikään mielipidekysymys. Tietokone/selaiympäristö yksinkertaisesti tarjoaa paljon enemmän hyökkäyspintaa ja spoofing-mahdollisuuksia appiin verrattuna.
Väitit mobiilipankin olevan turvallisempi kuin verkkopankki mutta et perustellut tätä millään konkretialla. Työpöydällä on periaatteessa hyökkäyspintoja enemmän mutta ne on vaikutuksiltaan pienempiä kuin mobiilissa, jossa ympäristöt on vakiomuotoisempia.

Ei mobiili kuitenkaan mikään umpinainen linnoitus ole. Käyttiksessä on reikiä, softissa on reikiä ja käyttäjä voi asennella niitä lisää. Päivityksissäkin voi sattua uppista-keikkaa -tilanteita.

Onnistuneeseen hyökkäykseen ei riitä, että löytyy joku pinta, mistä hyökkäyksen saa alulle vaan hyökkäys pitäisi saada maaliin. En oikein pysty hahmottamaan, miten verkkopankkia vastaan voisi hyökätä onnistuneesti. Tietojen vuotaminen voi onnistua mutta ainakin Nordealla jokainen toimeksianto vaatii erillisen koodilaskimen (siis fyysinen laite) käyttöä.

Ilman koodilaskinta et pääse edes verkkopankkiin sisälle. Mobiilin käyttäjä voidaan milloin vain houkutella tai pakottaa menemään pankkiin. Samoin, kaikki tarpeellinen pankkiyhteyden avaamiseen on luuriin asennettuna, jolloin on periaatteessa mahdollista, että joku mato menee pankkiin ominpäin. Ei helppoa, mutta onhan mobiilissakin ollut 'privilege escalation'-käpyjä.

Ja mitä tuohon käyttötiheysasiaan tulee, niin se, että oma tarpeesi pankki/sijoitus/vakuutus/laina-asiooden asioiden hoitoon on noin olematonta, ei tarkoita, etteikö muilla voisi noin olla.
Hyvin havaittu. Ihmisillä on hyvinkin erilaisia pankkiasiointitarpeita, eikä yksi malli välttämättä toimi kaikille. Ei minua haittaa se, että joku haluaa käyttää mobiilia mutta se haittaa, että minua yritetään pakottaa siihen.
Mobiilipankit ovat nykyaikaa joihin pankit ensisijaisesti panostavat, ja hyvä niin.
Nykyaikaa vaikuttaa olevan samaan muottiin puristava teknofasismi.
 
Täällä ilmeisesti muut olleet fiksuja ja välttyneet POP Pankin viikonlopun päivitykseltä.

Olen kiltisti odotellut, josko sitä pääsisi kirjautumaan vihdoinkin verkkopankkiin, mutta häiriöt sen kuin jatkuvat. Jotenkin tuntuu ihan älyttömältä maksaa palvelumaksuja yli 20€/kk ja sitten vielä päivitys menee näin puihin.

Tätä kirjoittaessa vielä ihan "mukavia" ongelmia;
1780401475034.png


Onneksi on varatili Nordealla, niin ei mee ihan tyystin penkinalle elämä, mutta onhan tämä. :/

Valitsin POP Pankin vuosia sitten, kun sain sieltä suhteilla hyvän koron asuntolainalle.
 
Käsittämättömän pitkä häiriö nykyajan tietoyhteiskunnassa.

Kävisi pankin vaihto mielessä jos olisin POPin asiakas, miten voi olla palvelumaksutkin 20€/kk?
 
Väitit mobiilipankin olevan turvallisempi kuin verkkopankki mutta et perustellut tätä millään konkretialla. Työpöydällä on periaatteessa hyökkäyspintoja enemmän mutta ne on vaikutuksiltaan pienempiä kuin mobiilissa, jossa ympäristöt on vakiomuotoisempia.

Ei mobiili kuitenkaan mikään umpinainen linnoitus ole. Käyttiksessä on reikiä, softissa on reikiä ja käyttäjä voi asennella niitä lisää. Päivityksissäkin voi sattua uppista-keikkaa -tilanteita.

Onnistuneeseen hyökkäykseen ei riitä, että löytyy joku pinta, mistä hyökkäyksen saa alulle vaan hyökkäys pitäisi saada maaliin. En oikein pysty hahmottamaan, miten verkkopankkia vastaan voisi hyökätä onnistuneesti. Tietojen vuotaminen voi onnistua mutta ainakin Nordealla jokainen toimeksianto vaatii erillisen koodilaskimen (siis fyysinen laite) käyttöä.

Ilman koodilaskinta et pääse edes verkkopankkiin sisälle. Mobiilin käyttäjä voidaan milloin vain houkutella tai pakottaa menemään pankkiin. Samoin, kaikki tarpeellinen pankkiyhteyden avaamiseen on luuriin asennettuna, jolloin on periaatteessa mahdollista, että joku mato menee pankkiin ominpäin. Ei helppoa, mutta onhan mobiilissakin ollut 'privilege escalation'-käpyjä.
Mun mielestä tässä menee vähän sekaisin kaksi eri asiaa: verkkopankin turvallisuus ja fyysisen tunnuslukulaitteen turvallisuus.

Olen samaa mieltä siitä, että erillinen tunnuslukulaite on erittäin vahva ratkaisu. Mutta se ei vielä tarkoita, että selainympäristö itsessään olisi turvallisempi kuin mobiiliympäristö.

Sanot myös, ettet oikein hahmota miten verkkopankkia vastaan voisi hyökätä onnistuneesti. Eihän hyökkäys yleensä kohdistu itse verkkopankkiin vaan käyttäjän laitteeseen. Historiallisesti pankkitroijalaiset on nimenomaan rakennettu selainpohjaisen pankkiasioinnin väärinkäyttöön. Käytännössä hyökkääjä ei murra pankkia vaan käyttäjän päätelaitteen.

Ja vaikka työpöydällä hyökkäyspintoja olisi enemmän mutta vaikutukset muka pienempiä, niin tuo vaatisi vähän perustelua. PC:llä on yleensä selain, lisäosia, erillisiä ohjelmia, tiedostolatauksia, etäkäyttösoftia jne. Mobiilipankkisovellus taas pyörii aika rajatussa ympäristössä ja hyödyntää käyttöjärjestelmän omia suojausmekanismeja.

Totta kai mobiilistakin löytyy haavoittuvuuksia, eikä se mikään linnoitus ole. En ole missään väittänyt niin. Kyseenalaistan enemmän sen ajatuksen, että selain + PC olisi jotenkin lähtökohtaisesti turvallisempi ympäristö pankkiasioinnille.

Jos näin olisi, miksi pankit ovat viime vuodet aktiivisesti siirtäneet asiakkaita mobiilisovelluksiin eivätkä pois niistä?

Mun väite ei siis ole, että mobiili olisi kaikissa mahdollisissa uhkamalleissa turvallisempi. Vaan että tavallisen käyttäjän näkökulmasta moderni pankkisovellus on yleensä vähintään yhtä turvallinen ja monessa tilanteessa jopa turvallisempi kuin selainpohjainen verkkopankki.
 
Olen samaa mieltä siitä, että erillinen tunnuslukulaite on erittäin vahva ratkaisu.
Nykyaikana tärkeimpiä uhkia ovat huijaussivut. Tunnuslukulaitteesta voi syöttää numeron yhtä helposti huijaussivullekin. Mobiilisovelluksella voi luottaa siihen, että pankin sovellus ei ole yhtäkkiä vaihtunut huijaukseksi.

Jotta erillisellä laitteella saisi toimivaa tietoturvaa, pitäisi olla mukana kalasteluntorjuntaa, mihin on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: älykortit kuten sähköinen henkilökortti ja tuoreempana FIDO2-avaimet, joita saa mm. USB- ja NFC-liitännällä.
 
Nykyaikana tärkeimpiä uhkia ovat huijaussivut. Tunnuslukulaitteesta voi syöttää numeron yhtä helposti huijaussivullekin. Mobiilisovelluksella voi luottaa siihen, että pankin sovellus ei ole yhtäkkiä vaihtunut huijaukseksi.

Jotta erillisellä laitteella saisi toimivaa tietoturvaa, pitäisi olla mukana kalasteluntorjuntaa, mihin on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: älykortit kuten sähköinen henkilökortti ja tuoreempana FIDO2-avaimet, joita saa mm. USB- ja NFC-liitännällä.
Ollaan oikeastaan aika samoilla linjoilla. Tunnuslukulaite suojaa hyvin monelta asialta mutta ei siltä että käyttäjä itse huijataan vahvistamaan väärä tapahtuma.

Siksi pidän mobiiliappin yhtenä etuna sitä, ettei käyttäjän tarvitse arvioida verkkosivun aitoutta samalla tavalla kuin selaimessa. Kalastelu on kuitenkin paljon yleisempi uhka kuin joku käyttöjärjestelmätason hyökkäys.
 
Mobiilipankki suojaa ainakin siltä hyökkäykseltä, joka on hyvinkin tyypillinen kitbogan ym. Youtube-videoilla. Eli joku haluaa asentaa anydesk:n tai vastaavan koneelle ja sitä hyödyntäen peukaloi verkkopankkia ja harhauttaa käyttäjää, yksinkertaisimmillaan html:ää editoimalla devtools:ssa. En tiedä onko kovinkaan yleinen Suomessa.

Mutta mobiilissa tuota ei voi tehdä, sillä vaikka anydeskin saa siihenkin, niin sovelluksen spooffaaminen ei onnistu ja pankkisovellukset usein eivät salli näytön jakamista.
 
Mun mielestä tässä menee vähän sekaisin kaksi eri asiaa: verkkopankin turvallisuus ja fyysisen tunnuslukulaitteen turvallisuus.
Fyysinen tunnusluku-"laite" on liittynyt Nordean verkkopankkiin aina: ensin tunnuslukulistat, sitten simppeli koodilaskin ja nyt QR-koodin lukeva laskin. Aina on tarvittu jotain tietoa, mikä ei ole verkon yli luettavissa.
Olen samaa mieltä siitä, että erillinen tunnuslukulaite on erittäin vahva ratkaisu. Mutta se ei vielä tarkoita, että selainympäristö itsessään olisi turvallisempi kuin mobiiliympäristö.
Useinkin suurin riski on käyttäjä. Käyttäjä voi viedä mobiiliympäristönsä paikkaan, jossa sen käyttö ei tosiasiassa ole turvallista. Erillisen laitteen kanssa näin ei käy niin helposti.

On tarpeeton riski viedä mobiilipankki jonnekin, jossa sitä ei oikeasti tarvita.
Sanot myös, ettet oikein hahmota miten verkkopankkia vastaan voisi hyökätä onnistuneesti. Eihän hyökkäys yleensä kohdistu itse verkkopankkiin vaan käyttäjän laitteeseen. Historiallisesti pankkitroijalaiset on nimenomaan rakennettu selainpohjaisen pankkiasioinnin väärinkäyttöön. Käytännössä hyökkääjä ei murra pankkia vaan käyttäjän päätelaitteen.
Onko suomalaisia verkkopankkeja murrettu isommin viime vuosina tai ylipäänsä koskaan? Siis muita kuin S-pankkia.

Muualla pankkiin kirjautuminen voi olla helpompaa kuin Nordealla ja hyökkäyskin onnistua helpommin.
Kyseenalaistan enemmän sen ajatuksen, että selain + PC olisi jotenkin lähtökohtaisesti turvallisempi ympäristö pankkiasioinnille.
Työpöydät on hyvin heterogeeninen ympäristö. Etenkin jos työpöytä ei ole Win11, on vaikeaa räätälöidä hyökkäystä, joka sellaisenaan tavoittaisi suuren yleisön. Ensin koodi pitää jotenkin saada ajoon ja sitten sillä pitää tehdä jotain, millä juuri kohdejärjestelmä murtuu.

Keskeinen turvatekijä on tosiaan erillinen laite, jota ilman ei tule mistään mitään. Vaikka käyttäjän uunottaisi hölmöilemään jossain tien päällä, se ei ole vakavaa jos laite ei ole mukana. Silloinkin laitteen käyttö antaa aikaa harkintaan enemmän kuin joku sormella pyyhkäisy.
Jos näin olisi, miksi pankit ovat viime vuodet aktiivisesti siirtäneet asiakkaita mobiilisovelluksiin eivätkä pois niistä?
Tämä kiinnostaa minuakin: miksi kaikkea ollaan ajamassa mobiiliin kuin käärmettä pyssyyn?

Nykyaikana tärkeimpiä uhkia ovat huijaussivut. Tunnuslukulaitteesta voi syöttää numeron yhtä helposti huijaussivullekin. Mobiilisovelluksella voi luottaa siihen, että pankin sovellus ei ole yhtäkkiä vaihtunut huijaukseksi.
Joutuu siinä vähän harkitsemaan mitä on tekemässä ja toiseksi nykyinen laite lukee QR-koodista, mitä maksua ollaan vahvistamassa. Ruudulla voi lukea "Kruoka 57€" mutta laite kertoo, että "Hot Vapour 5700€". Haluatko vahvistaa maksun?

Miten mobiiliympäristössä muuten toimii siirtyminen verkkokaupan kassalta maksamiseen? Voiko maksaminen käynnistää pankin automaattisesti?

Siksi pidän mobiiliappin yhtenä etuna sitä, ettei käyttäjän tarvitse arvioida verkkosivun aitoutta samalla tavalla kuin selaimessa. Kalastelu on kuitenkin paljon yleisempi uhka kuin joku käyttöjärjestelmätason hyökkäys.
Eikö verkkopankki toimi myös mobiilin kautta?
Ihan samalla tavalla voi päätyä huijattavaksi myös mobiililla mutta erona on se, että myös maksun vahvistaminen onnistuu tällä samalla mobiililla.
 
Fyysinen tunnusluku-"laite" on liittynyt Nordean verkkopankkiin aina: ensin tunnuslukulistat, sitten simppeli koodilaskin ja nyt QR-koodin lukeva laskin. Aina on tarvittu jotain tietoa, mikä ei ole verkon yli luettavissa.

Useinkin suurin riski on käyttäjä. Käyttäjä voi viedä mobiiliympäristönsä paikkaan, jossa sen käyttö ei tosiasiassa ole turvallista. Erillisen laitteen kanssa näin ei käy niin helposti.

On tarpeeton riski viedä mobiilipankki jonnekin, jossa sitä ei oikeasti tarvita.

Onko suomalaisia verkkopankkeja murrettu isommin viime vuosina tai ylipäänsä koskaan? Siis muita kuin S-pankkia.

Muualla pankkiin kirjautuminen voi olla helpompaa kuin Nordealla ja hyökkäyskin onnistua helpommin.

Työpöydät on hyvin heterogeeninen ympäristö. Etenkin jos työpöytä ei ole Win11, on vaikeaa räätälöidä hyökkäystä, joka sellaisenaan tavoittaisi suuren yleisön. Ensin koodi pitää jotenkin saada ajoon ja sitten sillä pitää tehdä jotain, millä juuri kohdejärjestelmä murtuu.

Keskeinen turvatekijä on tosiaan erillinen laite, jota ilman ei tule mistään mitään. Vaikka käyttäjän uunottaisi hölmöilemään jossain tien päällä, se ei ole vakavaa jos laite ei ole mukana. Silloinkin laitteen käyttö antaa aikaa harkintaan enemmän kuin joku sormella pyyhkäisy.

Tämä kiinnostaa minuakin: miksi kaikkea ollaan ajamassa mobiiliin kuin käärmettä pyssyyn?


Joutuu siinä vähän harkitsemaan mitä on tekemässä ja toiseksi nykyinen laite lukee QR-koodista, mitä maksua ollaan vahvistamassa. Ruudulla voi lukea "Kruoka 57€" mutta laite kertoo, että "Hot Vapour 5700€". Haluatko vahvistaa maksun?

Miten mobiiliympäristössä muuten toimii siirtyminen verkkokaupan kassalta maksamiseen? Voiko maksaminen käynnistää pankin automaattisesti?


Eikö verkkopankki toimi myös mobiilin kautta?
Ihan samalla tavalla voi päätyä huijattavaksi myös mobiililla mutta erona on se, että myös maksun vahvistaminen onnistuu tällä samalla mobiililla.
Musta tuntuu, että sä lähdet siitä oletuksesta, että mobiilipankki on lähtökohtaisesti epäilyttävä ratkaisu, kun taas mä yritän katsoa enemmän sitä, millaisia hyökkäyksiä tavalliseen käyttäjään nykyään oikeasti kohdistuu ja miten eri ympäristöt niihin vastaavat.

Tuo ajatus siitä, että työpöydät ovat niin heterogeenisia, että hyökkäyksiä on vaikea kohdistaa, oli ehkä vahvempi argumentti joskus 15–20 vuotta sitten. Nykyään aika moni käyttää kuitenkin Windowsia, Chromea tai Edgeä ja pitkälti samoja ohjelmia. Selainympäristöön on myös vuosien aikana tehty valtava määrä pankkitroijalaisia ihan siitä syystä, että siellä hyökkääjällä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mitä käyttäjä näkee ja tekee.

Mobiilissa sovellus pyörii paljon rajatummassa ympäristössä. Ei se siitä murtamatonta tee, mutta hyökkääjän vaihtoehtoja on yleensä vähemmän. Siksi en osta ajatusta, että selain olisi automaattisesti turvallisempi vaihtoehto. Lisäksi nykyään aika iso osa pankkipetoksista ei perustu siihen, että jonkun laitteeseen murtaudutaan teknisesti, vaan siihen että käyttäjä saadaan itse hyväksymään jotain mitä ei pitäisi. Siksi pidän kalastelua paljon realistisempana uhkana kuin käyttöjärjestelmätason hyökkäystä.

Tässä appilla on mun mielestä ihan selviä etuja. Esim. kalastelutilanteessa hyökkääjän on helppo tehdä verkkosivusta aidon näköinen kopio. Pankin appia ei kuitenkaan korvata samalla tavalla yhdellä huijaussivulla, vaan käyttäjä näkee edelleen pankin omassa sovelluksessa mitä on hyväksymässä. Toki mobiilikäyttäjääkin voidaan huijata, mutta hyökkääjän on vaikeampi päästä käyttäjän ja pankin väliin kuin selainympäristössä.

En mä väitä, että mobiili olisi joku maaginen linnoitus. Lähinnä sitä, että tavallisen käyttäjän kannalta se on vähintään samalla viivalla selaimen kanssa ja monessa tilanteessa jopa turvallisempi. Jos suurin riski on nykyään kalastelu, selainmanipulaatio tai käyttäjän harhauttaminen, niin juuri niissä tilanteissa pankin oma sovellus antaa hyökkääjälle vähemmän liikkumavaraa kuin selain.
 
Nyt tuntuu keskustelussa olevan sellainen virhekuvitelma, että mobiilipankissa olisi aina vahvistus mukana sisäänrakennettuna ja tällä tavoin erillinen laite antaisi jotain lisäturvaa. Tämä riippuu täysin pankista ja ei ole yleistettävissä. S-pankkilla ja OP’lla näin onkin, mutta esimerkiksi Nordealla on erillinen mobiilipankki ja ID sovellus. Ja tätä ID-sovellusta ei ole pakko asentaa samalle laitteelle mobiilipankin kanssa. Eli foliohattu voi asentaa ID sovelluksen vaikka tabletille eikä lainkaan puhelimelle.
 
Musta tuntuu, että sä lähdet siitä oletuksesta, että mobiilipankki on lähtökohtaisesti epäilyttävä ratkaisu, kun taas mä yritän katsoa enemmän sitä, millaisia hyökkäyksiä tavalliseen käyttäjään nykyään oikeasti kohdistuu ja miten eri ympäristöt niihin vastaavat.
Minua kiinnostava näkökulma on ennen kaikkea se, että millaisia riskejä tarjotusta palvelusta voi aiheutua. En pidä mitään luotettavana, ellei luotettavuutta osoiteta uskottavasti.

Tässä ollaan pankkitoiminnan ytimessä: onko pankki uskottavasti turvallinen paikka varojen säilyttämiseen. En ole vakuuttunut siitä, että mobiilipankki olisi teknisesti niin riskitön kuin väitetään, mutta vielä suurempana riskinä pidän mobiilipankkiin liittyvää vaatimusta 24/7/365-huolellisuudesta.

Minusta on suorastaan epäinhimillistä odottaa, että kukaan toimisi 100,000% ajasta huolellisesti. Kun pankki kulkee "aina" mukana, niin tähän pitäisi kuitenkin pystyä. Ei onnistu ainakaan minulta, joten EI mobiilipankille. Se on riski, jota ei voi ottaa.
Selainympäristöön on myös vuosien aikana tehty valtava määrä pankkitroijalaisia ihan siitä syystä, että siellä hyökkääjällä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mitä käyttäjä näkee ja tekee.
Mitä pankkitroijalaisia suomalaisiin verkkopankkeihin on viime vuosina kohdistettu ja mitä niillä on saatu aikaan?
Mobiilissa sovellus pyörii paljon rajatummassa ympäristössä. Ei se siitä murtamatonta tee, mutta hyökkääjän vaihtoehtoja on yleensä vähemmän. Siksi en osta ajatusta, että selain olisi automaattisesti turvallisempi vaihtoehto. Lisäksi nykyään aika iso osa pankkipetoksista ei perustu siihen, että jonkun laitteeseen murtaudutaan teknisesti, vaan siihen että käyttäjä saadaan itse hyväksymään jotain mitä ei pitäisi. Siksi pidän kalastelua paljon realistisempana uhkana kuin käyttöjärjestelmätason hyökkäystä.
Mobiilia vastaan on vaikeampi hyökätä mutta mobiili on paljon työpöytää vakioidumpi ympäristö, joten onnistuneeseen rysään jää kerralla moninverroin enemmän saalista. En väitä, että selain olisi "automaattisesti" turvallisempi mutta ei se ole myöskään automaattisesti riskipitoisempi, varsinkaan erillislaitteeseen perustuvan vahvistuksen kanssa. Vahvistustapa voi olla olennaisempi kysymys kuin alusta, millä pankki toimii.

Huijaukset taas kävelee monesti sisään juuri mobiilin kautta. "Se on Malagan ensiavusta moro. Poikanne on täällä aika heikossa hapessa. Maksa heti 3000€ tilille xxxyyyzzz, niin teemme elämänpelastavat toimet. Nyt ei kannata viivytellä" Mobiililla maksun saa lähtemään, viivyttelemättä. Verkkopankin kanssa on enemmän säätämistä. Ehtiikö maksu ajoissa?:speechless:

Helppo vaivattomuus tarkoittaa myös sitä, että huijaukset menevät helposti läpi. Kun maksaminen on pakosti vähän kankeaa, on ainakin enemmän aikaa miettiä onko maksu tolkullinen.

Alustasta riippumatta huijauksissa on ikävänä piirteenä se, että pankki pesee todennäköisesti kätensä asiasta. Se toteaa, että olet itse hyväksynyt maksun, joten se on voi-voi.
Tässä appilla on mun mielestä ihan selviä etuja. Esim. kalastelutilanteessa hyökkääjän on helppo tehdä verkkosivusta aidon näköinen kopio. Pankin appia ei kuitenkaan korvata samalla tavalla yhdellä huijaussivulla, vaan käyttäjä näkee edelleen pankin omassa sovelluksessa mitä on hyväksymässä. Toki mobiilikäyttäjääkin voidaan huijata, mutta hyökkääjän on vaikeampi päästä käyttäjän ja pankin väliin kuin selainympäristössä.
Toisaalta mobiilissa on hyvin vaikeaa tehdä mitään tarkistuksia samassa laajuudessa kuin työpöydällä. Ylipäänsä pieni kosketusnäyttö on onneton käyttöliittymä monitoriin, näppikseen ja hiireen verrattuna.

Sovellus sitä, sovellus tätä. Mobiilissa toimii myös verkkopankki, joten mobiilipankkin ohella käyttäjä altistuu samoille riskeille kuin työpöydällä.
Jos suurin riski on nykyään kalastelu, selainmanipulaatio tai käyttäjän harhauttaminen, niin juuri niissä tilanteissa pankin oma sovellus antaa hyökkääjälle vähemmän liikkumavaraa kuin selain.
Jos käyttäjä on päättänyt, että joku maksu pitää tehdä, on samantekevää ollaanko mobiilissa vai työpöydällä. Silloin parhaan suojan antaa alusta, joka pakottaa käyttäjän edes vähän miettimään, mitä oikein on maksamassa.

Nyt tuntuu keskustelussa olevan sellainen virhekuvitelma, että mobiilipankissa olisi aina vahvistus mukana sisäänrakennettuna ja tällä tavoin erillinen laite antaisi jotain lisäturvaa. Tämä riippuu täysin pankista ja ei ole yleistettävissä. S-pankkilla ja OP’lla näin onkin, mutta esimerkiksi Nordealla on erillinen mobiilipankki ja ID sovellus. Ja tätä ID-sovellusta ei ole pakko asentaa samalle laitteelle mobiilipankin kanssa. Eli foliohattu voi asentaa ID sovelluksen vaikka tabletille eikä lainkaan puhelimelle.
Tässä on kyllä hyvänä pointtina se, että ei voi puhua "mobiilipankin turvallisuudesta" yhtenä monoliittina. Eri toteutuksilla voi olla aivan olennaisia eroja.

Tarvitaanko Nordean mobiilipankin käyttöön ID-sovellusta ollenkaan vai voiko käyttää nykyistä ID-laitetta? Ehkä vielä olennaisempaa on, että voiko muut kirjautumistavat estää luotettavasti. Ei ole niinkään keskeistä, että voi kirjautua tavalla x vaan se, että muun kirjautumisen voi luotettavasti estää.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
309 151
Viestejä
5 244 568
Jäsenet
83 429
Uusin jäsen
heksutin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom