Aina on joku taho, joka mielensä pahoittaa. Sille ei voi mitään. Kuitenkin näkisin, että ministerin suusta olisi voinut olettaa tulevan sellainen järkevä ja todellisuuspohjainen harkittu heitto, jossa mielensäpahoittajinta olisivat olleet ne minimipalkkaa saavat sen sijaan, että mieli pahoitetaan enemmän talousoppineiden puolella. Demarit toki yrittävät kalastella vasemmiston puolelta kannattajia lisää, kun Kokoomus repii kannattajia jo keskeltäkin.
Jos kysymys on se mikä mielikuva siitä jäi linkatusta uutisessa, niin kysymys oli pääministerille ja pääministeri siihen vastasi.
Talous ankkoja tullut aiemminkin, ehkä siihen linjaan sopii, tai sitten vain näyttää Rinteelle miten pelataan isosti, ei vappu satanen, ei vapputonni, vaan kunnon tupla - tripla tonni.hs sanoi:
Tätä samaa mietin. Että just stupid or trolling
Kyllä voi ja pitää vastata paremmin. Edes joku poliitikon ympäripyöreä vastaus: "olisi mukava jos kaikki saisivat kymmenen hyvää ja seitsemän kaunista tyylisesti, mutta valitettavasti yhteiskunta ei pyöri tällä tavalla ja pyrimme tekemään parhaamme jotta työsta ansaitulla palkalla elää ihmisarvoista elämää suomessa..."
Myös vaimon vuosiansiot ilmoitetaan useamman kerran vuodessa.
Tämäpä tämä. Tuollaiset numeroheitot on ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos nyt taikaiskusta Kalle-Kaarina Kassahenkilö saisi parin tonnin sijaan kolme, ei se vastaisi ostovoimaltaan samaa kuin kolme tonnia nyt ja sitten ennen pitkään Irina-Iiro Insinööri saisi kuuden sijaan yhdeksän.
Oot insinöörinä julkisella sektorilla, onko toi työ siis omaan inssi koulutukseen liittyvä? mikä semmonen inssi linja on mistä valmistuu vaan johonki specifistiseen julkisen sektorin työhon?
Ei ole suoranaisesti omaan koulutusalaani kuuluva työ. 20 vuoden jälkeen sillä koulutusalalla vaan ei ole enää mitään merkitystä työelämässä, vain työkokemus ratkaisee. Omassa tehtävässäni ei vain ole kertynyt sellaista osaamista, jolla olisi kysyntää yksityisellä sektorilla.
Meinaatko ettei olisi ollenkaan kysyntää vai ei sellaista kysyntää, että siitä saisi haluasi palkan ? Oletko koska viimeksi käynyt haastattelussa ? Itse päädyin 1,5v sitten hakemaan paikkaa, josta oli varma että "liian isot saappaat, ei sopivaa koulutusta eikä kokemusta" ja niin vain pääsin sisään että heilahti ja palkka noussut 1,3ke/kk verran aiempaan pestiin nähden.
Merkittävä osa pätevistä insinööreistä kilpailee ihan kansainvälisesti, eli jos Irina-Iiro ei osaa ruotsia (julkiset) niin hän kilpailee kansainvälisesti, jos asiakkaat ei ole valmiita maksamaan, niin Irina-Iiro tekee halvemmalla, tai muuttaa työnperässä.
Hieno kuulla tällaisia tarinoita. Oma pessimismini perustuu vain omiin luuloihini, joten voisi olla aika aktivoitua hakemusten suhteen. Joitain hakemuksia vuosien aikana tullut tehtyä mutta haastatteluihin ei ole tie auennut.
24v inssihommia takana valtiolla ja valtion oy:ssä. Palkka 4330 seniorina ja projektipäällikkönä. Joskus miettinyt yamk-tutkintoa, mutta ainut hyöty olisi muodollinen pätevyys tiettyihin valtion hommiin. Nääh, en taida jaksaa. Hyvinä puolina 9-10 viikkoa vuosilomaa, hyvä työporukka, suuri "vapaus" töiden suhteen ja mielenkiintoiset hommat. Jos yhtälöön kuuluisi vielä edullinen asuminen jossain muualla kuin täällä ison kirkon liepeillä, niin yhtälö olis jopa verraten hyvä.
Tuohan kannattaa jo pelkästään sen takia, että saa täysiveroisen opiskelijakortin useammaksi vuodeksi voimaan.
Itse tartuin tuohon 2500 € / kk, jota disfear pohti omassa viestissään. Ajattelisin, että se ei ole mikään tähtitieteellinen summa, kun suurimmalla osalla matalapalkka-aloistakin palkka jo kakkosella alkaa tai on ainakin melko liki.
Jonkun pitäisi varmaan mennä Sveitsiin kertomaan, että ovat idiootteja ja kujalla. Ehkä sitten pärjäisivät vähän paremmin jatkossa. Kantonista riippuen minimipalkat siellä ovat 19 - 23 € / h. Vittu sentään.
Odottaisin taikaseinän voivan melko paksusti, koska korkeampi palkka korottaa verotuloja ja vähentää suoria tulonsiirtoja. Toki julkinen sektori on suuri työllistäjä matalapalkka-aloilla, joten palkkakustannukset siellä kyllä nousisivat myös.
Unohditko kertoa että sveitsissä kaikki on myös ihan helvetisti kalliimpaa? Tuo on paska palkka siellä. Samalla tavalla käy täälläkin jos lailla säädetään joku minimiliksa. Hinnat nousee äkisti ja sitten se kolme tonnia onkin taas huono palkka
Yleinen virhekäsitys. Sveitsissä on "helvetisti kalliimpaa" lähinnä kaupan ruoka (ravintolassa voi syödä jopa jotakuinkin helsingin hinnoilla pl. halvimmat pikaruokalat), asunnot ja yksityisissä palveluissa tietenkin on "Sveitsi-lisää", koska palkat ovat kovat. SER on jopa halvempaa kuin Suomessa ja monia julkisia palveluita subventoidaan niin paljon, että esimerkiksi uimahallit voivat olla reilusti Suomea halvempia. Halvat autot ovat hieman kalliimpia, mutta kalliit autot paljon halvempia Ja tietenkin bensa ja alkoholi on Suomea halvempia.Unohditko kertoa että sveitsissä kaikki on myös ihan helvetisti kalliimpaa? Tuo on paska palkka siellä. Samalla tavalla käy täälläkin jos lailla säädetään joku minimiliksa. Hinnat nousee äkisti ja sitten se kolme tonnia onkin taas huono palkka
Sanna ajatus, ja julkinen rahoitetaan velalla.
Itse tein niin että vaihdan vuoden alusta yksityiseltä puolelta kuntasektorille. Olen kiinteistöalalla, niin hyppään konsulttipuolelta rakennuttajaksi. Vaihtoehtoina olisi ollut vaihtaa jollekin kilpailijalle ja siinä kohtaa olisi +500EUR/kk saanut helposti lisää, ehkä vähän enemmänkin. Nyt kun vaihdan kuntapuolelle, niin joutui antamaan alennusta 200EUR/kk (4 500 --> 4 300 EUR/kk, eli verojen jälkeen mitätön ero), mutta tuo kompensoituu hyvin lyhyemmällä viikkotyöajalla (36h 15 min vs 37,5h) ja pidemmillä lomilla. Suoranainen tuloksentekovastuu päättyy myös, mikä vähentää stressiä. Kaikki tekemäni työ on teknisellä alalla ja jos saan kaiken työkokemuksen hyväksyttyä, niin kokemusvuosia tulee itselleni noin 13, eli jos tulee viihdyttyä, niin parin vuoden päästä saa täydet lomat.
Insinöörien ostamat kodinhoitopalvelut eivät vastoin yleistä käsitystä elätä kovinkaan isoa osaa meidän työikäisistä.
Insinöörinkin lapaseen jäävä osa nousisi, koska yhä useampi työssäkäyvä olisi nettomaksaja.
Saattaisi olla, että ne hinnatkaan ei niin paljon nousisi, koska meille jäisi vielä tulonsiirtojen varassa elävää väkeä, joita on kuitenkin aika paljon. Lisäksi se aiemmin mainittu argumentti, että henkilöstökulujen osuus tuotteiden hinnasta ei ole yleensä 100%. Nyt ei ole puhe kuitenkaan tessien triplaamisesta tms., vaan ehkä n. 20 % korotuksesta matalapalkka-aloille.Samalla tavalla käy täälläkin jos lailla säädetään joku minimiliksa. Hinnat nousee äkisti ja sitten se kolme tonnia onkin taas huono palkka
Entä, jos sun tarvii tehdä töitä 70 vuotiaaksi asti(eläkeikä voi olla ton tulevaisuudessa) ja se toinen joka sykki enempi aikaisemmin lopettaa työhommat 55 vuotiaana? Voi sykkiä hetken kovempaa ja tulevaisuudessa pääsee vähemmällä tai sitten grindaa kevyemmin ja pidempään. Toki voi myös raha valua sormien läpi ja ei jää mitään käteen. Korkoa korolle on kova juttu.Esimerkiksi @Honzo n 50kilon vuosibonus vastaa karkeesti mun kahden vuoden bruttopalkkaa.
Mä voisin varmaan saada enemmänkin rahanpaskaa jos mua kiinnostais panostaa asiaan. Mä oon mieluummin pienemmällä palkalla enemmän vapaalla, kuin isommalla enemmän töissä.
Ei itsellä ainakaan mitään kiimaa ole tämän suhteen. Mielenkiintoista keskustelua kuitenkin ja en ole täysin vakuuttunut esitetyistä haitoista. Varmaksihan tuota ei taida tietää kuin kokeilemalla, mutta antaa viisaampien arvioida onko se hyvä idea.
Tottakai tukiaiset nousisivat tällaisen tempun myötä, esimerkiksi asumistuki pompsastaa riprap. Ite veikkaan, että Sannan perimmäinen ajatus on kaventaa palkkaeroja entisestään, niinkun eivät olisi jo maailman kapeimpia jo. Oikeasti yhteiskunta toimisi paremmin kun antaisi palkkaerojen kasvaa nykyisestä, vähintäänkin netto-osuuden. Nykyinen ei ruoki millään tavalla tekemään enemmän.
Toki keskustelu on aina hyvästä. Pääasiassa kuitenkin inflaatio olisi valtava. Jos kassamyyjän peruspalkka nousisi kolmeen tonniin, tämä näkyisi joko ruuan hinnan nousussa tai itsepalvelukassojen lisääntymisessä ja työpaikkojen vähentymisessä. Todennäköisesti tapahtuisi molemmat. Eli hinnat nousisi ja meillä olisi enemmän työttömiä. Sama pätee muihinkin pienipalkkaisiin palveluammatteihin. Palkan nousu näkyy palvelun tai tuotteen hintapaineena lähes viiveettä. Kun palvelut ja tuotteet kallistuvat, ostovoima heikkenee. Molemmissa, sekä yrityksissä että kuluttajissa. Meille tulee työttömiä enemmän, kun yritykset sopeutuvat muuttuvaan tilanteeseen joko vähentämällä tai siirtämälllä jopa toimintojaan pois Suomesta. Työttömät saavat sosiaalietuuksia, jotka eivät kuitenkaan nykyisellään takaa korkeiden hintojen takia riittävää elintasoa. Valtio joutuu tekemään reiluja inflaatiokorotuksia tukiin eli valtion menot kasvavat entisestään sen kasvaneen työttömyyden lisäksi. Tämä katetaan sekä palkansaajien verojen kiristyksillä, että lainanotolla. Meillä on yhteisvaluutta Euroopassa, ja euromääräiset lainasummat ovat maan sisäisestä inflaatiosta johtuen aivan tolkuttomat. Lainanhoitomenot paisuvat käsiin ja kierre on valmis. Veroja kiristetään entisestään ja viimeisetkin työlliset menettävät ostovoimansa.
Päivittäiskaupan kulurakenteessa henkilöstömenojen osuus on n. 10 % ja myyjän bruttopalkka n. 2000 €. Jos palkkaa nostettaisiin 25 %, niin henkilöstömenojen osuus nousisi n. 12,5 %:iin. Myynnin kasvattaminen 2,5 %:lla tarkoittaisi jotakuinkin 2,5 % hinnan korotusta. Toki sekin tässä tilanteessa on aika paljon, kun muutenkin nyt hinnat nousseet aika paljon. Myyjien määrä lienee jo nykyiselläänkin optimoitu tuloksenteon mukaan, tuskin siellä paljon ylimääräisiä hengailijoita pyörii.
Tämä on kyllä ihan konkreettinen huolenaihe.
1500 € kk-ansiolla veroa menisi omien speksien mukaan ilman vähennyksiä 4 %, veroa tulisi maksaa 680 €. Olisi aika laiha lohtu saada tuo verottomana, vaikutus tuloihin olisi 56 € / kk. Äkisti ajatellen kovin moni ei nousisi pois tuolta tukien piiristä.
Kk-palkka Vero-% Veron määrä vuodessa
2000 € / kk 10 % 2490 € / a
2500 € / kk 14,5 % 4400 € / a
3000 € / kk 18 % 6650 € / a
3500 € / kk 21 % 9090 € / a
4000 € / kk 23,5 % 11530 € / a
Jos vähän interpoloidaan pidemmälle, niin mitenhän nämä edelleen kaventuvat tuloerot tekisivät pitkässä juoksussa ihmisten motivaatiolle ja maan kilpailukyvylle? Miksi maleksia pitkään kouluissa ja stressata päivät pitkät tulosvastuita, tai että menikö pyöristykset sittenkään nappiin ja kantaako se silta, kun vaihtoehtona on siivota vessoja renolla tahdilla ja myssytellä pitkillä lounailla, ostovoiman pysyessä about samana kiitos verotuksen kulmakertoimen? Suomen seuraava Nokia on kalliit matalapalkkatyöt?
Aiemminkin vastasin toiselle käyttäjälle, että ei oo mun haaveissa aikaiset eläköitymiset tai rahojen maksimointi.
Omien kokemusten perusteella (6 kk asuin Sveitsissä) ruoka oli tosi kallista, mutta osaltaan siksi, kun hyvin suuri osa esim. lihasta oli sveitsissä tuotettua. Maajussit tienasivat hyvin, niin toki lihakin oli sitten kallista. Bonuksena myös se, että raha pysyi maassa, eikä valunut muualle.
Tämähän on vähän yksilöstä kiinni. Toisen stressinsietokyky onkin hyvä, työt sujuu hyvin ja on varsin lupsakkaa miettiä ottaako toimiston kahviautomaatista lattea vai espressoa vrt. painaa perse ruvella rätin kanssa pitkin ostarin paskahuuseja ja kerätä hepatiittisiä neuloja minuuttiaikataulutuksella.
Sori huono ulosanti, esimerkeille yritin avata ajatus, siinä epäonnistuin. Toki kotisiivous ei ole iso prosentti kaikesta työstä.
Vapailla markkinoilla toki kilpailu toimii, toiminta tehostuu. Jos työn hinta nousee, niin työnosuutta voidaan vähentää, osaa voidaan teettää siellä missä edullisempaa.
Meilläkään ei sellaisia tunnettu. Sitten kun joku uskalsi ottaa puheeksi niin osa sai takautuvasti palvelusvuosilisiä melkein 20v ajalta..
Luulisi 150 henkilön firmassa jonkun lukevan tessiä, saati sitten 400 henkilön yrityksessä joka tästä muodostui.
LVI-insinöörinä riippuu paljolti missä työskentelet. Suurinosa taitaa työskennellä insinööritoimistoissa suunnittelija, niin palkka on luokkaa 3000-3500€. Työmaalla työnjohdossa tienataan sitten taas erilailla.
2022 - ~87k€ palkka korjaantui vuoden aikana kivasti joka näkynee ensi vuoden tuloissa. Maltillisesti ylitöitä ~100h koko vuonna.
Ei kovin montaa vuotta (noin 5) kokemusta tarvitse ja olla kuin kykenevä itsenäiseen työskentelyyn, niin kyllä ainakin oman kokemuksen mukaan isoissakin toimistoissa mennään ihan suunnittelijan tittelilläkin jo vähintään tuohon 3,5 ke pääkaupunkiseudulla. Sitten kun alkaa kokemusta olla vielä muutama vuosi enemmän ja riittää natsat toimia myös rakennusvalvontaan päin vastuullisena ja enemmän myös vastata projekteista ehkä muutenkin niin mennään kyllä helposti yli 4ke. Pienemmissä firmoissa tuohon vielä sitten lisää ja saatavilla ainakin se noin 4,5 ke, jos itsensä osaa kilpailuttaa.
Itse en ole urakkahommissa, mutta luulisi että 10v oikea työkokemus monipuolisesti kentällä olisi avuksi suunnittelu / valvontahommissa kun tietää miten ne hommat oikeasti voi ja pitää tehdä. Moni suoraan koulun penkiltä valmistunut insinööri ei välttämättä tiedä mitään miten hommat on edes mahdollista tehdä. Nytkin yhdellä työmaalla yläkerran kylppärin lattialämmitykset vedetään alakautta, ilman ilmauksia tai piiskoja.
En tiedä ketään jotka "muutamassa vuodessa" koulunpenkiltä voisivat toimiva mitenkään tehokkaasti vastaavana kohteissa. Eikä siinä edes lainmukaiset vaatimukset kokemuksesta täyty. Mutta tuosta olen samaa mieltä, jos ei ole vastaava, palkka alle 4 tonnia, jos on, yli. Fiksu kaveri ja vastaava niin palkka alkaa vitosella.
Kyllä se ainakin mua motivoi ja tiedän yhden toisenkin.
No eihän se mikään vertailukelpoinen palkka ole. Tuskin sen firmaan muut putkarit samaa tienasi..
Tuohon kun vielä yhdistät palkan kasvun myötä pienenevät asumistuet, kasvava hinta lasten päivähoidolle.... Rankaistaan aika surutta etenemisestä urapolulla. Isommilla tuloilla tuet tietty tippuu pois ja päivähoito menee nopeasti maksimiin, mutta progressiota kasvaa palkassa. Mukavaahan se on, kun jostain tonnin palkankorotuksesta jää pahimmassa tapauksessa vain 400 omaan käteen, paremmassakin tapauksessa verokarhu ryöstää puolet.
Keskiluokka on se joka kärsii eniten ja joka maksaa Suomen menot. Työläinen saa sentään vähennyksiä mutta eläkkeestä se vasta otetaankin veroja.
/img-s3.ilcdn.fi/b5636106842a1b64eeb4982ff20ecc8b2031a0be3edf875d7338e8fc53389aee.png)
www.iltalehti.fi
