Kyllä täällä umpikortteleita rakennetaan vieläkin.Tosin jos olisit asunut kaupungissa ja nähnyt parit ullakko/kellaripalot niin ymmärtäisit että miksi niitä ei haluta rakentaa.Tulipalo leviää noissa umpikortteleissa ihan hiton nopeasti ja leviää vielä siihen viereiseenkin umpikortteliin helposti ja noiden sammutus on ihan vitun vaikeaa.
Eiks rakentajalla ole vielä 7 vuoden takuu rakentamastaan. Vai kuinka pitkä ? Totta kai YIT, Skanska etc. eivät halua mennä keskusteluihin, mutta hallituksella on tässä sitkeä vastuun osoittamisen paikka - vuosia siis voi joutua vääntämään.
Niinhän minä sanoinkin, että kaikki on mitoitettava pyörätuoleja varten. Jos en täysin väärässä ole, niin esimerkiksi ruotsissa luku taitaa olla 30% asunnoista pyörätuolimitoituksella. Miksi minun pitäisi maksaa jonkun toisen liikkumisen helppoudesta? Ja toisekseen markkinatalous kyllä pitäisi huolen siitä, että pyörätuolillakin pääsisi. Jos pistää rahaa tiskiin, niin saa kyllä vaikka henkilökohtaisen kantajan kuskaamaan paikasta toiseen.
Eipä ne tänne minun kämppään ole tulossa. Mikäs siinä, jos pääovi on vähän leveämpi, mutta perustele, millä perusteella pitäisi 100% asunnoista olla pyörätuolimitoitettuja.
+ Ei tartte heti muuttaa pois jos joutuu siihen tuoliin vaan oma kämppä tosiaan on valmiiksi conffattu sitä varten.
Kyllä, mutta joku järki pitäisi olla näissäkin. Varmaan alle promille ihmisistä joskus joutuu pyörätuoliin, mutta silti kaikki asunnot tehdään niin että pyörätuolilla mahtuu kaikkialle. Tuo kuitenkin nostaa kustannuksia aika paljon ja kaikki joutuu maksamaan kovaa hintaa asunnoista siksi.
Meillä oli ennen omakotitalossa "tasakatto", tai oikeammin piiloharja. Täytyy myöntää, että kunnossapito, rännienputsaus, lumet jne. olivat naurettavan helppoja hoidella, kun katolla pystyi käppäilemaan rauhassa. Lumikolankin sinne sai ottaa mukaan ja tuuppia suurimmat lumet pois. Mulla ei oikeastaan ole tasakatosta muuta pahaa sanottavaa, kuin ulkonäkö ja räystäiden osittainen puute. Katto muuttui laajennuksessa pulpettikatoksi muista syistä.Kyllä tasakatto on paljon järkevämpi kerrostalossa. Harjakaton ongelmana on lisäksi lumi ja jää, jota pitää käydä harjakatolta pudottelemassa, jos sitä sinne liikaa kertyy. Jääpuikkojen pudottelu tasaisin välein on myös jokatalvinen ongelma.
Ihmeellisen katon ovat taloosi tehneet, jos siellä pitää jossain ryömiä, että näkee bitumin kunnon
Tuolla tavoin jokikisestä asunnosta pitäisi tehdä näkövammaisia huomioonottava, koska jokainen meistä voi sokeutua joskus. Ja jokaiselle parkkiruudulle pitää tehdä pyörätuolivaraus niitä autoja varten, joissa se pyörätuoli tulee siitä katon päällä olevasta laatikosta.
Näkyy se koska nykyään ei ole mitään järkeviä pieniä yksiöitä koska kylpyhuone vie väkisin jo niin monta neliötä että pienimmätkin yksiöt on joku 30 neliötä ja siis todella kalliita.
Hyvä esimerkki järjettömyydestä: kaksikerroksiset (pari)talot mitä tässä lähistöllä on niin sauna yläkerrassa jossa on lain mukaan pakko olla pyörätuolimitoitus. Asunnossa on kuitenkin ahtaat portaat -> ei mahdollisuutta mennä pyörätuolilla sinne yläkerran saunaan
Tällä ei ole mitään tekemistä liikuntarajoitteisten oltavien kanssa.
Neliöhinta on sen 3000-5000e, ja pesuhuonetilat maksavat varmaan tuplasti muihin neliöihin nähden. Kyllä se todellakin näkyy.
Terveen järjen käyttö on keissi liikuntarajoitteisia vastaan? Voi elämän kevät.Selkeästi tuntuisi eräillä olevan joku keissi liikuntarajoitteisia vastaan.
Miksi niitä pitäisi remppailla? Yleensä on tapana muuttaa sellaiseen asuntoon mille on missäkin elämäntilanteessa tarvetta. Et sä nyt jukolauta rakenna pelkkiä 7 huoneen asuntojakaan, kun jos sattuu vaikka pari ylimäärästä mukulaa tulemaan?
Tuossa rakentamisessa on se pointti, että olemassaolevassa rakennuskannassa on paljon pieniä vessoja, ja väestö ikääntyy. Vaikka kaikkiin uusiin asuntoihin tehdään isot vessat, kestää vuosikymmeniä, ennen kuin niiden osuus rakennuskannasta on suuri. On toivottavaa, että vanhukset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Asuntoja ei tehdä pelkästään sitä ensimmäistä asukasta varten, ei varsinkaan kerrostaloasuntoja.
Eli tuo boldattu on syy, miksi puolustat pyörätuolimitoituspakkoa koko Suomen kansalle?
Miten vitussa muka ei missään asunnossa pystyisi liikkumaan, jos 30% tehtäisiin pyörätuolimitoilla? Miten voi olla noin tyhmä, jos ei tajua, että esim. 30% ei ole sama, kuin 0%.
Mistä sä oikein luulet, että se asunnon hinta muodostuu, jos rakennuskustannuksilla ja tilankäytöllä ei ole mitään merkitystä?
Riippuu paljon muodosta mihin se on tungettu. Yleensä ne kääntöympyrät on merkattu piirustuksiin. Pari neliötä märkätilaa voi maksaa loppulaskussa 10ke. Kyllä se pienessä asunnossa on ihan merkittävä kustannus siinä missä muutkin normit jotka nostavat hinnat tavallisen palkansaajan maksukyvyn ylärajoille.
Miten (vesieristetyn) tilan kasvattaminen ei voi tuottaa lisäkuluja? Taivaastako ne laatat ja eristeet tupsahtaa? Kyllä jokainen neliö maksaa, sellaista suunnittelijaa ei olekaan joka ilmaisia neliöitä piirtää.
Kyllä mä olen mahtunut hyvin tuollaiseen 40-50-luvulla tehtyynkin vessaan paskalle, ja on sinne ihan tarpeeksi suihkullekin tilaa jäänyt. Jostain syystä se oikein suunnittelu ei usein onnistu. Neljän neliön paikkeilla olevia normit täyttäviä pesuhuoneita olen kyllä nähnyt, sen pienemmäksi ei taida päästä, ja tuo onnistuu vain kun muoto on ihan optimi.
Näkee, ettet tiedä (taaskaan) asiasta, josta huutelet, tarpeeksi. Perehdyppä uudestaan tuohon vaatimusasiaan.
Neliöhinta pkseudulla on uusissa rakennuksissa luokkaa 4-10ke/m2, oletetaan vaikka että näistä invamääräyksistä tulee 10% hukkatilaa ylisuurien tilojen ja käytävien muodossa asunnossa. Hintaa tulee siis 70m2 kolmiossa 28-70ke. Joten vastaus kysymykseesi, ei. Minua ei kiinnosta maksaa useaa vuotta pelkästään hukkaneliöistä pankille. Jos halutaan varmistaa että liikuntaesteisille on asuntoja tulevaisuudessakin tarjolla, voisi rakentaa maatasokerroksen asunnot invamääräykset huomioiden.
Piti ehdottaa juuri tätä. Mitä helvetin järkeä on asua pyörätuolin kanssa jossain 5. kerroksessa? Esim. tulipalon sattuessa aika orpo olo siellä ylhäällä kun hissiä ei saisi tulipalon aikana edes käyttää. (Tokihan nyt joku besserwisseri sanoo ettei asunnosta saisi lähteä pois lainkaan) Mutta jos itse olisin ulko-oven lähettyvillä niin totta vitussa suhahtaisin pihalle
Nämä maat voisi yhdistää yhdeksi Hölmölän Kalifaatiksi.
Neliöhinnasta suurin osa menee välistävetäjille. Siellä on melkoista hintaa tontilla vaikka tilaa maassa on. Melkoiset verot, melkoiset kartellit ja suojatullit. Voisi ihan hyvin rakentaa tonnilla neliö ja parempaa tasoa kuin nykyisin. Riittävä tila veskissä ei haittaa mitään eikä todellisuudessa nosta hintaa. Kellä ei pyörätuolia, voi saman tilan käyttää vaikka varastoimiseen. En kuitenkaan ole sitä mieltä että sitä tilaa pitäisi olla, vaan sitä mieltä että tulisi olla kuntien toimesta tarjolla riittämiin asuntoja heille keillä pyörätuoli on.
No, sieltähän se tulee. Noihin vessoihin ja vähän muihinkin tiloihin on piirrettävä ns. pyörätuolin pyörähdysympyröitä. <sarkasmia>Pitäähän se rollaattorikansanosankin päästä tekemään vähän piruetteja. Ei se paljoa maksa, muutaman satasen. Aatteleppa ite jos olisit rullastoolissa niin olisit vähän onnellinen noista</sarkasmia>
Ehkä on parempi, että pysyttelet niissä hommissa, jotka osaat.
Mutta minkä ihmeen takia jokainen paskahuussi pitää olla muutettavissa invahuussiksi?
Jos vielä sen verran kehtaa lisää mennä otsikon aiheen ohitse, että väittää asuntojen hintojen ja asuntojen rakennuskustannuksien melkein toisistaan riippumattomia. Erotusta kutsutaan voitoksi. Hintataso määräytyy siitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos kukaan ei arvosta tuota lisätilaa, niin se ei silloin myös nosta hintaa, vaikka se pakottaakin rakentamaan kalliimmalla.
Ja, sitten äärimmäinen aiheen ohitus. Siis, tuossa on markkinaehtoisesti suunniteltu minimikokoa suuremmat kylpyhuoneet, koska ne menevät paremmin kaupaksi. Ohessa on kuva 31,5 neliömetrin uudesta 2017 valmistuvasta yksiöstä, invaympyröillä. Kylpyhuoneen mitat ovat noin 150 cm × 210 cm, joten sinne mahtuu selvästi parkkiin vaikka kokonainen lentoasema. Mitä tuo tekee, noin 3,2 neliömetriä.No, sieltähän se tulee. Noihin vessoihin ja vähän muihinkin tiloihin on piirrettävä ns. pyörätuolin pyörähdysympyröitä. <sarkasmia>Pitäähän se rollaattorikansanosankin päästä tekemään vähän piruetteja. Ei se paljoa maksa, muutaman satasen. Aatteleppa ite jos olisit rullastoolissa niin olisit vähän onnellinen noista</sarkasmia>
Ylläolevan keskustelijan mielestä tuota tilaa kylppärin keskellä "voi käyttää varastointiin". Mitenköhän sekin muka onnistuu?
Ohessa kuva nykypäivän kerrostalosuunnittlelusta. "Pyörätuolipiruettiympyrä" on toi katkoviivalla vetaistu kylppäreissä, eteisessä ym.
Aika heikko, no tartun kuitenkin. Et ole vieläkään tarjonnut hyvää selitystä että miksi niitä pitää olla vähintään yksi/asunto? Tai siis oikeammin, miksi jokaisen asunnon tulee olla (potentiaalisesti) invakelpoinen?
No täten ehdotan että aiheen otsikko voitaisiin vaihtaa seuraavanlaiseksi: Nykyajan uudisrakentaminen, keskustelua laadusta&säädöksistä yms.
Ymmärsin että @turboahdin tarjosi "syyksi" sitä että ei se maksa hänen mielestään kovin paljoa extraa..
Minä varastoimassa keskellä kylpyhuonetta
Sinä et taida kuulua näihin talousihmisiin?
Näin. Käsittämättömän hulvatonta, miten ns. "paremmat ihmiset" kaikessa humaaniudessaan kusevat niiden ihmisten muroihin, joiden asiaa muka ajavat. Mutta niinhän se yleensä on, että kaikkein kovimpaan ääneen muiden asioita ajavat yleensä tekevät vain haittaa.
Sinä itse se lähinnä olet aiheen äärimmäinen ohitus.Jos vielä sen verran kehtaa lisää mennä otsikon aiheen ohitse, että väittää asuntojen hintojen ja asuntojen rakennuskustannuksien melkein toisistaan riippumattomia. Erotusta kutsutaan voitoksi. Hintataso määräytyy siitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos kukaan ei arvosta tuota lisätilaa, niin se ei silloin myös nosta hintaa, vaikka se pakottaakin rakentamaan kalliimmalla.
Talousihminen väittäisi, että ihmiset eivät maksa tiettyjä neliöhintoja, vaan maksavat siitä kokonaisuudesta. Tehottomat neliöt eivät nosta hintaa yhtä paljon kuin tehokkaammat.
Ja, sitten äärimmäinen aiheen ohitus. Siis, tuossa on markkinaehtoisesti suunniteltu minimikokoa suuremmat kylpyhuoneet, koska ne menevät paremmin kaupaksi. Ohessa on kuva 31,5 neliömetrin uudesta 2017 valmistuvasta yksiöstä, invaympyröillä. Kylpyhuoneen mitat ovat noin 150 cm × 210 cm, joten sinne mahtuu selvästi parkkiin vaikka kokonainen lentoasema. Mitä tuo tekee, noin 3,2 neliömetriä.
Kuinka paljon pienempi pitäisi olla?
PS. Tämä jälkimmäinen liittyy melkein otsikon aiheeseen, koska kuten kuvasta nähdään, nykysuunnittelu on syvältä. Asunnoista voisi tehdä järkeviä, mutta kun ei. Anteeksi aiheen ohitus.
Otsikko on mikä on, lähinnä yritin rivien välistä sanoa, että sitä voisi ehkä hieman muuttaa. Hyvää settiähän täällä on, mutta ei otsikon aiheesta.
Yksi syy on se, että usein sitä kylppäriä ei saa asuntoon sijoitettua järkevälle paikalle optimimuodossa kun asunnolle on varattu kuitenkin joku paikka talosta joka määrittää ikkunat, ovet yms. Toki voisi kysyä miksi moiseen tilanteeseen päädytään, mutta yksi syy taitaa olla, että rakennuksen ja asunnot saattavat piirtää aivan eri tahot.
Meillä tämä asia ratkaistiin ok-talossa lisäämällä rakennusvaiheessa viemärivaraus pesuhuoneen ammeen alle. Jos tarvetta laajemman ympyrän paskapytylle joskus ilmenee niin amme lentää pihalle. Hintaa kertyi muutama satanen eikä vessoihin tarvinnut hukata ylimääräisiä neliöitä.
Oma huussi on vajaa 130x130 ja olisi varaa pienentää, paljon pienemmälläkin pärjäis. Jos olis invaympyröiden mukainen niin aika helvetisti menis kämpästä hyödyllisiä neliöitä. Jos ne lavuaarit ja muut puretaan että mahtuu paskalla käymään niin missä kädet sitten pestään?
Ei normaalit ihmiset mieti tollasia asioita (pl. jos lähiperheessä on joku tai ystävä yms.) Jos sulla on oikeasti jotain pelkotiloja oman itsesi tai lähipiirin joutumisesta pyörätuoliin niin terapiaan mars. Vaikka rakennusvaiheessa olis otettu se huomioon niin ihmiset yleensä kalustavat asuntonsa miettimättä mitään invaympyröitä. tulkit tarpeen mukaan vs. kaikkien nimellinen osaaminen (siis virastoissa yms.)
Muutamia remppoja tehneenä näin erään osuuskaupan piirustukset ja kauppatalon joita tehtiin samalla muotilla 50 luvulla. Pystytolpatkin seinässä joka toinen 6x4 ja sama ylimitotus läpi talon. Tervapahvia,tuplalaudotukset ulkona vino+vaaka. Kattotuolit todella järeitä. Vanhaa 50 luvun kauppaa etsisin jos alueelta löytyisi.Noissa ei todellakaan ole säästetty tarvikkeissa kun rahaa rakennuttajalla oli.
