Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[edup]

Mutullako te valitsette niitä osakkeita?

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä (6-8%), joskus saanut jopa kympin lappuja.

Nyt jos vaikka se 30te laitetaan tommosiin osakkeisiin, niin kyllä se siellä sitä osinkoa tahkoaa silti vaikka markkinat dippaisi (jos siis firmoilla ei ala yhtäkkiä menemään tosi huonosti).

Mutta antaa olla, olen yrittänyt selittää tämän asian nyt monta kertaa ja @tuoppi´ on koittanut myös takoa järkeä päähän. Jos ei mene jakeluun, niin makuuttakaa rahat tilillä ja odotelkaa sitä dippiä.

Ja itse ostan vain yhtiöitä jotka pelkästään kasvaa. Koska historiallinen kasvu on tae tulevasta, samoin kuin historiallinen osinko on tae tulevista osingoista. Eli ihan yhtä vahvalla pohjalla mennään.

 

[keijo-pc]

Mutullako te valitsette niitä osakkeita?

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä (6-8%), joskus saanut jopa kympin lappuja.

Nyt jos vaikka se 30te laitetaan tommosiin osakkeisiin, niin kyllä se siellä sitä osinkoa tahkoaa silti vaikka markkinat dippaisi (jos siis firmoilla ei ala yhtäkkiä menemään tosi huonosti).

Mutta antaa olla, olen yrittänyt selittää tämän asian nyt monta kertaa ja @tuoppi´ on koittanut myös takoa järkeä päähän. Jos ei mene jakeluun, niin makuuttakaa rahat tilillä ja odotelkaa sitä dippiä.

Olen ostanut sellaisia yrityksiä, joihin olen syventynyt. Ihan tilinpäätöksiä ja tuotteita myöden. Tästä on seurannut se, että en omista kuin muutamaa lappua ja ne on osittain omaan ammattiosaamiseen liittyviä. Isompi riski kai toki, mutta on kannattanut tähän mennessä. Osakkeissa on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen pieni osuus sijoitusrahoista. Muuten olen ostanut etfiä, rahastoja ja metsää.

 

[qtba]

Ja itse ostan vain yhtiöitä jotka pelkästään kasvaa. Koska historiallinen kasvu on tae tulevasta, samoin kuin historiallinen osinko on tae tulevista osingoista. Eli ihan yhtä vahvalla pohjalla mennään.

Perusinfraa (sähkö-, verkko-, tiepalveluita, yms.) tuottavat yhtiöt ovat osinkojen puolesta melko idioottivarmoja tapauksia. Jos näiden osinkovirta tyrehtyy, voi melkein sanoa, että sitten on jo isompiakin ongelmia. Isoa kasvua näillä on tosin turha odotella ja yleinen kurssilasku voi viedä pääomasta yhtälailla melko ison lohkon, vaikka ovatkin hieman suojatumpia suurilta dipeiltä.

 

[Paapaa]

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä

Sijoittaminen pelkän osinkoprosentin perusteella on kyllä aika ongelmallinen strategia. Jenkeistä löydät kyllä paljon lappuja, joiden trosentit pitkälle yli kymmenen. Mutta kun se ei ole syyttä niin korkea. Tulokset laskevat/eivät kasva, osingonmaksukyky heikkenee, lappuja dilutoidaan jatkuvasti (BDCt) jne.

Millään yksittäisellä kaikkien saatavalla tunnusluvulla ei mitään ihmeitä tee likvidien osakkeiden kohdalla.

 

[keijo-pc]

Joo, taitaa koto Nordeankin osinkoprosentti pyöriä tällä hetkellä kympin hujakoilla. Se onkin sitten eri asia kuinka kauan se siellä pysyy. Nollakorkoajalle ei näy ihan heti loppua horisontissa, mikä ei taida pankeille tietää ihan hyvää.

 

[Lallijuoppo]

Kertasijoituksen paremmuuden ratkaisee ajoituksen osuminen oikeaan. Ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa. Jos se menee pieleen sijoitus tuottaa huonosti. Tietenkin jos pörssikurssit keskimäärin nousevat, kertasijoitus heti antaa keskimäärin paremman tuoton. Se ei kuitenkaan lohduta sitä, jonka ajoitus oli huono ja joka kuuluu siihen porukkaan joka ei pääse ikinä omilleen.

Ajallisessa hajauttamisessa on aloittelijalle myös hyötyä siinä, että oppii ehkä vähän sijoittamista matkan varrella. Esim. kaikki rahat Nordeaan pari vuotta sitten versus viisi sataa kuussa ajallisesti hajauttaen. Jossain vaiheessa ehkä tajuaa, että kannattaa laittaa rahaa myös johonkin muuhun osakkeeseen kuin siihen Nordeaan.

Toisaalta ihan samalla tavalla se liika hajauttaminen vie tuotot.
Tästähän luin just jonkun asiantuntijan jutunkin, että liika hajauttaminenkin on huono juttu ellei tavoite ole vain säilyttää omaisuus eikä merkittävästi kasvattaa sitä.

 

[stool]

Ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa sijoittaa, lähinnä kyse on siitä minkälaisen riskin/tuoton suhteen kokee omimmakseen. Kaikki heti sijoitettaessa on tuotto todennäköisesti paras, mutta riski suurin. Ajallisesti hajauttaen riski pienenee, mutta samalla tuotto odotusarvoisesti jää pienemmäksi. Pankkitilillä makuuttamalla tuottoa ei ole, mutta ei kursseihin liittyvää riskiäkään. Ei se sen kummempaa ole.

Valtavirralle voisi varmaan suositella keskimmäistä vaihtoehtoa, sillä keskimäärin ihmiset karttavat riskiä senkin kustannuksella että tuotto kärsii, koska haluavat elää stressittömästi. Hajautusta voi sitten säätää omaan makuun sopivaksi. Suurimmalle osallehan tämä toteutuu luonnostaan sillä, että säästöön jäävä osuus tuloista laitetaan tasaisin väliajoin sijoituksiin.

 

[Laissez-Faire]

Eikös tuosta ole ollut jotain tutkimuksiakin, että historiallisesti tuollainen iso summa on paras laittaa kerralla sisään verrattuna siihen, että hajauttaa pidemmälle ajalle.

Näin kerrotaan. Paras perustelu ajalliselle hajauttamiselle on psykologinen imo. Jos sen ison könttäsumman sijoittamisen jälkeen sattuu pikapuoliin isompi notkahdus, on se monille erittäin vaikeaa tai mahdotonta kestää. Tästä sitten seuraa pohjalla myyntiä ja markkinoilta vetäytymistä eli isoimpia virheitä mitä nyt ylipäänsä voi sijoittelussa tehdä.

 

[zepi]

Jos osakkeet ovat keskimäärin tuottaneet jotain 7% pa., niin yhden vuoden yli hajauttamalla pääoma on keskimäärin sen puoli vuotta odottelemassa. Eli siinä häviää periaatteessa sen 3.5% pääoman määrästä nähden. Jos hajauttaa 2v ajalle, niin keskimäärin häviää sen n. 7% pääoman kokonaismäärästä.

Koska tämä tasaisen kasvun malli tarvitsisi oikeaan mallinnukseen jatkuvan koron kaavat, niin voin vaan todeta, että nuo lukemani ovat jonkun promillen alakanttiin.

Käytännössä jokainen voi sitten miettiä, että minkä verran esim. 100k panoksen jakamisesta kahden vuoden ajalle maksetusta n. 7500e:stä sitten hyötyy tai ei. Jos kolmannes ostoista osuu moisen hajautuksen ansiosta kurssiromahduksen jälkeiseen aikaan, niin hyöty on melkoinen. Jos hajautus osuu vain nousumarkkinaan, niin tappio voi olla suurempi kuin tuo keskimääräinen 7% pa.
-
Ajallisen hajautuksen sijaan romahdusriskiä voisi ehkä vähentää sijoittamalla vähän monipuolisemmin, eikä pelkästään osakkeisiin?

Jos USA:n valtiolainojen korot ovat 2% ja tulee romahdus, FED tuuppaa korot nollaan ja alkaa ostaa bondeja pää märkänä lisätäkseen likviditeettiä, niin korkopapereiden omistajilla on kissan päivät kun ne 2% kuponkokorkoiset paperit ovatkin yllättävän haluttuja.

Eli ehkä voisi tehdä niin, että ensin ostaa 95%:lla rahoista bondeja ja sitten alkaa myymään bondeja viidellä tonnilla kuussa ja kun 80% tjsp. mitä allokaatio-tavoite nyt onkaan on osakkeissa, niin salkku on valmis.

Kuinka monella ylipäätään on mitään bondeja salkussa? Minulla on yrityslaina-etf:ää.
-
Loparit ottanut työkaverini perusti pankkeerifrendinsä kanssa bondeihin erikoistuneen sijoitusrahaston. Ilmeisesti sveitsi on täynnä eläköityviä rikkaita, joille tärkeämpää on oman varalliseen vakaa ylläpito kuin sen maksimaalinen kasvattaminen.

 

[Juha_H]

Moro,

Kahtelin viikonloppuna keskeisiä osakeindeksejä, jotka ovat paisuneet kuluneen vuosikymmenen aikana, kuin pullataikina. Vaikeata arvuutella tulevaisuutta, mutta veikkaan, että korkokuplan puhkeaminen aiheuttaa osaltaan seuraavan makrotalouden romahduksen. Osakemarkkinoilla on nähty kuluneen vuosikymmenen aikana osakeindeksien ennätysmurskajaisia toisensa jälkeen. Kurssinousun takana on ollut kevyt rahapolitiikka, vahvistunut globaali talouskasvu ja yhtiöiden kohentuneet tulokset. Osakemarkkinoita suosivien ajureiden ansiosta nykyinen härkämarkkina on jo lähes 9 vuoden mittainen.

Historiallisessa Yhdysvaltain S&P 500-indeksin tuottotarkastelussa nykyisen nousumarkkinan (2009-) kesto on jo toiseksi pisin. Pisin nousumarkkina ajoittui vuosien 1987 ja 2000 välille. S&P 500-indeksin tuoton osalta nykyinen härkämarkkina ei myöskään ole poikkeuksellinen. Keskimäärin nousumarkkinoiden aikana saatu kokonaistuotto (sis. osingot) on ollut 480 %. Nykyisen nousumarkkinan kokonaistuotto on tällä erää ollut noin 390 %.

Mitä kauemmin osakemarkkinat jatkavat nousuaan, sitä todennäköisemmin jossakin vaiheessa edessä on kuitenkin pörssiromahdus. Tämän hetken talousympäristön perusteella kurssiromahduksen voisi aiheuttaa yksi seuraavista:

a) Korkotason selvä kohoaminen ja korkokuplan puhkeaminen. Pitkään jatkunut ultra kevyt-rahapolitiikka on nostanut joukkolainojen hinnat kuplatasolle. Korkotason asteittain normalisoituessa edessä ovat vaikeat ajat joukkolainamarkkinoilla. Korkotason kohotessa joillakin valtioilla, yhtiöillä ja kotitalouksilla tulee olemaan vaikeuksia velkataakkansa hoitamisessa, mikä voi johtaa pankkien luottotappioihin.

b) Osakemarkkinoiden kuplaantuminen. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kohonneet nousun myötä selvästi keskimääräistä korkeammille tasoille. Nykyinen yhtiöiden vahva tuloskehitys antaa kuitenkin hyvin tukea osakekursseille, joten osakekuplasta ei vielä ole kyse. Toisaalta ilman tuloskasvua nykyiset arvostuskertoimet eivät ole kestävällä tasolla.

c) USA:n talouden noususyklin päättyminen. Sanonnan mukaan kaikki hyvä loppuu aikanaan. Yhdysvaltain talouden noususykli on jo historian kolmanneksi pisin. Tällä hetkellä USA:n taloussuhdanne näyttää jatkuvan kuluvana vuonna vahvana, mutta historiasta on hyvä muistaa käänteiden tulevan varsin nopeasti.

d) Kiinan velkakupla. Kiinalaisyhtiöiden kasvanut velkaantuneisuus huolettaa monia sijoitusalan ammattilaisia. Nykyisellä lähes 7 prosentin BKT:n kasvuluvuilla yhtiöiden tilanne pysynee hallinnassa. Riskinä kuitenkin on maan talouskasvun hidastuminen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat yhtiöiden liiketoiminnassa ja sen myötä velanmaksukyvyssä.

e) Italian velkakupla. Italian BKT on noin kymmenen kertaa suurempi kuin Kreikan. Italian valtion velan koko on yli 2 000 miljardia euroa, kun Kreikan valtion velka on runsaat 300 miljardia euroa. Euroero on Italian molempien hallituspuolueiden Viiden tähden liikkeen ja Legan ohjelmissa, vaikka se hallitusohjelmasta lopulta poistettiin. Hallituksen uusi Eurooppa-ministeri, ekonomisti Paolo Savona tunnetaan yhteisvaluutan vastustajana.

Mikä ihmeen korkokupla? Lue lisää täältä:
Korkokupla on sijoittajan suurin huoli - miten se syntyi ja mitä on odotettavissa?
”Tämän vuoden ykköskysymys sijoittajalle on korkokuplan puhkeaminen", sanoo Varman Risto Murto

 

[Ahr]

Sijoittaminen pelkän osinkoprosentin perusteella on kyllä aika ongelmallinen strategia. Jenkeistä löydät kyllä paljon lappuja, joiden trosentit pitkälle yli kymmenen. Mutta kun se ei ole syyttä niin korkea. Tulokset laskevat/eivät kasva, osingonmaksukyky heikkenee, lappuja dilutoidaan jatkuvasti (BDCt) jne.

Millään yksittäisellä kaikkien saatavalla tunnusluvulla ei mitään ihmeitä tee likvidien osakkeiden kohdalla.

Vielä vuosi sitten O oli halpa ja maksanut aina hyvää nousevaa osinkoa. Tosin eipä se tieto tällä hetkellä auta. Unilever ja 3M ovat omasta mielestäni tällä hetkellä kiinnostavia osinkolappuja.

 

[Ahr]

Kuinka monella ylipäätään on mitään bondeja salkussa? Minulla on yrityslaina-etf:ää.

BND isoimpana (noin 2 prosenttia salkusta), mutta löytyy myös GHYG ja EDV. Harmillisesti lähes mitään hyviä ETF:iä ei pysty enää tankkaamaan, koska EU.

 

[Kan Dee Dokata]

BND isoimpana (noin 2 prosenttia salkusta), mutta löytyy myös GHYG ja EDV. Harmillisesti lähes mitään hyviä ETF:iä ei pysty enää tankkaamaan, koska EU.

Tämä ETF-bänni oli kyllä sellaista järjenköyhyyttä, että pisti vituttelemaan.

 

[sromppanen]

Tämä ETF-bänni oli kyllä sellaista järjenköyhyyttä, että pisti vituttelemaan.

Selittäkää / antakaa linkki tietämättömälle?

 

[OD.]

"Muutos pähkinänkuoressa
MiFID 2 = Rahoitusvälineiden markkinoita säätelevä direktiivi, joka sääntelee sijoituspalveluja, sijoittajansuojaa ja rahoitusvälineiden kaupankäyntiä
PRIIPS-asetus = PRIIPS-asetuksessa säädetään erityisesti sijoituksista annettavista tiedoista.
MiFID 2 -sääntelyn ja PRIIPs-asetuksen soveltaminen aloitettiin tammikuun alusssa. Sijoittajat ja välittäjät hämmentyivät, kun yksityisijoittajilta kiellettiin sijoittaminen USA-ETF:iin johtuen PRIIPS-asetuksen mukaisen suomenkielisen avaintietoesitteen puuttumisesta."

Lähde

 

[Technocrat]

Selittäkää / antakaa linkki tietämättömälle?

Eikös tässä ollut kyse siitä, että ne "tuoteselosteet" tjsp. pitää olla tyyliin suomeksi, että niitä saa myydä täällä, joku voi korjata jos puhun aivan puutaheinää.

edit: OD. tuotta yllä vastasikin jo lähteen kera.

 

[gulliver]

Tässä oli siitä kyse että pankit lobbasit ja saivat eun sulkemaan piensijoittajilta
noin 3000 sijoitusintrumenttia . Näin toivoen että saisivat omiin kultapossu rahastoisinsa
nuo rahata ohjattua.

Vaiika jos jos jenkkeihin halusit sijoittaa
oli IVV 0.04% kuluillaan herkullien kohde.


Eipä ole enää kun perus bullerolla ei ole asiaa enää ostaa tuota
vaan on pakko ostaa kalliimmpia verokkeja.

iShares Core S&P 500 ETF (IVV) Stock Analysis & News | Seeking Alpha

 

[muronsyöjä]

Lievä romahdus Argentiinassa:

GGAL 16.75-21.42 (-56.12%)
BMA 36.01-40.47 (-52.92%)
PAM 16.00-19.12 (-54.44%)
TGS 8.50-7.28 (-46.13%)
TEO 10.39-5.31 (-33.82%)

Tässä vain muutamia satunnaisia suuria (market cap miljardeja).

Merval indeksi 27 940,25 −16 414,84 (-37,01 %)

Argentine stocks and currency crash on election surprise

 

[munse]

Tässä oli siitä kyse että pankit lobbasit ja saivat eun sulkemaan piensijoittajilta
noin 3000 sijoitusintrumenttia . Näin toivoen että saisivat omiin kultapossu rahastoisinsa
nuo rahata ohjattua.

Vaiika jos jos jenkkeihin halusit sijoittaa
oli IVV 0.04% kuluillaan herkullien kohde.


Eipä ole enää kun perus bullerolla ei ole asiaa enää ostaa tuota
vaan on pakko ostaa kalliimmpia verokkeja.

iShares Core S&P 500 ETF (IVV) Stock Analysis & News | Seeking Alpha

IVV kulut: 0,04 %
SXR8 kulut: 0,07 %

Kulut nousivat 75 % eli suhteessa paljon, mutta absoluuttisesti katsoen mitättömät kulut muuttuivat lähes mitättömiksi.

Sadan tonnin salkulla kulut kasvavat 30 eurolla vuodessa.

 

[Juha_H]

Jakamistalous on kovaa vauhtia kasvava trendi ja voisin kuvitella, että Bloxcarin kaltaiselle palvelulle voisi olla kysyntää, kun autoja on niin paljon ja iso osa seisoo tyhjän panttina pihalla. Ymmärtääkseni Suomessa ei ole muita alustoja, joka mahdollistavat yksityshenkilöiden autojen vertaisvuokrauksen. Autojen vertaisvuokrauksella ja yhteiskäytöllä voi yleistyessään olla myös yhteiskunnallista merkitystä: jos entistä useampi auto on yhteiskäytössä, liikenneruuhkat ja autoilun ympäristövaikutukset vähenevät.

Tässä on juttua, että ala ei ole kehittynyt kannattavaksi ja useimmat yritykset ovat tappiollisia.

BTW, avainten noutoa ei tarvitse sopia erikseen. Avaimet saa useimpiin autoihin koodilukon takaa, joten helppo noutaa ja palauttaa ilman aikataulujen säätämistä.

Noita eri tyyppisiä yhteisautopalveluita on Suomessakin pilvinpimein, ja ainakin oma vahva mutu on se että niistä suurin osa tulee menemään konkurssiin (tai ainakaan ei lyö Suomessa läpi, ehkä jossain muualla pärjääkin) ja pari parasta selviää. Siitä sitten jokainen voi itse arpoa että mitkä noista firmoista kuuluu menestyjien joukkoon...

Itse on vaikea kuvitella Blox Carin onnistuvan kovinkaan hyvin, ja se johtuu ihan puhtaasti siitä että ne vain välittää muiden käyttäjien autoja vuokrattavaksi. Itse vuokraustapahtumassa joudut siis säätämään sen auton omistajan kanssa ja sovittamaan aikatauluja avainten noudolle ym. Jokainen joka on vaikkapa Torissa käynyt kauppaa ja sopinut noutokauppoja suuntaan tai toiseen, tietää että se on liian usein ihan hanurista. Ja tässä kuitenkin on saatavilla kilpailevia palveluita missä homma pelaa sillä että kävelet lähimmän auton luo ja vain otat sen käyttöön.

Moi,

Kotimainen Bloxcar järjestää osakeannin. Mitä olette mieltä palvelun skaalautuvuudesta ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista? Osakeannista on lisätietoja täällä.

 

[maukka]

Kertasijoituksen paremmuuden ratkaisee ajoituksen osuminen oikeaan. Ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa. Jos se menee pieleen sijoitus tuottaa huonosti.

Jokainen sijoittaja tekee joka päivä käytännössä saman päätöksen kuin perinnönsaaja: olenko all-in vai myynkö sijoitukset ja pidän rahat mieluummin käteisenä? Myyminen ja ostaminen ovat samalla tavalla markkinoiden ajoitusta, eikä se useinkaan onnistu.

Esim. perintönä saadun rahapotin ajallinen hajauttaminen on sama asia kuin jo olemassa olevien sijoitusten myyminen ja niiden ostaminen uudelleen ajallisesti hajauttaen (veroseuraamukset pl.). Tätä järkevä sijoittaja ei tietenkään tee.

Uudelle sijoittajalle ajallisella hajauttamisella voi toki olla positiivinen psykologinen vaikutus.

 

[zepi]

Esim. perintönä saadun rahapotin ajallinen hajauttaminen on sama asia kuin jo olemassa olevien sijoitusten myyminen ja niiden ostaminen uudelleen ajallisesti hajauttaen (veroseuraamukset pl.). Tätä järkevä sijoittaja ei tietenkään tee.

No ei se kyllä veroteknisesti todellakaan ole sama asia. Myyminen on melkein aina tosi hölmöä.

 

[stool]

No ei se kyllä veroteknisesti todellakaan ole sama asia. Myyminen on melkein aina tosi hölmöä.

Riippuu pitkälti voitoista/tappioista. Jos tuotto on +-0 niin yhtä lailla sijoitusten pitäminen on tietoinen valinta siinä missä niiden myyminen ja uudelleen ostaminen myöhemmin.

 

[zepi]

Riippuu pitkälti voitoista/tappioista. Jos tuotto on +-0 niin yhtä lailla sijoitusten pitäminen on tietoinen valinta siinä missä niiden myyminen ja uudelleen ostaminen myöhemmin.

Tuotot eivät kyllä ole koskaan +-0 jos holdausaika on yhtään pidempi.

Jos nyt sattuu tilanne, että joku osake on +-0, niin sen pitäminen on tietty päätös, siinä missä myyntikin.

 

[tuoppi´]

Esim. perintönä saadun rahapotin ajallinen hajauttaminen on sama asia kuin jo olemassa olevien sijoitusten myyminen ja niiden ostaminen uudelleen ajallisesti hajauttaen (veroseuraamukset pl.). Tätä järkevä sijoittaja ei tietenkään tee.

Ei tuo analogia oikein päde minusta. Enneminkin tuo suuren rahapotin ajallinen hajautus tarkoittaa sitä että ensin laitat rahapotin all-in sijoitukseen nimeltä käyttötili, jonka tuotto-odotus on tilin korko. Pelaat siis sen varaan, että tilin korko tuottaa paremmin kuin rahat rahastoissa/osakkeissa/muissa sijoituksissa.

 

[muronsyöjä]

Ajallisen hajautuksen idea nimen omaan on se, ettei käy kuin sille argentiinalaiselle joka aloitti sijoittamisen all-in tekniikalla toissapäivänä. Jos summat ovat "pieniä" toki kaikki voi lyödä kerralla sisään. Mutta monelle ei ole mitenkään mahdollista kerryttää uudelleen toista vastaavaa sijoituspääomaa kuin mitä jostakin perinnöstä tai asunnon myynnistä on syntynyt. Tai siihen menee vuosikymmen tai kaksi. Silloin tälläinen argentiinan kaltainen romahdus kestäessään pitkään voi syödä jopa sen aloittelevan sijoittajan terveyden.

 

[Jakkelii]

Mihin kannattaisi laittaa noin 50€ kuussa? Nordnetin rahastoihin kuukausisäästöllä? Etf:ät pitänee unohtaa? Olisko mitään pienikuluista rahastoa OP:lla suoraan kun tilitkin siellä?

 

[voffer]

Mihin kannattaisi laittaa noin 50€ kuussa? Nordnetin rahastoihin kuukausisäästöllä? Etf:ät pitänee unohtaa? Olisko mitään pienikuluista rahastoa OP:lla suoraan kun tilitkin siellä?

OP:lla on joitain indeksirahastoja, jotka on kuluiltaan kohtuullisia.

 

[vihta]

OP:lla on joitain indeksirahastoja, jotka on kuluiltaan kohtuullisia.

Kannattaa varmistaa, että kyseessä on tosiaan indeksiversio.

Itsellä menee satanen kuussa "OP-Maailma Indeksi" rahastoon johon kerään varakassaa. Pelkkä "OP-Maailma" on ihan kuraa.

 

[perato]

Mihin kannattaisi laittaa noin 50€ kuussa? Nordnetin rahastoihin kuukausisäästöllä? Etf:ät pitänee unohtaa? Olisko mitään pienikuluista rahastoa OP:lla suoraan kun tilitkin siellä?

Miksi ETF:t unohtaa?

 

[edup]

BTW, avainten noutoa ei tarvitse sopia erikseen. Avaimet saa useimpiin autoihin koodilukon takaa, joten helppo noutaa ja palauttaa ilman aikataulujen säätämistä.

Siis nimenomaan Bloxcarin kohdalla PITÄÄ sopia erikseen noudot ja palautukset. Ja se tekee siitä palvelun käyttämisestä huomattavan vastenmielistä ja hankalaa suhteessa muihin yhteiskäyttöautoja tarjoaviin palveluihin.

Lainaus suoraan Bloxcarin sivuilta:
How to use the cars

1. Make a booking. The booking is made through the Blox Car online service in the calendar of the car.
2. Agree with the owner where and when you will collect the car. Be prepared to show your driver’s licence to the owner.
3. Drive. You can use the car as usual during the rental period.
4. Refuel the car.
5. Return the car to the place you agreed with the owner.

Mm. tästä syystä jää kyllä tämän firman anti ainakin itseltäni väliin. Joku muu yhteiskäyttöautoja tarjoava firma taas voisikin olla ihan otollinen sijoituskohde. Jos tällä hetkellä pitäisi arpoa voittajiin kuuluvia, niin varmaan ShareNow:lla (DriveNow ja Car2Go yhdistyi, uusi nimi tuo). Siellä on isot toimijat BMW ja Daimler taustalla, ja reippaasti toimintaa monessa maassa. Palvelu myös tuntuu toimivan hyvin omalla kokemuksella.

 

[Jakkelii]

Miksi ETF:t unohtaa?

Yksi osuus maksaa liikaa noin pienelle summalle. Olenko ihan hakoteillä tässä?

Edit: Rahastoja siis voi ostaa vaikka tasan 50€ kerralla.

 

[Dalle]

Yksi osuus maksaa liikaa noin pienelle summalle. Olenko ihan hakoteillä tässä?

Edit: Rahastoja siis voi ostaa vaikka tasan 50€ kerralla.

Mikään ei estä ostamasta yhtä osuutta joka toinen kuukausi.

Edit: ja meinaan siis että esim omalta tililtä lähtee se 50€/kk ja etf-kuukausisäästö toteutuu aina niinä kuukausina kun rahaa on tarpeeksi osuuteen/osuuksiin.

 

[Jakkelii]

Mikään ei estä ostamasta yhtä osuutta joka toinen kuukausi.

Edit: ja meinaan siis että esim omalta tililtä lähtee se 50€/kk ja etf-kuukausisäästö toteutuu aina niinä kuukausina kun rahaa on tarpeeksi osuuteen/osuuksiin.

Totta muuten. Enpä edes ajatellut että näinkin voi tehdä.

 

[perato]

Yksi osuus maksaa liikaa noin pienelle summalle. Olenko ihan hakoteillä tässä?

Edit: Rahastoja siis voi ostaa vaikka tasan 50€ kerralla.

Eiköhän se ekan kuun ostamatta jätetty 50€ riitä sit seuraavalle 15-20 kuulle kattamaan niitä ylimeneviä osia.

 

[Juha_H]

Ymmärrän. Olen muutaman kerran testannut palvelua ja laina-autoissa on aina ollut tässä jutussa mainittu koodilukko, jonka turvin olen voinut noutaa ja palauttaa auton joustavasti, enkä ole tavannut vuokraajaa livenä.

Sharenow palvelun 139€ vuorokausihinta on melko kallis, kun Bloxcarista saa parhaimmillaan kiesin vain 25€ vuorokausihinnalla. Varmaan lyhyisiin ajoihin toi Sharenow voisi olla ihan hyvä, mutta itse käytän autoa kruisaillessa viikonloppuisin kansallispuistoihin ja muihin luontokohteisiin.

Noh mutta, voidaan jatkaa keskustelua muista aiheista ja ihan mielenkiintoista nähdä tulevan vuosikymmenen aikana miten jakamistalouden alustat kasvavat ja muuttuvat liiketoiminnaksi. Toivottavasti niitä kasvaisi myös kotimaasta, ettei kaikki tuotto valu AirBnB:n kaltaisille korporaatioille

Siis nimenomaan Bloxcarin kohdalla PITÄÄ sopia erikseen noudot ja palautukset. Ja se tekee siitä palvelun käyttämisestä huomattavan vastenmielistä ja hankalaa suhteessa muihin yhteiskäyttöautoja tarjoaviin palveluihin.

Lainaus suoraan Bloxcarin sivuilta:
How to use the cars

1. Make a booking. The booking is made through the Blox Car online service in the calendar of the car.
2. Agree with the owner where and when you will collect the car. Be prepared to show your driver’s licence to the owner.
3. Drive. You can use the car as usual during the rental period.
4. Refuel the car.
5. Return the car to the place you agreed with the owner.

Mm. tästä syystä jää kyllä tämän firman anti ainakin itseltäni väliin. Joku muu yhteiskäyttöautoja tarjoava firma taas voisikin olla ihan otollinen sijoituskohde. Jos tällä hetkellä pitäisi arpoa voittajiin kuuluvia, niin varmaan ShareNow:lla (DriveNow ja Car2Go yhdistyi, uusi nimi tuo). Siellä on isot toimijat BMW ja Daimler taustalla, ja reippaasti toimintaa monessa maassa. Palvelu myös tuntuu toimivan hyvin omalla kokemuksella.

 

[JaySon]

Jos nyt hyppäisi Nordnetin kk-sijoittajaksi ja rahaa olisi sanotaan vaikka 5000 euroa niin laittaisitteko sen

a) heti kiinni jonka jälkeen esim maltillinen 100e/kk,

b) osittaisitte sen esim 10kk:lle jonka jälkeen maltillinen 100e/kk

c) aloittaisitte 100e/kk ja jossain vaiheessa lisäisitte tuon 5000e könttänä (tuleeko moisesta ylimääräisiä kuluja?)

d) holdaisitte vielä ja katsoisitte iskeekö taantumakausi ja jossain kohden myöhemmin tuo 5000e kerralla kiinni?

Mites näette tilanteen tällaisen aloittelijan kannalta fiksuimpana talouden tulevaisuudennäkymät huomioonottaen?

 

[munse]

Jos nyt hyppäisi Nordnetin kk-sijoittajaksi ja rahaa olisi sanotaan vaikka 5000 euroa niin laittaisitteko sen

a) heti kiinni jonka jälkeen esim maltillinen 100e/kk,

b) osittaisitte sen esim 10kk:lle jonka jälkeen maltillinen 100e/kk

c) aloittaisitte 100e/kk ja jossain vaiheessa lisäisitte tuon 5000e könttänä (tuleeko moisesta ylimääräisiä kuluja?)

d) holdaisitte vielä ja katsoisitte iskeekö taantumakausi ja jossain kohden myöhemmin tuo 5000e kerralla kiinni?

Mites näette tilanteen tällaisen aloittelijan kannalta fiksuimpana talouden tulevaisuudennäkymät huomioonottaen?

5000 euroa on sen verran "pieni" summa, että laittaisin kaikki kerralla tai ehkä kahtena peräkkäisenä kuukautena.

 

[JaySon]

@munse , ja heti vai kunhan mitä oletettavimmin taantuma alkaa vaikuttaa enemmän, om arvio puolisen vuotta. Huom: täysin hihasta ravistettu arvio.

 

[tuoppi´]

Vaihtoehto A. "Taantumaa" ei kannata jäädä odottelemaan, vaikka sellainen jossain vaiheessa kyllä tulee niin eihän sitä tiedä kukaan onko se tulossa huomenna vai kymmenen vuoden päästä. Sitä paitsi 5000e on minustakin "pieni" summa, joten jakaminen vieläkin pienempiin osiin ei tunnu järkevältä ja aika äkkiä toi sun 100e/kk ottaa sen kiinni myös.

 

[munse]

@munse , ja heti vai kunhan mitä oletettavimmin taantuma alkaa vaikuttaa enemmän, om arvio puolisen vuotta. Huom: täysin hihasta ravistettu arvio.

Jos et halua laittaa kaikkea heti, laita mieluummin ajallisesti hajauttaen (alkaen nyt) kuin sopivaa all-in hetkeä odottaen. Me olemme kaikki yhtä huonoja spekuloimaan.

Edit:
Eli huonoin vaihtoehto on odottaa sopivaa hetkeä laittaa kaikki sisään. Tätä parempi on ajallinen hajauttaminen ja sitä vielä parempi on kaikki sisään nyt.

 

[tuoppi´]

Ja muuten kannattaa noi könttäsummatkin laittaa kk-sijoituksen kautta, niin ei mene ostokuluja. Vaikka prosentuaalisesti isommissa summissa ostokulut olisi pienemmät niin nolla on silti vähemmän ja helposti tuota kk-säästöä voi säätää, että tuo onnistuu. Jos siis meinaa laittaa noihin kk-säästämisen ETF:iin.

 

[Jakkelii]

Kannattaa varmistaa, että kyseessä on tosiaan indeksiversio.

Itsellä menee satanen kuussa "OP-Maailma Indeksi" rahastoon johon kerään varakassaa. Pelkkä "OP-Maailma" on ihan kuraa.

Katsoin nyt tuota Op maailma indeksiä. Siellä sanotaan näin:
"...sekä halua seurata itse markkinoiden tapahtumia ja hoitaa sijoituksiaan niiden mukaisesti. Salkunhoitajan roolina on lähinnä rahaston kustannustehokas toteuttaminen indeksin mukaan."

En todellakaan aio/halua itse hoitaa vaan mennä tyylillä osta ja unohda. Enkä nyt ymmärrä mikä menisi vikaan jos tähän sijoittaisi haluamallani tyylillä?

 

[Juha_H]

Tässä mielestäni hyvä perusopas aloitteleville rahastosäästäjille.

Kantava ajatus on, että juoksevat kulut kannattaa pitää alhaisina ja että yhdistelmärahastot ovat erittäin kannattavia vain pankeille itselleen ja rahastosäästäjä jää nuolemaan näppejään. Yhdistelmärahastoissa riski on yleensä pienempi kuin osakerahastoissa, mikä vastaavasti nipistää tuotto-odotuksesta. Tyypillisen suomalaisen rahastosijoittajan rahat ovat sijoitettuna osake- ja korkosijoitukset yhteen sovittavaan yhdistelmärahastoon.
Yhdistelmärahastoissa riski on yleensä pienempi kuin osakerahastoissa, mikä vastaavasti nipistää tuotto-odotuksesta. Monissa rahastoissa melko korkeat kulut leikkaavat yleensä muutamissa prosenteissa pysyvää tuottoa vielä siinä määrin, että rahastosäästäjän varallisuus saattaa kasvaa ainoastaan hieman inflaatiota nopeammin.

Esimeriksi OP:n suosituimmissa yhdistelmärahastoissa kulut huomioonottava keskimääräinen vuosituotto on ollut kolmen viime vuoden aikana reilut kaksi prosenttia. Samaan aikaan yleinen hintataso Suomessa on noussut hieman alle prosentin vuodessa. Pankit pidättäytyivät pitkään kilpailemasta yhdistelmärahastoilla, sillä korkeiden kulujen takia tuote on niille erittäin kannattava. Asetelma on muuttumassa. Nordea ja S-Pankki pudottivat vastikään yhdistelmärahastoidensa juoksevat kulut selvästi alle prosenttiin.

 

[Paapaa]

En todellakaan aio/halua itse hoitaa vaan mennä tyylillä osta ja unohda. Enkä nyt ymmärrä mikä menisi vikaan jos tähän sijoittaisi haluamallani tyylillä?

Ei mikään. OP toki haluaisi sinun sijoittavan kalliimpiin tuotteisiin. Maailmaindeksit ovat parhaita osta ja unohda -tuotteita.

 

[Vipu]

Jos nyt hyppäisi Nordnetin kk-sijoittajaksi ja rahaa olisi sanotaan vaikka 5000 euroa niin laittaisitteko sen

a) heti kiinni jonka jälkeen esim maltillinen 100e/kk,

b) osittaisitte sen esim 10kk:lle jonka jälkeen maltillinen 100e/kk

c) aloittaisitte 100e/kk ja jossain vaiheessa lisäisitte tuon 5000e könttänä (tuleeko moisesta ylimääräisiä kuluja?)

d) holdaisitte vielä ja katsoisitte iskeekö taantumakausi ja jossain kohden myöhemmin tuo 5000e kerralla kiinni?

Mites näette tilanteen tällaisen aloittelijan kannalta fiksuimpana talouden tulevaisuudennäkymät huomioonottaen?

Tuossa muutama aikasempi vastaus tullutkin jo, kannattaa myös lukea tämän ja ehkä edellisen sivun viestit, siinä juuri ollaan puhuttu tuosta.

 

[Juppiiis]

Jos nyt hyppäisi Nordnetin kk-sijoittajaksi ja rahaa olisi sanotaan vaikka 5000 euroa niin laittaisitteko sen

a) heti kiinni jonka jälkeen esim maltillinen 100e/kk,

b) osittaisitte sen esim 10kk:lle jonka jälkeen maltillinen 100e/kk

c) aloittaisitte 100e/kk ja jossain vaiheessa lisäisitte tuon 5000e könttänä (tuleeko moisesta ylimääräisiä kuluja?)

d) holdaisitte vielä ja katsoisitte iskeekö taantumakausi ja jossain kohden myöhemmin tuo 5000e kerralla kiinni?

Mites näette tilanteen tällaisen aloittelijan kannalta fiksuimpana talouden tulevaisuudennäkymät huomioonottaen?

Mielestäni C. Sijoittaminen kannattaa aloittaa, mutta 5k kannattaa laittaa könttänä myöhemmin markkinoiden laskiessa nykyisestä tasosta.
5k on tietysti pieni raha, mutta mitään isompaa hyötyä ei saa laittamalla sen nyt könttänä pörssiin. Lisäksi jos tulee rahareikiä, ei tarvitse myydä omistuksia tappiolla vaan voi käyttää olemassa olevaa kassaa.

 

[stool]

Mielestäni C. Sijoittaminen kannattaa aloittaa, mutta 5k kannattaa laittaa könttänä myöhemmin markkinoiden laskiessa nykyisestä tasosta.
5k on tietysti pieni raha, mutta mitään isompaa hyötyä ei saa laittamalla sen nyt könttänä pörssiin. Lisäksi jos tulee rahareikiä, ei tarvitse myydä omistuksia tappiolla vaan voi käyttää olemassa olevaa kassaa.

Kyllä voi saada isoakin hyötyä, jos vaihtoehtona on jäädä odottelemaan laskua, jota ei välttämättä tule pitkään aikaan. Sanoisin siis järjestyksessä paremmasta huonompaan A->B->C->D.

 

[Juppiiis]

Kyllä voi saada isoakin hyötyä, jos vaihtoehtona on jäädä odottelemaan laskua, jota ei välttämättä tule pitkään aikaan. Sanoisin siis järjestyksessä paremmasta huonompaan A->B->C->D.

No käytännössä sijoitettu pääoma kasvaa 100e kuukaudessa ja siihen päälle tuotto, jos sitä tulee. Nyt kun taantuma kolkuttelee en ainakaan itse laittaisi isoja summia kiinni. Odotettu tuotto ei ole häävi. Toisaalta jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi näkee. En ole mikään guru, mutta 10v osakemarkkinoille sijoittaneena en itse ainakaan nyt aloittaisi isolla painolla.

Ajatelkaa vaikka tilannetta 2008. Se heti sijoitettu 5k tilanteessa A olisi ollut aika kauan pakkasella vrt. tilanteeseen C. Ajoittaminen on vaikeaa, eikä siihen kannata aktiivisesti pyrkiä. Jos horisontti on pitkä ei hosumalla saa juurikaan parempaa tuottoa.

 

[edup]

Ajoittaminen on vaikeaa, eikä siihen kannata aktiivisesti pyrkiä. Jos horisontti on pitkä ei hosumalla saa juurikaan parempaa tuottoa.

Silti neuvot pyrkimään ajoittamaan aktiivisesti. En nyt ymmärrä. Se sun veikkauksesi että kohta ollaan taantumassa on ihan yhtä hyvä kuin että tasaista kasvua on luvassa seuraavat 10 vuotta.