Onko kukaan käyttänyt Career Planner/Urasuunnittelijan yms. palveluita? Onko niitä edes Suomessa?

[Gunnarssonsson]

En tiedä mistä kysyisin, ja arvostaisin suuresti, jos joku osaisi viitata oikeaan suuntaan.

Tarvitsen jonkun henkilön neuvomaan, mitä tehdä tilanteessani, että saisin joko töitä, tai jatkaa opiskeluja Suomessa ja vielä niin, että osaisi arvioida kumpi olisi järkevämpää minun kannalta.

Yritän kiteyttää, sillä en usko, että ketään kiinostaa mun elamäntarina; Computer Science opinnot jäi kesken ulkomailla, kun muutin Suomeen. Aiemmin opiskelin Electrical Engineering, ja siita on associate degree. Yritin jatkaa Comp. Sci. opintoja kokonaan online, mutta ainakin se koulu, jota kokeilin, ei ollut mistään kotoisin niin lopetin. Nyt taas on alkanut kiinnostaa sähköala, joten en tieda miten edetä. Pitäisikö vain soittaa alan yrityksiin ja kysyä mitä ne ajattelee ulkomaisista tutkinnoista?

Olen ilmoittaunut Te-palveluissa työnhakiaksi, täyttanyt ne tutkat yms, ruksinut kohdat, joissa en usko, että saisin alaltani noin vain töitä ja tarvitsen apua etc. mutta viela ei ole otettu yhteyttä vaikka niin on luvattu. Noin joka kuudes paivä tulee sama viesti “Asiointipäivää on automaattisesti muutettu ja vastuuvirkailija on saanut viestin työnhakutilanteen tarkistamisesta.”

Olen myös lähettanyt viestejä kouluihin ja hyvin ne on vastannutkin, mutta ne noudattaa samaa kaavaa: ota yhteys meidän opinto-ohjaajaan, ja opinto-ohjaaja laittaa linkin yhteishakuun.

Mietin, että parhaiten varmaakin saisin apua jos ihan palkkaisin jonkun career plannerin katsomaan mun tilannetta ja neuvomaan noin yleisestikin, koska olen naivi mitä tulee Suomen systeemeihin. Onko kenellakaan kokemuksia tai suosituksia vastaavasta?

 

[Tonnin Seteli]

Olen ilmoittaunut Te-palveluissa tyonhakiaksi, ja olen tayttanyt ne tutkat yms, ja ruksinut kohdat, jossa en usko etta saisin alaltani noin vain toita ja tarvitsen apua etc. mutta viela ei ole otettu yhteytta vaikka niin on luvattu. Noin joka kuudes paivan tulee sama viesti “Asiointipäivää on automaattisesti muutettu ja vastuuvirkailija on saanut viestin työnhakutilanteen tarkistamisesta.”

Ei ihme. TE-palvelutoimisto onkin muodollisuus joka on monessa tilanteessa pakko, mutta työn löytämisessä saati uravalmennuksessa kannattaa unohtaa se kortti kokonaan.

 

[Gunnarssonsson]

Ei ihme. TE-palvelutoimisto onkin muodollisuus joka on monessa tilanteessa pakko, mutta työn löytämisessä saati uravalmennuksessa kannattaa unohtaa se kortti kokonaan.

Tämä on hyvä tietää.

 

[2112]

Tuo associate degree on ilmeisesti jonkinlainen lyhytkestoinen korkeakoulututkinto? En kylläkään tunne sähköalaa kovin hyvin, joten voin olla väärässä, mutta alan yrityksiin soittelemalla voi olla se ongelma, että tuo tutkinto on liian suppea esim. tuotekehityksen tai suunnittelun tehtäviin, koska samoista tehtävistä kilpailevat myös laajemman ja suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaneet. Yksi vaihtoehto olisi tietysti oppisopimus (tutkinto opiskellaan työn ohessa ja työpaikka kouluttaa tehtäviin), mutta tämä tarkoittaa sitten etupäässä varmaankin sähköasentajan tai vastaavan tehtäviä. Associate degree -opinnot ovat ehkä siihen nähden pääosin turhan teoreettisia.

Jos sähköala oikeasti kiinnostaa, itse tekisin varmaankin niin, että etsisin mielenkiintoisen suomalaisen tutkinnon (esim. sähköalan AMK-insinööri tai DI) ja opetusta tarjoavan oppilaitoksen. Sitten keväällä hakupaperit sisään yhteishakuun. Ja kun onnistut haussa ja saat paikan, voit sitten selvitellä opintojen korvaavuuksia opintoneuvojan kanssa. Ilmeisesti tuota associate degree -tutkintoa ei sellaisenaan hyväksilueta suomalaisessa korkeakoulussa, mutta voi hyvin olla, että yksittäiset kurssit ovat silti hyväksiluettavissa. (Jos termi on vieras, hyväksiluku käytännössä tarkoittaa sitä, että voit korvata jonkin tietyn kurssin suomalaisessa oppilaitoksessa jossain muualla opiskelemasi kurssin perusteella.)
Katso esim. Muualla suoritettujen opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen | Tampereen korkeakouluyhteisö

Tietysti tässä on se riski, että niitä kursseja ei korvata. En valitettavasti osaa sanoa, miten todennäköistä se on. Mihin kouluihin ja opinto-ohjaajiin olet ottanut yhteyttä? Omien kokemuksieni mukaan parhaiten näistä asioista tietävät usein opintosihteerit. Ehkä voisit siis lähestyä mieleisen oppilaitoksen sähköalan opintosihteeriä/koulutusassistenttia/tms. ja kysyä neuvoa näistä korvaavuuksista. Mitään kovin laveita uraohjeita ei kannata kysyä, mutta jos lyhyesti kerrot esim. siitä, mitä kursseja olet aiemmin opiskellut ja millä tasolla, he voivat ehkä osata sanoa, onko sellaisia joskus aiemmin hyväksiluettu.

 

[Gunnarssonsson]

Tuo associate degree on ilmeisesti jonkinlainen lyhytkestoinen korkeakoulututkinto?

Kyllä, voisin muuttaa takaisin maahan ja opiskella 2 vuotta lisää saadakseni siitä bachelorin, mutta pysyn Suomessa ainakin näillä näkymin.

Mietin sitä oppisopimusta itsekin, mutta ilmeisesti minun pitää ensin saada työpaikka, ja sitten ottaa yhteys kouluun. Kävin peruskoulun ja lukion Suomessa ja en tuntenut ketään, jolla olisi oppisopimus ollut, niin en tiedä kuinka helppoa paikan saaminen olisi, ja sitten tietenkin sinun erittäin hyvä pointti siitä teoriitisuudesta. Mielelläni saisin mahdollisimman paljon hyötyä edellisistä Comp. Sci ja EE-opinnoista, mutta jos täytyy aloittaa nollasta niin sitten täytyy. Pitää googlaila noita opintosihteereitä tarkemmin.

Kuinkahan hyvää tietoa Ammattibarometri antaa? Sähkö- ja automaatioinsinööri olisi kovaa pulaa ainakin tällä hetkellä. Kysyntää näyttäisi olevan myös deveille: Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät vs. Sovellusohjelmoijat. En tiedä kumpi olisi varmempi ala minulle, sähkö vai ohjelmointi.

 

[Alatuberkuloosi]

Minulla ei ole mitään lisättävää, mutta mistä olet kotoisin? Aloituspostauksesta huomaa ettei Suomi ole sinun äidinkieli mutta aivan perkeleen hyvin sitä osaat. Tsemppiä, toivottavasti asiat hoituu.
Ja jos nyt annan jotain neuvoa niin rohkeasti soita yritysten toimitusjohtajille ja kysy miten homma saatais lutviintumaan. Joissain lupa-asioissa on hyvin paljon arvoa jos firma sponssaa.

 

[Gunnarssonsson]

Et ole ensimmäinen, joka kysyy mistä maasta olen kotoisin, varsinkin kun ne kuulee mun aksentin, mutta ihan Suomesta. Olen vain asunut aika kauan ulkomailla, sekä opiskelu-, työ- ja kotikieli on ollut englanti. Pitäänee hankkiutua enemmän suomalaisten piiriin puhumaan suomea, eikä vain puhua sitä sukulaisille.

 

[GuntherPrien]

Mietin sitä oppisopimusta itsekin, mutta ilmeisesti minun pitää ensin saada työpaikka, ja sitten ottaa yhteys kouluun. Kävin peruskoulun ja lukion Suomessa ja en tuntenut ketään, jolla olisi oppisopimus ollut, niin en tiedä kuinka helppoa paikan saaminen olisi, ja sitten tietenkin sinun erittäin hyvä pointti siitä teoriitisuudesta. Mielelläni saisin mahdollisimman paljon hyötyä edellisistä Comp. Sci ja EE-opinnoista, mutta jos täytyy aloittaa nollasta niin sitten täytyy. Pitää googlaila noita opintosihteereitä tarkemmin.

Omasta työvoimatoimiston palvelujen käytöstä on jo aikaa, mutta ainakin tuolloin piti osata kysyä tarkasti mitä halusi, muutoin sitä ei osattu/haluttu tarjota. Kun osasi kysyä niin aina pääsi seuraavalle henkilölle, joka osasi sitten kertoa ja tarjota paremmin.

Oppisopimusta ei taideta tänäkään päivänä tuoda esille riittävästi. Omalla työpaikalla on työtehtäviä joita on ollut vaikea täyttää, ja vielä vaikeampaa pitää siihen valittua henkilöä vuotta kahta pidempään. Nyt ottivat sitten ja kokeilevat oppisopimuksella kouluttaa alusta asti. Vain aika näyttää onko se sitten pysyvä ratkaisu, vai valuuko koulutetut opiskelijat muualle jossa maksetaan palkkaa kulutetusta ajasta.

Oppisopimus – Kouluttaudu tai kouluta ammattiin työpaikalla tuolta voi aloittaa tutkimisen.

 

[Ed!]

Minkälaiset työt sähköalalla kiinnostavat? Osan opinnoista varmasti saa hyväksiluettua jos tarkoituksena on opiskella pidemmälle. Jos taas työt kiinnostavat niin hakee alan firmoihin, teollisuusasennuksia, sisäjohtohommia, sähkökonekorjaamoja, suunnittelua, automaatioasennuksia, yms. Alalla on monenlaista hommaa, oikeastaan melkein suosittelisin hakemaan alan käytännön töihin linjalle joka vaikuttaa mielenkiintoisimmalta. Katsoo siittä sitten onko juuri se linja sitä omaa hommaa

 

[Alatuberkuloosi]

Et ole ensimmäinen, joka kysyy mistä maasta olen kotoisin, varsinkin kun ne kuulee mun aksentin, mutta ihan Suomesta. Olen vain asunut aika kauan ulkomailla, sekä opiskelu-, työ- ja kotikieli on ollut englanti. Pitäänee hankkiutua enemmän suomalaisten piiriin puhumaan suomea, eikä vain puhua sitä sukulaisille.

Siis lauserakenne pisti silmään ja siitä huomaa aika nopeasti. Käänteinen lauserakenne mikä on ainakin äidinkielenopettajan mukaan paheksuttavaa.
Mutta aiheeseen taas palaten niin kun pommittaa toimitusjohtajua tai HR-hemmoja niin jos ne sattuu olemaan ystävällisiä, niin ne varmaan tietää kuka haluaa rekrytä kun piirit on kuitenkin aika pienet.

 

[vienna]

Tarvitsen jonkun henkilön neuvomaan, mitä tehdä tilanteessani, että saisin joko töitä, tai jatkaa opiskeluja Suomessa ja vielä niin, että osaisi arvioida kumpi olisi järkevämpää minun kannalta.

Todennäköisesti viisain ratkaisu olisi hakeutua tietokonetieteisiin Suomessa, ellet pysty yrittäjänä toimimaan tuolla alalla. Palkansaajaksi pääsemiseksi tarvitaan pidempi koulutus, sillä valinnanvaraa on työnantajilla, jolloin on ”turvallisempaa” valita henkilö kotimaisella AMK- tai maisterin tutkinnolla töihin.

Harmillisesti tutkintoasi ei ole aloitettu Suomessa, sillä työttömyysturvallahan voi opiskella 2 vuotta korkeakouluissa. Tämän menetelmän ehtona on se, että opintojen keskeytymisestä on kulunut vuosi ja TE-toimisto puoltaa koulutusta, perustuen siihen, että se parantaa työllistymisesi mahdollisuuksia. Työttömyysturvalla opiskelussa mukavinta olisi se tuen taso, sillä se on reilusti korkeampi kuin opintotuki (noin 560e vrt. 260e)

Työttömyysturvalla opiskelu voisi kyllä onnistua, jos nykyinen tutkintosi tulkittaisiin suomalaisen tutkinnon keskeytyneeksi aluksi. En kuitenkaan usko, että työttömyysturvalla opiskelu voisi onnistua, sillä tosiasiassa tutkintosi on valmis, etkä ole ilmeisesti koskaan Suomessa opiskellut korkeakouluissamme?

Toisaalta, jos et ole koskaan Suomessa opiskellut korkeakoulussa, on myös opintotukikuukautesi täysin käyttämättömät, jolloin voisit opiskella maisterin tai AMK-tutkintosi opintotuen, silpputyön ja opintolainan avulla.

Eli hae yhteishaussa sopivaan suomalaiseen koulutukseen, ja opiskele tutkinto opintotuen avulla Suomessa. Luonnollisesti hakukohteita miettiessäsi pyri käymään eri koulujen opintoneuvojien luona todistuksesi kanssa, että voisivatko he selvittää sen, hyväksyisikö heidän korkeakoulunsa mitään näistä opinnoista suomalaisen kurssin korvikkeeksi, jolloin tutkinto olisi nopeampi suorittaa Suomessa.

Optimaalisimmassa tilanteessa koko ulkomainen tutkintosi voitaisiin sijoittaa suomalaiseen tutkintorakenteeseen siten, että ulkomaiset suoritukset luettaisiin pääaineen, sivuaineen ja vapaavalintaisten opinnoiksi. Todennäköisesti jäädään huomattavasti heikompaan tulokseen, olisin iloinen jo siitä, jos edes puolet ulkomaan opinnoista hyväksiluettaisiin Suomessa.

Nyt taas on alkanut kiinnostaa sähköala, joten en tieda miten edetä. Pitäisikö vain soittaa alan yrityksiin ja kysyä mitä ne ajattelee ulkomaisista tutkinnoista?

Ulkomainen tutkinto, ja vieläpä lyhyen mittainen tässä tapauksessa johtaa siihen, että jäät haussa jalkoihin. Sanoin yhdelle keikkatyöntekijälle, jolla oli Kanadan passi ja biologian kandidaatin paperit taskussa, että suosittelen sinua pyrkimään Kanadan työmarkkinoille, sillä siellä ymmärretään paremmin kandidaatin tutkinnon päälle kun Suomessa lähtökohtana on maisteri tai AMK-tutkinto. Hänen alansa, biologia kun oli ja on haastava työllisyydeltään, jolloin maisteri on lähestulkoon pakollinen.

Valitettavasti luulen, että palkansaajaksi et helpolla pääse tuolla ulkomaisella pikatutkinnolla, vaan kohtalona on ilman lisäkoulutusta pysyvä työttömyys tai yrittäjyys, sillä yrittäjältä ei kukaan kysy tutkintojen perään, vaan osaaminen yleensä riittää (ellei kilpailutuksissa ole ehtoja tällaisesta, jota on kyllä vaikea kuvitella).

Kyllä, voisin muuttaa takaisin maahan ja opiskella 2 vuotta lisää saadakseni siitä bachelorin, mutta pysyn Suomessa ainakin näillä näkymin.

Jos nykyinen tutkintosi vaatisi 2 vuotta lisää opiskelua ulkomailla kandidaatin (bachelor) saamiseksi, sanoisin kyllä sinulle, että tee kandi tai AMK-tutkinto täällä Suomessa. Kandin ohjeellinen pituus on 3 vuotta Suomessa ja useimmat AMK-tutkinnot ovat 3,5 vuotisia. Ajallinen ero olisi ulkomaiden ja kotimaan välillä varsin pieni, jolloin Suomen työmarkkinoita tavoiteltaessa on parempi tehdä tutkinto täällä.

Käytännössä tutkinnostasi voisi kuvitella saavan ainakin vapaavalintaisia opintopisteitä suomalaiseen tutkintoon, ja useimmissa tutkinnoissa vapaavalintaisten opintojen määrä on 25 op (5kk x 5 op/kk minimitahti lähtökohtaisesti) eli virallisesti puolen vuoden opintoja vastaava määrä. Voisit siis periaatteessa tehostaa tutkintoasi puolella vuodella, kun vapaavalintaiset olisi kasassa.

Mielestäni et hyötyisi ulkomailla opiskelusta tällä hetkellä mitään, varsinkin kuin tavoitteesi on päästä Suomen työmarkkinoille. Suomalainen kandi saatikka AMK-tutkinto helpottaisi huomattavasti työmarkkinoille pääsyäsi.

 

[Gunnarssonsson]

Oppisopimusta ei taideta tänäkään päivänä tuoda esille riittävästi. Omalla työpaikalla on työtehtäviä joita on ollut vaikea täyttää, ja vielä vaikeampaa pitää siihen valittua henkilöä vuotta kahta pidempään. Nyt ottivat sitten ja kokeilevat oppisopimuksella kouluttaa alusta asti. Vain aika näyttää onko se sitten pysyvä ratkaisu, vai valuuko koulutetut opiskelijat muualle jossa maksetaan palkkaa kulutetusta ajasta.

Selailin laittamaasi linkkiä ja löysin sivustoja, jossa yritykset voivat mainostaa oppisopimuspaikkoja. Vain kaksi yritytstä, Ubitec ja Teollisuushuolto Nurminen OY, näyttää siltä, että voisivat ottaa jonkun, jolla ei ole sähkärin lupia yms. oikeesti oppisopimuksella, tai näin ymmärsin.

Minkälaiset työt sähköalalla kiinnostavat? Osan opinnoista varmasti saa hyväksiluettua jos tarkoituksena on opiskella pidemmälle. Jos taas työt kiinnostavat niin hakee alan firmoihin, teollisuusasennuksia, sisäjohtohommia, sähkökonekorjaamoja, suunnittelua, automaatioasennuksia, yms. Alalla on monenlaista hommaa, oikeastaan melkein suosittelisin hakemaan alan käytännön töihin linjalle joka vaikuttaa mielenkiintoisimmalta. Katsoo siittä sitten onko juuri se linja sitä omaa hommaa

Tämä on hyvä kysymys ja mitä oon kattonut niin suurinpiirtein kaikki vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta se varmaankin johtuu siitä kun ei ole kokemusta mitä oikea 8h tunnin työpäivä pitää sisällänsä. Tällä hetkellä mun käsitykset sähköalalta on varmastikin pumpulimaiset.

Mutta aiheeseen taas palaten niin kun pommittaa toimitusjohtajua tai HR-hemmoja niin jos ne sattuu olemaan ystävällisiä, niin ne varmaan tietää kuka haluaa rekrytä kun piirit on kuitenkin aika pienet.

Joo, näin mun varmastikin pitää tehdä. Tosin kädet täristen ja ääni väristen.

 

[Gunnarssonsson]

Todennäköisesti viisain ratkaisu olisi hakeutua tietokonetieteisiin Suomessa, ellet pysty yrittäjänä toimimaan tuolla alalla. Palkansaajaksi pääsemiseksi tarvitaan pidempi koulutus, sillä valinnanvaraa on työnantajilla, jolloin on ”turvallisempaa” valita henkilö kotimaisella AMK- tai maisterin tutkinnolla töihin.

Harmillisesti tutkintoasi ei ole aloitettu Suomessa, sillä työttömyysturvallahan voi opiskella 2 vuotta korkeakouluissa. Tämän menetelmän ehtona on se, että opintojen keskeytymisestä on kulunut vuosi ja TE-toimisto puoltaa koulutusta, perustuen siihen, että se parantaa työllistymisesi mahdollisuuksia. Työttömyysturvalla opiskelussa mukavinta olisi se tuen taso, sillä se on reilusti korkeampi kuin opintotuki (noin 560e vrt. 260e)

Työttömyysturvalla opiskelu voisi kyllä onnistua, jos nykyinen tutkintosi tulkittaisiin suomalaisen tutkinnon keskeytyneeksi aluksi. En kuitenkaan usko, että työttömyysturvalla opiskelu voisi onnistua, sillä tosiasiassa tutkintosi on valmis, etkä ole ilmeisesti koskaan Suomessa opiskellut korkeakouluissamme?

Toisaalta, jos et ole koskaan Suomessa opiskellut korkeakoulussa, on myös opintotukikuukautesi täysin käyttämättömät, jolloin voisit opiskella maisterin tai AMK-tutkintosi opintotuen, silpputyön ja opintolainan avulla.

Eli hae yhteishaussa sopivaan suomalaiseen koulutukseen, ja opiskele tutkinto opintotuen avulla Suomessa. Luonnollisesti hakukohteita miettiessäsi pyri käymään eri koulujen opintoneuvojien luona todistuksesi kanssa, että voisivatko he selvittää sen, hyväksyisikö heidän korkeakoulunsa mitään näistä opinnoista suomalaisen kurssin korvikkeeksi, jolloin tutkinto olisi nopeampi suorittaa Suomessa.

Optimaalisimmassa tilanteessa koko ulkomainen tutkintosi voitaisiin sijoittaa suomalaiseen tutkintorakenteeseen siten, että ulkomaiset suoritukset luettaisiin pääaineen, sivuaineen ja vapaavalintaisten opinnoiksi. Todennäköisesti jäädään huomattavasti heikompaan tulokseen, olisin iloinen jo siitä, jos edes puolet ulkomaan opinnoista hyväksiluettaisiin Suomessa.

Valitettavasti luulen, että palkansaajaksi et helpolla pääse tuolla ulkomaisella pikatutkinnolla, vaan kohtalona on ilman lisäkoulutusta pysyvä työttömyys tai yrittäjyys, sillä yrittäjältä ei kukaan kysy tutkintojen perään, vaan osaaminen yleensä riittää (ellei kilpailutuksissa ole ehtoja tällaisesta, jota on kyllä vaikea kuvitella).

Kiitos tästä, nyt tuli niin paljon uutta termistoä, että menee jonkin aikaa kun sulattelen viestiä. Eli kaikista järkevintä olisi jatkaa Comp. Sci. mutta Suomessa? En tiedä kuinka pitkälle pääsisin yhteishaussa, en esim. aikoinani kirjoittanut pitkää matematiikka ja silloin vielä yliopistoilla oli pääsykokeet.

 

[Mechanical Man]

Onko sulla nyt joku syy miksi et sinne amk/yliopistoon hae? Varsinkin yliopistosta luulisi kandin saavan suhteellisen nopeeta kasaan.

 

[Gunnarssonsson]

Ei ole, mutta en halua hätiköidysti vain hakea johonkin. Tulin tänne kartoittamaan mitä vaihtoehtoja mulla on, ja olen valmis ihan palkkaamaan asiantuntevan henkilön. Lisäksi, en edes tiedä ottaako mikään yliopisto tai ammattikorkea mua sisälle mun YO-kirjotuksilla mm. kirjotin bilsan ja palikkamatikan, mikä tuskin teknillisiä kouluja kiinnostaa.

 

[Orthas]

Olen käyttänyt uravalmentajan palveluita parikin kertaa. Voin kyllä suositella vahvasti jos on taloudellisesti mahdollista. Hinnoista kannattaa neuvotella opiskelijana/uran alkuvaiheessa olevana. Toki eivät ole oikea taho selvittämään sisäänpääsyvaatimuksia ym, vaan kartoittamaan vaihtoehtoja sekä auttamaan päätöksenteossa sopivimmalle tielle.

 

[Mechanical Man]

Ei ole, mutta en halua hätiköidysti vain hakea johonkin. Tulin tänne kartoittamaan mitä vaihtoehtoja mulla on, ja olen valmis ihan palkkaamaan asiantuntevan henkilön. Lisäksi, en edes tiedä ottaako mikään yliopisto tai ammattikorkea mua sisälle mun YO-kirjotuksilla mm. kirjotin bilsan ja palikkamatikan, mikä tuskin teknillisiä kouluja kiinnostaa.

pääsee sinne amk myös amikset, että ei se aineista jää kiinni.

Toki on myös avoimen väylät olemassa, teet avoimessa tarpeeksi niin sitten on helpompi päästä sisään.

Sitten olisi myös toki mahis Kaikki Academy-koulutukset | Academic Work

sinne on päässyt ihan porukkaa joilla ei mitään alan osaamista kuitenkin.

 

[Tonnin Seteli]

Et ole ensimmäinen, joka kysyy mistä maasta olen kotoisin, varsinkin kun ne kuulee mun aksentin, mutta ihan Suomesta. Olen vain asunut aika kauan ulkomailla, sekä opiskelu-, työ- ja kotikieli on ollut englanti. Pitäänee hankkiutua enemmän suomalaisten piiriin puhumaan suomea, eikä vain puhua sitä sukulaisille.

Tilanteesta riippuen "olen paluumuuttaja ja puhun englantia paremmin kuin suomea" ei välttämättä ole ongelma vaan saattaa olla helppo kääntää vahvuudeksi. Realistinen ja rehellinen tieto kielitaidon luokituksista on enemmän kuin toivotaan parasta -lista otsikolla "puhun näitä kieliä". Veikkaisin teknisillä aloillakin nettopositiiviseksi etenkin oppisopimus- ja työnhakumielessä, vaikka enhän minä voi tietää.

pääsee sinne amk myös amikset, että ei se aineista jää kiinni.

Toki on myös avoimen väylät olemassa, teet avoimessa tarpeeksi niin sitten on helpompi päästä sisään.

Sitten olisi myös toki mahis Kaikki Academy-koulutukset | Academic Work

sinne on päässyt ihan porukkaa joilla ei mitään alan osaamista kuitenkin.

Kyllähän ammattikorkeasaareen pääsee myös amiksesta ilman lakkia, sehän on perusasia. Olen kerran hakenut, tullut valituksi, keskeyttänyt opinnot jne. Parin lähtötasotestin perusteella ehdin päätellä, että olin saanut heittämällä alan korkeimmat pisteet pääsykokeessa ainoana ei-yhdistelmätutkinnon tehneenä (keskinkertaisena) ylioppilaana, kokeessa kun piti osata lukea ja vähän laskea päässä, ehkä tieteestä ja tekniikastakin ymmärtää jotain edes perustasolla. Todistuspisteeni kun olivat auttamatta aika perseestä. YMMV, hakijoiden taso voi jollain muulla alalla olla ihan toista.

Oma todistukseni oli toki ajalta ennen ainereaalia eli ei ollut mitään bilsaa. Palikkamatikallahan moni saa moniin hakuihin itse asiassa paremmat pisteet, koska siitä Gaussin käyrällä saa huomattavan helposti kovia arvosanoja, joita arvostetaan suhteettoman paljon vrt. laajaan. Jos on aikuisiällä jotain aivoja vaativaa tehnyt eikä dokannut paljon minua enemmän, palikka on aika triviaalia korottaa Laudaturiin.

 

[Gunnarssonsson]

Olen käyttänyt uravalmentajan palveluita parikin kertaa. Voin kyllä suositella vahvasti jos on taloudellisesti mahdollista. Hinnoista kannattaa neuvotella opiskelijana/uran alkuvaiheessa olevana. Toki eivät ole oikea taho selvittämään sisäänpääsyvaatimuksia ym, vaan kartoittamaan vaihtoehtoja sekä auttamaan päätöksenteossa sopivimmalle tielle.

Jos haluat kertoa lisää kokemuksestasi niin kuulisin erittäin mielelläni. Jos ei haittaa utelu, niin millä alalla toimit? Vaihdoitko alaa ja siten päädyit uravalmennukseen? Mistä löysit uravalmentajan? Mitä tapahtui sen jälkeen esim. vaihdoitko työpaikkaa, kasvoiko motivaatio tai palkka etc.?
Lisäksi, minkälaisista summia ne veloittaa?

Kyllähän ammattikorkeasaareen pääsee myös amiksesta ilman lakkia, sehän on perusasia. Olen kerran hakenut, tullut valituksi, keskeyttänyt opinnot jne. Parin lähtötasotestin perusteella ehdin päätellä, että olin saanut heittämällä alan korkeimmat pisteet pääsykokeessa ainoana ei-yhdistelmätutkinnon tehneenä (keskinkertaisena) ylioppilaana, kokeessa kun piti osata lukea ja vähän laskea päässä, ehkä tieteestä ja tekniikastakin ymmärtää jotain edes perustasolla. Todistuspisteeni kun olivat auttamatta aika perseestä. YMMV, hakijoiden taso voi jollain muulla alalla olla ihan toista.

pääsee sinne amk myös amikset, että ei se aineista jää kiinni.

Toki on myös avoimen väylät olemassa, teet avoimessa tarpeeksi niin sitten on helpompi päästä sisään.

Sitten olisi myös toki mahis Kaikki Academy-koulutukset | Academic Work

sinne on päässyt ihan porukkaa joilla ei mitään alan osaamista kuitenkin.

Joo, mulla alkaa menee puurot ja vellit sekaisin informaatiotulvasta. Yritin katsoa mikä vastaisi comp. sci degree, niin "Todistusvalinnan kynnysehtona Aalto-yliopiston tietotekniikan hakukohteessa on pitkän matematiikan vähintään arvosanalla E". Ilmeisisti opistot vielä ottaa pienen osan valintakokeella sisään. Veikkaan, että kilpailu saattaa olla pikkasen kovaa. Mikähän olisi ammattikorkeakoulussa lähin, tosin edelleenkin olen myös sähköstä kiinnostunut.

 

[Orthas]

Jos haluat kertoa lisää kokemuksestasi niin kuulisin erittäin mielelläni. Jos ei haittaa utelu, niin millä alalla toimit? Vaihdoitko alaa ja siten päädyit uravalmennukseen? Mistä löysit uravalmentajan? Mitä tapahtui sen jälkeen esim. vaihdoitko työpaikkaa, kasvoiko motivaatio tai palkka etc.?
Lisäksi, minkälaisista summia ne veloittaa?

Olen analytiikka/data science hommissa. Ekan kerran käytin palveluita tilanteessa jossa oli pari opiskeluvaihtoehtoa (opinnot kesken, pääainetta arvoin) ja motivaation kanssa ongelmia. Tuolloin kävin ehkä nelisen kertaa? Päädyin sulkemaan toisen vaihtoehdon ja jatkamaan kunnolla toisessa (tuli sivuaine ekasta). Valmentaja löytyi sukulaisen kautta. Tokan kerran pari vuotta myöhemmin kun hain lennonjohtajakouluun tokaa kertaa (eka kerta olin varasijalla) ja panostin hakuun enemmän. Käytin sekä uravalmentajaa että rekrypsykologia haastatteluihin valmistautumiseen. Uravalmentajan kanssa käytiin läpi vastausten sisältöä ja psykologin kanssa vastaustekniikkaa, miten antaa vakuuttavia ja hyviä vastauksia. En päässyt sisään, mutta jäi monia hyviä taitoja myöhemmäksi. Toka valmentaja löytyi ekan kautta, psykologi tutun psykologin kautta. Hintataso oli noin 100-150e/tapaaminen, ei mielestäni ollenkaan paha kun parilla käynnillä ehtii käydä jo paljon ja vaikutukset uran aikana voi olla merkittävät. Uran myöhemmässä vaiheessa hinnat voivat olla korkeampia. Psykologi oli tämä: Karri-Pekka Kauppinen Psykologi toka valmentaja tämä: Hanna Kölhi

 

[Gunnarssonsson]

Olen analytiikka/data science hommissa. Ekan kerran käytin palveluita tilanteessa jossa oli pari opiskeluvaihtoehtoa (opinnot kesken, pääainetta arvoin) ja motivaation kanssa ongelmia. Tuolloin kävin ehkä nelisen kertaa? Päädyin sulkemaan toisen vaihtoehdon ja jatkamaan kunnolla toisessa (tuli sivuaine ekasta). Valmentaja löytyi sukulaisen kautta.

Onko uravalmentat enemmän geneerisen neuvon antajia vai onko jotkut "erikoistunut" tietyille aloille esim. tekniikka, IT? Ja ovatko he ne henkilöt, jotka ovat perillä millä aloilla, myös niche jutut, on millekin skillsetille tarvetta? Sekotanko minä nyt uravalmentajan ja tekniikan alan "mentorin" keskenään?

 

[Orthas]

Onko uravalmentat enemmän geneerisen neuvon antajia vai onko jotkut "erikoistunut" tietyille aloille esim. tekniikka, IT? Ja ovatko he ne henkilöt, jotka ovat perillä millä aloilla, myös niche jutut, on millekin skillsetille tarvetta? Sekotanko minä nyt uravalmentajan ja tekniikan alan "mentorin" keskenään?

Valmentajat valmentaa. Suurimmalla osalla noista on asiakkaina yritysjohtoa ym, sieltä löytyy kysyntää. Edelleenkin jos haluat opinto-ohjaajaa tai jotain henkilöä joka tuntee alaa, älä ota uravalmentajaa. Ne on hyviä jos osaat itse kerätä tiedot ja tarvitset tukea parhaiden päätösten tekoon.