Onko komponenttien liitäntöjen muuttumiselle teknisiä perusteita?

[Tupsa]

Koska kiertotalous, ekologia, kierrätys ja hävikin torjunta lienevät pian kuuminta hottia, herää kysymys, ovatko kaikki tietotekniikan muutokset tarpeellisia tekniseltä kannalta. Otetaan esimerkiksi prosessorikanta. Olisiko tämän päivän prosessoria mahdollista toteuttaa eilisen kannalla? Vai onko tosiaan niin, ettei se onnistuisi ja jos ei, niin miksi? Sama koskee esimerkiksi muistikampojen ja massamuistien liitäntää. Vai onko liitäntöjen muuttaminen vain tarkoituksellista, jotta valmistajat pääsevät kehittämään uusia ja hankaloittamaan päivittämistä?

Tässä ketjussa yleisesti tietotekniikan kestävyydestä keskustelua.

 

[Algron28]

Itsellä ainakin tulee heti ensimmäisenä mieleen ongelma joka syntyy siitä että jokin on fyysisesti sopiva mutta ei kuitenkaan tuettu yhdistelmä. On juuri niitä perinteisiä user error keissejä.



Tuota kehitystä ja muuttumista voi verrata helposti USB liittimen kehitykseen vuosien saatossa, kuinka sen liitin on elänyt tarpeiden muuttuessa ja tekniikan kehittyessä.

 

[CaseAce]

Niin eihän se sitä tarkoita, että vaikka kanta pysyisi samana, niin siihen voisi sen toisentyyppisen prosessorin laittaa kiinni. Jos se ei ole yhteensopiva esim. vanhojen piirisarjojen kanssa, niin liittimen muuttuminen on jopa hyvä asia, ettei laita vääränlaista prossua väärään emoon.

 

[leffo]

Perusteet ovat puhtaasti kaupalliset. Intel on parhaimmillaan tehnyt yhden pinnin muutoksen uudelle kannalle. (LGA 1156 -->1155) Toki piirisarjan pitää tukea prosessoria mutta kyse on puhtaasti kaupallisista syistä, ne voitaisiin toteuttaa niin että tuki olisi paljon pidempään.

Maailmassa jossa ihmiset uusivat puhelimiaan 2-3 vuoden välein en oikein näe pöytäkoneiden perään mitään itkemistä.

 

[rushi]

Prossukannoissa nyt ainakin se olennaisena erona, että minkä verran prossussa itsessään on esim. PCIe-kaistoja tai suoria USBeja käytettävissä. Tässä kohtaa esim. AM5 on merkittävä parannus AM4:ään. Sitten asiat, kuten minkä verran ja minkälaisia esim. erilaisia signalointijännitteitä ja muita jännitesyöttöjä mikäkin prossu tarvii. Jännitesyöttöön liittyy sekin, että kuinka paljon kannan läpi yleensäkään voidaan tehoa viedä - Intel tuntuu tarvivan isoja kantoja 400W prossuilleen..

Sitten tulee nopeuksiin/kellotaajuuksiin liittyvät asiat. Jonkun vanhemman kannan impedanssi ja ihan fyysiset etäisyydet voivat tulla esteeksi. Esim. kun kattoo DDR4- ja DDR5-muistikampoja, DDR4:ssä piirit on selkeästi etäänpänä ja datalinjoissa on kondensaattorit. DDR5 piirit on käytännössä aivan slotissa kiinni eikä konkkia ole, ainakaan muistikamman piirilevyllä. Toki on muitakin eroja, kuten muistijännitereguloinnin siirtyminen emolevyltä (DDR4) kampaan (DDR5). Tuon muutoksen todellisesta ”tarpeesta” en osaa sanoa, mutta muistipiirien etäisyys slotista on aivan selkeä seuraa nopeuksien nostosta. Muistislottimuutos kuitenkin seurausta enemmänkin jännitteensyötön muutoksista.

PCIe:ssä taas itse liitäntä ei ole muuttunut mihinkään, mutta asiat sen ympärillä ovat. Signaloinnin parempi suojaus ja bufferoinnin tarve nopeuksien kasvaessa esimerkiksi. Paljon on ollut jo väellä ongelmia, kun on käytetty kehnoja riser-kaapeleita, ja yritetty saada PCIe4-nopeuksia läpi. Kunhan nyt saadaan rajusti nopeampia näytönohjaimia mitkä hyödyntää PCIe5-kaistaa, niin saapi nähdä voiko noiden kanssa edes käyttää enää risereita ollenkaan. Jännä nähdä, milloin PCIe-liitännän fyysiset rajat tulevat vastaan, mutta mun veikkaus on että kovinkaan kaukana ei enää olla.

 

[CaseAce]

Perusteet ovat puhtaasti kaupalliset. Intel on parhaimmillaan tehnyt yhden pinnin muutoksen uudelle kannalle. (LGA 1156 -->1155) Toki piirisarjan pitää tukea prosessoria mutta kyse on puhtaasti kaupallisista syistä, ne voitaisiin toteuttaa niin että tuki olisi paljon pidempään.

Maailmassa jossa ihmiset uusivat puhelimiaan 2-3 vuoden välein en oikein näe pöytäkoneiden perään mitään itkemistä.

Mä en oikein purematta niele kaupallista syytä vaihtaa sockettia. Nimittäin jos uuden prossun saisi vanhaan sockettiin, niin niitä voisi saada paljon enemmän kaupattua. Nyt jää monelta ostamatta kun pitäisi ostaa samalla uusi emo ja uudet muistit ja purkaa koko kokoonpano eli liikaa työtä. Kaupallisesti kannattaisi ehkä olla yhteensopiva vanhoihin systeemeihin.

Edit: Ainakin omalla kohdalla huomaan että prossu vaihtuu kohtuu pienellä kynnyksellä uuteen jos sen saa päivitettyä vaan tiputtamalla uuden prossun vanhan tilalle. Sitten kun socketti vaihtuu, niin tulee pitkä aika ettei prossu päivity koska se on liian työlästä. Eli pitkään aikaan prossuvalmistaja ei saa yhtään rahaa.

 

[kolistelija]

Mä en oikein purematta niele kaupallista syytä vaihtaa sockettia. Nimittäin jos uuden prossun saisi vanhaan sockettiin, niin niitä voisi saada paljon enemmän kaupattua. Nyt jää monelta ostamatta kun pitäisi ostaa samalla uusi emo ja uudet muistit ja purkaa koko kokoonpano eli liikaa työtä. Kaupallisesti kannattaisi ehkä olla yhteensopiva vanhoihin systeemeihin.

Edit: Ainakin omalla kohdalla huomaan että prossu vaihtuu kohtuu pienellä kynnyksellä uuteen jos sen saa päivitettyä vaan tiputtamalla uuden prossun vanhan tilalle. Sitten kun socketti vaihtuu, niin tulee pitkä aika ettei prossu päivity koska se on liian työlästä. Eli pitkään aikaan prossuvalmistaja ei saa yhtään rahaa.

Tämä. Itselläni yleensä suurin syy possun päivittämättömyyteen on se ettei kannalle löydy tarpeeksi suurella tehoerolla olevaa possua. Tähän tietenkin vaikuttaa myös se itse emolevy ja mahdollisesti muistit, mutta tästä syystä päivityssyklininon hidastunut noin 8-10 vuotiseksi. Kun ostaa nykyisellä kannalla tehokkaan prossun, on vielä viiden vuoden jälkeen tehokkain samalle kannalle saatava tekele edelleen luokkaa 0-10 % nopeampi ja seuraavalla kannalla saa sitten maksaa 250 % hinnan 25 % lisänopeudesta (kärjistettynä toki) kun kaikki menee vaihtoon. Kyllä se ostamista rajoittaa.

 

[pulatunnus]

Koska kiertotalous, ekologia, kierrätys ja hävikin torjunta lienevät pian kuuminta hottia, herää kysymys, ovatko kaikki tietotekniikan muutokset tarpeellisia tekniseltä kannalta.

Otsikossa puhut liitännöistä ja Ketjussa hyviä pohdintoja tietyistä PC komponenteista niiden liitännöistä. USBkin mainittu. Joka tunnettu ja jolla ehkä hyvä kuvata tarpeellista kehitystä, ja tarpeetonta.

Fyysiset liittimet, niin suurelta osin ne muutokset tulleet teknisestä tarpeesta että käyttäjä tarpeesta, Sähköiset, väylä ominaisuudet , isäntä - orja, niin fyysiset liittimet tukenee sitä. Tullut tarvetta pienemmille liittimille, niin niitä on pienennetty. Itse väylä kehitys ollut tarpeen, ehkä matkalla mahtuu jotain mitkä eivät ole menestyneet, mutta kyllä USB tämän päivän menestys pohjaa siihen että se on kehittynyt.

Sekaan mahtuu myös valmistajien virityksiä, liittimiä, toteuksia, jotka tuo mieleen että onko teknistä tarvetta, onko käyttäjä tarvetta, vai onko kyse vain valmistajan omista srategisista valinnoista, toki niihin aina löytyy selitys, jos ei muuta niin varmistetaan että käyttäjä voi liittää ja käyttää vain laadukkaista komponentteja. Joskus voi olla aito syy, heikko suunnittelu, jota sitten paikataan esim omalla fyysisellä liittimellä, ja voi toki miettiä missä raja USB ei USB, jos valmistaja/suunnittelua käyttää USB puolelta komponenteja, ominaisuuksia säästääkseen, mutta itse toteutusta ei ole USB. Tyypillinen esimerkki lataus, USB puolelta valittu sen heikoin lenkki, joku USB-Micro liitin, mutta itse poweroinnilla, väylällä ei ole tekemistä USB kanssa.

Toisin päin sitten se että itse liitin on ihan valmistajan oma, mutta sähköisesti USB ja käytetään kuin USB, ei mitään sellaista mitä ei olisi USB päällä, jos liitäntään lisätty myös joku ei USB toteutus niin sitä käytetty perusteena, jopa silloin jos asian voisi toteuttaa myös USB liitännällä.

 

[hsalonen]

Tietysti jos tinkii ominaisuuksista, että tekee sellaisen prosessorin mikä toimisi edellisessä kannassa, se voisi saada prosessorin näyttämään huonommalta kuin kilpailijan.

AMD on onnistuneesti tehnyt näin jo pitkään ja kannat on ihan muistityypin perusteella (..DDR3, DDR4, DDR5)

 

[takametsä]

Perusteet ovat puhtaasti kaupalliset. Intel on parhaimmillaan tehnyt yhden pinnin muutoksen uudelle kannalle. (LGA 1156 -->1155) Toki piirisarjan pitää tukea prosessoria mutta kyse on puhtaasti kaupallisista syistä, ne voitaisiin toteuttaa niin että tuki olisi paljon pidempään.

Maailmassa jossa ihmiset uusivat puhelimiaan 2-3 vuoden välein en oikein näe pöytäkoneiden perään mitään itkemistä.

Prossukannoissa Intelin keinotekoisimman tuntuinen hyppy oli LGA1151 v1 (eli Skylake/Kabylake) --> LGA1151 v2 (Coffeelake/Coffeelake refresh). Fyysisesti sama kanta muutaman pinnin uudelleenkonfiguroinnilla. Toki Intel perusteli tätä kasvaneilla virrankulutusvaatimuksilla, kun ytimiä tuli lisää, mutta bios/pinnimodaamallahan nuo sai toimimaan kaikissa 100/200-piirisarjan kuluttajaemoissa. En oikein jaksa uskoa, että halvoissa H310-piirisarjan lankuissa virransyöttö olisi oleellisesti parempi verrattuna H110-sarjalaisiin. Nythän W11 virallisen rautatukivaatimuksen raja raitaa juuri sopivasti kulkea tässä välissä. Toinen huomio aikakaudelta on E3-sarjan Xeonien eriyttäminen työasemalustoille (fyysisesti sama kanta). Nämäkin tosin saa toimimaan surkeimmilla 100/200-piirisarjan laudoilla, kun muuttaa ME-firmwarea sopivasti.

 

[miksu8]

Suunniteltua vanhentamista. Sen sijaan että jatkuvasti tuplataan kaikkien väylien nopeudet ja rikotaan standardit, olisi varmasti mahdollista vaikkapa tuhatkertaistaa nopeus harvemmin. Hintahyppäys saattaisi olla muutaman euron enemmän mutta ketä se haittaisi.

e: ei tämä tietysti kaikkeen päde, monista standardeista on saatu taaksepäin sopivia, joskin sekavia.

 

[pulatunnus]

Suunniteltua vanhentamista. Sen sijaan että jatkuvasti tuplataan kaikkien väylien nopeudet ja rikotaan standardit, olisi varmasti mahdollista vaikkapa tuhatkertaistaa nopeus harvemmin. Hintahyppäys saattaisi olla muutaman euron enemmän mutta ketä se haittaisi.

Jos mietit vaikka USBia, ethernetti, muita välilä, jos nyky nopeus jaetaan tuhannella, niin voi miettiä olisiko USB ja ne muuta väylät menestyneet tuolla politiikalla.

 

[miksu8]

Jos mietit vaikka USBia, ethernetti, muita välilä, jos nyky nopeus jaetaan tuhannella, niin voi miettiä olisiko USB ja ne muuta väylät menestyneet tuolla politiikalla.

Miksi pitää jakaa tuhannella. Voihan niitä kehittää tulevaisuuden valmiuksilla.

 

[saabmies]

Miksi pitää jakaa tuhannella. Voihan niitä kehittää tulevaisuuden valmiuksilla.

Uskoisin, että tässä tarkoitetaan skenaariota, jossa nopeudet ovat juuri päivittyneet, jolloin tästä hetkestä käytössä oleva 1/1000 nopeus nykyisestä olisi ollut pidemmän aikaan parasta mitä on tarjolla.

 

[miksu8]

Suunniteltua vanhentamista. Sen sijaan että jatkuvasti tuplataan kaikkien väylien nopeudet ja rikotaan standardit, olisi varmasti mahdollista vaikkapa tuhatkertaistaa kahdeksankertaistaa nopeus harvemmin. Hintahyppäys saattaisi olla muutaman euron enemmän mutta ketä se haittaisi.

e: ei tämä tietysti kaikkeen päde, monista standardeista on saatu taaksepäin sopivia, joskin sekavia.

e2: piti sanoa 2^3 eikä 10^3 hyppäyksin.

 

[pulatunnus]

Miksi pitää jakaa tuhannella. Voihan niitä kehittää tulevaisuuden valmiuksilla.

Jos jollain on sellaisia kykyjä niin sitten kehittää uuden ylivoimaisen väylän ja vie markkinat.

Haaste on se että ei tiedetä mitä siellä tukevaisuudessa keksitään, tutukimus menee eteen päin, ja tutkijoilla voi olla näkymyksiä, mutta voittaja on arvoitus. Toki niitä nopeita on raudallakin , ennen kuin kuluttajapuolella, mutta ei kuluttaja oli valmis maksaa jostain tuhatkertaista hintaa, mitä ei laitteen elinkaaren aikana hyödynnä. kun sillä euron jutullakkin pärjää.

Toki kärjistys, mutta ajattelin siis että idea olisi jäädyttää asiat pitkäksi aikaa, osassa väliä on niin että on taakspäin yhteensopivuus, maksaa sekin, mutta se tavallaan toteuttaa ideaa.

On standarti perheitä, missä mukana on erilaisia juttuja , ehkä myös niitä tulevaisuuden nopeuksia, mutta ne eivät välttämättä lähde lentoon, vaan myöhemmin tulee uusia standarteja joiden toteuttaminen on kilpailukykyisempään.

.
Vaikka nyt kuullosta epkivalta, niin toki usein toivoisin ehtotustasi ja ehkä joskus hyllylläkin tulee tehtyvalintoja tulevaisuuden tuhat kertainen. mielessä. Tietyssä iässi niitä voi sitten kiertyä sinne romulaatikkoon.

 

[Kaama]

PCIe on esimerkki siitä kuinka fyysinen liitin on pysynyt samana, kun nopeus moninkertaistuu. 7.0:lla tulee olemaan 50 kertainen nopeus 22 vuotta 1.0:n jälkeen.

Prosessorivalmistajia on kaksi ja rippeet. Ei ole ollut motivaatiota standarditöpseleille. Toki prosessoreilla on tiukemmat vaatimukset johtimille, kuin pci-korttien maailmassa. Rammihan on kai siirtymässä emolevyltä prossun luo, kun fyysikan rajat tulevat vastaan.

 

[CaseAce]

PCIe on esimerkki siitä kuinka fyysinen liitin on pysynyt samana, kun nopeus moninkertaistuu. 7.0:lla tulee olemaan 50 kertainen nopeus 22 vuotta 1.0:n jälkeen.

Prosessorivalmistajia on kaksi ja rippeet. Ei ole ollut motivaatiota standarditöpseleille. Toki prosessoreilla on tiukemmat vaatimukset johtimille, kuin pci-korttien maailmassa. Rammihan on kai siirtymässä emolevyltä prossun luo, kun fyysikan rajat tulevat vastaan.

Nopeus juu, mutta lisävirtaa joudutaan tuomaan esim. näytönohjaimelle PCIe liittimen ohi erillisillä johdoilla. Eli sinällään se PCIe ei ole enää riittävä. Ja tämä ei onnistu prosessoreille, koska kaikki virta tulee socketista.

 

[lors lara]

Koska kiertotalous, ekologia, kierrätys ja hävikin torjunta lienevät pian kuuminta hottia, herää kysymys, ovatko kaikki tietotekniikan muutokset tarpeellisia tekniseltä kannalta. Otetaan esimerkiksi prosessorikanta. Olisiko tämän päivän prosessoria mahdollista toteuttaa eilisen kannalla? Vai onko tosiaan niin, ettei se onnistuisi ja jos ei, niin miksi? Sama koskee esimerkiksi muistikampojen ja massamuistien liitäntää. Vai onko liitäntöjen muuttaminen vain tarkoituksellista, jotta valmistajat pääsevät kehittämään uusia ja hankaloittamaan päivittämistä?

Tässä ketjussa yleisesti tietotekniikan kestävyydestä keskustelua.

Intel prosessorikannata luultavasti oltaisiin voitu jättää LGA1155 tasolle eikä muuttaa enää siitä. En nyt täysin varmaksi sano. Mutta onhan tuossa hiton monta pinniä (1155 kpl) ja se on vähän yli 10 vuotta sitten julkaistu ja oli käytössä pari vuotta ennenkuin tuli uutta tilalle ja sen jälkeen intel on aina uusinut vissiin parin vuoden välein kantansa erilaiseksi

 

[CaseAce]

Intel prosessorikannata luultavasti oltaisiin voitu jättää LGA1155 tasolle eikä muuttaa enää siitä. En nyt täysin varmaksi sano. Mutta onhan tuossa hiton monta pinniä (1155 kpl) ja se on vähän yli 10 vuotta sitten julkaistu ja oli käytössä pari vuotta ennenkuin tuli uutta tilalle ja sen jälkeen intel on aina uusinut vissiin parin vuoden välein kantansa erilaiseksi

Ei se pinnien määrä vaan miten niitä käytetään. Jos edellisessä prossussa vaikkapa 20 pinniä riittää virran syöttöön, mutta uudessa tarvitaan 40, niin nehän ei enää ole yhteensopivia. Jos uden prossun voisi fyysisesti kiinnittää vanhaan kantaan niin se ei toimisi, ehkä myös menisi rikki sekä emolevy että prossu. Parempi siis vaihtaa kanta sellaiseksi ettei uutta prossua vahingossa laiteta vanhaan kantaan. LGA1155 on kuitenkin DDR3 aikakaudelta, ja sen aikaisten prossuden TDP oli alle 100W. Nykyisillä prossuilla TDP maksimi huitelee yli 250W lukemissa, että luultavasti aika monta pinniä tarvitaan lisää virran syöttöön. Ja eikä se virta ainoa ole, muuttuuhan samalla muutakin kehityksen myötä, esim. väylien laatu ja määrä, nekin vaatii pinnimuutoksia. Eli se on vaan hyvä kanta muuttuu kun pinniyhteensopivuus loppuu.

 

[lors lara]

Ei se pinnien määrä vaan miten niitä käytetään. Jos edellisessä prossussa vaikkapa 20 pinniä riittää virran syöttöön, mutta uudessa tarvitaan 40, niin nehän ei enää ole yhteensopivia.

Tämänhän siis voisi suunnitella etukäteen että jos on 1155 pinniä niin varataan niistä vaikka 80kpl virransyöttöön tulevaisuuden varalle niin ei tarvi muuttaa kokoajan systeemiä kokonaan uudenlaiseksi

 

[pulatunnus]

Tämänhän siis voisi suunnitella etukäteen että jos on 1155 pinniä niin varataan niistä vaikka 80kpl virransyöttöön tulevaisuuden varalle niin ei tarvi muuttaa kokoajan systeemiä kokonaan uudenlaiseksi

Säästö ? voidaan käyttää samaa komponenttia pidempään.

Jos tässä ei nyt keskustella siitä onko yhtiön asiakkaan kiusaksi tiheään päivittänyt prosesorin kantaa, vaan siitä mikä teknisesti/suunnitellusti järkevää ja tehokasta, optimia. Jos isot määrät, niin varmaan yksi tekiä optimoidan se niin prosessorin, liitännän, kun sen emolevun kannalta. Niin ne jutut joilla ei väliä, niin varmaan voi miettiä enemmän mahdollisa seuraavaa, mutta ne millä on väliä, sijainti, ym, niin sunnitteleen työnallaolevan tarpeiden mukaan, ja huomioidaan edellisenversion virheistä, jos jotain sieltä poimittavaa.

Siellä painaa toki emolevyvalmistajien jutut, se että kantavaihtuu, eti tarkoita että kaikkia vanha menee roskiin

 

[CaseAce]

Tämänhän siis voisi suunnitella etukäteen että jos on 1155 pinniä niin varataan niistä vaikka 80kpl virransyöttöön tulevaisuuden varalle niin ei tarvi muuttaa kokoajan systeemiä kokonaan uudenlaiseksi

Tulevaisuuden ennustaminen on kohtalaisen hankalaa. Jos olisi 2010 tienoilla pitänyt arvailla minkälaisia virtoja tai minkälaisia väyliä tulevaisuudessa tarvitaan, montako ja minkä levyisiä, voisi helposti mennä sekin ennustus pieleen. PCIe, montako SATA väylää, tuleeko joku NVMe ehkä. DDR3 aikana olisi pitänyt ennustaa DDR5 yhteensopivuus. Tuskin olisi onnistunut. Voi vaikka miettiä niitä kuuluisisa "Kyllä 640k perusmuistia riittää kaikille" ennustuksia." Ei kauan mennyt niin se oli jo vanhentunut.

 

[lors lara]

Tulevaisuuden ennustaminen on kohtalaisen hankalaa. Jos olisi 2010 tienoilla pitänyt arvailla minkälaisia virtoja tai minkälaisia väyliä tulevaisuudessa tarvitaan, montako ja minkä levyisiä, voisi helposti mennä sekin ennustus pieleen. PCIe, montako SATA väylää, tuleeko joku NVMe ehkä. DDR3 aikana olisi pitänyt ennustaa DDR5 yhteensopivuus. Tuskin olisi onnistunut.

Kyllä sen voi ennakoida niin että tulevaisuudessa varmasti tarvitaan prossulle enempi tehoa. Muita asioita ei kuitenkaan oisi voinut ennustaa mutta tuo on silti aika selkeetä.

 

[CaseAce]

Kyllä sen voi ennakoida niin että tulevaisuudessa varmasti tarvitaan prossulle enempi tehoa. Muita asioita ei kuitenkaan oisi voinut ennustaa mutta tuo on silti aika selkeetä.

Mutta kuinka paljon? Siinähän se on. Pitäisikö jo nyt varautua 500W TDP tukeen? Varmaan silloin ajateltiin että kyllä nyt 100W riittää pitkälle tulevaisuuteen. Kuka hullu nyt tekee prossua joka vaatii käytännössä nestejäähdytyksen.

 

[lors lara]

Säästö ? voidaan käyttää samaa komponenttia pidempään.

Siellä painaa toki emolevyvalmistajien jutut, se että kantavaihtuu, eti tarkoita että kaikkia vanha menee roskiin

Mutta eikös tehdasprosesseissa tule hirvee määrä prossuja ulos joissa kaikissa on ne pinnit, ja jos kaikissa on 1155 pinniä eikä joku muu määrä, ja pinnien järjestys on sama niin sittenhän tarvitaan vaan yksi laite joka toteuttaa noi eikä monta laitetta niin että välillä tulee 1155 pinniä ja välillä joku muu määrä?
Eikö se näin pitäisi mennä?

 

[CaseAce]

Mutta eikös tehdasprosesseissa tule hirvee määrä prossuja ulos joissa kaikissa on ne pinnit, ja jos kaikissa on 1155 pinniä eikä joku muu määrä, ja pinnien järjestys on sama niin sittenhän tarvitaan vaan yksi laite joka toteuttaa noi eikä monta laitetta niin että välillä tulee 1155 pinniä ja välillä joku muu määrä?
Eikö se näin pitäisi mennä?

No kun se järjestys ei voi olla sama jos tulee uutta tehokkaampaa väylää mukaan tai jotain muuta parannusta vanhaan. Toki jos edelleen tyydyttäisiin DDR3 muisteihin ja SATA levyihin, eikä kukaan kaipaa DDR5 tai NVMe niin mikäs siinä. Ei vaan ehkä paras vaihtoehto kuluttajan kannalta.

 

[lors lara]

No kun se järjestys ei voi olla sama jos tulee uutta tehokkaampaa väylää mukaan tai jotain muuta parannusta vanhaan. Toki jos edelleen tyydyttäisiin DDR3 muisteihin ja SATA levyihin, eikä kukaan kaipaa DDR5 tai NVMe niin mikäs siinä. Ei vaan ehkä paras vaihtoehto kuluttajan kannalta.

onko ne järjetykset sitten oleellisesti vaihtuneet jokaisessa prosessorikannassa? eli virtaliitinpinnit on aina eri kohdissa kuin edellisessä? onko kymmeniä "no connect" pinnejä tulevaisuuden varalla?

 

[pulatunnus]

Mutta eikös tehdasprosesseissa tule hirvee määrä prossuja ulos joissa kaikissa on ne pinnit, ja jos kaikissa on 1155 pinniä eikä joku muu määrä, ja pinnien järjestys on sama niin sittenhän tarvitaan vaan yksi laite joka toteuttaa noi eikä monta laitetta niin että välillä tulee 1155 pinniä ja välillä joku muu määrä?
Eikö se näin pitäisi mennä?

Isossa massatuotannossa puolen sentin säästön takia kannattaa investoida tuotantoon.

Mutta ymmärtääkseni ei ole pelkästään kyse nastamäärästä, se tuotiin esille etteä jos tehdään samaan kantaan sopivia komponentteja jotka eivät ole nasta yhteensopivia, niin kuluttajan asennettavissa alkaa kasvaan riskit. Että laitetaan väärää osaa väärään paikkaan.

Eli jos ei voida käyttää samaa nasta järjestystä, niin miettiä kumpi on edullisempaa, tehtdä uusi kanta, vai vanhalla kannalla ja riskillä.

 

[OskuK]

Paljon enemmän merkitse valmistuskustannukset, kuin mikään "ominaisuus".
Usbi on otettu aiemmin esiin hyvänä kehityksenä, ja täytyy sanoa että jossain kohtaa seuraava onkin olut parempi, eli joka muutos ei ole ollut huonompaan ;-) -Mutta näytönohjaimen littimet, kaikki kai myöntävät että sekä emoliitonnässä, että virtalitännässä saattaisi ehkä olla jotain kuviteltavissaolevaa mekaanista ja sähköistä parantamistarvetta? Mutta onko valmistajila ollut hoppu kehittää? Tai siis sanotaan: parantaa niitä. ;-D

 

[miksu8]

On ne prossuvalmistajat ristiriitaista porukkaa. Osaa valmistaa jollain käsittämättömän pienellä mittakaavalla miljardeja transistoreita pieneen pakettiin muttei osaa ennustaa että vaatimukset saattaa kasvaa tulevaisuudessa

 

[pulatunnus]

muttei osaa ennustaa että vaatimukset saattaa kasvaa tulevaisuudessa

Miten niin? tuotahan ne itsekkin jauhaa (no ehkä muotoilee niinpäin että tuotteiden suorituskyky paranee. Vuosiahan siihen menee että tuota on hyllyssä.

 

[miksu8]

Miten niin? tuotahan ne itsekkin jauhaa (no ehkä muotoilee niinpäin että tuotteiden suorituskyky paranee. Vuosiahan siihen menee että tuota on hyllyssä.

No kun ne liitännät tehdään aina just ja just siihen hetkeen riittäväksi.

 

[topiv]

Kyllä sama prosessorikanta voi elää useamman iteraation. AMD AM4 prosessorikanta esiteltiin jo vuonna 2016 ja on edelleen käytössä myynnissä olevissa emolevyissä. AM4-kantaisten prosessorien kehittyessä, vuonna 2020 Zen 3 prosessorien yhteydessä vaadittiin myös piirisarjan (emolevyn) päivittämistä. Tosin myöhemmin Zen 3 prosessoreja on tuettu myös X470- ja B450-emolevyillä, jotka vaativat BIOS-päivityksen.

Socket AM4 - Wikipedia

en.wikipedia.org