onko Elektroniikan-asentajan tutkinnosta hyötyä tänä päivänä. Minkälaista on opiskella sitä?

[Talisman]

näkemyksiä??.

 

[DinocideFIN]

Ainakin oppii korjaamaan kuvaputkitelkkareita ja juottamaan konkkia virtalähteisiin. Jos ammattikouluun meinasit mennä tuota opiskelemaan niin varmasti ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin mikään muukaan. Tosta kannattaa sitten jatkaa vaikkapa ammattikorkeakouluun mutta siihen on toki vielä 3 vuotta sulla aikaa, jos olet nyt tyyliin 9. luokalla.

 

[Talisman]

Ainakin oppii korjaamaan kuvaputkitelkkareita ja juottamaan konkkia virtalähteisiin. Jos ammattikouluun meinasit mennä tuota opiskelemaan niin varmasti ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin mikään muukaan. Tosta kannattaa sitten jatkaa vaikkapa ammattikorkeakouluun mutta siihen on toki vielä 3 vuotta sulla aikaa, jos olet nyt tyyliin 9. luokalla.

olen jo setämies...

 

[0nanias]

Suoritin kyseisen tutkinnon aikoinaan ja sanoisin että kaikista turhanpäiväisistä puuhasteluistani tuo oli ehkäpä se kruununjalokivi.
Etenkin jos itse ydinhomma eli laitekorjauspuoli kiinnostelee niin alan työllisyysnäkymät ovat heikot, palkkaus vielä heikompi ja tulevaisuus näyttää sitäkin synkemmältä.

 

[Tuuchen]

Opetetaanko amiksessa tänä päivänä kuvaputkitelkkareiden yms korjausta? Tai fiksataanko autopuolella edelleen kaasareita jne?

 

[Talisman]

Opetetaanko miksessa tänä päivänä kuvaputkitelkkareiden yms korjausta? Tai fiksataanko autopuolella edelleen kaasareita jne?

olettaisin että Oled-töllöjen korjausta tänä päivänä??.

 

[saabmies]

Uskaltaisin väittää, että vuosiryhmältäni ei ole kukaan alan töissä, ainakaan ilman jatkokoulutuksia. Hieman sivuten koulutusta automaatiopuolella taitaa olla parikin.

 

[juhaa]

olettaisin että Oled-töllöjen korjausta tänä päivänä??.

Eipä niitäkään kukaan oikein varmaan varsinaisesti korjaa. Takuuaikana vaihdetaan se viallinen moduuli, mikä sitten lyödään serriin tai arvokkaammat toimitetaan valmistajalle kiinaan eheytettäväksi.

Takuun jälkeen maahantuoja/valmistaja/huolto varmistaa (törkyhinta)ilmoituksella, ettei kannata korjata. Osta uusi. Ei sitä porukkaa liikaa jää joka oikeasti haluaa sen korjauttaa.

Virallisiin huoltofirmoihinkaan ei oikein varsinaista koulutusta oikeasti tarvitse.

Pienet paikalliset, ne oikeat (ei valtuutetut) firmat taas taitaa olla kuolemaan päin. Valitettavasti.

 

[Pakana]

Onko tuollaista elektroniikkalinjaa ammattikoulussa enää ollenkaan?

Aikanaan mä olisin halunnut sille linjalle pyrkiä, mutta jokin muistaakseni tietotekniikan perusturkinto tjsp siitä lopulta jäi käteen. Kyllä me niitä putkitelkkareitakin siellä fiksattiin, mutta ei se analoginen elektroniikka ollut kuin ehkä viidesosa siitä koulutuksesta silloin neljännesvuosisata sitten.

 

[daeqolax]

Opetetaanko amiksessa tänä päivänä kuvaputkitelkkareiden yms korjausta? Tai fiksataanko autopuolella edelleen kaasareita jne?

Viisitoista vuotta sitten vielä opetettiin. Itse tosin automaatioasentaja, mutta muistan yhen kuvaputkitöllön korjaanneeni. Oli jänniteregulaattori palanu tai mikälie nimeltään.

 

[Talisman]

Onko tuollaista elektroniikkalinjaa ammattikoulussa enää ollenkaan?

Aikanaan mä olisin halunnut sille linjalle pyrkiä, mutta jokin muistaakseni tietotekniikan perusturkinto tjsp siitä lopulta jäi käteen. Kyllä me niitä putkitelkkareitakin siellä fiksattiin, mutta ei se analoginen elektroniikka ollut kuin ehkä viidesosa siitä koulutuksesta silloin neljännesvuosisata sitten.

oon käsittänyt että elektroniikkai -asentaja näinä päivinä on tieto ja viestintätekniikka tutkinto nimikkeen alla!!. jossa suuntaudutaan sitten elektroniikka-asentaja opintoihin.IT-tukihenkilö ja ICT on saman tutkinnon alla

 

[a9801259]

Varmista, että tuolta saa paremman koulutuksen kuin vain pienoisjännitetyöt, eli edes pienjännitetyöt pitää oppia.

 

[Talisman]

Varmista, että tuolta saa paremman koulutuksen kuin vain pienoisjännitetyöt, eli edes pienjännitetyöt pitää oppia.

Kait ne E-perusteista löytyy...

 

[a9801259]

Kait ne E-perusteista löytyy...

Painotus sanassa "varmista".

 

[elmo]

Toi oli aika tyhjä-arpa jo 20v sitten, jotta miten ihmeessä ks. linja on edelleen olemassa? Varmaan joku kehuttu datanomikin omaa paremmat valmiudet työllistyä.

Suosittelen enmmennin sähköasentajan perustutkintoa jos käsillä tekeminen kinostaa. Sieltä voit sitten haarautua johonkin oikeisiin töihin tai automagiaan tai vaikka jatko-opiskelemaan tjms.

Jos taas atk/ict on se juttu niin kait siellä joku helpdesk linjakin on olemassa?

Elektroniikkaa voit sitten harrastella huviksesi, palkkaa siitä ei taida ketään maksaa?

 

[Jaurakkajärvi]

Toi oli aika tyhjä-arpa jo 20v sitten, jotta miten ihmeessä ks. linja on edelleen olemassa? Varmaan joku kehuttu datanomikin omaa paremmat valmiudet työllistyä.

Suosittelen enmmennin sähköasentajan perustutkintoa jos käsillä tekeminen kinostaa. Sieltä voit sitten haarautua johonkin oikeisiin töihin tai automagiaan tai vaikka jatko-opiskelemaan tjms.

Jos taas atk/ict on se juttu niin kait siellä joku helpdesk linjakin on olemassa?

Elektroniikkaa voit sitten harrastella huviksesi, palkkaa siitä ei taida ketään maksaa?

Jep. Täällä muuttivat sähköasentaja koulutuksen joka oli 2vuotinen, juuri tuohon elek.asentajan koulutukseen ja 3vuotta kesto. Olikohan -98 tai jotain. Turha koulutus myös omalta osaltani. Kaikenlaisia portteja opeteltiin kauheasti ja oskiloaskoopilla touhuamaan. Tietenkin jos jatkoi opintoja, hyöty oli suurempi.

 

[makke95]

2014 tuli valmistuttua ict asentajaksi ja pari vuotta kerkesin olemaan laajemman liikkuvan kaluston wlan asennus hommissa. Siitä sitten yleis sähkäriksi korjailemaan kalustoa ja nyt aivan eri suuntaan koneinsinöörin opiskelut kesken. Tosiaan omastakaan vuosi kerrasta en tiedä ketään kuka olisi ict asentajan hommissa, mutta sähkäreitä löytyy ketkä jäänyt sille tielle.

 

[Talisman]

Elektroniikkaa voit sitten harrastella huviksesi, palkkaa siitä ei taida ketään maksaa?

kyllä kela palkan maksaa

 

[Pakana]

Kyllähän se elektroniikka on perusta vähän kaikelle sähkötekniikalle nykyään, mutta yksinään se on kyllä vähän turhan kapea sektori.

 

[saabmies]

Kyllähän se on sääli nykyisessä kulutusyhteiskunnassa, kun muodostuu jätettä pilvin pimein yksittäisten komponenttien takia. Jonkun moduulin ja työn kulujen noustessa lähes laitteiston hinnan tasolle. Eikä ole osaajien puutteesta kiinni.

 

[juu-zo]

Itse olen elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan amiksesta valmistunut 2010. Tosiaan elektroniikan kanssa touhuaminen asentajan näkökulmasta on muuttunut nykyisellään aivan erilaiseksi. Tuolloin vielä laitteissa oli läpiladottuja komponentteja joita vaihdeltiin ja korjattiin. Nykyisellään pintaliitoskomponentit ja mikropiirit on aiheuttanut sen, että laitteista vaihdetaan kortteja, jolloin varsinaisesta elektroniikan osaamisesta ei korjauksessa ole välttämättä hyötyä.
Itse olen jatkanut opintoja ja nykyisin olen automaatio inssi. Automaatiopuolella elektroniikan tuntemuksesta on hyötyä ja siinä mielessä en ajattele että oma ammattikoulu olisi mennyt hukkaan. Eniten itseäni ehkä näin jälkiviisaana harmittaa että elektroniikkapuolelta ei tuolloin saanut varsinaista "sähköasentajan" nimikettä millään lailla vaikka meilläkin perus kursseja oli missä tehtiin pienjännitekytkentöjä. Kuten joku muukin totesi niin itsekin varmistaisin, että tuolta linjalta saisi nykyisellään myös "sähköasentajan" paperit eli olisi ne pienjännitetyö valmiudet. Tästä on selkeästi hyötyä meni sitten millaisiin hommiin tai jatkokoulutukseen tahansa.
Elektroniikka suunnitteluun ja tuotantoon on tietysti tuolta linjalta varmasti parhaat valmiudet. Vaikka ICT linjoilla varmasti jotain elektroniikan koulutustakin on niin siellä ei välttämättä ole niin kattavasti opiskeltu eri komponenttien toimintaa ja vaikutusta elektronisten laitteiden toimintaan tai esimerkiksi piirilevyn suunnittelua. Jos siis on selkeästi halukkuutta elektroniikkasuunnitteluun ja elektronisten laitteiden tuotantoon niin tältä pohjalta sinne voisi olla mahdollista lähteä jo ammattikoulusta. Muutoin ihan kelpoinen linja jatkokoulutusta ajatellen automaatio/ict/sähkö/tietoliikennetekniikka puolelle.

 

[Talisman]

Itse olen elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan amiksesta valmistunut 2010. Tosiaan elektroniikan kanssa touhuaminen asentajan näkökulmasta on muuttunut nykyisellään aivan erilaiseksi. Tuolloin vielä laitteissa oli läpiladottuja komponentteja joita vaihdeltiin ja korjattiin. Nykyisellään pintaliitoskomponentit ja mikropiirit on aiheuttanut sen, että laitteista vaihdetaan kortteja, jolloin varsinaisesta elektroniikan osaamisesta ei korjauksessa ole välttämättä hyötyä.
Itse olen jatkanut opintoja ja nykyisin olen automaatio inssi. Automaatiopuolella elektroniikan tuntemuksesta on hyötyä ja siinä mielessä en ajattele että oma ammattikoulu olisi mennyt hukkaan. Eniten itseäni ehkä näin jälkiviisaana harmittaa että elektroniikkapuolelta ei tuolloin saanut varsinaista "sähköasentajan" nimikettä millään lailla vaikka meilläkin perus kursseja oli missä tehtiin pienjännitekytkentöjä. Kuten joku muukin totesi niin itsekin varmistaisin, että tuolta linjalta saisi nykyisellään myös "sähköasentajan" paperit eli olisi ne pienjännitetyö valmiudet. Tästä on selkeästi hyötyä meni sitten millaisiin hommiin tai jatkokoulutukseen tahansa.
Elektroniikka suunnitteluun ja tuotantoon on tietysti tuolta linjalta varmasti parhaat valmiudet. Vaikka ICT linjoilla varmasti jotain elektroniikan koulutustakin on niin siellä ei välttämättä ole niin kattavasti opiskeltu eri komponenttien toimintaa ja vaikutusta elektronisten laitteiden toimintaan tai esimerkiksi piirilevyn suunnittelua. Jos siis on selkeästi halukkuutta elektroniikkasuunnitteluun ja elektronisten laitteiden tuotantoon niin tältä pohjalta sinne voisi olla mahdollista lähteä jo ammattikoulusta. Muutoin ihan kelpoinen linja jatkokoulutusta ajatellen automaatio/ict/sähkö/tietoliikennetekniikka puolelle.

Sähköasennukset, 15 osp
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osa täydentää sähköturvallisuustutkinnon 3 tietämystä niiltä osin kuin se ei sisälly tutkinnon osaan 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät.
Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen.
Opiskelija/tutkinnon suorittaja

• osaa tehdä yksinkertaisia pienkiinteistön sähköasennuksia annettujen piirustusten mukaisesti
• tuntee sähköasennustarvikkeita ja -kojeita, osaa asentaa niitä ottaen huomioon käyttöympäristön vaatimukset.
• osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä
• osaa liittää yksittäisen ryhmäjohdon olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta
• osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää valmistetietoja kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa
• osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt)
• tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet
• osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia
• osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia
• osaa tulkita sähköalan piirustuksia
• osaa tehdä SFS6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja laatia tarvittavat käyttöönottopöytäkirjat ja dokumentit tekemästään asennuksesta
• tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen
• ymmärtää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, käytön ja elinkaaren kannalta.
• kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa
• osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään
• osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen
• osaa käyttää voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen
• osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet
• osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia.

edit. tälläistä lukee tuolla E-perusteissa!!. eli tulkitsenko että sivutaan S3-pätevyyttä ainoastaan...?.

 

[juu-zo]

Sähköasennukset, 15 osp
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osa täydentää sähköturvallisuustutkinnon 3 tietämystä niiltä osin kuin se ei sisälly tutkinnon osaan 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät.
Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen.
Opiskelija/tutkinnon suorittaja

• osaa tehdä yksinkertaisia pienkiinteistön sähköasennuksia annettujen piirustusten mukaisesti
• tuntee sähköasennustarvikkeita ja -kojeita, osaa asentaa niitä ottaen huomioon käyttöympäristön vaatimukset.
• osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä
• osaa liittää yksittäisen ryhmäjohdon olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta
• osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää valmistetietoja kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa
• osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt)
• tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet
• osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia
• osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia
• osaa tulkita sähköalan piirustuksia
• osaa tehdä SFS6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja laatia tarvittavat käyttöönottopöytäkirjat ja dokumentit tekemästään asennuksesta
• tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen
• ymmärtää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, käytön ja elinkaaren kannalta.
• kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa
• osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään
• osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen
• osaa käyttää voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen
• osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet
• osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia.

edit. tälläistä lukee tuolla E-perusteissa!!. eli tulkitsenko että sivutaan S3-pätevyyttä ainoastaan...?.

Joo ja ei, siinä mielessä sivutaan S3-pätevyyksiä, että siihen ei välttämättä mitään koulutusta vaadita mikäli työkokemusta on vähintään 6 vuotta. Mikäli haluaisi edes S3-pätevyyksiä koulutuksen perusteella niin jopa S3-pätevyyksiin tarvitaan 60op sähköalan opintoja. Sama opintovaatimus on sitten jo S2-pätevyyksiin, joten sinänsä tuo 60op olisi hyvä kasata sieltä ammattikoulusta joka tapauksessa.

 

[0nanias]

S2-pätevyyksissä kannattaa kiinnittää huomiota työkokemusvaatimuksiin, sitähän tarvitaan nimenomaan pienjänniteasennuksia tekevän yrityksen palveluksessa jolla on vähintään S2 omaava sähkötöiden johtaja, joten elektroniikka-asentajana on lähtökohtaisesti jo väärä tutkinto työtehtävien kannalta mikäli tavoitteena on S2.
Ei ole järkeä lukea heikkovirtapuolen papereita ja mennä sen jälkeen tekemään sähkärin hommia.

 

[Leatherman]

Elektroniikka-asentaja koulutuksen käyneenä joskus 2008, enpä tiedä että tekikö tuolla tutkinnolla mitään, mutta siitä oli helppo jatkaa AMK insinöörilinjalle ja yllätykseksi insinöörilinjalla opetettiin paljon samoja asioita mitä oli jo amiksesta jäänyt käsiin, mm tietoliikenne, jännitelaskut, mikroprosessorit (sulautetut), perus IT ylläpito (AD yms), kevyt koodaus sun muuta. Lukiotaustaisille nää kaikki oli uutta ja hepreaa mutta kiitos amispohjan, niin oli sitten jo ennestään tuttua. Ja amispohja myös takaa työttömyystuen vs lukiopohja, moni ei välttämättä tuota tule miettineeksi.

Ja insinöörilinjalta sitten revitäänkin töihin, niin minut kuin monet kaveritkin (osa vuosia myöhemmin minusta) ovat työllistyneet jo ekan vuoden opiskelun jälkeen AMK:ssa.

 

[elmo]

Työttömän uraa voi alotella myös sähköasentajan papereilla. Samoin amk avautuu sähköasentajan papereilla. Elektroniikka-asentajan opintoihin liittyvän tieto/taidon voi opiskella itse jos kiinnostusta löytyy. Eli vaikka tavoitteena olisi joku elektroniikan insinööri niin lukisin silti sähköasentajaksi.

Enkä usko, että elektroniikka-asentajan papereilla nykyäänkään saa tehdä mitään sähköasentajan hommia vaikka siellä peruskursseja asennuksista onkin. Itse sain sentään hyväksiluetua niitä kursseja, että sähkärin paperit irtosi aika helpolla myöhemmin kun totesin, että tyhjä arpa.

Vaikka alaan liittyvissä töissä olinkin ollut heti koulun jälkeen. Itseäni ei harmita yhtään, että ea:ksi valmistuin aikanani kun ei työura näin muuten olisi mennyt jos olisin johonkin Jussin pisto&rasia Oy Ab firmaan mennyt , mutta yleisesti ottaen omaa poikaa en olisi tuonne päästänyt. Nyt hän opiskelee sähköasentajaksi eikä tarvinnut edes isällistä ohjausta oikeaan suuntaan .

 

[Hyrava]

Esimerkiksi meidän firmassa arvostetaan kyllä jos on edes elektroniikka-asentajan paperit. Soveltuu siis ihan hyvin esimerkiksi turvatekniikkaan (lukitus, kameravalvonta, kulunvalvonta , ...) tai äänevakuointiin, molemmissa pitää osata edes vähän sähkötekniikkaa että osaa ohjeen mukaan kytkeä piuhoja jne ja osaa vähän diagnosoida miksi joku ei toimi (eli osaa käyttää edes yleismittaria välttävästi). Toki lähiverkkojen osaaminen on aika suuri plussa, tuntuu että se on se pahin ongelma, oli sitten mikä tahansa tutkinto alla.

 

[LM3]

Elektroniikka-asentajan koulutus taitaa sitten riippua koulusta. Viimeksi kun katsoin opettivat mikroprosessoreja mm Arduino ja niin edespäin. Perusteet täytyy joka paikassa opettaa jotenkin, mutta sekin riippuu koulusta. Ainakin koulun jälkeen ei ole ihan pakko kysellä tyhmiä foorumeilla ym. PS En tarkoita tätä keskustelua.
Eihän koulutus tarkoita sitä, että voi sulkea päänsä ja silmänsä. Maailma muuttuu ja työt myös.
Työllistyminen riippuu siitä missä haluaa asua.

 

[LM3]

Ai juu. Tuo edellä oleva päti 10-20 vuotta sitten ja nimenomaan elektroniikka-asentajiin. Radio ja tv asentajat ovat eri juttu. Jo monta vuotta sitten työnantajat luulivat, että työn oppii työssä, eikä yleistietoa tarvita. Joku politiikko uskoi ja säästi rahaa ammattikouluista. Eli opetus siirrettiin työpaikoille. Se vain, että opetus vaatii työtä ja aikaa ja vähän taitoakin. Rahaakin kuluu. Yleensä nuo käytetään työpaikalla muuhun kuin opetukseen .Jos huonosti käy, koulu on sitä että ollaan palkattomassa perustyössä työssä firmassa, eikä opita mitään.
Eli kannattaa katsoa katsoa minkälaiseen kouluun ja opetukseen menee.

 

[Pakana]

Ei kai kukaan työnantaja puolella kuvittele että sitä koulun perustietoa ei tarvitsisi, mutta sitä varsinaista työtä siellä koulussa ei opikaan.

Kai tuo että se ammattikoulu on pakko nykyään venyttää 3 vuotiseksi, kun sen tarvittavan perustautstiedon opettaisi vuodessa, tuottaa sitten ongelmia, jos ei muuta niin opiskelijoilla menee hermot siihen tyhjänpanttina olemiseen.

Tietysti jos luodaan keinotekoisesti tilanne että työmarkkinoilla on kokoajan tarjolla ilmaista työvoimaa, firmat ottaa sen pois kuleksimasta, josko niille löytyisi jotain käyttöä, vaikkei se kokonaisuuden kannalta järkevää olekaan.

 

[5rWs3WA2tv]

Itse 2007 valmistuin eikä kukaan silloin noilla papereilla ottanut töihin ei voimapuolelle eikä elektroniikkahommii kun olisi pitänyt olla sitä kuuluisaa työkokemusta eikä kellää ollut varaa ottaa harjoittelijaa, sittemmin kannettavien takuuhuollosta edennyt it hommiin ja nykysin it manageria esitän töissä ilman mitää paperipätevyyttä.

 

[SShadow]

Nykyisin ammattikouluissa saattaa olla etäopintoja yli puolet ajasta, eikä näitä juurikaan ohjata kenenkään toimesta, tentistä tai työkokeesta tulee sitten arvosana. Tämä koskee ihan vaikkapa talonrakennusta, oletetaan että opiskelijalla on kotona jotain rakenneltavaa, jossa oppia itsenäisesti. Ammattikoulu ottaa sitten tästä "opetuksesta" aina vaan enemmän leikatut rahat.

Elektroniikkapuoli oli jo 90-luvun puolivälissä sellaista ettei siellä ollut opettajilla mitään motivaatiota, ja sanottiinkin että tuskin kovin moni tulee pääsemään töihin. Vaan jatkettava johonkin toiseen koulutukseen. Nykyisin taitaa olla ensimmäinen vuosi usein se tärkein, sen kun suorittaa hyvin, parhaat valitaan oppisopimukseen. Loput kenties valmistuvat työttömiksi.

 

[TeknoR]

Ajoneuvojen sähköjä eli pienjännitejuttuja asentamaan pääsin tuolla elektroniikka-asentajan koulutuksella. Siihen ihan hyödyllinen koulutus kyllä.

Ja sen verran sieltä jäi "talosähköoppia" päähän että olen myös päässyt asentamaan kylmälaitteiden sähköjä. Ja sulautettuja järjestelmiä kasaamaan niihin liittyen. Toki kylmäasentajan luvat piti hankkia erikseen. Mutta pohjana elektroniikka-asentajan koulu ei mikään huonoin vaihtoehto ollut.

 

[Pakana]

Tietoliikennepuolen hommiin tuo on myös se yleensä lähimpänä oleva koulutuslinja.

 

[kurkimies]

@SShadow Monethan työpaikat suunnilleen jopa manaa, kun opiskelijat eivät osaa enään sillä tavalla kuin ennen. Enemmän siirtetty vastuuta työpaikoille

 

[kurkimies]

Itse 2007 valmistuin eikä kukaan silloin noilla papereilla ottanut töihin ei voimapuolelle eikä elektroniikkahommii kun olisi pitänyt olla sitä kuuluisaa työkokemusta eikä kellää ollut varaa ottaa harjoittelijaa, sittemmin kannettavien takuuhuollosta edennyt it hommiin ja nykysin it manageria esitän töissä ilman mitää paperipätevyyttä.

Täähän on kuuluisa noidankehää, että milläs se opiskelija saa työkokemusta, kun ei oteta sisään ja sitten melkein maristaan, kun ei saada työntekijöitä alalld.

 

[JuSiZ]

Itsekin aikanaan kävin kyseisen koulun ja oppihan tuolla pelaamaan quakea ja modaamaan tietokonetta. Nyt jos olisi kaukaa viisas niin olisi automaatio puolelle ollut viisaampi mennä.

 

[Hyrava]

Juu, pitäisi olla kolmekymppinen, korkeakoulututkinto ja 20v työkokemusta suunnilleen että kelpaisi, ainakin kun joskus jotain työpaikkailmoitusta katseli. Onneksi ei ole moisia ongelmia enää itsellä.

Mutta tosiaan elektroniikka-asentajan koulutus on hyvä pohja vaikkapa turvatekniikka-asentajalle eli sellaiselle joka asentaa rikkareita, kulunvalvontaa, tuotesuojaportteja, kameroita sun muuta vastaavaa. Noissa hommissa kuitenkin pitää vähän ymmärtää elektroniikasta ja osata kytkeä asioita oikein sekä osata etsiä vikoja esimerkiksi yleismittarin avulla.

 

[SShadow]

@kurkimies Ennen pääsi töihin jo kesälomilla, kun opettaminen siirtyi kokonaan ammattikoulun vastuulle, alkoi alamäki. Kaverilla oli kesätyöntekijä, juuri valmistunut metallipuolen amiksen käynyt. Pultin hän sai auki, mutta räikässä oli kuulemma vikaa, kiristäessä vain narisi. No se hoitui työkalun käyttöopastuksella, ja suunnanvaihtovipu löytyi. Nyt on tosiaan aika laajemmalle oppisopimussysteemille, tai jokin muu tapa saada oikeanlaista työvoimaa hyvin erilaisiin hommiin.

Nykyisin ammattikouluissa näyttää olevan kolmen tasoista tutkintoa, liekkö erikoisammattitutkinto jo hyvin lähellä vanhaa teknikkoa.

 

[LM3]

Saattaa olla myös kouluissa eroa.

 

[SShadow]

Ammattikoulutusta vaan vaikeampi tukea, toiselle paikkakunnalle muuttaminen alaikäisenä on vanhempien maksettava. Ei useimmilla ole varaa valita parasta koulua tuossa iässä

 

[LM3]

Ammattikoulutusta vaan vaikeampi tukea, toiselle paikkakunnalle muuttaminen alaikäisenä on vanhempien maksettava.

Uskon tuon ja onhan se vaikea tietää millainen joku koulu tai linja on. Kysely voi kannattaa tai sitten ei. Ihmisten mielipiteet kun ovat mitä sattuu.. Tierdän kuitenkin, että kouluissa ja opettajissa on eroa. Ja on oppilaissakin.

 

[SShadow]

Ammattikorkeassa ja yliopistossa pisterajat kertoo aika paljon. Ammattikouluissa on vähemmän liikkuvuutta maan sisällä. Toki tuo mainuttu ero opettajissa, koulun taso voi romahtaa hyvinkin nopeasti, eläköitymisen kautta. 10 vuotta vanha tieto ei välttämättä pidä enää paikkaansa.

Valmistuin tietotekniikan mekaanikoksi 1996. Vieläköhän edelleen opetuksessa puretaan auton moottori melko pieniin osiin, ainakin kansi piti purkaa osiin, kampiakseli irroittaa ja sitä myöten männät. Paljon hitsausharjoituksia eri välineillä. Sorvausta, jyrsimistä, hiekkapuhallusta. Tietotekniikassa kasattiin tietokone, syövytettiin piirilevy emolevyn (ISA) väylään sopivaksi, kalustettiin komponentit äänikortiksi ja/tai oskilloskoopiksi. Ja ohjelmoitiin ajurit, joilla sai oskilloskoopin kuvan ruudulle. Elektroniikkalaitteiden korjausta ja autoelektroniikan korjausta ja asennusta oli tarjolla kouluaikana. Joensuussa oli silloin vielä varsinainen elektroniikka-ammattikoulu erikseen, jossa opetuksen taso oli käsittääkseni paljon parempi, ja pisterajat toki korkeammat.

Jos se opetus on edelleen jollain tapaa laaja-alaista, antaa valmiuksia monenlaiseen perustason työhön, vaikka ei just sitä RTV-korjausta olisikaan tarjolla. Toki varminta olisi varmasti valita automaatio tai sähkövoimatekniikka, työllistyminen todennäköisesti edelleen paljon varmempaa. Ehkä niissä voi ottaa elektroniikkaa vapaavalintaisena?

 

[Karonkka]

Sähköasennukset, 15 osp
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osa täydentää sähköturvallisuustutkinnon 3 tietämystä niiltä osin kuin se ei sisälly tutkinnon osaan 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät.
Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen.
Opiskelija/tutkinnon suorittaja

• osaa tehdä yksinkertaisia pienkiinteistön sähköasennuksia annettujen piirustusten mukaisesti
• tuntee sähköasennustarvikkeita ja -kojeita, osaa asentaa niitä ottaen huomioon käyttöympäristön vaatimukset.
• osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä
• osaa liittää yksittäisen ryhmäjohdon olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta
• osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää valmistetietoja kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa
• osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt)
• tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet
• osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia
• osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia
• osaa tulkita sähköalan piirustuksia
• osaa tehdä SFS6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja laatia tarvittavat käyttöönottopöytäkirjat ja dokumentit tekemästään asennuksesta
• tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen
• ymmärtää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, käytön ja elinkaaren kannalta.
• kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa
• osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään
• osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen
• osaa käyttää voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen
• osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet
• osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia.

edit. tälläistä lukee tuolla E-perusteissa!!. eli tulkitsenko että sivutaan S3-pätevyyttä ainoastaan...?.

Haluatko sä elektroniikankorjauksesta ammatin vai osaamista harrastukseen? Mielestäni ammatin vuoksi ei kannata lähteä opiskelemaan, ellet todellisuudessa halua ict-puolelle esimerkiksi internetiin liittyviä instrumentteja asentamaan.

Jos haluat oppia korjaamaan elektroniikkaa harrastuksen vuoksi, etkä missään nimessä halua ict- tai mitään muutakaan löyhästi aiheeseen liittyvää tutkintoa, niin Youtube ja (vanhakin) kirjallisuus opettaa sinulle kaiken tarpeellisen aiheesta ja oikeastaan moninkertaisesti enemmän.

Jos sinulla on jo elektroniikan korjaustaitoa ja haluat sen virallistaa, niin ei kannata. Jos haluat korjata asiakastöitä ja tienata siitä rahaa, niin laita toiminimi, nettisivut ja google-näkyvyys kuntoon niin työllistävä vaikutus riittää vapaa-ajan täyttämiseen, mutta ei varsinaiseksi ammatiksi. En usko, että tänä päivänä varsinaisia elektroniikkakorjaajia on missään muualla kuin tehtaiden huoltoporukoissa, joissa erittäin vähissä olevat kolvaustyöt luonnistuvat voimasähkömieheltäkin.

Paikallinen elektroniikkayrittäjä sanoi jo kymmenen vuotta sitten olevansa alalla vain siksi, että taulutelevisioiden takuunalaiset paneelien vaihdot tulee hänelle isoilta ketjuilta. Nykyistä tilannetta en tiedä, koska hän lopetti komponenttien myynnin ainoalle asiakkaalleen eli minulle.

 

[Hyrava]

En usko, että tänä päivänä varsinaisia elektroniikkakorjaajia on missään muualla kuin tehtaiden huoltoporukoissa, joissa erittäin vähissä olevat kolvaustyöt luonnistuvat voimasähkömieheltäkin.

On noita elektroniikkahuoltoja vielä jonkun verran ja tiettyjä vähän erikoisempia laitteita korjataan edelleen maahantuojan / valmistajan omassa huollossa. Itsekin olen muutamia laitteita duunissa korjannut kun varaosalaitteen saamisessa olisi kestänyt liian pitkään, on ollut ihan selkeä vika / tyyppivika tai yksinkertaisesti vastaavaa yhteensopivaa laitetta ei ole enää valmistettu ja on pitänyt "tekohengittää" asiakkaan laitteita siihen asti että saavat koko järjestelmän uusittua. Vähenemään päin tuo kyllä kovasti on ja menee siihen suuntaan että vaihdetaan moduleita tai kokonaan suosiolla uusi laite.

 

[LM3]

Täällä vähän sdekaantuu sähkö ja elektroniikka-asennus.

Kouluissa on muuten se hyvä puoli, että joku hoputtaa opiskelemaan. Yksin voi onnistuakin mutta se vaatii kovaa motivaatiota. Ja voi jäädä outoja väärinkäsityksiä, kun kukaan ei anna palautetta.

 

[Hyrava]

Täällä vähän sdekaantuu sähkö ja elektroniikka-asennus.

Kouluissa on muuten se hyvä puoli, että joku hoputtaa opiskelemaan. Yksin voi onnistuakin mutta se vaatii kovaa motivaatiota. Ja voi jäädä outoja väärinkäsityksiä, kun kukaan ei anna palautetta.

Toisaalta riippuu vähän koulusta ja opettajista mitä siellä opetetaan ja kuinka hyvin. Ilmeisesti monissa paikoissa vieläkin opetetaan kaikenlaista historiallista tekniikkaa liikaa ja nykyaikaiset asiat saattavat jäädä vähemmistöön. Tai sitten opetetaan vähän hälläväliä-asenteella ja osa porukasta ei ymmärrä opetetusta asiasta puoliakaan. Itsekin olen huomannut näin jälkikäteen vuosien päästä että jotain asiaa mitä opetettiin (yritettiin opettaa) monta päivää ei vaan kovin kummoisesti oppinut mutta sitten tyyliin yhden tunnin mittaisen youtube-videon katsomisella oppii kyseisen asian paljon paremmin. Toisaalta, koulussa opeteaan vähän kaikesta vähäsen, itse sitten voi omatoimisesti opiskella esimerkiksi juuri youtubesta jotakin kiinnostavaa paremmin.