Siis oli, nyt on uusi putki sisällä (=talon alla suojaputkessa menevä osuus). Uuden ja vanhan muoviputken liitos on 2-3 m talon ulkopuolella, siitä liitoksesta tonttisulkuun (40-50 m) menee edelleen vanha 70-luvun putki. Vesilaitos nuo muutokset teki vesimittarin vaihdon yhteydessä (pl. suojaputken asennus).
Pesuallashanan normivirtaama on 6l/min ja keittiöhanan 12l/min.10kW käsien pesuun? Ja sekin luokkaa 10s mitä sillä kuumalla vedellä kestää tulla pannuhuoneesta. Kuulostaa aika reilusti ylimitoitetulta väitteeltä.
Läpivirtauslämmitin MBH | Metromini 4 | Huipputuotteet.fi
MBH 3.5 kW tai 6.5 kW läpivirtauslämmitin voidaan kytkeä mihin tahansa markkinoilla olevaan hanaan. Helppo asennus toimituksessa mukana tulevilla varusteilla.www.huipputuotteet.fi
Jos oikein luen niin 3,5 kW nostaa veden lämpötilaa 2L/min 25 astetta, jos se tuleva vesi on jotain 20C (olettaen että putkistot on huoneenlämpöisiä) niin tuostahan jää reserviä vaikka kuinka paljon yli.
Eli tuolla saisi vähän lisättyä käsienpesumukavuutta.
Myyjällä oli kattavasti valokuvia kohteesta remontin jäljiltä. Rakenteita oli avattu paljon ja kaikki näytti olevan priimaa. Tiilen/ tuulensuojalevyn välinen 35mm tuuletusrako ei ollut laastista ummessa vaan siististi auki. Sanoi poraavansa kyllä ostajan niin halutessa tuuletusreiät, mutta siitä tulee kuulemma merkintä kauppakirjaan, koska hän ei halua 40v toiminutta rakennetta lähteä "korjaamaan". Mainitsi myös, että monesti noiden vanhojen tiilivuorauksien ja tuulesuojalevyn välissä on pari varvia (laasti)pölyä, jolloin oikea paikka tuleetusaukoille ei vanhaan tehtynä ole alimmassa tiilirivissä. Kertoi myös sen, että koska julkkari on "kokotiilestä" tehty, niin ei ole samalla tavalla altis viistosateella kuin ohuempi pinnoite, eikä tuuletusrako ole samalla tavalla merkityksellinen. Mies vaikutti remonttihommissa erittäin kokeneelle ja asiantuntevalle, ja oli muutenkin mukava jutella välittäjän sijaan itse tekijän kanssa.
Hyvä tietää, että vesilaitoksella uskotaan tuolla 50-vuotta vanhalla muovivesijohdolla olevan vielä käyttöikää, vanhako putki oli silloin kun uusit tuon taloon menevän osan.?
2019 se vaihtui, asennusvuosi 60-luvun loppu tai 70-luvun alku, ennen vesilaitoksen arkiston perustamista. Ja ei kyse ollut käyttöikään uskomisesta vaan siitä, että eivät halunneet (enkä minä) kaivaa koko pihaa auki. Helpompi paikka tai jos olisin vaatinut, niin varmasti olisivat vaihtaneet.
Jos siellä alhaalla on tiilivarvikaupalla laastia (kuten usein saattaa olla huolimattoman tiilen takaa laastin poiston takia), niin itse katsoisin vielä suuremmalla syyllä miten paljon sitä siellä on ja missä kunnossa se bituliitti levy on. Se on selvää, että niitä tuuletusrakoja ei kannata tehdä sinne laastin sekaan vaan sinne tuuletusraon todelliseen alaosaan.
Kyllähän se kosteus poistuu vaikka olisi vain ylhäältä auki. Vähän hitaammin toki. 35mm rako on kuitenkin jo hyvän kokoinen.
Kiitos vastauksestasi, helpossa tapauksessa (kun muutenkin avataan) vaihto on varmasti tuoreemmillakin putkilla hyvä tehdä. Tuo kuitenkin kertoo, ettei heillä olle tiedossa yleistä ongelmaa noiden kanssa?
Lämmin ilma nousee ylöspäin joten sen mukana uskon minäkin jotain siirtyvän ja toi 35mm on hyvä rako, mutta jos siellä on alareunassa laasti kiinni "bituliitissa", en jättäisi tarkistamatta. Leveät räystäät ovat tiilitalossa hyvä asia, mutta harvoin nekään suojaavat tuota alaosaa ainakaan täysin. Nyt kun se on ostajalle kerrottu se ei enää ole piilovirhe, vaan mahdollinen? riski siirtyy ostajalle. 40v on pitkä aika, joten jos ongelmia on ne sieltä kyllä löytyvät.
No sanamuoto oli ”kyllä tämä pitäisi ja yleensä vaihdetaan…”. Toisaalta sanoi, että vanhat paksuseinäiset putket kestää. Ei mulla tietoa suuntaan taikka toiseen ole, mut tuskin ne noita vaihtais jos täysin turhaa puuhaa olisi.
Silloin kun muutenkin kaivetaan vaihdetaan vanhemmat putket ihan varmuuden vuoksi, kaivu ja paikkaus on niin kallista, ettei putkenvaihdon hinnalla ole oleellista merkitystä. "Vanhat paksuseinäiset putket kestää" minkä itse halusin kuulla
Hep. Eri moottorit siinä mielestäni on eri puolilla. Varmista varaosakuvista.
Ei anna ku tota yhtä tolle ni taitaa olla saman kätisiä molemmat.
Onko näistäkin right ja left mallit? Ohjekirja ei moisia listaa: https://www.vallox.com/files/107/KAHU75-95_F_151012.mx.pdf
Komea talo on, paljon riippunee siitä onko lämmitys ja käyttövesiputket tyhjennetty ennen kylmilleen jäämistä ja onko tulovesiputki päässyt jäätymään. Vesi on varmaan kiinteistön pääsulusta suljettu. Mielenkiintoinen joskin riskialtis projekti tuollainen olisi, toivottavasti joku rakentamisen ammattilainen on tuon huutanut.
Ihan mielenkiinnosta. Miten tämä lämpimän löylyveden suurempi kalkkeutuminen toimii mielestäsi? Mineraaleja? kuparia?
Edellä on asiaa selvitelty.
Vesiputkista hyppää kalkki valikoiden lämminvesisäiliöön ja välttää kylmän veden?
Nämä oli pitkään harkinnassa, mutta päädyin laitattamaan Fläktin Lumi/Lumo-sarjaa, jotka on kuten ne Fläktin tavalliset, mutta kalliimpia ja poistovena on myös huonompi äänen osalta. Fläktiltä ainakin se KTI-venttiili toimii vastaavaan tarkoitukseen, eli ei ole pölyrinkulaa niissä huoneissa mihin sellaiset vaihdatin. Speksien perusteella KTI on hiljaisempi, toki ei välttämättä niin katseenkestävä.
Muutamakin mahdollinen selitys on tuossa edelleä. En aio niitä sinulle sieltä etsiä.
On, ulkonäöllisestihän nuo voittaa Fläktit. Ollut itsellä sen verran vähän aikaa että pölyrinkuloista ei voi sanoa mitään mut kuulemma auttaa siihen. Jos haluaa erityisen hiljaiset venttiilit niin KTI pitäs olla hyvä mut tosiaan ruma.
Mulla on 30 vuotta vanha 300 litran varaaja… Säästäisiköhän uusi sitten paljon?
Varmasti säästää, myös vesivahingon riski on sinulla jo suuri, eli kannattaa kyllä vaihtaa.
Enempi tuossa että milloin alka vuotaa. Toki jos on lattiakaivollinen tila eikä mitään kastulisesta säikähtävää, niin voihan sen vaihtaa kun tyhjenee. Aikanaan tuli n. 25 vuotiaasta varaajasta vesi kaarella ulos, ei lattiakaivoa ja oltiin reissuun lähdössä. Sattumankauppaa, että oli tullut vesimittarin lukulappu ja kävin teknisessä tilassa sitä lukemassa.
No korkeintaan säiliön verran. Kai te nyt sentään vedet katkaisette talosta kun reissuun lähdette?
Onko tämä yleistäkin hupia? Itse en koskaan katko vesiä
Kuvittelisin tuon olevan ihan niitä aloittelijatier tietoja mitä omakotitaloasujan yleensä voisi olettaa tietävän.Onko tämä yleistäkin hupia? Itse en koskaan katko vesiä
En minä ainakaan tiedä miten yleistä tuo on, ehkä omakotiyhdistyksestä kertovat prosentit jossain vaiheessa
Näin monessa lähteessä suositellaan, mutta mutulla sanoisin että melko harva näin toimii. Joissain vanhemmissa taloissa on vielä niin huonossa kunnossa pääsulkuventtiilit, ettei niitä uskalla kiinni kääntääkään.Onko tämä yleistäkin hupia? Itse en koskaan katko vesiä
Jos ne on noin huonossa kunnossa ne kannattaa uusia/korjata ja juuri se ettei niitä käytä jumiuttaa ne.
Enpä jaksa uskoa että noin on, kun kiinteät putkiasennukset kuitenkin on speksattu jatkuvaan paineeseen, joten tuskin missään vakuutusehdoissa pystytään vaatimaan tuosta poikkeavaa käyttötapaa. Pesukoineiden täyttöletkut eivät ole jatkuvaan paineeseen tarkoitettuja, joten siksi niissä on erikseen helppokäyttöist sulut, ja noiden käyttöä vakuutusyhtiö voi vaatia.
Lattiassa kiertää yleensä suljettu piiri jolla ei käyttöveden kanssa ole mitään tekemistä. On tosin totta että vanhemissa taloissa on virityksiä joka liitetty lämminvesivaraajaan.
Ihan no-brainer kyllä tuo sulun kiinni laittaminen. Itse laitan aina kun ollaan yksikin yö pois. Estää myös ilkivaltaa kun kukaan ei voi esim. käydä vesiposteja aukomassa.
Joo turhaanhan se lämmin käyttövesi usein on pyörimässä, mutta ei aina varsinkin vanhemmissa järjestelmissä pieniä lattialämmityksiä kytkettiin käyttöveteen. Itse en ole tota koskaan suljenut em. takia ja säästö on aika pieni, varsinkin näillä uusilla pumpuilla. Niin ja pitää olla tarkkana ettei kytke päältä talvella patteriverkon pumppua.
Suosittelen lukemaan ne vakuutusehdot, ellet ole jo sitä tehnyt. Tapauksessasi ottaisin tarvittaessa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja vaatisin kirjallisena tiedon (ellei jo ole), että korvaa vesivahingot ilman tuon sulun kiinnilaittoa ollessasi matkoillakin. Luulen sen onnistuvan, mutta korkeammalla vakuutusmaksulla. Sulla on jotain 100-litraa vettä pattereissa (jos on) ja putkissa 10litraa (isossa talossa) ja käyttövettä putkissa ehkä 4-5 litraa.
Muistaakseni olen jossain nähnyt vaatimuksen 3 päivän jälkeen sulusta. Ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.
Kyllä isän käytössä kotimaiset giljotti loukut ovat olleet ahkerassa käytössä, tosin jossakin vaiheessa lahoavat mutta tosin kuin nykypeltiansat (jotka vääntyvät kerrasta käyttökelvottomaksi) niin kestää käyttöä enemmän kuin kerran!Tunnistamaton jyrsivä olento, Varmaan oravat, riehuu välikatossa: Villat myllätty, levyjä jyrsitty jne. Kätevästi ne noukkii syötit loukuista. Olen laittanut suklaata perinteiseen rotanloukkuun, no syötti häipyy, loukku on joko lauennut tai sitten ei.
Vähän heikko ensikokemus tämänkin loukun kanssa. Syötti oli häipynyt mutta ketään ei loukussa.
Giljotti rotanloukku 1kpl
Giljotti –loukku on myrkytön vaihtoehto hiirien ja rottien torjuntaanGiljotti-loukut ovat helppoja virittää eivätkä lyö sormille.Giljotti-loukut toimivat luotettavasti, koska eläin pääsee käsiksi syöttiin vain yhdestä suunnasta. Loukku ei aiheuta eläimwww.puuilo.fi
Kiinnostaisi hankkia riistakamera ihan sitä varten että miten vitussa ne sen tekee
Vinkkejä varmasta loukusta? Sähköistä tuumailen mutta talvi ja paristot ei kuulosta hyvältä.
Itse vaihdoin tuohon Glow malliin ja onhan tuo pettymys,tuntuu että huuhtoontuu huonommin,jarruraidat jää aika helposti vaikka on uusi ja pitäisi olla vielä jokin liukkaampi pinnoite kuin ennen.
Okei, itsellä ei oo kokemuksia kuin pelkästään huuhtelukauluksellisista malleista, kävi just mielessä että onko huuhtelu huonompi vai parempi.
