Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[karniemi]

Pahoittelen jos sinulla on jotain Puutarha.net sivustoa vastaan. Voisitko vain linkata sivuston millä on oikeaa tietoa (tm) joten kaikki väärässä olevat Suomalaiset voisivat mennä niille sivuille eikä suomenkielisille....

Jep, kyse ei ole siitä - että mikä on absoluuttisesti oikea(tm) aika leikata. Kannattaa hakea "pruning winter summer" ja lukaista muutama artikkeli. Jollain random-sivustolla se on summattu näin: "pruning in winter stimulates growth; pruning in summer checks it". Suomalaisilta sivuilta ei juuri tule vastaan selitystä, millainen vaikutus on eri aikoina leikkaamisella. Sitten kun ymmärrät eron, voit päättää mitä juuri sinä haluat saavuttaa pusikkosi leikkaamisella.

Joo, taisi innostuneessa ja kiihtyneessä tilassa tulla vähän turhan asenteellinen viesti. Sorry.

 

[Catrik]

Tuo marttojen ja henkselikeijojen joka paikkaan tuuttaama ohje talvella leikkaamisesta kannattaa kokolailla unohtaa. Kannattaa hakea vähän esim ulkomaisia lähteitä asiasta, esim. briteiltä. Monelle pihapensaalle ja-puille pätee: jos leikkaat lepokaudella, se villitsee kasvua - jos taas leikkaat kesällä, se hillitsee kasvua. Tuon mukaan sitten leikkaat sen mukaan mitä haluat kasvultasi. Vuosikaudet leikkasin tuolla perisuomalaisellle perinneohjeella omenapuita ja sitten olin ihmeessä kun ne oli sellaisia saatanan partasuteja kun kasvu villiintyi. Siirryin kesäleikkauksiin noin kymmenen vuotta sitten. Martat käyvät levittämässä kaikkea perätöntä perinnetietoa, älä lue niitä ohjeita ( esim. Vuosittainen vale: marjoihin pitää pakastaessa lisätä sokeria, että C-vitamiini säilyy - jolle ei ole mitään pohjaa ). Ja tosiaan noita marttojen ohjeita sitten muu porukka levittää faktoina, which is sad.

Yleensä aidoissa pyritään leikkaamaan vain vuosikasvua ja siten että aina jätetään viimeisimmän vuoden kasvua vähän jäljelle - lähinnä siksi että pusikko pysyy kai nätimpänä - aika moni puska taitaa selvitä rajummastakin leikkaamisesta. Ja taas sen mukaan mitä haluaa pusikoltaan: jätät enemmän jos haluat vähän nopeammin tavoitekorkeuteen ja vähemmän jos olet jo tavoitekorkeudessa.

Kuusiaita on varmasn vähän erilainen, koska se on ikivihreä. Olen kuullut, että siitäkin kannattaa lähinnä vuosikasvua typistää - muuten tulee kuivumista ja reikiä aitaan.

Briteissä on vähän erilainen talvi kuin Suomessa, siellä ei pääosin ole pakkasta ollenkaan. Voisin kuvitella että tuollainen eri ilmaston ohjeiden noudattaminen sokeasti on vähän sama kuin Suomalainen hakisi talonrakennusvinkkejä jostain Espanjalaiselta sivustolta. Täysin eri ilmasto, täysin eri tapa rakentaa. Jossain pensasaitaohjeessa (en muista missä, olen lukenut varmaan 10 eriä) neuvottiin että pakkasella ei saa/kannata leikata mikä intuiivisesti kuulostaa loogiselta, tieteellistä selitystä siinäkään ei asialle ollut kuten ei missään muissakaan näistä ohjeista. Eli tälleen tiedonjanoisena noviisipuutarhurina nämä ohjeet on olleet aika tyhjän kanssa, juuri siksi kun ei tiiä mikä näistä on marttojen maalaisjärkeä ja mikä tieteellistä faktaa.

 

[Taneli-]

Näin ainakin sanotaan, tiedä sitten pitääkö paikkansa:
"
Miksi leikata?

• Kukinta paranee, koska oksat saavat leikkuun jälkeen enemmän tilaa ja valoa.
• Pensaiden kasvu kiihtyy, sillä leikattu kasvi kasvattaa runsaasti uusia versoja.
• Kasvu pysyy myös kurissa, jos vähennät uusien versojen lukumäärää tulevina vuosina.

Leikkaus ennen kukintaa vai sen jälkeen?

Saman vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten pallohortensia, leikataan aina keväällä, jolloin ne kukkivat vielä saman kesän aikana.

Edellisen vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten norjanangervo, kannattaa leikata vasta kukinnan jälkeen. Näin ne kukkivat leikkausvuonnakin ja ehtivät muodostaa uudet kukkasilmut seuraavan kesän kukintaa varten.
"
+
"
Leikkaaminen ei ole päivän päälle. Varhaiskevät ennen silmujen puhkeamista on useimmille lajeille paras leikkausaika. Sääolot – lumisuus ja pakkaset – vaikuttavat ajankohtaan. Syksyllä ja talvella sienitaudit iskevät leikkuupintoihin helpommin kuin kuivalla säällä keväisin.
"

 

[PornReindeer]

Briteissä on vähän erilainen talvi kuin Suomessa, siellä ei pääosin ole pakkasta ollenkaan. Voisin kuvitella että tuollainen eri ilmaston ohjeiden noudattaminen sokeasti on vähän sama kuin Suomalainen hakisi talonrakennusvinkkejä jostain Espanjalaiselta sivustolta. Täysin eri ilmasto, täysin eri tapa rakentaa. Jossain pensasaitaohjeessa (en muista missä, olen lukenut varmaan 10 eriä) neuvottiin että pakkasella ei saa/kannata leikata mikä intuiivisesti kuulostaa loogiselta, tieteellistä selitystä siinäkään ei asialle ollut kuten ei missään muissakaan näistä ohjeista. Eli tälleen tiedonjanoisena noviisipuutarhurina nämä ohjeet on olleet aika tyhjän kanssa, juuri siksi kun ei tiiä mikä näistä on marttojen maalaisjärkeä ja mikä tieteellistä faktaa.

Ymmärtääkseni pakkasella leikattaessa oksa halkeaa helpommin ja puuhun ei haluta ylimääräistä vahinkoa tautien, hyönteisten etc. watnotin takia.

Ja Suomessakin runsasmahlaisia lehtipuita (koivut, vaahterat) ei pitäisi leikata keväällä vaan kesällä. Ja miksi kesällä? No koska syksyllä (kosteus?) sienten jne. takia ei suositella leikkausta.

Kuusiaita on vähän ongelmallinen, koska siitä pitäisi leikata vain osa uudesta pätkästä, eli aidasta tulee vain suurempi kun aika kuluu. Voi toki leikata enemmänkin, mutta kasvua tapahtuu vain uudessa osassa niin ajan kanssa pensasaita alkaa muistuttamaan enemmän aitatolppia
Itsekin pitäisi miettiä mitä tehdä pätkälle kuusiaitaa joska muistuttaa rakenteeltaa mäntyriviä
Siinä mielessä sellainen pensas jonka voit vetää vaikka kymmensenttiseksi ja kasvaa takaisin on pitkässä juoksussa helpompi...

 

[karniemi]

Briteissä on vähän erilainen talvi kuin Suomessa, siellä ei pääosin ole pakkasta ollenkaan. Voisin kuvitella että tuollainen eri ilmaston ohjeiden noudattaminen sokeasti

Toki. Eihän juuri mitään kannata sokeasti tehdä. Hyvä ainakin yrittää ymmärtää miksi jokin toimii niinkuin se toimii. Lepokaudella (dormant season) ja kasvukaudella (summer? season) tapahtuvan leikkauksen vaikutukset lienevät kuitenkin monessa suhteessa samanlaiset, toki eroakin varmasti on. Sen halusin tuoda esille, valitettavasti vain paskoin varsinaisen asian huonolla ulosannilla.

 

[MaLin]

Eikö täällä nyt oikeasti ole ketään koulutukseltaan ja työltään puutarhuria? Vaikkapa kaupungin moinen ni ei tarviis mutuilla...

 

[taski]

Täällä on paljon tietäjiä niin lyhyt ja ytimekäs kysymys:

OKT, Puurunkoinen pakettitalo, 2008, 2krs, alakerta ja yläkerran aula melko iso avoin tila, neliöitä noin 198.
Kohteessa 2x ilp, yksi alakerrassa olohuoneen seinässä ja toinen yläkerran aulassa / porraskäytävässä.
Lisäksi lattialämmitys sähköllä alhaalla ja yläkerrassa patterit huoneissa.

MIkä näistä kolmesta vaihtoehdosta on järkevin / taloudellisin:

1. Säädetään kaikki samaan lämpöön
2. Säädetään lattialämmitys 20c, ilp esim 15c jolloin se vain "tukee" lattialämmitystä
3. Säädetään ilp esim 20c ja lattialämmitys esim 15c jolloin puolestaan lattialämmitys tukee ilp:n lämmitystä?

Lisänä aivot ei taivu siihen että miten näiden tasapaino on järkevintä säätää kun porraskäytävä ja aulat on avointa tilaa ja lämpö yleensä nousee ylöspäin.

Itse kuvittelin että säätäisin ILP:t lämmittämään sopivaan lämpöön, lattialämmitys sitten hiukkasen näiden alle -> jos ILP:sta voima loppuu niin lattialämmitys hoitaa lopun.

Yläkerran huoneissa olevat patterit säädetään luonnollisesti erikseen kun käytännössä ovet on siellä kiinni ja jokaista huonetta ei tarvitse edes ihan noin lämpimänä pitää kun niille ei nyt vielä mitään käyttöäkään ole.

 

[burmanm]

3. Säädetään ilp esim 20c ja lattialämmitys esim 15c jolloin puolestaan lattialämmitys tukee ilp:n lämmitystä?

Tämä luonnollisesti. Silloin ILP hoitaa lämmityksen paitsi jos se ei kykene (ja ILPillä lämmittäminen on huomattavasti taloudellisempaa).

 

[Laissez-Faire]

MIkä näistä kolmesta vaihtoehdosta on järkevin / taloudellisin:

1. Säädetään kaikki samaan lämpöön
2. Säädetään lattialämmitys 20c, ilp esim 15c jolloin se vain "tukee" lattialämmitystä
3. Säädetään ilp esim 20c ja lattialämmitys esim 15c jolloin puolestaan lattialämmitys tukee ilp:n lämmitystä?

.

 

[ylialokas]

Juu, ILP on kaikista energiatehokkain tapa noista lämmittää ja loput tukee.

 

[TheMeII]

Täällä on paljon tietäjiä niin lyhyt ja ytimekäs kysymys:

OKT, Puurunkoinen pakettitalo, 2008, 2krs, alakerta ja yläkerran aula melko iso avoin tila, neliöitä noin 198.
Kohteessa 2x ilp, yksi alakerrassa olohuoneen seinässä ja toinen yläkerran aulassa / porraskäytävässä.
Lisäksi lattialämmitys sähköllä alhaalla ja yläkerrassa patterit huoneissa.

MIkä näistä kolmesta vaihtoehdosta on järkevin / taloudellisin:

1. Säädetään kaikki samaan lämpöön
2. Säädetään lattialämmitys 20c, ilp esim 15c jolloin se vain "tukee" lattialämmitystä
3. Säädetään ilp esim 20c ja lattialämmitys esim 15c jolloin puolestaan lattialämmitys tukee ilp:n lämmitystä?

Lisänä aivot ei taivu siihen että miten näiden tasapaino on järkevintä säätää kun porraskäytävä ja aulat on avointa tilaa ja lämpö yleensä nousee ylöspäin.

Itse kuvittelin että säätäisin ILP:t lämmittämään sopivaan lämpöön, lattialämmitys sitten hiukkasen näiden alle -> jos ILP:sta voima loppuu niin lattialämmitys hoitaa lopun.

Yläkerran huoneissa olevat patterit säädetään luonnollisesti erikseen kun käytännössä ovet on siellä kiinni ja jokaista huonetta ei tarvitse edes ihan noin lämpimänä pitää kun niille ei nyt vielä mitään käyttöäkään ole.

Ilpin hyötysuhde on parempi kuin 1 kun taas suoralla sähköllä se on 1 (tai alle jos se karkaa ulos / maaperään) joten ilppi aina eka ja muut tukee

 

[taski]

Melko yksimieliset vastaukset, näin toimitaan. Kiitos paljon mielikuvien vahvistamisesta

 

[poksi]

Missä vaiheessa talojen kivijalkojen ympärille piti laittaa kuivaa ainesta X-leveydeltä? Vai onko tuota edes missään määräyksissä

 

[jarhu]

Lämmityskuorma halutaan yleensä ILPeille mikäli lämmityskustannukset ratkaisevat, joten säädä sähkölämmitykset alemmalle lämmölle jolloin tulevat vain ääripakkasilla apuun. Märkätiloissa säätäisin jonkin vakiolämpötilan lattiaan ainakin talveksi, jotta tuntuvat miellyttäviltä jalalle.

Noihin märkätiloihin täytyy olla kyllä aina lämmitys kunnossa, että lattia kuivuu muualtakin kuin vain yläpinnalta.

 

[JSoi]

Eikö täällä nyt oikeasti ole ketään koulutukseltaan ja työltään puutarhuria? Vaikkapa kaupungin moinen ni ei tarviis mutuilla...

Havupuita on ok leikellä niin kauan kuin pihka virtaa, eli käytännössä kaikki muut vuodenajat paitsi talvi käy. Kyselin puolisolta, joka on hortonomi ja kasvihuoneteknologioiden tmv maisteri.

 

[gearheadi]

Tuossa ois mahdollisuus ostaa talo lähellä suota. Suo on n. 500 m päässä pienen metsäkaistaleen takana. Mietin vaan sellaista tuoko tuo suo jotain ilmiöitä omakotitaloasumiseen? Hyönteisiä enemmän? Hajuhaittoja? yms? Muissa ilman suunnissa onkin sitten ihan peltoa ja perinteistä mäntymetsää.

 

[Taneli-]

Yksi mitä toivottavasti on mietitty jo valmistusvaiheessa on kosteus. Eli jos vieressä on järveä, jokea tai suo niin onko talo sitten paljonkin korkeammalla.

Myös se alin mahdollinen "perunakellari" (eli maakellari missä erikseen kaivettu routaan saakka pienempi kuoppa minkä pohjalle voi laittaa hilloja, perunaa ja muuta säilymään ennen esim. jääkaappien ja muiden yleistymistä) osuus, varsinkin jos on vanhempaa (tyyliä rintamamies) taloa. Mikäli kellariin / alatiloihin pääsee kosteus kannattaa miettiä toinenkin kerta ennenkuin alkaa tekemään "peruskorjausta" ja kunnolla tiivistää lattiat ja eristää ehkä kellaria paremmin, tekee sinne suihkua, saunaa ja ihmettelee kun alkaa hometta ilmestymään.

Mikäli talo on rakennettu kalliolle tuskin aihetta huoleen tuon suhteen. (Tosin kannattaa katsoa ne radon arvot sitten)

 

[calm]

Tuossa ois mahdollisuus ostaa talo lähellä suota. Suo on n. 500 m päässä pienen metsäkaistaleen takana. Mietin vaan sellaista tuoko tuo suo jotain ilmiöitä omakotitaloasumiseen? Hyönteisiä enemmän? Hajuhaittoja? yms? Muissa ilman suunnissa onkin sitten ihan peltoa ja perinteistä mäntymetsää.

Suo puolen kilometrin metsän takana? No et varmaan mitenkään tule normaalielämässä huomaamaan, että siellä on suo, jos se ei ole aktiivinostossa oleva turvesuo tai muuta semmoista. Pohjois-Suomessa olisi melko hakeminen, jos yrittäisit löytää talon, joka on kauempana kuin 500 m mistään suosta (taajamien ulkopuolella).

 

[Nizi]

Oma talo on suon vieressä ja alkukesästä oli aivan saatanasti itikoita. Muuten ei vaikuta mitenkää mihinkää, traktori jää sinne joskus kiinni.

 

[Catrik]

Mahtaako omakotitalon ikkunoille olla mitään ikkunansärkijöitä jotta siitä pääsee hätätilanteessa ulos? Lasit ei tietty ole karkaistuja kuten autoissa joten eivät varmaan autokäyttöön olevalla särkijällä hajoa.

70-luvun okt:ssa uloskäyntejä vain etu- ja takaovi. Kaikki isot ikkunat kiinteitä. Yhden makkarin oven vieressä sähkökeskus ja toisen vieressä keittiö, joten on pieni mahdollisuus että tarpeeksi ripeästi yltyvä palo blokkaa uloskäynnit kumpaankin ulko-oveen.

 

[jarhu]

Mahtaako omakotitalon ikkunoille olla mitään ikkunansärkijöitä jotta siitä pääsee hätätilanteessa ulos? Lasit ei tietty ole karkaistuja kuten autoissa joten eivät varmaan autokäyttöön olevalla särkijällä hajoa.

70-luvun okt:ssa uloskäyntejä vain etu- ja takaovi. Kaikki isot ikkunat kiinteitä. Yhden makkarin oven vieressä sähkökeskus ja toisen vieressä keittiö, joten on pieni mahdollisuus että tarpeeksi ripeästi yltyvä palo blokkaa uloskäynnit kumpaankin ulko-oveen.

En tiedä ikkunan särkijöistä, mutta tuollainen perusikkunahan lähtee vaikka lyömällä tuoli siitä läpi. Matto reiän alareunan päälle ja sitten hyppii yli väistellen teräviä reunoja. Siis jos nyt ihan viimeisenä keinona tarvii ulos päästä, muutenhan ikkunasta pakenemalla todennäköisesti vain kiihdyttää paloa.

 

[TheMeII]

En tiedä ikkunan särkijöistä, mutta tuollainen perusikkunahan lähtee vaikka lyömällä tuoli siitä läpi. Matto reiän alareunan päälle ja sitten hyppii yli väistellen teräviä reunoja. Siis jos nyt ihan viimeisenä keinona tarvii ulos päästä, muutenhan ikkunasta pakenemalla todennäköisesti vain kiihdyttää paloa.

Naantalissa kuoli tulipalossa nuoria asuntopalossa kun tuoli ei ollu menny ikkunasta läpi. se lasi on eritäin joustavaa ja hajoaa vain kun lyöt sitä terävällä lähelle kulmaa. Tokihan siis aikuiselta mieheltä menee raa'alla voimalla mutta jos muidenkin elämää pitää huomioida. JA esim meidän olkkarista jos pitäis keksiä niin varmaan lasinen kukkamaljakko on ainut yhellä ihmisellä nostettava kaukosäädintä painavampi. Kaiuttimet jos on vahvempaa luokkaa ulospyrkijä.

– Palo eteni sellaiseen paikkaan, että ulko-oven edessä oli voimakkain palo. Ainoa mahdollisuus poistua olisi voinut olla ikkunoiden kautta, mutta tässä tilanteessa ikkunoiden rikkominen oli hankalaa, Onnettomuustutkintakeskuksen Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Puurakenteinen omakotitalo tuhoutui palossa täysin. KUVA: ESA KULMALA
– Ikkuna oli ainut vaihtoehto. Koitettiin kaverin kanssa rikkoa sitä tuolilla. Ihmiset hakkasivat sitä mopokypärillä ja kaikella. Edes mitään säröä ei tullut. Tuli pakokauhu kun ikkuna ei mennyt rikki, Ojala muistelee.

Ojala yritti kaverinsa kanssa rikkoa viereisen makuuhuoneen ikkunaa, mutta tuloksetta. Tässä vaiheessa talon sisällä oli jo niin paljon savua, että hänen täytyi kontata.

Viisi nuorta kuoli Naantalin tuhoisassa tulipalossa 2009 – ”Paras ilta ikinä. Kunnes nähtiin ne liekit”

Räjähdysmäisesti edennyt tulipalo täytti omakotitalon nopeasti palokaasuilla. Linda Ojala selvisi ulos aivan viime hetkillä.

www.is.fi

 

[noreth]

Naantalissa kuoli tulipalossa nuoria asuntopalossa kun tuoli ei ollu menny ikkunasta läpi. se lasi on eritäin joustavaa ja hajoaa vain kun lyöt sitä terävällä lähelle kulmaa. Tokihan siis aikuiselta mieheltä menee raa'alla voimalla mutta jos muidenkin elämää pitää huomioida. JA esim meidän olkkarista jos pitäis keksiä niin varmaan lasinen kukkamaljakko on ainut yhellä ihmisellä nostettava kaukosäädintä painavampi. Kaiuttimet jos on vahvempaa luokkaa ulospyrkijä.

Tuo viittaisi siihen, että on karkaistua lasia. En ole kuullut, että asuintaloissa käytetään. Ehkä jos iso ikkuna tai tuulikuorma rannikolla. Itsellä Lumon parvekelasit ovat karkaistut. Karkaistu lasi hajoaa pieniksi sentin muruiksi, kun vaan saa jollain terävällä esineellä särön, joka ulottuu lasin keskelle. Silloin jännitykset purkautuu ja koko lasi hajoaa turvallisesti.

 

[Sally_Spectra]

Joo. Normaali lasi kyllä hajoaa helposti, jos tuolilla iskee. Voihan sitä tietenkin jättää vasaran siihen lähelle, jos tuo huolettaa.

 

[Lumimies]

Tuohon taitaa olla ihan määräykset olemassa milloin pitää olla turvalasi, karkaistu tai laminoitu, riippuu muistaakseni siitä millä korkeudella ikkuna-aukko on lattiasta.

 

[jarhu]

Tuohon taitaa olla ihan määräykset olemassa milloin pitää olla turvalasi, karkaistu tai laminoitu, riippuu muistaakseni siitä millä korkeudella ikkuna-aukko on lattiasta.

Mahtaakohan myös vaikuttaa onko ns. "energiatehokkaat" kaasulasit, millä on vähän paremmat ääni- sekä lämpöeritysominaisuudet? Noissahan saattaisi jo ollakin karkaistua lasia turvallisuuden takia. Kaasun laajetessa ikkuna voi räjähtää, jolloin se pieni lasinmuru ei tee haavoja sisäpuolella oleskeleville ihmisille tai eläimille. (Jopa tunnen erään jolle on valmistusvirheen takia näin käynyt).

Edit. Pikainen googlaus kertoo, että asuinkäyttöön tarkoitetuilla argon-täytteisillä laseilla on toinen lasipinta karkaistua lasia ainakin yhdellä valmistajalla.

 

[j1m2]

Hommaa esim tämmöisen vasaran Bahco BBSH2CP autopeltisepän vasara viimeistely | Motonet Oy ikkunan lähelle,myös suojalasit ja tukevat käsineet kannattaa liittää varustukseen.

 

[MaLin]

Oiskohan ihan helpointa pistää palovaroittimet kuntoon niin on aikaa paeta. Tuossa kuolemiin johtaneessa turmassa ei talossa ollut hälyttimiä.

 

[elmo]

Eikö täällä nyt oikeasti ole ketään koulutukseltaan ja työltään puutarhuria? Vaikkapa kaupungin moinen ni ei tarviis mutuilla...

Olis kanssa kiva tietää. Mä oon aina leikannut kuusiaidan joskus maalis huhtikuussa. Kun sillon kuulemma pitää.

No se perkele kasvaa sen 0,5m tähän elokuun alkuun ja sitten alkaa lykkäämään jo seuraavaa vuosikasvua. Olen nähnyt niitä väärään aikaan leikattuja ruskeita kuusiaitoja niin pitäytynyt tuossa, mutta siisti se ei ole koskaan paitsi sen muutaman kuukauden keväästä.

 

[Catrik]

Oiskohan ihan helpointa pistää palovaroittimet kuntoon niin on aikaa paeta. Tuossa kuolemiin johtaneessa turmassa ei talossa ollut hälyttimiä.

Minkälaiseen ajatusmalliin tämä kommenttisi perustuu? Kuvitteletko, että ihmisellä joka pohtii hätäuloskäyntien toimivuutta ei ole toimivia palohälyttimiä? Vai kuvitteletko että palohälyttimen olemassaolo estää tulipaloon kuolemisen?

Tuossa kuolemiin johtaneessa turmassa ei talossa ollut toimivia hätäuloskäyntejä. Olisiko se palohälytin mitään auttanut kun saunaan/suihkuun niitä ei ymmärrettävästi yleensä asenneta muutenkaan ja palo levisi räjähdysmäisesti sen jälkeen kun se oli jo huomattu? Voidaan myös keksiä toisenlainen skenaario. Samat teinit on tehny vähän vahvempaa boolia 10 litraa ämpäriin. Joku kännikala muistaa leffassa nähdyn tempun ja laittaa booliämpärin sytkärillä tuleen. Vajaan sekunnin kuluttua ämpärin tulessa oleva sisältö on levinnyt siihen samalle käytävälle minne uutisen palokin levisi. Miten se palohälyttimen huutaminen antaa aikaa paeta kun talosta ei pääse ulos?

 

[MaLin]

Palo räjähti käsiin kun joku urpo meni avaamaan oven palopesäkkeeseen. Sitä ennen näkyi liekkejä ja savu puski ulos.

Palovaroittimet oikein sijoitettuna olisi antanut kaikille aikaa paeta toisesta päästä taloa.

edit. Tai vaikka samasta päästä taloa. Jos hälyttimet olisi ruvennut huutaa niin oisko sitä ovea kukaan avannut?
Pitäkää palo-/häkävaroittimet kunnossa.

 

[sonof]

Joo. Normaali lasi kyllä hajoaa helposti, jos tuolilla iskee. Voihan sitä tietenkin jättää vasaran siihen lähelle, jos tuo huolettaa.

Otkes testasi tätä Naantalin palon yhteydessä eikä se helpolta vaikuttanut.

"Ensimmäisen rikkomisyrityksen isku kohdistui lähelle ikkunan keskiosaa, jolloin tuoli kimposi takaisin lasin pinnasta aiheuttamatta siihen minkäänlaista säröä."

Tähän kun yhdistää paniikin ja humalan niin ei välttämättä saa aikaiseksi ihmisen mentävää reikää riittävän nopeasti. Testissä vaadittiin useita iskuja tuolilla ennen kuin oli ihmisen mentävä aukko saatu aikaiseksi.

B1/2009Y Viiden nuoren kuolemaan johtanut tulipalo Naantalissa 9.10.2009

 

[kjns]

Ei tosiaan nykyaikaisista ikkunoista ei mene kakaroiden potkaisema jalkapallo läpi kuten elokuvissa.

Ei oma ystävänäni, mutta tuttavapiirissä on ollut yksi tällainen "ikkunan kautta ulos tai pala kuoliaaksi" -tilanne, jossa tuo jälkimmäinen oli todella lähellä kun aikuinen, selvinpäin ollut mieshenkilö ei meinannut saada ikkunaa rikki puisella tuolilla hakkaamalla. Kyllä se sitten lopulta oli antautunut, usein lyönnin jälkeen, mutta oli itsekin ollut melkolailla järkyttynyt tilanteessa kun ajatteli, että tuostahan tuo huitaistaan tuolilla mäsäksi ja tuoli tulikin ikkunasta takaisin näpeille ilman säröäkään lasissa.

Nyt kun tämä tuli puheeksi, niin pitääkin varmaan siirtää tuo vanha Maglite 3D makuuhuoneen kaappiin hätävaraksi jos tarvitsee joskus tehdä vastaavaa. Jos on joskus tilanne päällä jossa joutuu ikkunasta lähtemään pihalle (olohuone tulessa) niin silloin oletettavasti tarttis päästä myös toisesta päästä taloa ikkunasta sisään hakemaan muksu pihalle...

 

[hekeli]

Saa kyllä miettimään kun täältäkin olohuoneesta on piitkä käytävä eteiseen. Onkohan nopeampi yrittää hajottaa tuollaista 4+6mm 140cm kanttiinsa lasia, kuin alkaa etsimään jostain ikkuna-avainta ja avaamaan kaikki 5 kpl lukkoa... täytynee melkein avata valmiiksi kaikki paitsi yhteen laittaa semikiinteän avaimen.

Varoittimia nyt kuitenkin on vähintään 3 kpl joka kerroksessa, ja jotkut langattomasti paritettujakin..

 

[Zacksa]

Olisiko nopeampaa pitää avauskahvaa aina isojen ikkunoiden yhdessä lukossa paikallaan? Vai onko noissa tilanteissa paine niin kova ettei ikkunaa saa auki?

 

[PornReindeer]

Kun ketjua lukee niin näköjään ihan hyvä että etuoven lisäksi on kaksi takaovea
Onhan olkkarissa nuo kaksimetriset ikkunat, mutta voihan se olla ettei rahi mene tuollaisista äänieristetyistä ikkunoista leffatyyliin läpi.

 

[Catrik]

Minä laittaisin suoriltaan kiinteät kahvat jokaiseen. Sitä ei kenestäkään, ei edes itsestä, voi tietää kuinka haastavaksi menee niin yksinkertaisen oloinen asia kuin siirtää sitä yhtä kahvaa lukosta toiseen. Sitten kun ikkuna ei jostain syystä aukeakaan niin alappa sitte kokeilemaan uudestaan jokainen lukko että mikä niistä on lukossa ja mihin suuntaan sitä kahvaa pitikään kääntää.

 

[Zacksa]

Kun ketjua lukee niin näköjään ihan hyvä että etuoven lisäksi on kaksi takaovea
Onhan olkkarissa nuo kaksimetriset ikkunat, mutta voihan se olla ettei rahi mene tuollaisista äänieristetyistä ikkunoista leffatyyliin läpi.

Vanhat ikkunat tietysti hajoaa helpommin. Ihan kolmen ikkunan+jalkapallon kokemuksella voin sanoa. Toisaalta saman rakennuksen 40*70cm kokosen ikkunaruudun tipautin 2,5 kerroksen korkeudesta ja jäi ehjäksi. Ei vanhassa talossa ollutkaan saranoita, vaan avasin hakan ja tönäisin ikkunaa niin lensi pihalle

ps. Tuossa videossahan ukko ei mene lasin läpi, vaan nuo ikkunat aukeaa vauhdilla sisäänpäin. Lasi tosin hajoaa liian aikaisin.

 

[PornReindeer]

ps. Tuossa videossahan ukko ei mene lasin läpi, vaan nuo ikkunat aukeaa vauhdilla sisäänpäin. Lasi tosin hajoaa liian aikaisin.

Ja lasi suorastaan räjähtää p**n päreiksi, jos ikkuna aukeaisi noin helposti niin tuskin kävisi muuta kuin joku ruutu saattaisi haljeta...

 

[TheMeII]

ps. Tuossa videossahan ukko ei mene lasin läpi, vaan nuo ikkunat aukeaa vauhdilla sisäänpäin. Lasi tosin hajoaa liian aikaisin.

leffalasi tehdään usein sokerista ja se taas on niin heikkoa että tommonen nopea liike halkasee sen ja sillä itseasiassa saadan halutunlainen efekti. paljon pientä sirua lentää joka suuntaan

 

[demo69]

Mahtaako omakotitalon ikkunoille olla mitään ikkunansärkijöitä jotta siitä pääsee hätätilanteessa ulos? Lasit ei tietty ole karkaistuja kuten autoissa joten eivät varmaan autokäyttöön olevalla särkijällä hajoa.

70-luvun okt:ssa uloskäyntejä vain etu- ja takaovi. Kaikki isot ikkunat kiinteitä. Yhden makkarin oven vieressä sähkökeskus ja toisen vieressä keittiö, joten on pieni mahdollisuus että tarpeeksi ripeästi yltyvä palo blokkaa uloskäynnit kumpaankin ulko-oveen.

Toimisiko joku metallinen tai keraaminen painava, teräväkulmainen koriste-esine? Se voisi olla jatkuvasti esillä ja sen varmasti löytäisi hädän hetkellä.

 

[Moloch]

Kirves sängyn alla Teräsuoja paikoillaan tietysti.

 

[Art]

leffalasi tehdään usein sokerista ja se taas on niin heikkoa että tommonen nopea liike halkasee sen ja sillä itseasiassa saadan halutunlainen efekti. paljon pientä sirua lentää joka suuntaan

Leffoissa ne myös käyttävät pieniä räjähteitä lasin rikkomiseen juuri ennen kuin stunt / Tom Cruise menee sen läpi.

 

[Catrik]

Toimisiko joku metallinen tai keraaminen painava, teräväkulmainen koriste-esine? Se voisi olla jatkuvasti esillä ja sen varmasti löytäisi hädän hetkellä.

Kyllä minä laitan sen ikkunan viereen seinään kiinni sillä tavalla että ei ole epäselvää mikä sen käyttötarkoitus on. Paras koriste-esine on sellainen jolla voi oikeasti tehdäkin jotain. Kysymys onkin nimenomaan "toimisiko", kun ei tuollaista valmista tuotetta ole ja toisaalta ikkunoita varmaan monia erilaisia eikä sitä toimivuutta viitsi olemassa olevaan ikkunaan testata.

 

[PornReindeer]

Kyllä minä laitan sen ikkunan viereen seinään kiinni sillä tavalla että ei ole epäselvää mikä sen käyttötarkoitus on. Paras koriste-esine on sellainen jolla voi oikeasti tehdäkin jotain. Kysymys onkin nimenomaan "toimisiko", kun ei tuollaista valmista tuotetta ole ja toisaalta ikkunoita varmaan monia erilaisia eikä sitä toimivuutta viitsi olemassa olevaan ikkunaan testata.

 

[Illotus]

Omaan taloon tuli aikanaan ensin speksattua ne sellaiset kapeat tuuletusikkunat, mutta vaihdoin sitten loppuviimein kaikkiin 60cm leveät. Niistä mahtuu kohtuudella ulos, toki siinäkin on sitten se tuuletushelan räpläys. Nykyään tosiaan karkaistua lasia on aina, jos ikkunan alareuna on alle 70cm lattiasta, eli varsin usein, kun makkareissakin on suosiossa lattiasta alkavat ikkunat. Olohuoneen isot ikkunat taisi olla 8.8mm laminoitua lasia molemmin puolin, niin niistä ei sitten mene ihan tuosta vain aikuinenkaan läpi.

 

[noreth]

Toimisiko joku metallinen tai keraaminen painava, teräväkulmainen koriste-esine? Se voisi olla jatkuvasti esillä ja sen varmasti löytäisi hädän hetkellä.

Itse olen karkaistuja laseja hajottanut testeissä. Lasi tasolle ja pistepuikko lasin kulmaan, pieni näpäytys vasaralla. Standardiin vaadittiin 10 x 10 cm alalle jotain alle 100 palasta, olisiko 60-70. Helppo testi, tosin lasi siinä menee. Teräväkärkinen vasara toimii myös, näitä on linja-autoissa.

K-Rauta

www.k-rauta.fi

 

[mölyä]

Minä laittaisin suoriltaan kiinteät kahvat jokaiseen. Sitä ei kenestäkään, ei edes itsestä, voi tietää kuinka haastavaksi menee niin yksinkertaisen oloinen asia kuin siirtää sitä yhtä kahvaa lukosta toiseen. Sitten kun ikkuna ei jostain syystä aukeakaan niin alappa sitte kokeilemaan uudestaan jokainen lukko että mikä niistä on lukossa ja mihin suuntaan sitä kahvaa pitikään kääntää.

Saa olla kyllä tosiaan aikamoinen fakiiri että pakokauhun keskellä onnistuu niillä ikkunan avauskahvoilla ikkunan avaaminen. Vielä jos on kyseessä vähänkään isompi ikkuna, niin sitä pitää myös nostaa hieman kahvasta samalla pitäen kun lukitukset on vihdoin saanut avattua. Lisäksi siellä voi olla vielä ulompikin ikkuna jossa on sama ruljanssi.

Ennemmin joku vasara kiinni ikkunanpieleen kuten julkisissa kulkuvälineissä on.

 

[Prefect]

Lasin rikkomiseksi pitäisi lyödä melko lähelle kulmaa että lasi ei pääse taipumaan. Jollain tuolilla hätäisesti lyötäessä taitaa tuoli tulla huitaistua keskelle lasia. Sama pätee auton lasien hajottamiseen.

 

[Perkeles]

Automaattipistepuikolla menee karkaistu helposti.