Tuohon oli varmaan tarkoitus kytkeä se kaapelin oma maadoitus?Meillä tuli kuitukaapelin mukana maadotuskupari talon seinustalle saakka samassa ojassa,
Tuohon oli varmaan tarkoitus kytkeä se kaapelin oma maadoitus?Meillä tuli kuitukaapelin mukana maadotuskupari talon seinustalle saakka samassa ojassa,
Taidan ensimmäiseksi lähtä liikkeelle tällä kaapelinäytöllä. Kiitos vinkistä.Otat nykyisen valokaapelin omistajaan yhteyttä ja pyydät kaapelinäyttöä. Kerrot vaikka että kaivat pihan auki ja tarvii saada selville kaapelin sijainti. Pitäisi olla maksutonta jos ei ole hätä (3 arkipäivää). Tulevat ja piirtävät viivan maahan.
Harvoin kaivetaan mitään maadoituksia valokuidun kaveriksi.
Että vähän idiootimpikin tilaisi sen näytön eikä vaan kaivaisi (kaapelia poikki).Miksi touhu olisi ilmaista?
En ota kantaa höpötykseen "maadoitusta kuidulle", mutta siinä kuitumaakaapelissa on parikin teräslankaa vahvikkeena. Noita taidetaan ihan yleisesti käyttää hakusignaalin johtimena.Siinä on varmaan maadoituselektrodi, siihen kiinni hakulaitteen signaali?
Jos se kaapeli tulee sulle jo valmiiksi putkessa, niin eikös sen uuden kaapelin voi vaan tuutata samaan putkeen? Käsittääkseni tuollaisen suojaputken läpi saadaan vetonaru kaapelivetoa varten puhallettua jotenkin jolloin ilman kaivuutöitä voi vaan sähkökaapilta vetää kaapelin sisälle. Noin meillä ainakin tehtiin, kun putkivaraus oli pihalle aiemmin laitettu sähkökaapilta kämpän alapohjaan piharempan yhteydessä.Taidan ensimmäiseksi lähtä liikkeelle tällä kaapelinäytöllä. Kiitos vinkistä.
Sitähän tässä juuri oltiin ymmärtääkseni tekemässä, mutta se putken pää pitäisi ensin löytää.Jos se kaapeli tulee sulle jo valmiiksi putkessa, niin eikös sen uuden kaapelin voi vaan tuutata samaan putkeen? Käsittääkseni tuollaisen suojaputken läpi saadaan vetonaru kaapelivetoa varten puhallettua jotenkin jolloin ilman kaivuutöitä voi vaan sähkökaapilta vetää kaapelin sisälle. Noin meillä ainakin tehtiin, kun putkivaraus oli pihalle aiemmin laitettu sähkökaapilta kämpän alapohjaan piharempan yhteydessä.
Heh kyllähän tuo hymyilyttää, mutta perustuu johonkin viisaan traficom määräykseen (en nyt googlannut)Edit: Ei prkkk.. Aiheutti kyllä repeilyä ajatus asentajasta maadoittamassa kuitupäätettä johonkin potentiaalintasauskiskoon tai erikseen kaivettuun 6mm2 kupariin
Näin se ainakin valokuitusella meni kun tein itse kaivuutöistä oman tontin osuuden. Montun pohjalle mikrokanavaputki ja sen päälle keltainen "FIBER-OPTIC CABLE" - varoitusnauha jossa oli metallijohtimet.Eikö olisi järkevää lisätä kuituputkeen jo vetovaiheessa metallijohdin ihan vaan että kaapeli-ilmaisimella näkis missä menee? Ihan vaan ihmettelen että miks näin ei tehdä vai tehdäänkö?
Joo samaan putkeen sen haluan, mutta se putki pitäisi vaan etupihalta löytää, että toinen kuitupiuhan sinne saataisiin.Jos se kaapeli tulee sulle jo valmiiksi putkessa, niin eikös sen uuden kaapelin voi vaan tuutata samaan putkeen? Käsittääkseni tuollaisen suojaputken läpi saadaan vetonaru kaapelivetoa varten puhallettua jotenkin jolloin ilman kaivuutöitä voi vaan sähkökaapilta vetää kaapelin sisälle. Noin meillä ainakin tehtiin, kun putkivaraus oli pihalle aiemmin laitettu sähkökaapilta kämpän alapohjaan piharempan yhteydessä.
Eipä ne bitit sähköstä mitään välitä. Maassahan ne tuppaa monesti menemään kymmeniä kilometrejä samassa kaivannossa sähkökaapeleiden kanssa.Omakotitaloon vedin kuitukaapelin tontin nurkalla olleesta kerästä samaa putkea pitkin jota virtakaapeli kulkee. Siinähän se löytyy hyvin ja kuidussa kulkevat bititkään tuskin huonoa tykkää sähkökaapelin aiheuttamista sähkömagneettisista häiriöistä.
Tuskin se taloyhtiö nokkiinsa ottaa jos joku tulee harvinaisempien (vähemmän käytettyjen) laatikoiden kuluja jakamaan.Kolmatta viikkoa ensimmäisessä omakotitalossa. Katselin tässä tien toisella puolella olevan rivitaloyhtiön jätekeräystä ja mietin, onko kuinka ennenkuulumatonta, että yhtiön ulkopuolinen kiinteistönomistaja sopisi korvauksesta oikeuden käyttää naapuritaloyhtiön harvinaisempia jätelootia?
Sitä sanotaan yhteiskeräykseksi jota suositellaan myös omakotitaloasujille.Kolmatta viikkoa ensimmäisessä omakotitalossa. Katselin tässä tien toisella puolella olevan rivitaloyhtiön jätekeräystä ja mietin, onko kuinka ennenkuulumatonta, että yhtiön ulkopuolinen kiinteistönomistaja sopisi korvauksesta oikeuden käyttää naapuritaloyhtiön harvinaisempia jätelootia?
Rivarissa asuneena olen vain kiitollinen ettei ole yhteisiä pönttöjä enää omakotitalossaSitä sanotaan yhteiskeräykseksi jota suositellaan myös omakotitaloasujille.
Sun osuus pöntöstä olisi joku 5-20€/vuosi, kirjanpitäjänä tiedät ettei tuollaista laskua kannata edes alkaa kirjoittamaan joten voipi olla että homma kaatuu lähtökohtaisesti jo tuohon ettei ilmaiseksi kannata antaa. Ainoa järkevä tapa olisi suullinen sopimus toistaiseksi 1/2 päivän irtisanomisajalla ja annat vuosittain korvaukseksi vähän käteistä jonka taloyhtiö saa hassattua johonkin talkooeväisiin. Epävirallinen järjestely kusee siinä kohtaa jos jonkun jätteen keräys tulee pakolliseksi jolloin sopimus pitäisi olla kirjallisena esittää jäteyhtiölle et sun torppa on hoidossa, jolloin sitten taas se ”vuokra” pitäisi syöttää kirjanpitoon ja taas ollaan pakkasella taloyhtiön kannalta hommassa.Kolmatta viikkoa ensimmäisessä omakotitalossa. Katselin tässä tien toisella puolella olevan rivitaloyhtiön jätekeräystä ja mietin, onko kuinka ennenkuulumatonta, että yhtiön ulkopuolinen kiinteistönomistaja sopisi korvauksesta oikeuden käyttää naapuritaloyhtiön harvinaisempia jätelootia?
Ei tuollaisen pitäisi olla mikään ongelma kirjanpidollisesti jos sopii sen vuosikorvauksen ja maksaa sen kerralla, ja esimerkiksi tarjoutuu kirjoittamaan siitä valmiiksi kuitin. Mitään kuukausikorvausta tuskin kannattaa edes harkita.Sun osuus pöntöstä olisi joku 5-20€/vuosi, kirjanpitäjänä tiedät ettei tuollaista laskua kannata edes alkaa kirjoittamaan joten voipi olla että homma kaatuu lähtökohtaisesti jo tuohon ettei ilmaiseksi kannata antaa. Ainoa järkevä tapa olisi suullinen sopimus toistaiseksi 1/2 päivän irtisanomisajalla ja annat vuosittain korvaukseksi vähän käteistä jonka taloyhtiö saa hassattua johonkin talkooeväisiin. Epävirallinen järjestely kusee siinä kohtaa jos jonkun jätteen keräys tulee pakolliseksi jolloin sopimus pitäisi olla kirjallisena esittää jäteyhtiölle et sun torppa on hoidossa, jolloin sitten taas se ”vuokra” pitäisi syöttää kirjanpitoon ja taas ollaan pakkasella taloyhtiön kannalta hommassa.
Kysymällähän se selviää, mutta ei tossa hommassa taloyhtön kannalta ole mitään järkeä ellei se ole joku 3 asunnon mikroyhtiö.
Meillä oli maalla 8 taloutta yhteisillä laatikoilla. Sovimme, että kesäasukkaat maksoivat vain 50% vakituisten maksuista. Yhteyshenkilö jakoi jäteyhtiöltä tulleet laskut vuorollaan kunkin postilaatikkoon, kesäasukkaille puolet harvemmin. Maksut kannattaa sopia aina tilanteen mukaan, mikä toimii ja on helppoa.Kolmatta viikkoa ensimmäisessä omakotitalossa. Katselin tässä tien toisella puolella olevan rivitaloyhtiön jätekeräystä ja mietin, onko kuinka ennenkuulumatonta, että yhtiön ulkopuolinen kiinteistönomistaja sopisi korvauksesta oikeuden käyttää naapuritaloyhtiön harvinaisempia jätelootia?
No jos nyt mietit että lasku on 5e niin kenenkään (taloyhtiön suunnalta) ei kannata ko. rahan eteen tehdä yhtään mitään, pelkästään kirjanpitäjä käytännössä vie tuon femman. Käytännössä tilanne on sama vaikka summa olisi tuo 20e, toisin sanoen taloyhtiön intressit asiaan on minun veikkauksen mukaan 0. Jos nyt itsekin asiaa ajattelet niin jos on vaikka 5 asuntoa ja saisi jopa tuon 20e/vuosi eli kaikki 4e/asunto/vuosi niin eiköhän helpompi/järkevämpi ole sanoa "ei" kuin ottaa ''vaivoikseen' joku ulkopuolinen.Ei tuollaisen pitäisi olla mikään ongelma kirjanpidollisesti jos sopii sen vuosikorvauksen ja maksaa sen kerralla, ja esimerkiksi tarjoutuu kirjoittamaan siitä valmiiksi kuitin. Mitään kuukausikorvausta tuskin kannattaa edes harkita.
Eikai kuitutarjoajaa kiinnosta pätkääkään sun oma kuitu sun tontilla. Eli tuskin ilmaiseksi käy sun tontilta sen kattomassa.Että vähän idiootimpikin tilaisi sen näytön eikä vaan kaivaisi (kaapelia poikki).
Kyllä kiinnostaa ja kyllä se on ilmaista.Eikai kuitutarjoajaa kiinnosta pätkääkään sun oma kuitu sun tontilla. Eli tuskin ilmaiseksi käy sun tontilta sen kattomassa.
Itsellä 2020 valmistunut talo maalämmöllä ja 33m2 talli + autokatos. Talliin vedin putket vesikiertoiselle lattialämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle Talon teknisestä tilasta. Tallissa siten tietenkin myös viemäröinti. Tallissa pidän lämpöjä jossain +18c korvilla, mutta käytännössä lämmöt on +14,5c - +18,5c. Vaihtelua tulee kun tallin oven avaa ja ajaa sisään jäisen metallimöykyn jota autoksi kutsutaan niin se viilentää tallia useamman tunnin ajan. Yön aikana sitten aina nousee +16-17c nurkille lämmöt ja jos ei autoa käytä pitkilleen niin sit lähemmäs +18c. Sitten kun siellä käy nikkaroimassa ja puuhastelemassa niin lämpö usein nousee hieman yli +18c. Kosteuden tallista poistaa Mitsubishi Lossnay 100-E puhallin.Projektina okt + piha ja ulkorakennukset
pohdinnanassa autotalli n 45m2 varaston kanssa + autokatos
talon lämpömuoto maalämpö
Mitä tehdä tallin suhteen?:
1: täysin kylmä ja auto katoksessa
2: ilp lämmittään tallia, kun tarvis askarrella jotain
3: maalämpö ja vesikiertoinen lattialämpö koko talliin ja vesi + viemäri
mitähän tuo kuluttaa kwh, jos pitää tyyliin +17, että auto sulaa ja kuivuu?
talon maalämpö riittää200m2ja talossa 158m2, joten tuo talli mahtuisi siihen teoriassa vielä, mutta se on pidettävä sitten aina plussalla maksoi sähkö mitä tahansa
Ihan mielenkiinnosta, missä lukemissa kokonaissähkönkulutus pyörii? Tuohon tietenkin vaikuttaa tosi moni asia, mutta näin ihan mielenkiinnosta.Itsellä 2020 valmistunut talo maalämmöllä ja 33m2 talli + autokatos. Talliin vedin putket vesikiertoiselle lattialämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle Talon teknisestä tilasta. Tallissa siten tietenkin myös viemäröinti. Tallissa pidän lämpöjä jossain +18c korvilla, mutta käytännössä lämmöt on +14,5c - +18,5c. Vaihtelua tulee kun tallin oven avaa ja ajaa sisään jäisen metallimöykyn jota autoksi kutsutaan niin se viilentää tallia useamman tunnin ajan. Yön aikana sitten aina nousee +16-17c nurkille lämmöt ja jos ei autoa käytä pitkilleen niin sit lähemmäs +18c. Sitten kun siellä käy nikkaroimassa ja puuhastelemassa niin lämpö usein nousee hieman yli +18c. Kosteuden tallista poistaa Mitsubishi Lossnay 100-E puhallin.
Sen lisäksi tallissa on pieni sähkövastus lattiassa tallin oven edustalla (sisäpuolella) jottei ovi jäädy kiinni lattiaan missään tilanteessa. Sähkövastus osaa kertoa oman energiankulutuksensa, en muista sitä nyt ulkoa mutta on ollut todella minimaalinen, mutta pohdiskelit mitä mahtaa kuluttaa autotallin lämpimänä pitäminen maalämmöllä.
Mitään suoraa mittausta minulla ei ole joten täyttä faktaa en voi numeroina osoittaa, mutta voin verrata suoraan kuukausittaiseen kulutukseen marraskuussa 2021 (jolloin tallissa ei ollut vielä lämmitystä) ja marraskuuhun 2022. Sähkönkulutus on 77kWh suurempi tuossa vertailuesimerkissä. Tässä lukemassa on mukana tuo tallin sähkövastus tietenkin.
Kuten mainittu luku ei ole tarkka, mutta ehkä antaa vähän osviittaa millaisista numeroista puhutaan kun mietit laitatko sinne maalämmön vai et En ole todellakaan harkinnut pudottavani tallin lämpöjä alemmas kun huomasin miten vähällä se menee näillä pikkupakkasilla.
Marraskuussa 2021 sähkönkulutus ollut 1288kWh ja nyt marraskuussa oli 1487kWh josta auton lataamista 122kWh ja jäljelle jäi se 77kWh erotukseksi minkä mainitsin yllä. Vuosikulutus vuonna 2021 oli 13500kWh kun vielä ei ollut ladattavaa autoa.Ihan mielenkiinnosta, missä lukemissa kokonaissähkönkulutus pyörii? Tuohon tietenkin vaikuttaa tosi moni asia, mutta näin ihan mielenkiinnosta.
Itse olen pohtinut nyt, että rakentaisi lämpökanavan ja systeemit varoille ja ottaisi käyttöön myöhemmin.
Paljon vievät 2020 rakennetutkin talot.Marraskuussa 2021 sähkönkulutus ollut 1288kWh ja nyt marraskuussa oli 1487kWh josta auton lataamista 122kWh ja jäljelle jäi se 77kWh erotukseksi minkä mainitsin yllä. Vuosikulutus vuonna 2021 oli 13500kWh kun vielä ei ollut ladattavaa autoa.
Talo on 189m2, autotalli 33m2, maalämpökaivo 280m, maalämpöpumppu 10kw, kaksi 500L hybridivaraajaa joista toinen käyttövedelle ja toinen puskurina lattialämmitykselle. Mielellään annan vielä tarkempia speksejä vaikka YV:nä jos olet kiinnostunut.
Joskus käynyt mielessä, että maalämpötalossa voisi kenties pistää talon lattialämmityksen paluuveden lämmittämään autotalli-varastorakennusta. Sehän pysyisi varmaan sillä ihan ookoo lämmöissä se tallirakennus. COP kertoimet saisi maalämmölle kohdilleen kun tallista edelleen maalämpöpumpulle palaava vesi olisi todella viileää. Sehän maalämpöpumppu toimii sitä paremmalla hyötysuhteella mitä viileämpää se lämmityksen paluuvesi on ja toisaalta sitä paremmalla hyötysuhteella mitä vähemmän sitä lämmitykseen menevän veden lämpötilaa pitää nostaa.Itsellä 2020 valmistunut talo maalämmöllä ja 33m2 talli + autokatos. Talliin vedin putket vesikiertoiselle lattialämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle Talon teknisestä tilasta. Tallissa siten tietenkin myös viemäröinti. Tallissa pidän lämpöjä jossain +18c korvilla, mutta käytännössä lämmöt on +14,5c - +18,5c. Vaihtelua tulee kun tallin oven avaa ja ajaa sisään jäisen metallimöykyn jota autoksi kutsutaan niin se viilentää tallia useamman tunnin ajan. Yön aikana sitten aina nousee +16-17c nurkille lämmöt ja jos ei autoa käytä pitkilleen niin sit lähemmäs +18c. Sitten kun siellä käy nikkaroimassa ja puuhastelemassa niin lämpö usein nousee hieman yli +18c. Kosteuden tallista poistaa Mitsubishi Lossnay 100-E puhallin.
Mitäs tää ny o? 10 MWh menee omakotitalossa per vuosi jos vesi lämmitetään sähköllä vaikka olis kesä 24/7 - jos siellä vaan ees pari-kolme henkee asuu. Ei tuo loppu ihan pahalta lämmitykseen tunnu.Paljon vievät 2020 rakennetutkin talot.
Tossa toi maalämpö on tarpeellinen investointi, silti vielä sähköllä 13500kWh + auto päälle. Tallissa sulla ollee kyllä vähän tinkimisen varaa lämmön suhteen?
Millainen sähkönsyöttö sulla on "tekniseen tilaasi" eli kiinnostaisi mitä johtoja toi maalämpöpumppu vaatii.
3x25A vaiko 3x16A ja tuleeko jotain muuta?
Itse olen erittäin tyytyväinen ollut kulutukseen 13500kWh/vuosi, olin varautunut, että tallin kanssa mennään lähelle 15500kWh vuoteen ja että ilman tallia olisi jossain 14000kWh nurkilla. Hybridi/sähköautoa nyt en laskisi mukaan tosiaan kun sen käyttö on niin tapauskohtaista.Paljon vievät 2020 rakennetutkin talot.
Tossa toi maalämpö on tarpeellinen investointi, silti vielä sähköllä 13500kWh + auto päälle. Tallissa sulla ollee kyllä vähän tinkimisen varaa lämmön suhteen?
Millainen sähkönsyöttö sulla on "tekniseen tilaasi" eli kiinnostaisi mitä johtoja toi maalämpöpumppu vaatii.
3x25A vaiko 3x16A ja tuleeko jotain muuta?
Saahan sitä kulumaan aika paljon ns. kaikkeen muuhun:kin. Tehokas pöytätietokone, paljon pyykkiä ja tietysti se saunominen.Paljon vievät 2020 rakennetutkin talot.
Tossa toi maalämpö on tarpeellinen investointi, silti vielä sähköllä 13500kWh + auto päälle. Tallissa sulla ollee kyllä vähän tinkimisen varaa lämmön suhteen?
Millainen sähkönsyöttö sulla on "tekniseen tilaasi" eli kiinnostaisi mitä johtoja toi maalämpöpumppu vaatii.
3x25A vaiko 3x16A ja tuleeko jotain muuta?
Kaikki on suhteellista, mutta tossa oli talo jossa on 280m? maalämpökaivo ja nykyaikainen eristetty talo. Siihen nähden 13500kWh on paljon vaikka on kyllä iso talokin.Mitäs tää ny o? 10 MWh menee omakotitalossa per vuosi jos vesi lämmitetään sähköllä vaikka olis kesä 24/7 - jos siellä vaan ees pari-kolme henkee asuu. Ei tuo loppu ihan pahalta lämmitykseen tunnu.
Joo kyllähän sitä menee, kun asuakin pitää. En itsekään kokonaisenergian kulutuksessa tohon pääse, ei ole sitä maalämpöpumppua, tosin harkinnassa kyllä.Itse olen erittäin tyytyväinen ollut kulutukseen 13500kWh/vuosi, olin varautunut, että tallin kanssa mennään lähelle 15500kWh vuoteen ja että ilman tallia olisi jossain 14000kWh nurkilla. Hybridi/sähköautoa nyt en laskisi mukaan tosiaan kun sen käyttö on niin tapauskohtaista.
Teillä on siellä kunnon talvetkin, lapsien kanssa sitä lämmintä vettä kuluu ei niille monikaan jaksa aina äyskiä veden haaskauksesta. Talous sitten tapauskohtaisesti vaikuttaa tai ei.Muuttujia on paljon, missä talo sijaitsee, kuinka monta henkilöä talouteen kuuluu, kuinka paljon saunotaan kuinka paljon on ikkunapinta-alaa, paljonko lämmitetään puulla ym ym ym. Me asutaan Joensuun leveysasteilla, talouteen kuuluu kaksi aikuista ja kolme lasta joten veden kulutus on todella suuri kuluerä, samoin pyykin/astioiden/perseiden pesu, ruoanlaittoa unohtamatta. Takkaa meillä ei tosiaan edes ole, eli maalämpö on ainut lämmönlähde. Käyttöveden lämmityksen COP oli 3,6 mutta lattialämmityksen COP 5,5 ja pumpun käynnistyskertojen ja käyttötuntien määrä lähellä optimaalista (paranee kun autotalli tuo lisää lämmitystarvetta ja pumpun pitää käydä pidempiä jaksoja)
Minua kiinnosti tässä se syöttökaapeli mikä vaaditaan tolle maalämmityssysteemillesi. Eli riittääkö siinäMutta jottei unohtuisi vastata kysymykseesi niin sähköliittymä meillä on 3x25A. Riittää kun pitää huolen siitä ettei talvella ole yhtä aikaa päällä kiuas 9kw, palju 9kw ja maalämpöpumppu, sitä kuormaa ei sulake kestäisi. Käytännössä olen pitänyt huolen, että palju ja kiuas ei ole päällä yhtä aikaa lämmityskaudella niin ei ongelmia. Voisin päivittää liittymän 3x32A jolloin ei tarvitsisi välittää, saisi autoakin ladata isommalla teholla jos joskus tulee sähköauto talouteen. Liittymän päivityksen kustannus on kuitenkin lähes 1000€ niin olen löytänyt sille rahalle aina paremman sijoituskohteen. Nykyinen hybridi latautuu ihan Suko pistorasiasta niin pienellä teholla ettei väliä.
Joo lämmin talli on ihan kiva eurojen puutteessa olen kyllä nyt hyväksynyt sen, että voi olla kevyt takki päälläkin siellä.Tallin lämpö on seurannassa ja jos huomaan kulutuksen nousevan kovilla pakkasilla liian paljon niin säädän pienemmälle, toistaiseksi en koska niin paljon tulee tallissa puuhasteltua niin haluan, että siellä tarkenee olla ihan sisävaatteissa. Varsinkin kun nyt olen nähnyt miten vähän se lisää kulutusta ylipäätään kuukausitasolla.
Ihmeen paljon kulutus. Mulla on 2008 rakennettu hiukan alta 200 neliön SÄHKÖLÄMMITTEINEN talo ja 67 neliön talli jossa ilpillä talvisin noin +10-14.Marraskuussa 2021 sähkönkulutus ollut 1288kWh ja nyt marraskuussa oli 1487kWh josta auton lataamista 122kWh ja jäljelle jäi se 77kWh erotukseksi minkä mainitsin yllä. Vuosikulutus vuonna 2021 oli 13500kWh kun vielä ei ollut ladattavaa autoa.
Talo on 189m2, autotalli 33m2, maalämpökaivo 280m, maalämpöpumppu 10kw, kaksi 500L hybridivaraajaa joista toinen käyttövedelle ja toinen puskurina lattialämmitykselle. Mielellään annan vielä tarkempia speksejä vaikka YV:nä jos olet kiinnostunut.
10MWh on paljon pelkästään noihin.Mitäs tää ny o? 10 MWh menee omakotitalossa per vuosi jos vesi lämmitetään sähköllä vaikka olis kesä 24/7 - jos siellä vaan ees pari-kolme henkee asuu. Ei tuo loppu ihan pahalta lämmitykseen tunnu.
Taivastelu on aika turhaa, jos edes konteksti ei ole selvillä. Maantieteestä riippuen sähköä kuluu samalla elintavoilla Helsingissä 100 yksikköä, Jyväskylässä 120 yksikköä ja Oulussa 140 yksikköä. Ruokaankin saa kulumaan paljon, jos syö paljon ja/tai nauttii laadusta.Ihmeen paljon kulutus. Mulla on 2008 rakennettu hiukan alta 200 neliön SÄHKÖLÄMMITTEINEN talo ja 67 neliön talli jossa ilpillä talvisin noin +10-14.
Mulla oli sähkönkulutus vuoden ajalla 17 000kwh ja tuo oli vielä aika "törsäten"... Tuohon nähden minun ei kannattaisi about ikinä vaihtaa lämmitystä taloudellisempaan muotoon kun takaisinmaksuaika olisi ihan järjetön. Toki meitä on vain kaksi ihmistä, ei lapsia niin siitä tulee varmaan jo aika suuri ero.
Plus että "ainii joo, meillä on 8 takkaa ja leivinuuni ja poltetaan 10 kuutioo puuta (ilmaisia) päivässä".Taivastelu on aika turhaa, jos edes konteksti ei ole selvillä. Maantieteestä riippuen sähköä kuluu samalla elintavoilla Helsingissä 100 yksikköä, Jyväskylässä 120 yksikköä ja Oulussa 140 yksikköä. Ruokaankin saa kulumaan paljon, jos syö paljon ja/tai nauttii laadusta.
Tuossa tulee jo hiki pelkästä kantamisesta. 10 pinokuutiota (koivuahan ne ilmaiset polttopuut on) painaa 4000 kg, siinä on sokeain punoma pajukori lujilla päivittäin.Plus että "ainii joo, meillä on 8 takkaa ja leivinuuni ja poltetaan 10 kuutioo puuta (ilmaisia) päivässä".
Nyt täytyy sanoa etten ole varma tästä. Teknisessä tilassa on kaksi erillistä ”tappokytkintä” molemmat 16A, toinen kompressorille ja toinen vastus/ohjaus. Ei ole mitään hajua mitä pumpun sisällä on, en ole sähkömies enkä lämpöpumppuasentajaMinua kiinnosti tässä se syöttökaapeli mikä vaaditaan tolle maalämmityssysteemillesi. Eli riittääkö siinä
yksi 3x16A vai vaatiiko se 3x25A eli jakautuuko se kaapeli siellä maalämpöpumpun sisällä sille lämmönvaihtimelle ja varalle tarvittavalle lämpövastukselle. Vai meneekö kaapeli erikseen molemmille
entä varaajalle.
No oli sitten asiallinen vastaus.Plus että "ainii joo, meillä on 8 takkaa ja leivinuuni ja poltetaan 10 kuutioo puuta (ilmaisia) päivässä".
Aika huono läppä.Maaseudulla jos on joutilasta aikaa ja vehkeet omasta takaa niin ei tarvitse olla isokaan läntti maata niin ne talven puut kyllä löytyy melkein ilmaiseksi.Plus että "ainii joo, meillä on 8 takkaa ja leivinuuni ja poltetaan 10 kuutioo puuta (ilmaisia) päivässä".
Niin oliko tässä pointtina ilmaiset puut vai se että ylipäätään on lämmitetty puilla?Aika huono läppä.Maaseudulla jos on joutilasta aikaa ja vehkeet omasta takaa niin ei tarvitse olla isokaan läntti maata niin ne talven puut kyllä löytyy melkein ilmaiseksi.
Edit: Yli kaksikymmentä vuotta on pärjätty ilman ostopuita vaikka ei ole kuin 0,65 ha tontti.
Vähän molemmat,mitä sinun " Plus että "ainii joo, meillä on 8 takkaa ja leivinuuni ja poltetaan 10 kuutioo puuta (ilmaisia) päivässä". heitolla oli poittina ?Niin oliko tässä pointtina ilmaiset puut vai se että ylipäätään on lämmitetty puilla?
Pointti oli se että jos joku sanoo että sähkönkulutus oli NNN neliöisessä talossa XXX/kwh niin pitää myös mainita mihin sitä sähköä kuluu. Onko esim. kaukolämpö ja lämmittääkö kämppää sähköllä vai juurikin puulla jne.Vähän molemmat,mitä sinun " Plus että "ainii joo, meillä on 8 takkaa ja leivinuuni ja poltetaan 10 kuutioo puuta (ilmaisia) päivässä". heitolla oli poittina ?
Aika harvassa on okt talot missä on 9 tulisijaa ja puita menee 10 mottia.Toki on mahdollista,tein kerran remonnttia "kesämökkiin" jossa oli 9 huonetta kolmessa kerroksessa ja 12 tulisijaa.Pointti oli se että jos joku sanoo että sähkönkulutus oli NNN neliöisessä talossa XXX/kwh niin pitää myös mainita mihin sitä sähköä kuluu. Onko esim. kaukolämpö ja lämmittääkö kämppää sähköllä vai juurikin puulla jne.
Huoh. Antaa olla sitten. Ilmeisesti pointtini nyt ei näköjään mene kertakaikkiaan läpi. Anteeksi ja jatkakaa.Aika harvassa on okt talot missä on 9 tulisijaa ja puita menee 10 mottia.Toki on mahdollista,tein kerran remonnttia "kesämökkiin" jossa oli 9 huonetta kolmessa kerroksessa ja 12 tulisijaa.
Äkkiähän nuo villat tuosta kauhoo sivuun ja katsoo mitä alta löytyy.Mietin tässä juuri, että onko meillä höyrynmuovissa joitain reikiä, eristys puutteellista, vai miten voi näin kosteus tiivistyä pariin koolaukseen yhdessä kohtaa vintillä? Sauna tuossa kohtaa alapuolella. Mitä mieltä olette ja miten tällaisen "vian" voisi korjata? Levyvillaa/levitettävää villaa päälle, jotta lämpö ei karkaa alhaalta? Pitäisikö ottaa villat tuosta kohtaa pois ja tarkistaa höyrynsulun kunto? Okt rakennettu 2013 ja hieman ihmetyttää näin parin vuoden asumisen jälkeen.