Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Liittynyt
20.08.2020
Viestejä
440
Ehkä hieman tyhmä kysymys mutta noihin hiiri ongelmiin niin onko olemassa sellasta maalia minkä vois laittaa betoniin joka on tarpeeks liukasta ettei hiiret saa siihen käpäliään kiinni?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 349
No siis tokihan se varaaja vähän luovuttaa lämpöä tilaan, mutta se luovuttaa sitä lämpöä tilaan vaikka se ei lämpiäisikään jatkuvasti, joten lämmityksen säätö voisi hyvin olla sellaisella tasolla, että varaajan vapauttama lämpö on aina patterilämmityksestä poissa.
Voihan sen noin laittaa, mutta sähköä siinä ei säästä jos patteri toimii sähköllä.

Mulla puhallin imee varaajan lämmön kylppäriin, saa hukkalämmön paremmin hyödyksi.
 
Liittynyt
02.01.2018
Viestejä
806
n. 0,7m tonne julkkariverhoukseen, joten siinä mahtaa olla betonielementtisokkeli suhteellisen liukas hiiren kiivettäväksi.
Metsähiiri hyppää noin metriin ja menee kynän paksuisesta reiästä läpi.
Siinä on haastetta tukkia niitä reikiä
Edit. 6.20 alkaen hyppäämis kyvystä
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
Metsähiiri hyppää noin metriin ja menee kynän paksuisesta reiästä läpi.
Siinä on haastetta tukkia niitä reikiä
Edit. 6.20 alkaen hyppäämis kyvystä
Kyllä ne hyppii aika notkeasti. Tuossa kesällä oli jäteasemalle menevää kamaa pihalla pari viikkoa, niin hiiri juoksi sieltä ja huidoin sitä jollain lapiolla kun satuin pihatöitä tekemään siinä. Aikamoisia loikkia veti.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 586
Voihan sen noin laittaa, mutta sähköä siinä ei säästä jos patteri toimii sähköllä.

Mulla puhallin imee varaajan lämmön kylppäriin, saa hukkalämmön paremmin hyödyksi.
Itseasiassa lämminvesivaraajan käyttö vain öisin voi tuoda ns tuplasäästöä, koska tuo isoin energiakustannus on kylmän veden lämmitys lämpimäksi, sanotaan että 10 asteista vettä kuumennetaan 60 asteiseksi, niin tuohon menee aika paljon energiaa ja varaaja lähtökohtaisesti eristää lämpöä. Se lämpö mitä varaajasta päivän mittaan karkaa huonetilaan on nimenomaan halvemmalla yösiirrolla käytettyä, jolloin kaikki varaajan päivän mittaan luovuttama lämpö on itseasiassa plussaa. Patterit lämmittävät päiväsähköllä sen ylimenevän osan, mutta jos varaajakin on päivisin päällä niin tuota "lämpöakkua" ei saada ladattua halvalla yösähköllä. Voisit ajatella tuota vaikkapa niin, että kylppärin lattialämmitystä pidettäisiin öisin kuumemmalla, kuin päivisin, niin tällöin se mitä yöllä on halvemmalla lämpöä saatu varattua säilyy päivälle tietyltä osin.
 
Liittynyt
10.01.2017
Viestejä
568
Ehkä hieman tyhmä kysymys mutta noihin hiiri ongelmiin niin onko olemassa sellasta maalia minkä vois laittaa betoniin joka on tarpeeks liukasta ettei hiiret saa siihen käpäliään kiinni?
Maali ei poista sitä tosiasiaa, että betoni on varsin huokoista ja tarjoaa runsaasti tarttumapintaa pikkukäpälöille. Ja jos ei muu auta niin hiiri hyppää tuon matkan, kuten tuossa jo todettiinkin.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 349
Itseasiassa lämminvesivaraajan käyttö vain öisin voi tuoda ns tuplasäästöä, koska tuo isoin energiakustannus on kylmän veden lämmitys lämpimäksi, sanotaan että 10 asteista vettä kuumennetaan 60 asteiseksi, niin tuohon menee aika paljon energiaa ja varaaja lähtökohtaisesti eristää lämpöä. Se lämpö mitä varaajasta päivän mittaan karkaa huonetilaan on nimenomaan halvemmalla yösiirrolla käytettyä, jolloin kaikki varaajan päivän mittaan luovuttama lämpö on itseasiassa plussaa. Patterit lämmittävät päiväsähköllä sen ylimenevän osan, mutta jos varaajakin on päivisin päällä niin tuota "lämpöakkua" ei saada ladattua halvalla yösähköllä. Voisit ajatella tuota vaikkapa niin, että kylppärin lattialämmitystä pidettäisiin öisin kuumemmalla, kuin päivisin, niin tällöin se mitä yöllä on halvemmalla lämpöä saatu varattua säilyy päivälle tietyltä osin.
Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Täällä rupesi eilen kuulumaan rapinaa ullakolta, paras ase tähänmennessä on ollut itsetehty loukku. 20l rst astia kannella, kannessa reikä ja alla syötti ja "tuunattu" sähkökärpäslätkä saranalla. Hiiret menevät sisään, kuolevat ja pyttyä kun tyhjentää kerran viikkoon niin ei haisekkaan. Kauheasti sinne tulee hiiriä ja silti tasaisesti ropisee katossa
Itseäkin kyllä kiinnostaisi tämä ratkaisu. :)

Perinteiset metalliloukut ja tietyt muoviloukut ovat kyllä hyviä, mutta työläitä. Tulee pitkiä jaksoja, kun ei jaksa laittaa loukkuja. Tuntuu, että minun kohtaamani siimahännät ovat erityisen viekkaita, kun loukut täytyy virittää aivan äärimmäisen herkiksi tai muuten syötti viedään. Pari kertaa aina lyö sormille, kun puolen tusinaa loukkua virittää.

Mitähän ammattilaiset käyttää? Jostain muistan lukeneeni, että heillä on loukuissa jopa wifi. Mistähän sellaisia saisi? :D
 
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
75

Esimerkkinä vaikka tämä Victor
 
Liittynyt
16.12.2020
Viestejä
202
Hiiri kyllä mahtuu terassilaudoista helpostikin.
Ja tuollanen jälkikäteen asennettu verkko ei välttämättä hirveästi auta, kun hiiret kiipeilevät mielellään ulkovuorausta pitkin etsien lopulta vaikka räystään alta kulun sinne ylös jos eivät ulkovuoraukseen viitsi reikää jyrsiä. Siis kun niillä on siellä jo tuttu koti, niin ei niiden sinne kulkua enää yhtä helposti estä kuin uudessa talossa.
Juurikin näin, joskaan hiiri ei onneksi ulkovuorausta jyrsi. Itsekin olen tiivistänyt teräsverkolla mahdollisimman huolellisesti vuorilaudoituksen ja sokkelin välisen ilmanvaihtoraon, mutta aina metsähiiriä silloin tällöin livahtaa yläpohjaan. Olen myös pyrkinyt verkottamaan räystään ilmanvaihtorakoja ja tukkinut teräsvillalla kaikki läpiviennit. Etenkin suurikokoinen metsähiiri on todella ketterä kiipeilijä, joka käy takuulla läpi kaikki talon nurkat sokkelista räystäänrajaan saakka. Periaatteessa jo 5mm rako riittää hiirelle, joten sellaisten paikantaminen talon katonrajasta (tuuletusraot etc.), on jo aika neuroottista puuhaa. Talon nurkalle olen laittanut moraalittomana kakkiaisena laittanut pieneen ansarasiaan tätä: https://www.tuontitukku.fi/piha-ja-...-rotanmyrkky-ammattikayttoon/p/6414505045659/
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
689
Ajattelin itsekin tarttua tähän hiirihommaan kun ei meilläkään rakennusvaiheessa ole sitä huomioitu. Rapinaa ei ole koskaan sisällä kuulunut, mutta kesällä lumiestettä asentaessani poistin katolta reunapellin, ja sen ja räystään välistä löytyi hiiren papanoita. Lisäksi puupinoista on myös löytynyt jätöksiä.

Laitoin nyt alkuun pari loukkua ulos terassin alle ja eka saalis jo tulikin.


Olisko tollanen ulkoverhouksen tuuletusrakoon sopivaa vai haittaako jo tuuletusta? Vaikuttaisi vaan ainakin helpolta laittaa kun vaan tunkee rakoon.
 
Liittynyt
10.01.2017
Viestejä
568
Olisko tollanen ulkoverhouksen tuuletusrakoon sopivaa vai haittaako jo tuuletusta? Vaikuttaisi vaan ainakin helpolta laittaa kun vaan tunkee rakoon.
Harja on UV-suojattua polypropeenia
Sanoisin että ei toimi. Innostuin itsekin tuosta, kun Hankkijassa oli vastaavaa "tarjouksessa". Kuvittelin että tuo on terästä, mutta se olikin lepsua muovia... Minä ja myyjä olimme molemmat sitä mieltä, että hiiri tunkee kyllä itsensä tuosta läpi jo haluaa. Tai syö tiensä, jos ei muuten mahdu. Lisäksi tuo on pirun kallista, ollakseen sitä mitä sen on. Voihan sitä toki kokeilla. :hmm:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
689
Sanoisin että ei toimi. Innostuin itsekin tuosta, kun Hankkijassa oli vastaavaa "tarjouksessa". Kuvittelin että tuo on terästä, mutta se olikin lepsui muovia... Minä ja myyjä olimme molemmat sitä mieltä, että hiiri tunkee kyllä itsensä tuosta läpi jo haluaa. Tai syö tiensä, jos ei muuten mahdu. Lisäksi tuo on pirun kallista, ollakseen sitä mitä sen on. Voihan sitä toki kokeilla. :hmm:
Kallista on joo, mutta jos se toimisi niin kai sen verran voisi laittaa kun olisi kuitenkin tosi helppo laittaa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 343
Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?

Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 884
Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?

Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
Pitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
980
Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?

Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
Kunnon ilmankuivaimen hommaisin, noissa kun kaikki hukkalämpö menee kuitenkin sen tallin lämmitykseen....
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Pitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.
Niin ja vielä miten sen autotallin seinät ja katto on tehty ja halutaanko se pitää 24/h lämpimänä ja missä asteessa. Onko kiinni asuntiloissa ja onko silloin oletettu ns lämpimäksi, puolilämpimäksi vai jopa kylmäksi tilaksi
- ennen vanhaan noissa sai kivasti autonsa ruostutettua, kun eivät kerinneet yön aikaan kuivua. Noi sinkityt korit taitavat vähän paremmin kosteutta kestää ja noi ilmankuivaimetkin auttavat. Koteloiden kosteus?? Jos usemman päivän tallissa sitten koteloidenkin luulis kuivuvan? Itsellä auto lämpimässä tallissa vain kun korjataan (onneksi aika harvoin :) ), muutakinhan siellä on hyvä ja kiva askarella ja silloin voi sitten, joko pukeutta lämpimämmin talvella tai nostaa sitä lämpöä vähän etukäteen, jos tietää menevänsä.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
2 210
Kyllä tuo tutkinto maksaa itsensä aika ripeästi takaisin :)

Hankkija RAToff palasyötti 3kg maksaa 40,9€ (13,63€/kg)
Motonet Ratex 20g 9€ (450€/kg)

Okei Motonetistä, kun ostaa 3kg, niin saa 150 syöttirasiaa vielä mukaan :)

Kyllä, myrkkykin on eri. Brodifakumi vs. Difebakumi.
Täähän on aivan täydellinen tipsi. Tolla luvalla saa näköjään ostaa myös glyfosaattia.
 
Liittynyt
21.07.2020
Viestejä
449
Itse meinasin kiinan 5kw "webastolla" lämmitellä sähköpatterin lisäksi. Maksaavat reilu 100€ ja revikoiden mukaan aika jees laitteita. Pakokaasut ohjaan pois tuuletus räppänästä
 
Liittynyt
23.08.2020
Viestejä
992
Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.
Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
259
Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
Sama täällä, jossain netissä oli hyvä exceli jolla tätä päivä/2-tariffi siirtoa pystyi kalkuloimaan.

Meillä esim sähkö on ollut päiväsähköllä "koska ei mitään väliä" ja 2-tariffi siirto
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 349
Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
On se täälläkin, mutta kuukausi ja tehomaksun takia aikasiirrolla ei säästä mitään. Luovuin aikasiirrosta kun viikonloput alkoivat mennä päiväsiirrolla.
 
Liittynyt
01.05.2019
Viestejä
424
Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
1 220
Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.
 
Liittynyt
01.05.2019
Viestejä
424
Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.
Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.
Jos hinta kohdallaan, ergiankulutus on sulle sopiva ja ongelmia ei näy ja salaojitus kunnossa. Niin miksi et ostaisi? Savimaalle on paljon tehty OK-taloja ja niissä asuu onnellisia perheitä.
Sen kun katsot, ettei siellä betonin sisällä ole puuta kiinni betonissa.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 586
Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
113
Näissä kannattaa katsella myös talotekniikan kuntoa. Jos vesi- ja lämmitysputket alkuperäiset ja kulkee lattian eristetilassa niin pieni pistevuoto leviää hyvin nopsaan kaikkialle.

Rakenteena tuo ei nyt niin paha ole, kuin ajatellaan. Toimivana ok, mutta rikkonaisena kallis/hankala korjata. Sadevesien ohjaus, pihojen kallistukset, sokkelin patolevyt ja salaojat kuntoon tai ainakin tsekkaus että ovat ok.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi
Ollaan samaa mieltä, noissa on hyvä katsoa, että puuta ei ole betonissa kiinni ja sillä on mahdollista kuivua johonkin suuntaan, jos on vanha talo, ongelmat kyllä on jo olemassa, jos on ollakseen.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
980
Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...
Jos saa talon halvalla (ja talon muuten OK) ja osaa itse tehdä, ei se nyt niin hirveän iso homma ole. Noihin on jo olemassa mietittyjä korjausratkaisuja.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 884
Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.
 
Liittynyt
03.06.2022
Viestejä
661
Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
 
Liittynyt
01.02.2019
Viestejä
365
Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Riippuu ihan kasvista, mutta kyllähän noi aitataimina käytettävät lajit on keskimäärin aika nopeakasvuisia ja sillä on nyt kuitenkin valmis juuristo olemassa.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
2 210
Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Riippuu lajista. Optimistinen arvio voisi olla, että kasvaa ison juuriston voimin sellaiset 60cm vuodessa, mutta jotkut lajit voivat kasvaa nopeamminkin.
 
Liittynyt
01.02.2019
Viestejä
365
Joku paju voi kasvaa metrikaupallakin kesässä jos maassa on potkua, kasvuolot ovat suotuisat jne. Jos se on näitä perinteisiä aidannekasveja tyyliin orapihlaja / koristearonia / syreeni niin se voi jo ensi kesän jälkeen olla ihan kohtuu peittävä (1-1,5 m).
 
Liittynyt
31.10.2018
Viestejä
369
Joo, aita pensas voi tosiaan kasvaa korkeaksi erittäin nopeasti, mutta silloin aidasta tulee harva. Miksi aita leikattiin matalaksi? Arvaan että aitaa ei oltu leikattu aiemmin jolloin se näyttää nipulta suoria tikkuja.
Aitaa kuuluisi leikata joka vuosi siten että uutta kasvua jää 10-20cm aiemman päälle. Leikkaamalla aita saadaan haarautumaan ja aidasta tulee tuuheampi ja peittävämpi.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 841
Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Orapihlaja-aita kasvaa hyvissä olosuhteissa "miehen mittaan" parissa vuodessa. Sitä kun vielä kiusaa parturoimalla latvoja kasvun aikana niin tulee tiheämmäksi.
Leikkasin viime vuoden keväänä aidan kauttaaltaan suunnilleen hartioiden korkuiseksi, ja nyt se on taas reilun parin metrin mitassa ja melko tiheä tuolta uuden kasvun osaltakin eli täytyy näyttää taas leikkuria kun vie noita haravointijätteitä muutenkin jäteasemalle.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
2 991
Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?
täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.
 
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
1 220
täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.
Tuijista olisi varmaan hyvä mainita lajike. Kartiotuija, joka lienee nopeiten kasvava tuija, kasvaa hyvissä olosuhteissa sen 0,5m/vuosi.
 
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
269
Kiinnostaa itseäkin. Mulla on meinaan tollanen, oli viimetalven. Muutaman se nappas (ja yhden linnun :(). Jossain kohtaa kuvasin kameralla, ongelma oli se että kun se oli ohjeiden mukaan asennetut, niin hiiret ei päässy sinne sisälle, pomppivat kyllä kovasti mutta ei päässeet. Sit kun virittelin sen johonkin 30 asteen kulmaan, niin alko tapahtua enemmän.
Onkos toi nyt reilun viikon ollut ulkona, muutamalla seinustalla koittanut missä supercatteihin jatkuvasti jäänyt. Ei ole kertaakaan lauennut. Syöttiä kyllä valuu sisältä yllinkyllin, ei pitäisi siitä olla kiinni... ehkä tuossa hypyssä on liikaa haastetta, valmis ramppiko niille täytyy tehdä. :)

goodnature.jpg


Supercatti loukkoihin virittelin vähän kestävämmät muovirasiat parin sentin rei'illä. On kestänyt eikä tule enää sivullisia uhreja (yksi tintti meni aikaisemmista auki pureskelluista sisään).

rasia.jpg


Kyllähän noi supercatit on ylivoimaisesti parhaiten toimineet, helppo tyhjentää ja täyttää eivätkä käytännössä maksa mitään. Niitä on nyt siis 4 rasiassa ympäri taloa (1-2 supercattia per rasia). Keskimäärin joka päivä on saanut käydä 2-3 hiirtä noukkimassa pois. Harvassa ne kitujat ja paenneet on, edelleen väitän että 80-90% on näillä siististi niskasta naps.

No See No Toucheja 2 kpl. Aivan turhia, parin viikon aikana kerran lauennut tyhjänä ja kerran jäänyt hiiri (piti vielä jyskyttää helkutisti koko ansaa että sai sen tippumaan pois sieltä).

Täytyy nyt miettiä minne ja miten tuota Goodnaturea säätäisi. Voi toki olla että muut ansat on lukumäärällään sattunut haalimaan kaiken. Joku sisäänpääsy tuohonkin pitäisi tehdä ettei tintit ja muut mene vahingossa maistelemaan.

Kaipa se myrkky noihin rasioihin olisi edelleen vaivattomin ratkaisu..
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.05.2019
Viestejä
424
Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.
Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.

Maanpinta viettää hieman talosta pois päin.

Täytyy mahdollisessa kuntotarkastuksessa selvittää onko kapillaarikatkot betonin ja puurungon välissä. Ajateltiin vielä toisen kerran käydä taloa katsomassa. Jos vaatisi laajan alapohjarempan niin itsellä ei ole osaamista eikä mielenkiintoa.
 
Liittynyt
08.12.2016
Viestejä
422
Pari kyssärii:

1)Mökillä noin 100ltr lämminvesivaraaja 60 asteisena. Kannattaako tuota säätää viileämmälle pois ollessa (max 2vk), en ole itselleni saanut perusteltua, että kannattaa
2) muutama pistorasia on huonosti erisetty - kylmää puskee talvella kovastikkin. Millä noita olette lisäeristäneet - uretaani tms?
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
584
Pari kyssärii:

1)Mökillä noin 100ltr lämminvesivaraaja 60 asteisena. Kannattaako tuota säätää viileämmälle pois ollessa (max 2vk), en ole itselleni saanut perusteltua, että kannattaa
2) muutama pistorasia on huonosti erisetty - kylmää puskee talvella kovastikkin. Millä noita olette lisäeristäneet - uretaani tms?
Jos mökissä on peruslämpö koko ajan päällä niin ei siitä tiputuksesta hyötyä ole, vesivaraajan hukkalämmön johtuminen huoneeseen on pois muiden lämmönlähteiden kulutuksesta. Pistorasiat pitäs ottaa auki ja kattoa onko siellä villat viety tuulensuojaan saakka, ja miten pahasti höyrysulku on raadeltu rasian asentamiseksi (jos sulkua edes on). Noiden kohdalla paras ratkasu ois tietysti tuoda se rasia pinta-asennukseksi, jos mahdollista helposti toteuttaa, ja täyttää kolo villalla & teipata mahdollinen höyrysulku ehjäksi.
 
Liittynyt
04.11.2016
Viestejä
59
Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.

Maanpinta viettää hieman talosta pois päin.

Täytyy mahdollisessa kuntotarkastuksessa selvittää onko kapillaarikatkot betonin ja puurungon välissä. Ajateltiin vielä toisen kerran käydä taloa katsomassa. Jos vaatisi laajan alapohjarempan niin itsellä ei ole osaamista eikä mielenkiintoa.
Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 403
Viestejä
4 159 911
Jäsenet
70 408
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom