Voihan sen noin laittaa, mutta sähköä siinä ei säästä jos patteri toimii sähköllä.No siis tokihan se varaaja vähän luovuttaa lämpöä tilaan, mutta se luovuttaa sitä lämpöä tilaan vaikka se ei lämpiäisikään jatkuvasti, joten lämmityksen säätö voisi hyvin olla sellaisella tasolla, että varaajan vapauttama lämpö on aina patterilämmityksestä poissa.
Metsähiiri hyppää noin metriin ja menee kynän paksuisesta reiästä läpi.n. 0,7m tonne julkkariverhoukseen, joten siinä mahtaa olla betonielementtisokkeli suhteellisen liukas hiiren kiivettäväksi.
Kyllä ne hyppii aika notkeasti. Tuossa kesällä oli jäteasemalle menevää kamaa pihalla pari viikkoa, niin hiiri juoksi sieltä ja huidoin sitä jollain lapiolla kun satuin pihatöitä tekemään siinä. Aikamoisia loikkia veti.Metsähiiri hyppää noin metriin ja menee kynän paksuisesta reiästä läpi.
Siinä on haastetta tukkia niitä reikiä
Edit. 6.20 alkaen hyppäämis kyvystäJuha Laaksosen luontoretki
Lähde mukaani sunnuntaiaamun luontoretkelle. Vien sinut merelle, metsiin, tuntureille, niityille, soille, jokivarsille, kaupunkipuistoihin ja hyvinkin rakennettuun ympäristöön ympäri Suomen. Retkikaverina minulla on eri alojen ammattilaisia, tutkijoita, harrastajia, valokuvaajia ja ihan...areena.yle.fi
Itseasiassa lämminvesivaraajan käyttö vain öisin voi tuoda ns tuplasäästöä, koska tuo isoin energiakustannus on kylmän veden lämmitys lämpimäksi, sanotaan että 10 asteista vettä kuumennetaan 60 asteiseksi, niin tuohon menee aika paljon energiaa ja varaaja lähtökohtaisesti eristää lämpöä. Se lämpö mitä varaajasta päivän mittaan karkaa huonetilaan on nimenomaan halvemmalla yösiirrolla käytettyä, jolloin kaikki varaajan päivän mittaan luovuttama lämpö on itseasiassa plussaa. Patterit lämmittävät päiväsähköllä sen ylimenevän osan, mutta jos varaajakin on päivisin päällä niin tuota "lämpöakkua" ei saada ladattua halvalla yösähköllä. Voisit ajatella tuota vaikkapa niin, että kylppärin lattialämmitystä pidettäisiin öisin kuumemmalla, kuin päivisin, niin tällöin se mitä yöllä on halvemmalla lämpöä saatu varattua säilyy päivälle tietyltä osin.Voihan sen noin laittaa, mutta sähköä siinä ei säästä jos patteri toimii sähköllä.
Mulla puhallin imee varaajan lämmön kylppäriin, saa hukkalämmön paremmin hyödyksi.
Maali ei poista sitä tosiasiaa, että betoni on varsin huokoista ja tarjoaa runsaasti tarttumapintaa pikkukäpälöille. Ja jos ei muu auta niin hiiri hyppää tuon matkan, kuten tuossa jo todettiinkin.Ehkä hieman tyhmä kysymys mutta noihin hiiri ongelmiin niin onko olemassa sellasta maalia minkä vois laittaa betoniin joka on tarpeeks liukasta ettei hiiret saa siihen käpäliään kiinni?
Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.Itseasiassa lämminvesivaraajan käyttö vain öisin voi tuoda ns tuplasäästöä, koska tuo isoin energiakustannus on kylmän veden lämmitys lämpimäksi, sanotaan että 10 asteista vettä kuumennetaan 60 asteiseksi, niin tuohon menee aika paljon energiaa ja varaaja lähtökohtaisesti eristää lämpöä. Se lämpö mitä varaajasta päivän mittaan karkaa huonetilaan on nimenomaan halvemmalla yösiirrolla käytettyä, jolloin kaikki varaajan päivän mittaan luovuttama lämpö on itseasiassa plussaa. Patterit lämmittävät päiväsähköllä sen ylimenevän osan, mutta jos varaajakin on päivisin päällä niin tuota "lämpöakkua" ei saada ladattua halvalla yösähköllä. Voisit ajatella tuota vaikkapa niin, että kylppärin lattialämmitystä pidettäisiin öisin kuumemmalla, kuin päivisin, niin tällöin se mitä yöllä on halvemmalla lämpöä saatu varattua säilyy päivälle tietyltä osin.
Itseäkin kyllä kiinnostaisi tämä ratkaisu.Täällä rupesi eilen kuulumaan rapinaa ullakolta, paras ase tähänmennessä on ollut itsetehty loukku. 20l rst astia kannella, kannessa reikä ja alla syötti ja "tuunattu" sähkökärpäslätkä saranalla. Hiiret menevät sisään, kuolevat ja pyttyä kun tyhjentää kerran viikkoon niin ei haisekkaan. Kauheasti sinne tulee hiiriä ja silti tasaisesti ropisee katossa
Juurikin näin, joskaan hiiri ei onneksi ulkovuorausta jyrsi. Itsekin olen tiivistänyt teräsverkolla mahdollisimman huolellisesti vuorilaudoituksen ja sokkelin välisen ilmanvaihtoraon, mutta aina metsähiiriä silloin tällöin livahtaa yläpohjaan. Olen myös pyrkinyt verkottamaan räystään ilmanvaihtorakoja ja tukkinut teräsvillalla kaikki läpiviennit. Etenkin suurikokoinen metsähiiri on todella ketterä kiipeilijä, joka käy takuulla läpi kaikki talon nurkat sokkelista räystäänrajaan saakka. Periaatteessa jo 5mm rako riittää hiirelle, joten sellaisten paikantaminen talon katonrajasta (tuuletusraot etc.), on jo aika neuroottista puuhaa. Talon nurkalle olen laittanut moraalittomana kakkiaisena laittanut pieneen ansarasiaan tätä: https://www.tuontitukku.fi/piha-ja-...-rotanmyrkky-ammattikayttoon/p/6414505045659/Hiiri kyllä mahtuu terassilaudoista helpostikin.
Ja tuollanen jälkikäteen asennettu verkko ei välttämättä hirveästi auta, kun hiiret kiipeilevät mielellään ulkovuorausta pitkin etsien lopulta vaikka räystään alta kulun sinne ylös jos eivät ulkovuoraukseen viitsi reikää jyrsiä. Siis kun niillä on siellä jo tuttu koti, niin ei niiden sinne kulkua enää yhtä helposti estä kuin uudessa talossa.
Olisko tollanen ulkoverhouksen tuuletusrakoon sopivaa vai haittaako jo tuuletusta? Vaikuttaisi vaan ainakin helpolta laittaa kun vaan tunkee rakoon.
Sanoisin että ei toimi. Innostuin itsekin tuosta, kun Hankkijassa oli vastaavaa "tarjouksessa". Kuvittelin että tuo on terästä, mutta se olikin lepsua muovia... Minä ja myyjä olimme molemmat sitä mieltä, että hiiri tunkee kyllä itsensä tuosta läpi jo haluaa. Tai syö tiensä, jos ei muuten mahdu. Lisäksi tuo on pirun kallista, ollakseen sitä mitä sen on. Voihan sitä toki kokeilla.Harja on UV-suojattua polypropeenia
Kallista on joo, mutta jos se toimisi niin kai sen verran voisi laittaa kun olisi kuitenkin tosi helppo laittaa.Sanoisin että ei toimi. Innostuin itsekin tuosta, kun Hankkijassa oli vastaavaa "tarjouksessa". Kuvittelin että tuo on terästä, mutta se olikin lepsui muovia... Minä ja myyjä olimme molemmat sitä mieltä, että hiiri tunkee kyllä itsensä tuosta läpi jo haluaa. Tai syö tiensä, jos ei muuten mahdu. Lisäksi tuo on pirun kallista, ollakseen sitä mitä sen on. Voihan sitä toki kokeilla.
Pitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?
Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
Kunnon ilmankuivaimen hommaisin, noissa kun kaikki hukkalämpö menee kuitenkin sen tallin lämmitykseen....Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?
Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
Niin ja vielä miten sen autotallin seinät ja katto on tehty ja halutaanko se pitää 24/h lämpimänä ja missä asteessa. Onko kiinni asuntiloissa ja onko silloin oletettu ns lämpimäksi, puolilämpimäksi vai jopa kylmäksi tilaksiPitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.
Täähän on aivan täydellinen tipsi. Tolla luvalla saa näköjään ostaa myös glyfosaattia.Kyllä tuo tutkinto maksaa itsensä aika ripeästi takaisin
Hankkija RAToff palasyötti 3kg maksaa 40,9€ (13,63€/kg)
Motonet Ratex 20g 9€ (450€/kg)
Okei Motonetistä, kun ostaa 3kg, niin saa 150 syöttirasiaa vielä mukaan
Kyllä, myrkkykin on eri. Brodifakumi vs. Difebakumi.
Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.
Sama täällä, jossain netissä oli hyvä exceli jolla tätä päivä/2-tariffi siirtoa pystyi kalkuloimaan.Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
On se täälläkin, mutta kuukausi ja tehomaksun takia aikasiirrolla ei säästä mitään. Luovuin aikasiirrosta kun viikonloput alkoivat mennä päiväsiirrolla.Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.
Jos hinta kohdallaan, ergiankulutus on sulle sopiva ja ongelmia ei näy ja salaojitus kunnossa. Niin miksi et ostaisi? Savimaalle on paljon tehty OK-taloja ja niissä asuu onnellisia perheitä.Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.
Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisiKaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Ollaan samaa mieltä, noissa on hyvä katsoa, että puuta ei ole betonissa kiinni ja sillä on mahdollista kuivua johonkin suuntaan, jos on vanha talo, ongelmat kyllä on jo olemassa, jos on ollakseen.Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi
Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Jos saa talon halvalla (ja talon muuten OK) ja osaa itse tehdä, ei se nyt niin hirveän iso homma ole. Noihin on jo olemassa mietittyjä korjausratkaisuja.Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...
Riippuu ihan kasvista, mutta kyllähän noi aitataimina käytettävät lajit on keskimäärin aika nopeakasvuisia ja sillä on nyt kuitenkin valmis juuristo olemassa.Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Riippuu lajista. Optimistinen arvio voisi olla, että kasvaa ison juuriston voimin sellaiset 60cm vuodessa, mutta jotkut lajit voivat kasvaa nopeamminkin.Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Orapihlaja-aita kasvaa hyvissä olosuhteissa "miehen mittaan" parissa vuodessa. Sitä kun vielä kiusaa parturoimalla latvoja kasvun aikana niin tulee tiheämmäksi.Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?
Tuijista olisi varmaan hyvä mainita lajike. Kartiotuija, joka lienee nopeiten kasvava tuija, kasvaa hyvissä olosuhteissa sen 0,5m/vuosi.täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.
Onkos toi nyt reilun viikon ollut ulkona, muutamalla seinustalla koittanut missä supercatteihin jatkuvasti jäänyt. Ei ole kertaakaan lauennut. Syöttiä kyllä valuu sisältä yllinkyllin, ei pitäisi siitä olla kiinni... ehkä tuossa hypyssä on liikaa haastetta, valmis ramppiko niille täytyy tehdä.Kiinnostaa itseäkin. Mulla on meinaan tollanen, oli viimetalven. Muutaman se nappas (ja yhden linnun ). Jossain kohtaa kuvasin kameralla, ongelma oli se että kun se oli ohjeiden mukaan asennetut, niin hiiret ei päässy sinne sisälle, pomppivat kyllä kovasti mutta ei päässeet. Sit kun virittelin sen johonkin 30 asteen kulmaan, niin alko tapahtua enemmän.
Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.
Jos mökissä on peruslämpö koko ajan päällä niin ei siitä tiputuksesta hyötyä ole, vesivaraajan hukkalämmön johtuminen huoneeseen on pois muiden lämmönlähteiden kulutuksesta. Pistorasiat pitäs ottaa auki ja kattoa onko siellä villat viety tuulensuojaan saakka, ja miten pahasti höyrysulku on raadeltu rasian asentamiseksi (jos sulkua edes on). Noiden kohdalla paras ratkasu ois tietysti tuoda se rasia pinta-asennukseksi, jos mahdollista helposti toteuttaa, ja täyttää kolo villalla & teipata mahdollinen höyrysulku ehjäksi.Pari kyssärii:
1)Mökillä noin 100ltr lämminvesivaraaja 60 asteisena. Kannattaako tuota säätää viileämmälle pois ollessa (max 2vk), en ole itselleni saanut perusteltua, että kannattaa
2) muutama pistorasia on huonosti erisetty - kylmää puskee talvella kovastikkin. Millä noita olette lisäeristäneet - uretaani tms?
Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.
Maanpinta viettää hieman talosta pois päin.
Täytyy mahdollisessa kuntotarkastuksessa selvittää onko kapillaarikatkot betonin ja puurungon välissä. Ajateltiin vielä toisen kerran käydä taloa katsomassa. Jos vaatisi laajan alapohjarempan niin itsellä ei ole osaamista eikä mielenkiintoa.