- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 805
On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..
Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.
Mulla asuintiloja 140m2 kahdessa kerroksessa. Lattiasähkölämmitys, 22v vanha IVK LTO:lla (tuloilman vastus oli säädetty 18C) ja aina valmis-kiuas. Helmikuussa kului sähköä 2600kWh.
Kyllähän tuo hieman ahdistaa, kun kuun vaihteessa päättyy määräaikainen sähkösopimus. Sen takia on mietitty tapoja pienentää porealtaan sähkönkulutusta. Nollaan sen saisi tyhjentämällä, mutta siihen liittyy omat riskinsä. Saunan lämminvesivaraajaa ei voi tyhjentää, eikä lämpötilaakaan oikein alemmaksi laskea (nyt +55°C). Autotallikin on pakko pitää jollain tavalla lämpimänä (nyt +15°C). Ilmanvaihdon LTO:n lämpötiloja (nyt +17°C) voisi hieman laskea, mutta jossain tulevat kannattavuus- ja mukavuusrajat vastaan; ellei tuloilmaa lämmitetä, laskee sisäilman lämpötila, mikä nostaa lämmityskustannuksia ja heikentää asumismukavuutta.Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.
Aivan, jäi huomaamatta tuo. Meillä on myös paljon tuon 2000-luvun aikakauden aikaisia halogeenispottivalaisimia. Laskin, että kun lapset juoksee ympäri taloa kytkemässä kaiken päälle, niin menee helposti 1kW. Viime talvena olis myös ulkovalaisimet tosiaan päällä, mutta niihin oli jo edellinen omistaja käynyt vaihtamassa led-lamput.Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.
Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.
Mikä järki tuollaista tilaa on edes lämmittää, jos sitä vain varastona käytetään? Tietysti jo kylmänä pitää, niin varmaan sen akkuruohonleikkurin akku kannattaa säilöä johonkin lämpimään.Autokatoksen yhteydessä sijaitsevassa n. 6 m2 varastossa on lattialämmitys sähköllä ja ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti (ilmaventtiilit lattian rajan tuntumassa ja ylempänä toinen). Varmaankin on suositeltavaa pitää ilmanvaihtoa auki myös talvella vaikka se toki lisää sähkönkulutusta kun kylmää ilmaa puskee sisälle kiertämään? Kyseisessä varastossa ei ole tarkoitus säilyttää vaatteita tms vaan renkaita, työkaluja, akkuruohonleikkuria ja sellaista. Lämpötilaksi varmasti riittää esim. 10C tuollaiseen käyttöön mutta yleisesti ottaenhan ilmanvaihto on kaiken a ja o eli parasta kai jättää venttiilit auki, säätövivulla muistaakseni saa hieman säädettyä minkä verran ovat auki eikä pelkästään auki/kiinni. Taisi venttiilit olla näitä: Fresh F90
Ittellä kun on määräaikainen sähkösopimus jossa hinta 4,99 snt/kWh niin ei hinta tänä talvena ahdista sen enempää kuin ennenkään...On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..
Voi korjata jos olen väärässä, mutta käsitykseni mukaan jos tila on rakennettu lämpimäksi varastotilaksi (eristetty) niin kokonaan kylmäksi päästäminen voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin.Mikä järki tuollaista tilaa on edes lämmittää, jos sitä vain varastona käytetään? Tietysti jo kylmänä pitää, niin varmaan sen akkuruohonleikkurin akku kannattaa säilöä johonkin lämpimään.
Helppohan tuo on kokeilla.Tai vaikka vessan poistosta jos siellä vähemmän vastusta.
Kyllä se näin käytännössä on. Ylläpitolämpö pitäisi eristetyissä tiloissa aina olla, tai kosteus tiivistyy eristeisiin ja aiheuttaa ennenpitkää kosteusvaurion.Voi korjata jos olen väärässä, mutta käsitykseni mukaan jos tila on rakennettu lämpimäksi varastotilaksi (eristetty) niin kokonaan kylmäksi päästäminen voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin.
Itse nostin lämpötilaa kun +19c tuntui liian viileältä nukkumiseen.On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..
Mulle 16-17 on optimaalinen makkarilämpö.Itse nostin lämpötilaa kun +19c tuntui liian viileältä nukkumiseen.
Tässä on lämmintä alaa yhteensä 194 M2, mistä at 52 M2. Torppa ILPillä, 1.5 asukasta, n. 4 pinomottia puuta poltettu ja RV 2007.Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.
Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.
Ihan ohimennen mutta miten voi olla 1.5 asukasta? Onko sulla toisen ihmisen ylä- vai alaosa?Tässä on lämmintä alaa yhteensä 194 M2, mistä at 52 M2. Torppa ILPillä, 1.5 asukasta, n. 4 pinomottia puuta poltettu ja RV 2007.
Kulutus ekana vuonna 19500 kWh. Aloittajan kulutus on hyvinkin kohtuullinen, kun poreamme on jn... Tähän piti hommata, mutta jätetään väliin.
Asiallinen kysymys, ollaan uusioperhe tai sen semmonen ja vuoroviikoin kaksi aikuista tuvassa. Vaikuttaa tietty vain vedenkäyttöön, mitä menee n.45 M3 per vuosiIhan ohimennen mutta miten voi olla 1.5 asukasta? Onko sulla toisen ihmisen ylä- vai alaosa?
Kaikenmaailman homealttiita koppeja sitä nykyään rakennetaankinKyllä se näin käytännössä on. Ylläpitolämpö pitäisi eristetyissä tiloissa aina olla, tai kosteus tiivistyy eristeisiin ja aiheuttaa ennenpitkää kosteusvaurion.
Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?
Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
Muuten olisin jo laittanut, mutta luulen, että juniorin marsut sekoavat.Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?
Sama homma täällä, piti kesällä katsoa hiiriesteet kuntoon mutta tässä sitä vielä sormia pyöritellään... K-raudasta on tilauksessa Kerabit Hiirilista 70, jota meinasin viritellä laudoituksen alareunaan. Verkossa on ehkä se ongelma, ettei verkon ja sokkelin saumaa saa tiiviiksi. Sitten nuo pirulaiset vielä tunkee itsentä 7mm kolosta, eli lähes mistä tahansa.Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?
Minulla on tuollaisia vintillä kolme, on halpaa ja kallista. Toimii ehkä avotilassa, mutta villojen alle ultraääni ei kantaudu.Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?
Kuulemma käytännössä mahdoton homma, jos ei rakennusvaiheessa ole pistetty verkkoa joka paikkaan. Verkonhan pitää olla lisäksi hyvinkin tiheää, monasti näkee liian harvaa verkkoa, josta hiiret pujahtaa läpi. Jäljelle jää myrkyttäminen (en tykkää itse) ja rintamalinjojen siirto ulos (minun strategia), eli talon ympärille runsas määrä loukkuja niin herkullisella syötillä, että sisään pyrkiessään meneevät mieluummin loukkuun. Mutta loukkujen ollessa ulkona ne voivat houkutella pikkulintuja jne. mikä ei ole lainkaan kivaa. Itsellä toimi tää ratkaisu, johon siirryin sen jälkeen kun eka pikkulintu löytyi loukusta:Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?
Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
Ihmeen siististi jyrsijäverkon saa myös jälkiasennettuna, jos/kun käyttää hieman aikaa. Jos hiirenmentäviä aukkoja jää, niin sen kyllä havaitsee. Toki isompi metsähiiri saattaa ehkä "puskea" itsensä läpi verkosta huomaamatta, jos verkkoa ei ole niitattu riittävän tiheään kiinni.Sama homma täällä, piti kesällä katsoa hiiriesteet kuntoon mutta tässä sitä vielä sormia pyöritellään... K-raudasta on tilauksessa Kerabit Hiirilista 70, jota meinasin viritellä laudoituksen alareunaan. Verkossa on ehkä se ongelma, ettei verkon ja sokkelin saumaa saa tiiviiksi. Sitten nuo pirulaiset vielä tunkee itsentä 7mm kolosta, eli lähes mistä tahansa.
Ihme homma ettei hiiriesteitä huomioida rakennusvaiheessa, sama ongelma kuitenkin ollut niin kauan kun asumuksia on rakennettu...
Varsin tuttua. Ja valitettavasti tuo pikkulintuasia myös. Mun tirppa oli vielä jäänyt kitumaan. Saakeli, että iski kalvava syyllisyys setämieheen. Juuri noita putkimallisia SuperCat-pyydyksiä itsekin virittelin pihalle. Oman kokemuksen mukaan ne eivät ole yhtä tehokkaita pyytämään, kuin "normaalit" pyydykset, mutta kyllä noillakin nököhampaita jallittaa. Ajattelin kokeilla vielä sellaista lintuturvallista ratkaisua, että teen Aino tms. -jäätelörasiaan läpikulkureitit ja laitan rasian sisään SuperCat Pro:n, joka on ollut kyllä omien testien perusteella ylivoimaisesti tehokkain pyydys.Kuulemma käytännössä mahdoton homma, jos ei rakennusvaiheessa ole pistetty verkkoa joka paikkaan. Verkonhan pitää olla lisäksi hyvinkin tiheää, monasti näkee liian harvaa verkkoa, josta hiiret pujahtaa läpi. Jäljelle jää myrkyttäminen (en tykkää itse) ja rintamalinjojen siirto ulos (minun strategia), eli talon ympärille runsas määrä loukkuja niin herkullisella syötillä, että sisään pyrkiessään meneevät mieluummin loukkuun. Mutta loukkujen ollessa ulkona ne voivat houkutella pikkulintuja jne. mikä ei ole lainkaan kivaa. Itsellä toimi tää ratkaisu, johon siirryin sen jälkeen kun eka pikkulintu löytyi loukusta:
En hahmota terassihaastetta, mutta jostain muistelen lukeneeni että hankasti verkotettavia rakoja/reikiä voi yrittää tukkia teräsvillan tyyppisillä materiaaleilla. Saako sitä mistään käyttökelpoisia määriä halvalla, en tiedä, mutta muokkautuu ja sitä ei ole kiva järsiä. Sekä päästää ilman läpi, mikä voi jossain kohdissa olla tärkeää.Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?
Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
Silverline hiiri- ja rottateräsvilla 40 x 400mm Tuutko hakeeEn hahmota terassihaastetta, mutta jostain muistelen lukeneeni että hankasti verkotettavia rakoja/reikiä voi yrittää tukkia teräsvillan tyyppisillä materiaaleilla. Saako sitä mistään käyttökelpoisia määriä halvalla, en tiedä, mutta muokkautuu ja sitä ei ole kiva järsiä. Sekä päästää ilman läpi, mikä voi jossain kohdissa olla tärkeää.
Terassihaasteen selvittäminen ilman kuvaa on tosiaan vähän kömpelöä. Eikä toki purkaminen (ulkolaudoituksen "koristelistat" yms.) olisi tekijämiehelle homma eikä mikään, mutta kädettömälle Erkille se aiheuttaa vähän vapinaa. Laitoin terassin kohdalle tukevampaa verkkoa, jonka niittasin nätisti alalautaan. Toisen verkon pään sain jännitettyä/taitettua sokkelia vasten. Toki tuon asennuksen saa varmasti uusia jonkun vuoden päästä kun metalli väsyy. Pieniä reikiä (mm. sähkökaapin läpiviennit) olen tilkinnyt ihan teräsvillalla, mutta tuulettuvuuden takia en ole tohtinut käyttää teräsvillaa sen enempää.En hahmota terassihaastetta, mutta jostain muistelen lukeneeni että hankasti verkotettavia rakoja/reikiä voi yrittää tukkia teräsvillan tyyppisillä materiaaleilla. Saako sitä mistään käyttökelpoisia määriä halvalla, en tiedä, mutta muokkautuu ja sitä ei ole kiva järsiä. Sekä päästää ilman läpi, mikä voi jossain kohdissa olla tärkeää.
Tuumailin tuota kun mökin epäsäännöllisen muotoisen kivitakan ja lattialaudan raosta kurkkasi hiiri. Meni loukkuun kumminkin niin jäi sillä kertaa tuumailun asteelle.
Sori mutta naurahdin ääneennämä vitun puurotat
Oravat meilläkin riesana ja monenmoista on yritetty jotta niistä pääsisi eroon. Tämä on meillä toiminut:Itsellä vituttaa oravat. Edellinen omistaja on päästänyt tiilikaton puuosat (räystään reunat ym.) sen verran huonoon kuntoon, että oravat ovat päässeet mönkimään katon sisälle ties kuinka pitkään. Vähän hirvittää missä kunnossa esim. villat on ja kuinka laajalla alalla oravat ovat katossa päässeet tekemään tuhojaan, mutta tuota ei pysty ihan helposti selvittämään katon rakenteen takia.
Toistaiseksi olen siis tyytynyt isoimpien rakojen tilkitsemiseen. Olen ensin kolistellut ja paukutellut ympäri kattoa varmistaakseni, että oravia ei ole juuri sillä hetkellä katon sisällä ja sitten parhaani mukaan yrittänyt kaikki aukot tukkia. Lisäksi olen aina singonnut ulos luuta kädessä hätistelemään jos näitä pieniä paskiaisia näkyy. Kämppä on kuitenkin sen verran iso, että useimmat tunkeutumiset reviirille jää varmasti huomaamatta.
Nyt sitten nämä vitun puurotat ovat alkaneet yrittää itse puhkoa reikiä lautoihin, varsinkin katon nurkkia on yritetty nakertaa auki ja olen yhden nurkan saanut jo paikkailla. Jostain käsittämättömästä syystä nämäkin saatanan tuhoeläimet on kuitenkin suojeltu, eli noita ei oikein saa (ainakaan laillisesti) listiäkään. Perkele.
Kieltämättä villoissa pyörivät oravat harmitti ja vähän arvelutti et mitenköhän niistä eroon pääsis. Puuilon 9,90€ pieneläinloukku linnunruuan kanssa veti niitä kyl kuin magneetti. Tuo vaikuttaa vähä king size mallilta oravia varten mut varmasti homma hoituu.Oravat meilläkin riesana ja monenmoista on yritetty jotta niistä pääsisi eroon. Tämä on meillä toiminut:
JahtiJakt minkkiloukku 61 x 18 x 20 cm | Motonet Oy
JahtiJakt-pienpetoloukku on valmistettu tukevasta galvanoidusta verkosta, joka antaa loukulle pitkän keston korroosiota vastaan. Verkon langan paksuus on 2 mm ja verkon silmäkoko 1"x 1". Paksu lanka ja verkon pieni silmäkoko takaavat, ettei saaliiksi jäänyt pienpeto pääse karkuun puremalla...www.motonet.fi
Pääsit? Eikö pikemminkin joudu?Mä hain maajussikaverilta jotain todella tujua jyrsijämyrkkyä ja dumppasin sitä villojen päälle.
Viime syksynä toimi, tänä syksynä joku jyrsijä siellä taas ropisteli -> toistin homman, herkkumysli oli kelvannut eikä paljon enää ääniä kuulu.
Bonuksena pääsin yhdeltä kituvalta metsähiireltä viemään hengen lopullisesti vesurilla.
Pyrkivät myrkkyä saatuaan ulos. Ne harvat mitkä jää kyllä kuivuu aika nopsaan kun kaikki veri poistuu kehosta, kyllä noita pöliseviä raatoja on tullut itselläkin vastaan, yhden 20-lukuisen talon peruskorjannut, ja nyt toista ja navettaa. Yhtään mädäntyvää ja haisevaa ei ole vastaan tullut.myrkyssä se vika et raadot jää rakenteisiin haisemaan keräämään vyöihrakuoriaisia ja muita haitta ötököitä. Kaikki rempahommia tehneet tietää sen. Raatoja voi olla muuten yllättävän paljon
Jännä kun niitä mätäneviä raatoja ei sitten ole tullut eteen. Tosiaan tuli purettua tästäkin talosta koko yläpohja eristeineen pari vuotta sen jälkeen kun tuon myrkytyksen tein. Muutama hiirenpesä tuli vastaan, mutta ei asukkaita ollut. Sivuvintille oli joku jäänyt, mutta nistäkin oli jäljellä kasa karvaa.eikai ne esim. 50 vuotta mätäne vaan joka syksy sen myrkyn jälkeen oman aikansa, toi "hakevat juomista" on myrkyn valmistajan paska puhetta
Voi noi tuurilla hetken toimia, mulla on ollut vuosia se laadukkaampi Topostop, eipä siitä loppujenlopuksi mitään hyötyä ole ollut. Ei se villan läpi kuulu. Ulos asti kyllä piipitys välillä kuuluu tuuletusrei'istä. Aina vaan rapisee, välillä vähemmän, välillä enemmän. Myrkky ja loukot toimii, kunnes on syöty tai täynnä..Ostin tälläsen ja asensin välikatolle johonkin 1m korkeuteen niin ei ole rapinaa enää kuulunut sen jälkeen. Jyrsijänkarkotin
Ei olisi uskonut kyllä, että tollanen halpa paska toimii. Siitä valittu se joku mix asetus eli vaihtelee taajuutta eikä sitten vissiin jyrsijät totu siihen.
Tuollainen energy+ oli muutama talvi sitten keittiössä. En muista aiemmin loukuttaneeni niin monta hiirtä kun sinä talvena (5, yleensä niitä on yksi pari tai korkeintaan kolmas ylimääräinen). Roskiin päätyi kys. härpäke.Ostin tälläsen ja asensin välikatolle johonkin 1m korkeuteen niin ei ole rapinaa enää kuulunut sen jälkeen. Jyrsijänkarkotin
Muistelen ulkoa että Energy+ jyrsinkarkotteissa oli jonkunlainen takaisinveto.Tuollainen energy+ oli muutama talvi sitten keittiössä. En muista aiemmin loukuttaneeni niin monta hiirtä kun sinä talvena (5, yleensä niitä on yksi pari tai korkeintaan kolmas ylimääräinen). Roskiin päätyi kys. härpäke.
Meillä on kans noista karkottimista hyviä kokemuksia, sen jälkeen kun kissa lähti viimeiselle matkalleen niin alkoi tulla rapinaa, mutta näillä karkottimilla on rapinat pysyny poissa. Joskus saattaa joku erehtyä tulemaan katon väliin, mutta ilmeisesti alkaa sillä ottamaan aivoon noiden ääni, kun se rapina sit loppuu. Ehkäisee varsin hyvin pesiytymistä rakenteisiin. Itse olin noihin kans alussa aika skeptinen, mutta yllätyin positiivisesti. Kissa kuitenkin paras, kun kuseksii nurkkiin niin häätää jo hajullaankin. Onneksi naapurin kissat vielä kulkee pihamaalla ja hoitaa tuon talon ulkopuolen.Meidän ulkokissa vainaa heitti lusikan nurkkaan -20 syksyllä. Heti talvella alko rapina katossa vaikka sisältä löytyy vielä toinen katti, mikä tosin ei ulkona käy.
Ostin tälläsen ja asensin välikatolle johonkin 1m korkeuteen niin ei ole rapinaa enää kuulunut sen jälkeen. Jyrsijänkarkotin
Ei olisi uskonut kyllä, että tollanen halpa paska toimii. Siitä valittu se joku mix asetus eli vaihtelee taajuutta eikä sitten vissiin jyrsijät totu siihen.