Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[petepeluri]

Eihän se hormin veto siihen vaikuta vaan tuuli pyörittää sitä katolla ja luo vetoa. Käytännössä tyynelläkin aina näkee noiden pyörivän kyllä.

Mikä se hyöty siis on? 10l/s riittää kylppäriin.

 

[DrPaiN]

Mikä perhana voi olla kun patterilämmityksen kiertovesipumppu ei lopeta lorinaa? Niinkuin ois ilmaa pumpussa. Tehnyt nyt varmaan kuukauden, välillä ollu pumppu monta päivää päällä, monta päivää pois päältä, räplätty täysillä ja minimillä eikä mikään auta. Ei ole ilmaa putkien ylimmässä kohtaa eikä oo paineetkaan hävinny mihinkään.

En ole varma alkoiko sen jälkeen kun käytin vesiä vähempänä, kun piti yks liitos uusia. Voiko tässä muuta olla ku pumppu rikki?

onko kiertovesipumpun ympärillä jompi kumpi sulku kiinni (ts vesi ei kierrä), kun näkyvät olevan eriasennossa
edit: näkyykin olevan tuo alin joku erillinen haara

 

[Orthas]

Mikä se hyöty siis on? 10l/s riittää kylppäriin.

Että vaihtuu ilma paremmin. En usko että tuo 10l/s vaihtuu, aika hitaasti kosteus poistuu.

 

[Jetu]

Että vaihtuu ilma paremmin. En usko että tuo 10l/s vaihtuu, aika hitaasti kosteus poistuu.

Kai kylpyhuoneen oven alla myös tilaa? Joskus nähnyt ettei oo jätetty korvausilmalle tilaa vaan laitettu kynnys ja tiivisteet.

 

[valexi]

Mikä perhana voi olla kun patterilämmityksen kiertovesipumppu ei lopeta lorinaa?

Onko tuossa pumppumallissa jossain kohtaa semmonen ruuvi jota voi kiertää? Sieltä pitäis tulla ilmat pois kun sitä raottaa.
Ootko varmasti lisännyt tarpeeksi vettä siihen järjestelmään?
Lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppu "kohisee" ? - Masinistit keskustelupalsta

 

[Catrik]

Onko tuossa pumppumallissa jossain kohtaa semmonen ruuvi jota voi kiertää? Sieltä pitäis tulla ilmat pois kun sitä raottaa.
Ootko varmasti lisännyt tarpeeksi vettä siihen järjestelmään?
Lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppu "kohisee" ? - Masinistit keskustelupalsta

Menin tarkistaan tuota ruuviasiaa ja sehän oli täysin hiljainen se pumppu niinkuin kuuluukin... Piti oikein tarkistaa että onko se edes päällä.

Eli tämä oli nyt tämmönen klassinen että ensin tapellaan vaikka kuinka pitkään, sitten kun postaa vittuuntuneena foorumille niin vika poistuu vaikkei mitään ole tehty.

 

[dot1q]

Olisin kallistumassa hormi-imurin puoleen, onko muita vaihtoehtoja tai mielipiteitä sähkötoimisen puolesta?

Isälläni on sellainen savupiipun päässä pörräävä "pallo". Talo on pellolla ja siellä oman fiiliksen mukaan tuulee aina. Nyt kun tuo ropeli on ollut paikallaan vuoden päivät, olen huomannut, että lopen usein se on liikkumaton. Vaikka odotusarvo oli että sehän pörrää melkeinpä jatkuvasti itsestään.

Tästä kun tekee loogisen johtopäätöksen, se on vain ja ainoastaan se, että tällainen sähköttä toimiva laite on epätasalaatuinen toimivuudeltaan. Tällöin fiksu vaihtoehto, jos mietin että kph tarvitsee sen 10 l/s, on tehdä se koneellisesti 24/7 vehkeellä. Vaikka se vaatii sähköjä ja vaikka mitä.

Maallikkona sanon tämän vailla alan kompetenssia. Kotia on tullu kyl aiheen tiimoilta nikkaroitua.

 

[Catrik]

Mjaa, minun looginen johtopäätös olisi että mekaaninen kone, niin sähköllä kuin ilman, vaatii joskus huoltoa. Eikait se pyöri jos siellä on laakerit vaihtokunnossa tai orava rupelissa kiinni. Ite jos olisin uutena tuollaista ostamassa niin pitäisi kyllä nähdä jotain luotettavaa mitattua dataa ensin.

 

[petepeluri]

Sähköisiä tuulettimia saa 5v takuulla. Tuo 10l/s vaatimus on kyllä älytön jos poistoa on muuallakin.

 

[dot1q]

@Catrik mekaaninen tuulella käyvä laite on alle vuoden ikäinen tässä esimerkissäni.

 

[Perkeles]

Tiilihormiin ei muistaakseni saa puhaltaa, että jos sähköisen laittaa, niin tarvii olla piipun päässä ja imevä.

 

[Luumi]

1800-luvun alun maatilakeskuksen päärakennus, remontoitu nykyiseen tilaansa 2004 ja maalämpö vesikiertopattereilla lämmityksenä. Mittailin tuossa aiemmin rullamitalla lämmitettävät neliöt niin noin 220m2 jos ei aivan pieleen mennyt ja kylmiä tiloja yläkerrassa on ainakin 50-60 neliötä. Sähkönkulutus vuodessa arviolta 15-16 000 kwh, eli kuten ketjustakin nähdään niin lukemat vaihtelevat hurjasti. Kattava uuniverkosto löytyy isosta osasta huoneista myös hätäratkaisuna menneisyydestä jos niihin on turvauduttava mutta nykyisellään niitä ei juuri käytetä. Ajavat toki samalla painovoimalla toimivan ilmanvaihdon.

Kiinteistövero 150e päärakennuksesta, tuossa on verottaja rasistinen koska alin rakennusvuosi jonka suostuvat hyväksymään on 1900, jos olisi oikea niin olisi halvempi.
Vesi lähteestä omalla painollaan eli ilmainen.
Jätemaksuja ei mene koska omalla maalla roskis niin kompensiona ei maksua.
Maatilavakuutus kaikkineen 600-700e josta päärakennus varmaan 400-500?
Aurauskulut joku 400e riippuen talvesta + tiemaksu yksityistien osalta.

Suurin kustannus on sähkölasku mutta onneksi tuleva talvi menee vielä vanhalla 5,39 sentin hinnalla. Kesäkuukausina kulutus ollut 450-500kwh, tosin onhan tässä 3 eri kylmälaitettakin edelleen jatkuvassa käytössä. Talvella kylmimpinä hetkinä mennyt selvästi yli 2000kwh. Se pitää paikkaansa että lattialämmitykseen perustuva maalämpö olisi hieman energiatehokkaampi, mutta se on vanhaan olemassa olevaan taloon haastavampi asentaa kuin uudiskohteeseen.

 

[kajakkivajakki]

1800-luvun alun maatilakeskuksen päärakennus, remontoitu nykyiseen tilaansa 2004 ja maalämpö vesikiertopattereilla lämmityksenä. ... Sähkönkulutus vuodessa arviolta 15-16 000 kwh ...

Tuossa on se hyvä puoli, että kun tupa on selvinnyt ensimmäisen 200 vuotta -> Se tulee selviämään kyllä seuraavankin 200 vuotta (ellei käyttäjä sitä pilaa energiaremonteilla tai rakennusta jätetä sään armoille). Itse näkisin, että kohtuulliset lämmityskustannukset on hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin rakennuksen tuhoaminen viherpiiperryksen varjolla.

Nykyisiä tupia ei edes lähtökohtaisesti suunnitella kestämään vuosisatoja, puoli vuosisataakin on luultavasti monelle liikaa. Eipä toisaalta noista oikeasti vanhoista taloista läheskään kaikki ole nykyhetkeen selvinneet, vain hyvin pieni murto-osa saavuttaa tuollaisen iän.

 

[Luumi]

Tuossa on se hyvä puoli, että kun tupa on selvinnyt ensimmäisen 200 vuotta -> Se tulee selviämään kyllä seuraavankin 200 vuotta (ellei käyttäjä sitä pilaa energiaremonteilla tai rakennusta jätetä sään armoille). Itse näkisin, että kohtuulliset lämmityskustannukset on hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin rakennuksen tuhoaminen viherpiiperryksen varjolla.

Nykyisiä tupia ei edes lähtökohtaisesti suunnitella kestämään vuosisatoja, puoli vuosisataakin on luultavasti monelle liikaa. Eipä toisaalta noista oikeasti vanhoista taloista läheskään kaikki ole nykyhetkeen selvinneet, vain hyvin pieni murto-osa saavuttaa tuollaisen iän.

Siksi karsastan näin maaseudulla merkittävää uudisrakentamista. Täällä Kuhmoisissakin on paljon hyviä omakotitaloja jotka vajaakäytöllä kun omistajista aika jättää. Monista saisi ihan kelpoasuntoja edelleen, ja huom tänne on jatkuvasti vuodesta toiseen nyt muutettu enemmän kuin poislähtijöitä mutta väkiluku laskee koska syntyvyys olemattoman pientä. Valtaosa muuttajista eläkeläisiä ja usein vakiasunnoksi tulee kesä-asunto, ja jonkin verran on myös uudisrakentamista.

Näinä vaikeina aikoina tuollainen täysin toimiva uuniverkosto voi olla pelastuskin. Maalämmöllä ei pysty pistämään osaa asunnosta kylmilleen kuten puulämmityksellä, vaan yksi menetelmä olisi pitää se pienellään jotta säilyy ns peruslämpö ja loppu puilla.

Lainaahan ei tälläisten kämppien remontteihin saa, eikä usein ostamiseenkaan.

 

[Catrik]

Asuin joskus rivitalossa, jossa ulko-oven lukko oli sellainen että päviäkäyttötoimintoa ohjattiin kahvan yläpuolella olevasta isosta nupista. Jos nuppi oli käännetty vihreälle, ovi ei ollut lukossa. Punaiselle käännettynä takalukitus on käytössä. Mistähän löytäisin tällaisen lukkorungon?

Lukkopesä oli varmuudella Abloy, mutta Abloyltä kun kysyin niin heillä ei kuulemma ole tuollaista lukkorunkoa vaan kaikissa Abloyn rungoissa päiväkäyttöä ohjataan siitä rintalevyn pienestä nupista.

 

[Iså]

Energiajuttuja pyöriteltäessä tuli esiin se että jos on sähkölämmitys, niin yläpohjaan itse asentamalla puhallusvillaa lisää saa nykysähkönhinnalla säästöä useita satoja euroja vuodessa. Takaisinmaksuaika tässä on vain muutamia vuosia. Itsellä on puhallusvillaa epätasaisesti 20-35cm kerroksena ja ajattelin tasoittaa sen kauttaaltaan 35cm tasoon. Hinta 500-600e kun itse tekee.

 

[Jetu]

Millasia kulutuksia talvikuukasina porukoilla on ja millä hinnalla ollaan menossa kohti talvea?
Itsellä 14.39+4,90e , kulutus 1500-1600 kwh/ kk
joulu-maaliskuu
( viimevuonna), riippuu tietenkin miten kova pakkanen iskee.
Toimenpiteet.
Sauna ei enään lämpeä 6kertaa viikossa,
ilp 23-->21 ja pesuhuoneen ja wc:n lattialämmitys muutaman asteen alemmas..

 

[Taneli-]

Millasia kulutuksia talvikuukasina porukoilla on ja millä hinnalla ollaan menossa kohti talvea?
Itsellä 14.39+4,90e kulutus 1500-1600 kwh joulu-maaliskuu
( viimevuonna), riippuu tietenkin miten kova pakkanen iskee.

Itsellä 4,95senttiä +0€ kulutus noin 5500-6000/vuodessa. Lämmitys maalämmöllä (ennen öljy, vaihtui nyt kesällä) ja kuuluu vastikkeeseen. Marraskuun yhtiökokouksessa saa jotain tarkempaa tietoa / arviota, jos ei muuta niin ainakin tarkan tiedon paljonko tuo projekti maksoi per osakas. Arvio on luokkaa 4000€.

 

[Recycle]

Millasia kulutuksia talvikuukasina porukoilla on ja millä hinnalla ollaan menossa kohti talvea?
Itsellä 14.39+4,90e kulutus 1500-1600 kwh joulu-maaliskuu
( viimevuonna), riippuu tietenkin miten kova pakkanen iskee.
Sauna ei enään lämpeä 6kertaa viikossa,
ilp 23-->21 ja pesuhuoneen ja wc:n lattialämmitys muutaman asteen alemmas..

N. 3200kWh/vuosi, hinta 17.2snt/kWh + 1,99€/kk ajalle 7.12.2022 - 6.12.2024.

 

[Jetu]

N. 3200kWh/vuosi, hinta 17.2snt/kWh + 1,99€/kk ajalle 7.12.2022 - 6.12.2024.

Aika maltillinen kulutus.

 

[Rapilysin]

Millasia kulutuksia talvikuukasina porukoilla on ja millä hinnalla ollaan menossa kohti talvea?
Itsellä 14.39+4,90e kulutus 1500-1600 kwh joulu-maaliskuu

Energia 4,99 c/kwh + 0 €/kk.
Siirto päivällä 3,43 c/kwh ja yöllä 1,75 c/kwh + 32,76 €/kk.

1.8.2021 - 23.8.2022
Kulutus yhteensä: 19498 kWh

Onneksi on vielä voimassa 30.11.2023 saakka.

Edit: Tuolla näköjään vertaillaan muihin vastaaviin talouksiin kulutusta. Aika pihisti onnistunut olemaan, vaikka ihan kovin tiukasti en ole yrittänyt säästää vielä.

Vertailutiedot:

• Sähkön käyttönne on vuosi tästä taaksepäin ollut 18969 kWh
• Säästäväinen sähkön käyttö on alle 19218 kWh vuodessa.
• Paljon kuluttavan sähkön käyttö on yli 24792 kWh vuodessa.

 

[Jonaz]

Siirto päivällä 3,43 c/kwh ja yöllä 1,75 c/kwh + 32,76 €/kk.

On kyllä kova perusmaksu sähkön siirrosta. Joku maatila yms. tehoa tarvitseva kiinteistö kyseessä?

 

[kuukie]

On kyllä kova perusmaksu sähkön siirrosta. Joku maatila yms. tehoa tarvitseva kiinteistö kyseessä?

Öh, esim Carunalla tuusulassa pelkkä kk. maksu 61,50e 35A nalleilla ja aikasiirtona

 

[ChatGPT]

On kyllä kova perusmaksu sähkön siirrosta. Joku maatila yms. tehoa tarvitseva kiinteistö kyseessä?

Tuo lienee ihan normihinta perusmaksulle jossain Kainuun korpimailla tavalliselle 3x25A liittymälle.

 

[Rapilysin]

On kyllä kova perusmaksu sähkön siirrosta. Joku maatila yms. tehoa tarvitseva kiinteistö kyseessä?

Tuo lienee ihan normihinta perusmaksulle jossain Kainuun korpimailla tavalliselle 3x25A liittymälle.

Juuri näin. Kaukana kehäteiltä ja em. pääsulake.

 

[Rapilysin]

Meillä talvikuukausina kulutus 1500-2000kWh ja vielä mennään toivottavasti 11/2023 asti 4,85c/kWh energian hinnalla. Toivottavasti siksi että saa nähdä mitä energiamarkkinoilla yhtiöille vielä käy näillä hinnoilla.

Odottelen mielenkiinnolla tämän ja ensi vuoden tilinpäätöksiä. Veikkaan, että voitot on sellaisia, joista tj:t näki vain märkiä unia vielä vuosi sitten. Ainakin TVO myy sähkön omistajayrityksilleen omakustannehintaan ja nämä omistajayritykset myy sen jollain 1500 % voitolla kuluttajille.

Ts. eiköhän sopparisi pysy voimassa, jos ei ole joku kusetusfirma kyseessä.

 

[B170]

Tuo lienee ihan normihinta perusmaksulle jossain Kainuun korpimailla tavalliselle 3x25A liittymälle.

Elenia verkko aikasähkö perusmaksu 3x25A 34€/kk ja ei olla korpimailla vaan lounais-Hämeessä.

 

[täytelaku]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Tähän asti ollut niin halpa sähkösopimus ettei ole paljoa painanut. Nyt hintapaineen kasvaessa aloin tarkastelemaan kulutuksia ja sähköä menee aika helvetisti. 160m2 rempattu 60-luvun talo. Koneellinen ilmanvaihto ILTO 440. ILPpi uusittu keväällä, ulkoporeallas, sähköpatterit (ei ollut käytössä edes talvella), lattialämmitys pesuhuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessassa. Sähköä mennyt kesäkuukauksinakin sen 1350kwh. Talosta löytyy kyllä Tesla mutta sen kulutus ollut n.250kwh/kk, mistä kaikki ei ole edes kotona ladattua. Lämminvesivaraaja on jo iällä, muutoin kodinkoneet suunnillee ajan tasalla.

Kulutusraportin laitoin exceliin ja liukuvalla tunnin keskiarvolla keväästä tähän päivään kulutus keskimäärin koko ajan yli 1,5kwh (tämä vaikkei kukaan olisi kotona) ja iltaisin 4-5kwh (suihku-ja sauna-aika). Kesällä ILP säädetty 22,5 asteeseen.

 

[Screemer]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Eihän ILPpi ole automaatilla? Tarkista ilmanvaihtokoneen jälkilämmityksen säätö! Onko lattialämmitykset säädetty niin etteivät ne lämmitä samalla, kun ILPpi jäähdyttää? Pelikonsolit ja pöytätietokoneet vievät yllättävän paljon sähköä, jos niitä teillä on!

 

[Haukka81]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Tähän asti ollut niin halpa sähkösopimus ettei ole paljoa painanut. Nyt hintapaineen kasvaessa aloin tarkastelemaan kulutuksia ja sähköä menee aika helvetisti. 160m2 rempattu 60-luvun talo. Koneellinen ilmanvaihto ILTO 440. ILPpi uusittu keväällä, ulkoporeallas, sähköpatterit (ei ollut käytössä edes talvella), lattialämmitys pesuhuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessassa. Sähköä mennyt kesäkuukauksinakin sen 1350kwh. Talosta löytyy kyllä Tesla mutta sen kulutus ollut n.250kwh/kk, mistä kaikki ei ole edes kotona ladattua. Lämminvesivaraaja on jo iällä, muutoin kodinkoneet suunnillee ajan tasalla.

Kulutusraportin laitoin exceliin ja liukuvalla tunnin keskiarvolla keväästä tähän päivään kulutus keskimäärin koko ajan yli 1,5kwh (tämä vaikkei kukaan olisi kotona) ja iltaisin 4-5kwh (suihku-ja sauna-aika). Kesällä ILP säädetty 22,5 asteeseen.

Meillä talo 140 neliötä, lattialämmitykset päällä vain kylppäri ja kodinhoitohuone. Muu tila 100% pumpulla. Ulkoporeallas, Tesla. ILP manuaali säädöllä ja parma iso iiwari LTO jälkilämmitys kesällä pois.

Sähköä menee kesäkuukausina 700-1000kw per kk, tuosta on vähennetty auton kulutus.

Lämminvesi kova syöppö, sähköllä ku tehdään. Joka päivä aamusta ja illasta suihkussa jne.
Kaksi pientä lasta ni pyykkikone jauhaa ja astianpesukone myös about jokapäivä.

Videotykki ja tietokone sit myös nostaa kulutusta.

Tunti seuranta näyttää hyvin et perus kulutus päivällä 0,5-2kw välissä mut iltapäivästä pomppaa ku kotia tullaan ja etenkin 23-6 väli kulutus nousee ku vesilämpee ja auto lataa.


- niin ja nykyyään lattialämmitys kylppärissä 23 astetta kello 23-06 ajalla ja päivällä tavoite 20,5. Meillä yösiirto halvempaa niin sinne siirsin lämmityksen.

 

[petepeluri]

Elenia verkko aikasähkö perusmaksu 3x25A 34€/kk ja ei olla korpimailla vaan lounais-Hämeessä.

Helenillä 5,50e 63A asti.

 

[Laissez-Faire]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

.

 

[kjns]

Helenillä 5,50e 63A asti.

Isojen kaupunkien sähkönsiirtoyhtiöt on kk-maksuissa ihan eri tasolla kuin nämä pienemmillä paikkakunnilla toimivat, koska suurin osa asiakkaista on kaupunkialueilla. "Alueellisilla sähköyhtiöillä" taas asiakkaat on enempi vähempi laajemmalle levittäytyneinä, mikä tuntuu sitten niiden kaupunkialueillakin asuvien kk-maksuissa. Turussa saa Jäkärlän metsään liittymän TE Sähköverkoita samalla hinnalla kuin keskustan postimerkkitontille, ja Kaarinan keskustan postimerkillä se maksaa Carunalta yhtä paljon kuin jossain Koillismaan metsänperässä vaikka etäisyys Turun keskustaan on lyhyempi kuin sieltä Jäkärlästä...

 

[Zigh]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Tähän asti ollut niin halpa sähkösopimus ettei ole paljoa painanut. Nyt hintapaineen kasvaessa aloin tarkastelemaan kulutuksia ja sähköä menee aika helvetisti. 160m2 rempattu 60-luvun talo. Koneellinen ilmanvaihto ILTO 440. ILPpi uusittu keväällä, ulkoporeallas, sähköpatterit (ei ollut käytössä edes talvella), lattialämmitys pesuhuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessassa. Sähköä mennyt kesäkuukauksinakin sen 1350kwh. Talosta löytyy kyllä Tesla mutta sen kulutus ollut n.250kwh/kk, mistä kaikki ei ole edes kotona ladattua. Lämminvesivaraaja on jo iällä, muutoin kodinkoneet suunnillee ajan tasalla.

Kulutusraportin laitoin exceliin ja liukuvalla tunnin keskiarvolla keväästä tähän päivään kulutus keskimäärin koko ajan yli 1,5kwh (tämä vaikkei kukaan olisi kotona) ja iltaisin 4-5kwh (suihku-ja sauna-aika). Kesällä ILP säädetty 22,5 asteeseen.

Lattialämmitykset nyt ainakin kokonaan pois päältä muista kuin märkätiloista jos ei jo ole. Ja onko porealtaassa joku ylläpitolämpö päällä? Kesällä varmaan aika turha jollei siellä altaassa käydä joka päivä.

Edit: Lisätään nyt vielä meidän pohjakulutus vertailuksi.
Kesäisin pohjakulutus vähän reilu 600Wh tunnissa. Tämän muodostaa kaksi vanhaa IV-konetta AC-moottoreilla, kaksi jääkaappia, kaksi pakastinta, verkkolaitteet (+ 1xNAS + 1xNUC-palvelin + pari raspia ym. kotiautomaatiosälä) sekä valmiustilassa olevat viihdelaitteet.
Kuukausitasolla kesäkulutus on n. 800kWh. Sähkökiuas ja hybridiauton lataus tekee omat lisänsä kulutukseen. Lämmitys on kaukolämpö niin käyttöveden lämmitystä tähän ei sisälly, se on noin 250kWh kuukaudessa.

 

[B170]

Helenillä 5,50e 63A asti.

Niin tuo on yleissähkön PM. Aikasähkön on Helenillä 17,50€/kk, mutta halpa silti.

 

[iltanen]

Vaimo kippasi hiekkakuorman kulkuväylän soran päälle. Milläs valmiilla tai DIY-työkalulla maa-ainesta erottelemaan?

 

[juhaa]

Seula. Verkon silmäkoko sen soran mukaa.
Itse olen yhden kasan seulonut muutamalla päällekkäisellä/limittäisellä kanaverkolla, kun sellaista sattui olemaan.

 

[Catrik]

Mjaaha, löytyi nyt vihdoin edullisesti käytetty LC102 lukkorunko ulko-oveen ja nyt tajusin että tämähän on toiminnaltaan sellainen että sen lukitsemiseen ulkopuolelta ei käytetä avainta, jolloin se avain saattaa jäädä lukkojen taakse sisälle.

Mitkähän mallit ne nyt on sellaisia joissa lukon saa ulkopuolelta vain avaimella lukkoon? Abloyn sivuilta surkea selata noita kun ei voi ominaisuuksien perusteella hakea.

Nyt tuossa ulko-ovessa on pintalukko joka on kyllä muuten todella hyvä, mutta oveen ei voi laittaa tiivisteitä (jos ovi ei ole lukossa, se on kiinni pelkällä kitkalla, eikä teljellä -> tiiviste painaa oven auki). "takalukitus" tuossa avataan niin että etusormella painetaan sisäpuolen nuppi auki ja peukalolla painetaan telki sisään. Yksi ranneliike yhdellä kädellä jossa ei mene yhtään sekuntia ja onnistuu vaikka mitkä toppahanskat kädessä, visuaalinen ja taktiilinen tarkistus teljen asennon perusteella erittäin helppo.

LC102 kanssa tarvii kaksi kättä, ei onnistu helposti/selkeästi hanskat kädessä ja rintalevyn nuppi jää helposti väärään asentoon. Vaikuttaa jopa itsestäni turhalta yksityiskohdista nipottamiselta, mutta toisaalta ei kyllä kiinostaisi vaihtaa ominaisuuksiltaan huonompaakaan lukkoa tuohon.

 

[Boulder]

Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.

 

[Catrik]

Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.

Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.

 

[Boulder]

Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.

Meillä tuo valintanuppi kyllä vaihtaa asentoa ilman, että kahvaan tarvii koskea.

 

[Catrik]

Mietitäämpä pihavaloja välillä.
Kuvassa mittaviiva, nollan kohdalla on nyt joku koristepihavalo jonka ajattelin korvata ~4m korkealla pylväällä jolla valaista koko piha, eli valoa tarttis joka suuntaan n. 12 metrin säteellä. Siinä sais olla tehokkaammat 4000K valot pihalla työskentelyyn ja heikommat ~3000K yleisvalot.

Lyönkö vaan tolpan nokkaan 3-4kpl kahta erilaista valonheitintä ja ohjaus jollakin älypalikalla, vai onko tähän jotain järkevämpiä ratkaisuja olemassa?

 

[Jetu]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

 

[B170]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

Ainahan liitoksien lisääntyessä vikamahdollisuuskin kasvaa, tosin muutaman vuorokauden mittausjaksolla riski on aika pieni. Varsinkin, jos viitsii vähän valvoa laitteen lämpenemistä. Hybridin latausaika kuitenkin lyhyempi kuin täyssähkön.

 

[kjns]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.

Pistokkeeseen väliin asennettava mittari on siitä ongelmallinen, että se heikentää liitoksen mekaanista kestävyyttä ja lisää latauskaapelin aiheuttamaa vetoa pistorasiassa.

Lataa sähköautosi turvallisesti | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tukes.fi

 

[Ogeli]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.
Naapurin hybridi mersu ottaa 8A latausvirran joka on vielä turvallinen mikäli pistoketta ei jatkuvasti irroiteta latauksen ollessa käynnissä.
Tarkista ohjekirjasta mikä sulla on latausvirta.

Pistokemittarit on sitten toinen keskustelun aihe jotkut osaavat mitata vaihekulman jotkut ei. (siis pätötehon)

 

[braide]

Kannattaa hommaa laturi. Jos sulla on varaa ajaa plugarilla, ei se 500-1000€ laturi voi olla liian kallis.

 

[Ogeli]

Kannattaa hommaa laturi. Jos sulla on varaa ajaa plugarilla, ei se 500-1000€ laturi voi olla liian kallis.

?

 

[Awelonian]

Itse latailin täyssähköä yli 1½ vuotta sukosta. Jos johdotukset ovat alun perin hyvät, ei se sen kummempaa ole kuin pölynimurin käyttö.

 

[Hilppari]

Jos se kestää yhden lataus kerran niin miksi ei kestäisi tuhatta latausta? Jos sitä ei revi koko aikaa irti. Rahastusta tuollaiset latausasemat. Tyhmiä jatkoroikkia nekin ovat. Pölynimurissani on enemmän älyä kuin niissä. Plus helppo laittaa kellokytkin perään, nii lataa vain yöllä.