Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Vepasto]

Mites on. Uusin antennimaston mökillä ja tuli mieleen että pitääkös näissä olla jokin ukkosenjohdatin?
Eihän tuo nyt mikään pitkä ole, 1.5m masto jossa kiinni TV ja 4G antennit. Eihän tuossa vanhassa ole koskaan ollut mitään ukkosenjohdatinta, mutta nyt uutta asentaessa tämä tuli mieleen.

 

[puik]

Mites on. Uusin antennimaston mökillä ja tuli mieleen että pitääkös näissä olla jokin ukkosenjohdatin?
Eihän tuo nyt mikään pitkä ole, 1.5m masto jossa kiinni TV ja 4G antennit. Eihän tuossa vanhassa ole koskaan ollut mitään ukkosenjohdatinta, mutta nyt uutta asentaessa tämä tuli mieleen.

Ohjeiden mukaan pitäis mielestäni olla aina maadoitettu. Omaani en ole maadoittanut enkä tiedä miten pitäis tehdä.

 

[Perkeles]

Mites on. Uusin antennimaston mökillä ja tuli mieleen että pitääkös näissä olla jokin ukkosenjohdatin?
Eihän tuo nyt mikään pitkä ole, 1.5m masto jossa kiinni TV ja 4G antennit. Eihän tuossa vanhassa ole koskaan ollut mitään ukkosenjohdatinta, mutta nyt uutta asentaessa tämä tuli mieleen.

Pitäisi ohjeiden mukaan olla maadoitettu, toki yleensä maadoitetaan talon maadoituskiskoon jota pidän hölmönä.
Jos haluaisin itse maadoittaa, niin 16neliön kaapeli suorinta reittiä alas ja maadoitussauva maahan, tai kuoreton kupari kaivaen pois päin talosta.

20vuotta antennihommia itse tehnyt, kertaakaan ei ole salama osunut itse antenniin.(Puut on yleensä korkeammalla) Se sähkö mikä lähelle iskeneestä salamasta purkautuu rikkoo oman kokemuksen perusteella laitteita ihan yhtälailla on se maadoitus tai ei.

 

[tietokonerikki]

Jos vesiyhtiö hoitaa arviolaskutuksen reilusty yläkanttiin, niin ainakin tästä on haittaa kaikille asiakkaille ja lisätyö tilinumeroiden kyselyissä ja rahojen palautuksissa on merkittävä. Ja toki e-laskun lähetyskin maksaa, mutta eipä tuo kulu ei ole mikään merkittävä 3/6 laskun välillä ja hyödyt tuossa tiheämmässä laskutuksessa on huomattavasti suuremmat. Lisäksi kun asiakkaat lukevat mittarit, niin näissä tulee aina virheitä, joiden selvittelyyn palaa aikaa.

Ja minkä tietoturvaongelman tästä saa?

Toi hoituu tasauslaskulla kuten tähänkin asti. Tietoturvaongelmat jäävät nähtäviksi? Laskutetaan liikaa joku hakkeroi jne. koodia tuntematta (onko takaportteja yms.) paha sanoa etukäteen.
Aikoinaan kerrottiin, että pankkikortit ovat täysin luotettavia ja ettei niitä voi väärinkäyttää. Noi nyt kuitenkin jonnekin tulevat, joten niiden kanssa on pärjättävä.
En kuitenkaan usko, että kokonaiskulut laskien niistä on taloudellista hyötyä kuluttajille. Ainakin minä seuraan laskuja, joten tosta aiheutuu turhaa lisävaivaa, heistä puhumattakaan, jotka eivät voi e-laskulla maksaa.

 

[Vepasto]

20vuotta antennihommia itse tehnyt, kertaakaan ei ole salama osunut itse antenniin.(Puut on yleensä korkeammalla) Se sähkö mikä lähelle iskeneestä salamasta purkautuu rikkoo oman kokemuksen perusteella laitteita ihan yhtälailla on se maadoitus tai ei.

Isojen puiden keskellä rakennus on . Tasamaalla järven rannalla. Enkä en nyt heti rupea paniikoimaan tän kanssa. Pahus, pitikin tulla tälläinen mieleen.....

 

[Vepasto]

Jäi tämä antennin asennusprojekti hieman kesken, antenni asennettu, kaapelit alustavasti vedetty katolta alas. Pitäis tehdä vielä läpivienti niille seinän läpi olohuoneseen. ( puutalo , ulkoverhoilu lautaa, välissä villaa ). Pitäisi kahdelle kaapelille porata läpiviennit, 2 x 10 mm. Miten nuo läpiviennit olis järkevin täyttää / tukkia kaapeleiden vedon jälkeen ?

4G antennin suuntaussessio vielä tekemättä, vinkkejä siihen ? Celmapperilla selvitin missä mastot ja alustavasti antenni lähinpään mastoon siihen suuntaan ( Iskra P-60 )

 

[Perkeles]

Jäi tämä antennin asennusprojekti hiemen kesken, antenni asennettu, kaapelit alustavasti vedetty katolta alas. Pitäis tehdä vielä läpivienti niille seinän läpi olohuoneseen. ( puutalo , ulkoverhoilu lautaa, välissä villaa ). Pitäisi kahdelle kaapelille porata läpiviennit, 2 x 10 mm. Miten nuo läpiviennit olis järkevin täyttää / tukkia kaapeleiden vedon jälkeen ?

4G antennin suuntaussessio vielä tekemättä, vinkkejä siihen ? Celmapperilla selvitin missä mastot ja alustavasti antenni lähinpään mastoon siihen suuntaan ( Iskra P-60 )

Modeemin hallinnan kautta näät db-arvot. On miinus merkkisiä, eli pienempi parempi.

 

[Perkeles]

Jäi tämä antennin asennusprojekti hiemen kesken, antenni asennettu, kaapelit alustavasti vedetty katolta alas. Pitäis tehdä vielä läpivienti niille seinän läpi olohuoneseen. ( puutalo , ulkoverhoilu lautaa, välissä villaa ). Pitäisi kahdelle kaapelille porata läpiviennit, 2 x 10 mm. Miten nuo läpiviennit olis järkevin täyttää / tukkia kaapeleiden vedon jälkeen ?

4G antennin suuntaussessio vielä tekemättä, vinkkejä siihen ? Celmapperilla selvitin missä mastot ja alustavasti antenni lähinpään mastoon siihen suuntaan ( Iskra P-60 )

Modeemin hallinnan kautta näät db-arvot. On miinus merkkisiä, eli pienempi parempi.

 

[Mikkos]

Näin 7 vuoden omakotitalossa asumisen jälkeen ekaa kertaa piti tilata polttopuuta, tähän asti saanu sieltä täältä mitä lie jämäpuuta.
Eipähän tarvii ressata että talvella loppuu puu kesken niinku viime talvena. Avotakka tosin joten fiilisarvo tolla on ja toki makkaroiden paisto.

 

[Daatta]

Avotakka tosin joten fiilisarvo tolla on ja toki makkaroiden paisto.

Eikö tuohon kannattaisi takkasydän laittaa, niin olisi muutakin kuin fiilisarvo?

Itse en kyllä puuta jaksa polttaa, vaikka hyvä varaava takka löytyy ja metsän keskellä asutaan. On niin kovan takana puun saaminen takkaan asti, kun rinnetonttia lähtee sen perässä ylös-alas tarpomaan. Ostamaan en ole vielä ruvennut, kaipa sekin päivä tulee. Puuta toki löytyy, mutta se on varattu mahdolliseen blackout-tilanteeseen. Toki silloin kun pakkanen laskee alle -20 asteen voi muutaman pesällisen polttaa. Semminkin kun vesi-ilmalämpöpumpun kompura luovuttaa samalla asteluvulla.

 

[Mikkos]

Eikö tuohon kannattaisi takkasydän laittaa, niin olisi muutakin kuin fiilisarvo?

Itse en kyllä puuta jaksa polttaa, vaikka hyvä varaava takka löytyy ja metsän keskellä asutaan. On niin kovan takana puun saaminen takkaan asti, kun rinnetonttia lähtee sen perässä ylös-alas tarpomaan. Ostamaan en ole vielä ruvennut, kaipa sekin päivä tulee. Puuta toki löytyy, mutta se on varattu mahdolliseen blackout-tilanteeseen. Toki silloin kun pakkanen laskee alle -20 asteen voi muutaman pesällisen polttaa. Semminkin kun vesi-ilmalämpöpumpun kompura luovuttaa samalla asteluvulla.

Takka menee uusiks kun tarpeeks pätäkkää. Tosin sitten pitää tehdä paljon muutakin muutoksia koska erillinen takkahuone niin sieltä lämmön jakaminen vaatii läpivienteja toisiin huoneisiin jne. enkä jaksa tuohon ruveta mitään monen sadan sydämiä asennuttamaan.

Fiilikseen tuota käytän ja makkaran paistoon ja syksystä eteenpäin takassa tulia pidänkin melkein päivittäin.

 

[Master_Of_Disaster]

Lieköhän mitään fiksumpaa ratkaisua noihin räystäs- ja muihin pelteihin yms., kun muutama hassu neliö kattoa ja tarvikkeet maksaa enempi kuin kattopelti?


Pulpettikaton lape on 325cm ja katon pituus 420cm. Nuo listat on 3metrin myyntipituuksia ja tulee hukkaa/hintaa turhaan.


Ruukin Classic C hinta vaille 800 kaikkine tarpeineen ja toisen merkkinen lukkosaumakatto olisi 730. Rahtia ja muuta käsittelykulua on molemmissa toista sataa.
Toisen valmistajan pelkät kattopellit oli n. 220...

 

[hraneljäseiska]

Onko heittää hyviä arvauksia mikä aiheuttaa sähkönkulutukseen piikkejä tällä hetkellä tyhjillään olevassa omakotitalossa jossa päällä kylppärin lattialämmitys, lämminvesivaraaja, ilppi ja koneellinen tulo/poistoilmanvaihto (lto).

 

[kajakkivajakki]

Lieköhän mitään fiksumpaa ratkaisua noihin räystäs- ja muihin pelteihin yms., kun muutama hassu neliö kattoa ja tarvikkeet maksaa enempi kuin kattopelti?


Pulpettikaton lape on 325cm ja katon pituus 420cm. Nuo listat on 3metrin myyntipituuksia ja tulee hukkaa/hintaa turhaan.


Ruukin Classic C hinta vaille 800 kaikkine tarpeineen ja toisen merkkinen lukkosaumakatto olisi 730. Rahtia ja muuta käsittelykulua on molemmissa toista sataa.
Toisen valmistajan pelkät kattopellit oli n. 220...

No tuo lukkopeltikate on kaikkein kallein peltikate ja tuo katon pienuus vielä lisää tippapellin ja reunapellien suhteellista osuutta puhumattakaan rahdin osuudesta.

Toki toiset valmistajat taittelevat noita reuna/jiiri ym peltejä mittojen mukaankin eivätkä käytä aina noita ns vakiomittoja, ainakin oman kokemuksen mukaan tuolta tullut ne ns villeillä mitoilla:

LukkoJaakko - Jaakko-tuote

LukkoJaakko lukkosaumakate valmistetaan 0,6 mm vahvuisesta teräslevystä. Levyt tehdään määrämittaisena. […]

jaakko-tuote.fi

Eipä tuo tarjouspyynnön tekeminen iso vaiva ole ja saa lisää verrokkihintoja.

Mutta heitetään nyt verrokiksi puuilon valmispalat niin ei sekään ilmainen ole:
Warma reunapelti 2m peltikatolle 6x23€ -> 138€
Warma kattopelti musta 1120x2000mm 8x37€ -> 296€
Wurth kateruuvi 4,8x25mm RR33 musta 250kpl 18€

450€ itse noudettuna ja joutuisi tekemään jatkamalla ja ulkonäöllisesti iso takapakki niin alkaa kuullostamaan tuo 730€ järkevämmältä.

 

[ykii]

Onko heittää hyviä arvauksia mikä aiheuttaa sähkönkulutukseen piikkejä tällä hetkellä tyhjillään olevassa omakotitalossa jossa päällä kylppärin lattialämmitys, lämminvesivaraaja, ilppi ja koneellinen tulo/poistoilmanvaihto (lto).

käyttöveden mukavuuskierto? Pärähtää päälle, sekoittaa LVV:n veden ja aiheuttaa lämmitystarpeen. Kesäisin mulla pyörähtää mukavuuskierto vain pari kertaa päivässä lyhyesti, juurikin tuosta syystä.

 

[KukkeliQ]

Onko heittää hyviä arvauksia mikä aiheuttaa sähkönkulutukseen piikkejä tällä hetkellä tyhjillään olevassa omakotitalossa jossa päällä kylppärin lattialämmitys, lämminvesivaraaja, ilppi ja koneellinen tulo/poistoilmanvaihto (lto).

käyttöveden mukavuuskierto? Pärähtää päälle, sekoittaa LVV:n veden ja aiheuttaa lämmitystarpeen. Kesäisin mulla pyörähtää mukavuuskierto vain pari kertaa päivässä lyhyesti, juurikin tuosta syystä.

Yhden otoksen perusteella arvelisin, että LVV on ns. jatkuvalla lämmityksellä, eikä pelkästään yöaikaan lämmittämässä.

 

[Teekeksi]

Onko heittää hyviä arvauksia mikä aiheuttaa sähkönkulutukseen piikkejä tällä hetkellä tyhjillään olevassa omakotitalossa jossa päällä kylppärin lattialämmitys, lämminvesivaraaja, ilppi ja koneellinen tulo/poistoilmanvaihto (lto).

Käytännössä mikä tahansa noista voi tuon piikin aiheuttaa vikaantuessaan, itse ehkä epäilisin ensimmäisenä lämminvesivaraajaa (mahdollinen vesivuoto kun noin tiheään lämmittää ja noin pitkää aikaa?), sitten kylppärin lattialämmitystä (rikkinäinen anturi) ja sitten LTO rikkinäisellä anturilla ja jälkilämmitysvastuksella joka kytkeytyy päälle turhaan. Kulutuspiikki tosin sen verran suuri ns. taustaan verrattuna että käytännössä taitaa ainoastaan lämminvesivaraajan teho yksinään tuohon riittää.

 

[Boulder]

LVV on tosiaan todennäköisin aiheuttaja. Sulake alas ja sitten vastaavaa seurantaa sen verran, että näkee miten ilmiölle käy.

 

[Master_Of_Disaster]

No tuo lukkopeltikate on kaikkein kallein peltikate ja tuo katon pienuus vielä lisää tippapellin ja reunapellien suhteellista osuutta puhumattakaan rahdin osuudesta.

Toki toiset valmistajat taittelevat noita reuna/jiiri ym peltejä mittojen mukaankin eivätkä käytä aina noita ns vakiomittoja, ainakin oman kokemuksen mukaan tuolta tullut ne ns villeillä mitoilla:

LukkoJaakko - Jaakko-tuote

LukkoJaakko lukkosaumakate valmistetaan 0,6 mm vahvuisesta teräslevystä. Levyt tehdään määrämittaisena. […]

jaakko-tuote.fi

Eipä tuo tarjouspyynnön tekeminen iso vaiva ole ja saa lisää verrokkihintoja.

Mutta heitetään nyt verrokiksi puuilon valmispalat niin ei sekään ilmainen ole:
Warma reunapelti 2m peltikatolle 6x23€ -> 138€
Warma kattopelti musta 1120x2000mm 8x37€ -> 296€
Wurth kateruuvi 4,8x25mm RR33 musta 250kpl 18€

450€ itse noudettuna ja joutuisi tekemään jatkamalla ja ulkonäöllisesti iso takapakki niin alkaa kuullostamaan tuo 730€ järkevämmältä.

Lähinnä tuon hukan takia syljettää nuo hinnat. Työn lomassa aamulla kirjoitti, niin jäi vähän epäselväksi asia.

Sitä piti kysellä, että josko muilta valmistajilta tai kattomalleilta olisi sopivampia kokoja noita räystäspeltejä, jotka voisi olla sopivia lukkosauman kanssa.
Äläräystäs on ihan omanlainen tuossa lukkosaumassa, mutta nuo muut sivut varmaan menisi.
20cm takia jää vajaaksi lappeen mitta ja joutuu jatkamaan tuon verran, sekä jää sitten 2,6m ylimääräistä. Myös ylä ja alaräystään pelleistä hukkaa tulee jonkun verran.



Huopa olisi ollut toki halvin, mutta laitan saman näköistä kuin muissakin tielle näkyvissä rakennuksissa (talo konesauma ja talli Classic C).

Tuossa aiemmassa oli Poimukatteen lukkosauman tarjous, se 730€.




Taidan laittaa silti tuon Ruukin katon tilaukseen, kun Poimukatteen tarjous oli naapurikylästä pitäis ajaa kärrin kanssa hakemaan. Menee omaa aikaa enemmän ja bensaakin, niin hintaero kapenee.

Toki ois saanut kotiin tuotuna, mutta enemmän rahtikuluja olisi ollut ja samalla ottaa myymälästä puutavaraa kyytiin kuitenkin.

 

[Perkeles]

Lähinnä tuon hukan takia syljettää nuo hinnat. Työn lomassa aamulla kirjoitti, niin jäi vähän epäselväksi asia.

Sitä piti kysellä, että josko muilta valmistajilta tai kattomalleilta olisi sopivampia kokoja noita räystäspeltejä, jotka voisi olla sopivia lukkosauman kanssa.
Äläräystäs on ihan omanlainen tuossa lukkosaumassa, mutta nuo muut sivut varmaan menisi.
20cm takia jää vajaaksi lappeen mitta ja joutuu jatkamaan tuon verran, sekä jää sitten 2,6m ylimääräistä. Myös ylä ja alaräystään pelleistä hukkaa tulee jonkun verran.



Huopa olisi ollut toki halvin, mutta laitan saman näköistä kuin muissakin tielle näkyvissä rakennuksissa (talo konesauma ja talli Classic C).

Tuossa aiemmassa oli Poimukatteen lukkosauman tarjous, se 730€.




Taidan laittaa silti tuon Ruukin katon tilaukseen, kun Poimukatteen tarjous oli naapurikylästä pitäis ajaa kärrin kanssa hakemaan. Menee omaa aikaa enemmän ja bensaakin, niin hintaero kapenee.

Toki ois saanut kotiin tuotuna, mutta enemmän rahtikuluja olisi ollut ja samalla ottaa myymälästä puutavaraa kyytiin kuitenkin.

Mä oon reuna ja harjapellit teettänyt ihan peltiliikkeessä mittojen mukaan, ei ainakaan hämeenlinnassa hämepellissä ollut hinnan kiroissa.

Piipun pellityksenkin teki mittojen mukaan valmiiksi, ei tarvinnut itse kuin nurkat taitella kokoon.

 

[kajakkivajakki]

Mä oon reuna ja harjapellit teettänyt ihan peltiliikkeessä mittojen mukaan, ei ainakaan hämeenlinnassa hämepellissä ollut hinnan kiroissa.

Melkein joka kylältä löytyy tosiaan rakennuspeltiliike joilla nuo voi taitattaa. Tässä tapauksessa siinä voisi olla mieltäkin kun määrät on noin pieniä.
Isommissa erissä ainakin täällä rakennuspeltiliikkeiden pellin neliöhinta on niin ruokoton, että kattopeltien mukana tulee edullisemmaksi.

 

[Master_Of_Disaster]

Mä oon reuna ja harjapellit teettänyt ihan peltiliikkeessä mittojen mukaan, ei ainakaan hämeenlinnassa hämepellissä ollut hinnan kiroissa.

Piipun pellityksenkin teki mittojen mukaan valmiiksi, ei tarvinnut itse kuin nurkat taitella kokoon.

Näin olisin tehny jo alunperin. Pari vuotta sitten jäi vaan yksi peltiseppäliike tälle kylälle ja aina on vähän nihkeää saada tavaraa, tai ainakin joutuu odottamaan missä välissä joutaa tekemään, yms. Tekevät työkseen isompia/parempia urakoita, mikä toki ymmärrettävää.
Hinta ollut huokeahko, mitä takavuosina heiltä ottanut tavaraa/työtä.
Ennen oli helpompi, kun oli pari eri liikettä.

 

[Kvarkki]

Yhden otoksen perusteella arvelisin, että LVV on ns. jatkuvalla lämmityksellä, eikä pelkästään yöaikaan lämmittämässä.

Ei voi olla syyllinen noilla energiamäärillä, kun kulutusta ei ole. Eristetty säiliö ei hukkaa lämpöä tuota määrää ja ei varsinkaan tee sitä niin, että jakso muuttuu ajallisesti.

 

[KukkeliQ]

Yhden otoksen perusteella arvelisin, että LVV on ns. jatkuvalla lämmityksellä, eikä pelkästään yöaikaan lämmittämässä.

Ei voi olla syyllinen noilla energiamäärillä, kun kulutusta ei ole. Eristetty säiliö ei hukkaa lämpöä tuota määrää ja ei varsinkaan tee sitä niin, että jakso muuttuu ajallisesti.

Veden kulutuksesta ei ole annettu tietoa. Oli vaan mainittu, että kohde on tyhjillään. Vettä voi tuollaisessa kohteessa silti kulua, vaikkapa naapurin Rainerin toimesta. Odotan malttamattomana arvoituksen ratkaisua, toivottavasti tämä tapahtuu nopeasti.

 

[Kvarkki]

Veden kulutuksesta ei ole annettu tietoa. Oli vaan mainittu, että kohde on tyhjillään. Vettä voi tuollaisessa kohteessa silti kulua, vaikkapa naapurin Rainerin toimesta. Odotan malttamattomana arvoituksen ratkaisua, toivottavasti tämä tapahtuu nopeasti.

Tuskin se rane kuitenkaan kolmea tunnin-pari suihkua päivässä ottaa.

 

[ssg]

Ei saatana mikä viritys löytyi.

Sadevesikaivot olivat vähän tukossa ja pitkillä ja rankoilla sateilla vesi saattoi noista pintaan.

Alettiin tutkimaan asiaa ja piirustusten osoittamasta paikasta ei löytynyt mitään, siellä oli myös maininta että menevät avo-ojaan joten pengoin viereisen pellon ojankin läpi ei löytynyt mitään.

Kutsuttiin ammattilainen paikalle ja sen avulla paineella vettä laskemalla niin pitkälle kun letku meni kuultiin tontin rajalta veden ääni.

Tässä nyt olen illan kaivellut tuota kohtaa ja aluksi paljastui metallinen kansi ja ihmettelin että mitä helkuttua. Kaivelin lisää ja eihän se ollut mikään kansi vaan väärinpäin oleva metallinen ämpäri. Lopulta sitten löytyi putki ja se menee siihen ämpäriin.

Talo on sorapohjalla joten talon rakentaja ilmeisesti päättänyt säästää muutaman satasen tällä viritelmällä eikä ole rakentanut mitään kunnon imeytyskaivoa.

Tuon viritelmän vieressä on myös läjä jotain jämäbetonia kaadettu ja peitetty maalla. Onkohan jossain tontilla haudattu rakennusjätteet kuten oli tyypillistä muinoinaan.

 

[kajakkivajakki]

Tässä nyt olen illan kaivellut tuota kohtaa ja aluksi paljastui metallinen kansi ja ihmettelin että mitä helkuttua. Kaivelin lisää ja eihän se ollut mikään kansi vaan väärinpäin oleva metallinen ämpäri. Lopulta sitten löytyi putki ja se menee siihen ämpäriin.

Talo on sorapohjalla joten talon rakentaja ilmeisesti päättänyt säästää muutaman satasen tällä viritelmällä eikä ole rakentanut mitään kunnon imeytyskaivoa.

Hyväähän tuossa rakentaja on yrittänyt tehdä, tuo väärinpäin oleva ämpäri vetää paremmin kuin pelkkä putken pää ojan reunalla joka vuosikymmenien aikana on hautautunut maanalle

 

[ssg]

Hyväähän tuossa rakentaja on yrittänyt tehdä, tuo väärinpäin oleva ämpäri vetää paremmin kuin pelkkä putken pää ojan reunalla joka vuosikymmenien aikana on hautautunut maanalle

Pitää jatkaa huomenna kaivamista jos sen saisi irti ja katsoa miksi se yhtäkkiä on mennyt vähän tukkoon. Varmaan juuret vihdoin kasvaneet sinne ja ei vedä enää niin hyvin. Sitten pitääkin miettiä millä tuon korvaa.

 

[kaba]

Meillä myös 92 rakennettu talo. Sadevesikaivo ei vetänyt rankemman sateen aikana ollenkaan. Syynä juuret kasvaneet käsivarren mitalta poisto putkeen.
Muutenkin salaojat tehty ajalle tyypillisesti peltosalaojaputkella talon ympäri.
Meni salaojaremontiksi ja nyt kaikki ok.
Edit. Asianmukaiset patolevyt myös, ja muurahaisetkin eivät ole enää riesana.

 

[Daatta]

Omassa 97 rakennetussa talossa on vähän samankaltainen toteutus. Molemman lappeen vedet menee samaan sadevesikaivoon, josta poisto 70mm putkella "johonkin". Talo on mäessä, louhitun kallion päällä. Pihan täyttö on tehty talon paikalta louhitulla kivellä. Poistoputki on ilmeisesti tuolla louhoksessa, sinne häviää kaikki vesi kuin isompaankin avoviemäriin.

Salaojille on kokonaista yksi tarkistuskaivoa, senkään poistosta ei ole tietoa. Aikaisemmin toisen lappeen vedet menivät samaan kaivoon, sen muutin kyllä pikaisesti.

 

[ssg]

Kaivoin tuon ämpärin esille. Se oli täynnä multaa ja vähän havuneulasia ja muuta roskaa. Ei juuria juurikaan ja itse putki on ihan puhdas eli vuosien varrella vaan maatunut sinne päässeet roskat.

Nyt vetää kaikki muut paitsi 3 kaivoa, mutta rankalla sateella tuo helkutin iso monttu jonka kaivoon täyttyy kyllä. Onkohan tämä viritelmä koskaan toiminut kunnolla.

Laskin niihin eilen vettä vaikka kuinka helvetisti tuollaisella painepesuriin tulevalla avaajalla. Vesi laskee kyllä hitaasti, mutta en nähnyt että tuohon monttuun olisi tullut yhtään vettä missään vaiheessa. Saattaa olla että noille on oma viritelmä jossain. Letkua meni noin 5 metriä sinne ennen tukosta. Koitin kuunnella äänestä missä se menee, mutta painepesuri on niin äänekäs että en löytänyt edes suuntaa mihin se lähtee.

Kokeilen seuraavaksi tuollaista perinteistä putkirassia, jos sillä saisi sen verran auki että tuo letku menee tukoksen ohi niin pääsee sitten toteamaan meneekö ne vedet samaan paikkaan vai eri.

Jos ei auta pitää varmaan hommata joku kuvaamaan nuo.

 

[nieve]

Mullakin vähän samaan asiaan liittyvä outous mikä löytyi. Meillä syöksyputket laskee kaivojen päälle ja tietysti mä oletin että sadevesijärjestelmä josta laskee vesi läheiseen ojaan. Sitten rupesin vähän miettimään että missäköhän ne salaojat tai niiden kaivot ovat, mutta tarkastuskaivoja ei ole kuntotarkastajan mukaan. Kuntotarkastaja oli vähän erikoinen tapaus joten ihan en sen juttuihin luota. Talon rakentajat on muistisairaita ja heidän lapset ei kaikkea muistanut.

Siis anyhow, otin rännikaivot pois ja katselin putkeen alas ja siellä on salaojaputket (reijät ylhäällä) jotka tulee ympäri talon jokaiseen kaivoon nurkilla ja viimeisestä lähtee putki ojaan. Ilmeisesti siis kattovedet on ohjattu viimeiset 30 vuotta salaojiin? No nyt kourut liatettiin ohjaan talosta pois päin eikä enää kaivoon. Mutta vähän nyt häiritsee että onko nämä salaojat vai onko jossain vielä salaojaputket erikseen. Jos nämä olisi sadevesisysteemit niin eikö suoran pystyputken pohja olisi umpinainen eikä maata pohjalla?

Mitään kosteusongelmia ei ole ainakaan huomattu. Maalattiin sokkelikin ja sielläkään ei mitään kosteuden aiheuttamia merkkejä.

Talo on rakennettu -94.

 

[BongisKhan]

Kyllähän tuo aika selvästi salaojakaivo on. Pohjan materiaalilla ei sinänsä ole väliä kun idea on just se, että vain tietyn tason yläpuolelle (ts. salaojaputkien svyysy) nousevat vedet ohjataan pois. Sen alapuolella on ihan yksi ja sama, itseasiassa parempi vaan jos ei ole liian tiivistä.

 

[nieve]

Kyllähän tuo aika selvästi salaojakaivo on. Pohjan materiaalilla ei sinänsä ole väliä kun idea on just se, että vain tietyn tason yläpuolelle (ts. salaojaputkien svyysy) nousevat vedet ohjataan pois. Sen alapuolella on ihan yksi ja sama, itseasiassa parempi vaan jos ei ole liian tiivistä.

No näin vähän ajattelinkin ja vissiin aikanaan ollut vähän tapana lorotella noihin sadevedetkin. No, ei muutaku sit aletaan seuraavaksi miettiin että mihin noi vedet olis hyvä ohjailla, kivikaivoja joka kulmalle vai tarpeeks pitkät kourut talosta pois päin. Koko talon ympärystä ei ihan heti huvittaisi alkaa kaiveleen ja tehdä sadevesijärjestelmää. Ainakaan tänä tai ensi vuonna.

Salaojista vielä, muissa kaivoissa ei ollut vettä, paitsi siellä perimmäisessä eli siinä joka on kaikista korkeammalla, josta kaadot lähtee. Eikä ollut putkiin asti vesi vaan niiden alle. Se lie ihan normaalia?

 

[kajakkivajakki]

Kun järjestelmä on vuodesta -94 asti toiminut niin tuskin ongelmia esiintyy jatkossakaan. Luultavasti tuo kun sadevedet sinne on ohjannut niin nuo ns peltosalaojaputket on nyt puhtaammat kuin jos niitä sadevesiä sinne ei olisi ohjattu eli ovat jatkuvasti salaojaputkia huuhdelleet.

Ongelmiahan muodostuisi jos se purkuputki tukkeutuu. Sen vuoksi nykyisin sadevesiputket ja salaojaputket johdetaan samaan talokaivoon, mutta siinä kokoojakaivossa on padotusventtiili, ettei tukkeutumisen yhteydessä vesi pääse nousemaan salaojaputkiin.

Purkuputken alapuolella voi vettä olla näkyvissä kaivon pohjalla eli se on ihan normaalia.

 

[elmo]

Takka menee uusiks kun tarpeeks pätäkkää. Tosin sitten pitää tehdä paljon muutakin muutoksia koska erillinen takkahuone niin sieltä lämmön jakaminen vaatii läpivienteja toisiin huoneisiin jne. enkä jaksa tuohon ruveta mitään monen sadan sydämiä asennuttamaan.

Fiilikseen tuota käytän ja makkaran paistoon ja syksystä eteenpäin takassa tulia pidänkin melkein päivittäin.

Saattaa olla peliveto olla ennemmin käyttämättä avotakkaa ainakaan lämmityskaudella ellei sitten halua maksaa fiilistelystä.

Tämä tarkoittaa, että hormin kautta poistuu täysin turhaan järkyttävä määrä lämmintä ilmaa, jonka talon päälämmitysjärjestelmä on lämmittänyt. Toisin sanoen mitä enemmän poltat avotakkaasi, sitä enemmän päälämmitysjärjestelmä lämmittää ilmaa, vain poistuakseen hormin kautta harakoille. Usein vielä tämä avotakan käyttämä suuri ilmamäärä korvataan kylmällä ulkoilmalla ilmanottoaukoista ja talon vuotokohdista. Tämä aiheuttaa pahimmassa tapauksessa, jopa kosteusongelmia talon rakenteisiin.

Muuta käyttämätön avotakka varaavaksi takaksi - Yleinen - Takkamestarit

 

[Master_Of_Disaster]

Mitä maalia räystäisiin ja vuorilautoihin?

Osa pinnasta puuvalmiina, sekä sahattu että höylättyä. Osa pohjamaalissa.

Aikaisemmat rakennukset, näitä osin maalasin Teho - öljymaalilla(2010 paikkeilla). En muista enää laitoinko otexin pohjille, vai ohuella lirulla tuota tehoa eka kerros.
Maali on kestänyt ihan ok, mitä nyt pahimmista auringon/sateen kohdista kesii jonkun verran. Mutta nämä Teholla maalatut osaa keräävät homepilkkua ja likaa aika tavalla, etenkin räystään aluset.
Samaisten rakennuksien ulkoverhous on edelleen siisti ja pinta puhdas, yms. Maalattu Ultra Classicilla (pohjamaalatut paneelit).

Ite kattelin, että Ultra speciaalia olisi tuohon tarkoitukseen. Pohjille sitten Ultra primer.
Pinta-alaa reilu 10m2, eli joutunee kolmosen pöntöt ostamaan.
Paras olis toki, että yhdellä maalilla selviäisi.

 

[Mikkos]

Saattaa olla peliveto olla ennemmin käyttämättä avotakkaa ainakaan lämmityskaudella ellei sitten halua maksaa fiilistelystä.

Tämä tarkoittaa, että hormin kautta poistuu täysin turhaan järkyttävä määrä lämmintä ilmaa, jonka talon päälämmitysjärjestelmä on lämmittänyt. Toisin sanoen mitä enemmän poltat avotakkaasi, sitä enemmän päälämmitysjärjestelmä lämmittää ilmaa, vain poistuakseen hormin kautta harakoille. Usein vielä tämä avotakan käyttämä suuri ilmamäärä korvataan kylmällä ulkoilmalla ilmanottoaukoista ja talon vuotokohdista. Tämä aiheuttaa pahimmassa tapauksessa, jopa kosteusongelmia talon rakenteisiin.

Muuta käyttämätön avotakka varaavaksi takaksi - Yleinen - Takkamestarit

Takan käyttöä ei tässä taloudessa lopeteta, sen verra tärkeä kapistus mielenterveydelle.

 

[elmo]

Takan käyttöä ei tässä taloudessa lopeteta, sen verra tärkeä kapistus mielenterveydelle.

Siinä tapauksessa tuo takkasydän maksanee itsensä takaisin aika nopeasti. Noita voinee löytää vaikka torista järkevään hintaan.

 

[Mikkos]

Siinä tapauksessa tuo takkasydän maksanee itsensä takaisin aika nopeasti. Noita voinee löytää vaikka torista järkevään hintaan.

En osaa edes itte asentaa ja mä pelkään että takkahuoneesta tulee semmonen pätsi että siellä ei pysty edes olemaan.

 

[elmo]

En osaa edes itte asentaa ja mä pelkään että takkahuoneesta tulee semmonen pätsi että siellä ei pysty edes olemaan.

Joo ei kanssa mitään tietoa mitä vaatii asennuksesta jos vaan sopivan kokoinen löytyy. Nuohooja varmaan osaa auttaa jos vaatii jotain muuta kuin työntämisen paikalleen. Ei uskoisi olevan kovin kallis homma.

Lämmön määräähän voi helposti säätää sillä ettei polta enää sitä koko korillista klapeja vaan vaikka 1/4 ja tekee pienempää. Eiköhän sen opi siitä ajan myötä aika nopeasti koska hyvä ja kyrsä kuitenkin vielä paistuu.

 

[Mikkos]

Joo ei kanssa mitään tietoa mitä vaatii asennuksesta jos vaan sopivan kokoinen löytyy. Nuohooja varmaan osaa auttaa jos vaatii jotain muuta kuin työntämisen paikalleen. Ei uskoisi olevan kovin kallis homma.

Lämmön määräähän voi helposti säätää sillä ettei polta enää sitä koko korillista klapeja vaan vaikka 1/4 ja tekee pienempää. Eiköhän sen opi siitä ajan myötä aika nopeasti koska hyvä ja kyrsä kuitenkin vielä paistuu.

Eikös pieni klapi lämpöarvoltaan parempaa kui iso koska enemmän palavaa pintaa? Ei liity takkasydämeen mitenkään mutta tästä on kahta koulukuntaa kumpi on parempaa, iso vai pieni klapi.

 

[jefreitteri]

Mitä maalia räystäisiin ja vuorilautoihin?

Osa pinnasta puuvalmiina, sekä sahattu että höylättyä. Osa pohjamaalissa.

Aikaisemmat rakennukset, näitä osin maalasin Teho - öljymaalilla(2010 paikkeilla). En muista enää laitoinko otexin pohjille, vai ohuella lirulla tuota tehoa eka kerros.
Maali on kestänyt ihan ok, mitä nyt pahimmista auringon/sateen kohdista kesii jonkun verran. Mutta nämä Teholla maalatut osaa keräävät homepilkkua ja likaa aika tavalla, etenkin räystään aluset.
Samaisten rakennuksien ulkoverhous on edelleen siisti ja pinta puhdas, yms. Maalattu Ultra Classicilla (pohjamaalatut paneelit).

Ite kattelin, että Ultra speciaalia olisi tuohon tarkoitukseen. Pohjille sitten Ultra primer.
Pinta-alaa reilu 10m2, eli joutunee kolmosen pöntöt ostamaan.
Paras olis toki, että yhdellä maalilla selviäisi.

Eikös aitamaali sovellu tuohonkin hommaan. Ei pitäisi ainakaan homepilkkua kerätä.

 

[nieve]

Kun järjestelmä on vuodesta -94 asti toiminut niin tuskin ongelmia esiintyy jatkossakaan. Luultavasti tuo kun sadevedet sinne on ohjannut niin nuo ns peltosalaojaputket on nyt puhtaammat kuin jos niitä sadevesiä sinne ei olisi ohjattu eli ovat jatkuvasti salaojaputkia huuhdelleet.

Ongelmiahan muodostuisi jos se purkuputki tukkeutuu. Sen vuoksi nykyisin sadevesiputket ja salaojaputket johdetaan samaan talokaivoon, mutta siinä kokoojakaivossa on padotusventtiili, ettei tukkeutumisen yhteydessä vesi pääse nousemaan salaojaputkiin.

Purkuputken alapuolella voi vettä olla näkyvissä kaivon pohjalla eli se on ihan normaalia.

No tää olikin mun seuraava miettimisen aihe. Tosiaan 30 vuotta ollut noin niin tuskin mikään hengenhätä ja kiire on korjata. Täytyy etsiä se purkuputki ja katsoa että se on hyvin auki. Ainakaan mikään ei oo tulvinut ja putket on vetänyt. Ehkä nyt ens kevääseen voi olla niin että on ohjattu pidemmälle talosta rännikouruilla ja miettiä keväällä asiaa uudelleen. Mitään kosteutta tai valkoista kalkkirähmää sokkelissa ei näkynyt kun kaivettiin hiukan auki kun maalattiin se.

 

[_Tee]

Eikös pieni klapi lämpöarvoltaan parempaa kui iso koska enemmän palavaa pintaa? Ei liity takkasydämeen mitenkään mutta tästä on kahta koulukuntaa kumpi on parempaa, iso vai pieni klapi.

Tuskin lämpöarvo sinänsä muuttuu, eli yhtä paljon energiaa puussa on sitoutuneena. Palaminen on riehakkaampaa pienemmällä klapilla tuon pinta-alan lisääntymisen johdosta.

 

[taski]

Sitoutuuko lämpöenergiaa vähemmän nopeammalla palamisella?
TS Lämmitetäänkö leivinuuneja sen takia isommalla puulla jotta palaminen on hallitumpaa, vai onko se pelkästään helppoudesta kiinni?

 

[tommiq]

Hitaampi palaminen aiheuttaa sen, että lämpöä säteilee ympärille tasaisemmin, lämmittäen paremmin uunia ja sen ympäristöä. Nopea palaminen lämmittää myös, mutta lämpöä karkaa ylös ja ulos savupiipusta. Puussa on sama energiamäärä poltti sen hitaasti tai nopeasti, mutta nopealla poltolla osa menee harakoille kun energia vapautetaan puusta nopeasti.

Etenkin varaavat takat ja leivinuunit arvostanee hidasta polttamista, jossa lämpöä varastoituu uuniin enemmän ja tasaisesti. Jos ei uunit niin ainakin niiden omistajat - energiahukka on pienempi.

 

[Zigh]

Hitaampi palaminen aiheuttaa sen, että lämpöä säteilee ympärille tasaisemmin, lämmittäen paremmin uunia ja sen ympäristöä. Nopea palaminen lämmittää myös, mutta lämpöä karkaa ylös ja ulos savupiipusta. Puussa on sama energiamäärä poltti sen hitaasti tai nopeasti, mutta nopealla poltolla osa menee harakoille kun energia vapautetaan puusta nopeasti.

Etenkin varaavat takat ja leivinuunit arvostanee hidasta polttamista, jossa lämpöä varastoituu uuniin enemmän ja tasaisesti. Jos ei uunit niin ainakin niiden omistajat - energiahukka on pienempi.

Mutta tässäkin pitää löytää se optimi. Liian hidas palaminen taas ei enää ole puhdasta, jolloin ne kaasut jotka olisi voineet palaa, karkaavatkin piipusta taivalle. Yleensä sen optimin tunnistaa siitä, että tuli leimuaa reippaasti isolla liekillä, mutta ei kuitenkaan pöhise kuten silloin kun ilma virtaa liian kovaa.

 

[Sir Lancelot]

Mutta tässäkin pitää löytää se optimi. Liian hidas palaminen taas ei enää ole puhdasta, jolloin ne kaasut jotka olisi voineet palaa, karkaavatkin piipusta taivalle. Yleensä sen optimin tunnistaa siitä, että tuli leimuaa reippaasti isolla liekillä, mutta ei kuitenkaan pöhise kuten silloin kun ilma virtaa liian kovaa.

Tästä syystä päältä sytytys --> palaa puhtaammin ja kauemmin.

 

[ssg]

Onko kukaan rakentanut sadevesille imeytysjärjestelmää? Alkuperäinen rakentaja oli tosiaan tökännyt 110mm putken tontin rajalle ja siihen ämpäri väärinpäin. Ilmeisesti systeemi on toiminut 16 vuotta tässä on kuitenkin hyvin imevä sorapohja.

Tuon kun kaivoin auki niin voisihan sitä parannella. En löytänyt mitään määräyksiä tuolle joten viritelmä saa lienee olla vaikkapa tuo ämpäri. Kunhan jättää väliä pohjaveteen.

Ajattelin jotain 315mm kaivoa, sen alle ja ympärille vähän salaojasepeliä. Tuohonhan voisi lisätä vaikka salaojaputkea pitkin tontin rajaa varmuuden vuoksi muutaman metrin.

Se olisi kivaa jos tuota pääsisi jatkossa helpoimmin roplaamaan, mutta jäätymisen vuoksi se varmaankin kannattaa jättää mahdollisimman syvälle. Tai kai tuon voisi antaa tulla ihan pintaan ja laittaa routaeristettä kunhan pohja on tarpeeksi syvällä.