- Liittynyt
- 14.10.2016
- Viestejä
- 25 230
RTX Spark perustuu samaan MediaTekin kanssa toteutettuun piiriin, kuin viime lokakuussa julkaistu ”joka kodin supertietokone” DGX Spark.
NVIDIA on startannut Computex 2026 -messut omalta osaltaan julkistamalla kauan odotetun Arm-prosessorin Windows-kannettaviin kahtena versiona. Aiemmin koodinimillä N1X ja N1 tunnetut piirit tullaan tuntemaan jatkossa nimellä RTX Spark.
NVIDIA RTX Spark Superchip -prosessori on yhtiön yhdessä MediaTekin kanssa suunnittelema kahteen siruun perustuva piiri. Täydessä konfiguraatiossaan kyseessä on sama piiri, joka julkaistiin markkinoille alun perin viime lokakuussa tekoälykehittäjille suunnattuna ”joka kodin supertietokone” DGX Sparkina. Täyden version ohella piiristä paljastettiin olevan olemassa myös leikattu versio, jonka tarkkoja ominaisuuksia ei kuitenkaan paljastettu.
RTX Sparkin MediaTekin toteuttamassa Grace-prosessorisirussa on käytössä yhteensä kymmenen Arm Cortex-X925- ja kymmenen Cortex-A725-ydintä. Niiden tukena on yhteensä 16-kanavainen LDDDR5X-9400-muistiohjain ja NVIDIAn DLA- eli Deep Learning Accelerator -kiihdytin. Piirltä löytyy lisäksi useampia USB4-ohjaimia, 12 PCIe Gen 5 -väylää sekä näyttöohjain ja kuvaprosessori.
NVIDIAn Blackwell-arkkitehtuuriin perustuvassa grafiikkasirussa on puolestaan käytössä maksimissaan 48 SM-yksikköä eli 6144 CUDA-ydintä, eli yhtä paljon kuin GeForce RTX 5070 -näytönohjaimessa. Matalalla FP4-tarkkuudella piiristä irtoaa jopa yhden petaFLOPSin edestä laskentatehoa. Prosessori- ja grafiikkasirut on yhdistetty toisiinsa NVLink-arkkitehtuuriin perustuvalla C2C-väylällä ja niiden tukena on maksimissaan 128 Gt LPDDR5X-muistia.
RTX Sparkin leikatun version ominaisuudet eivät ole vielä varmuudella tiedossa, mutta hetki ennen Computexia julkaistun vuodon mukaan siinä olisi käytössä kahdeksan X925- ja neljä A725-ydintä sekä maksimissaan 20 SM-yksikön grafiikkaohjain sekä 8-kanavaiseksi leikattu muistiohjain. Ainut virallisesti ilmoitettu tieto piirin suorituskyvystä on 400 teraFLOPSin laskentateho FP4-tarkkuudella, mikä sopisi vuotaneisiin ominaisuuksiin.
Seuraavan sukupolven RTX Spark tulee perustumaan nykyisen Gracen ja Blackwellin sijasta Vera- ja Rubin-arkkitehtuureihin ja niitä odotellaan julkaistavaksi vuoden 2028 aikana. Vera Rubin Sparkia seuraa puolestaan vuonna 2030 Rosa- ja Feynman-arkkitehtuureihin perustuva Spark.
NVIDIA RTX Spark saapuu myyntiin tulevana syksynä ainakin kannettavien muodossa. Luvassa on kuitenkin myös työpöytätietokoneita sekä miniPC-luokan tietokoneita. Tähän mennessä varmistuneita malleja ovat Microsoftin Surface Laptop Ultra, Asuksen ProArt P14 ja P16, Dellin XPS 16 Creator Edition, HP:n OmniBook Ultra 16 ja OmniBook X14, Lenovon YogaPro 9n sekä MSI:n Prestige N16 Flip AI+.
NVIDIA tulee laajentamaan myös järeät DGX Station -tekoälytyöasemat Windows-alustalle.
Lähde: NVIDIAn lehdistömateriaalit
NVIDIA on startannut Computex 2026 -messut omalta osaltaan julkistamalla kauan odotetun Arm-prosessorin Windows-kannettaviin kahtena versiona. Aiemmin koodinimillä N1X ja N1 tunnetut piirit tullaan tuntemaan jatkossa nimellä RTX Spark.
NVIDIA RTX Spark Superchip -prosessori on yhtiön yhdessä MediaTekin kanssa suunnittelema kahteen siruun perustuva piiri. Täydessä konfiguraatiossaan kyseessä on sama piiri, joka julkaistiin markkinoille alun perin viime lokakuussa tekoälykehittäjille suunnattuna ”joka kodin supertietokone” DGX Sparkina. Täyden version ohella piiristä paljastettiin olevan olemassa myös leikattu versio, jonka tarkkoja ominaisuuksia ei kuitenkaan paljastettu.
RTX Sparkin MediaTekin toteuttamassa Grace-prosessorisirussa on käytössä yhteensä kymmenen Arm Cortex-X925- ja kymmenen Cortex-A725-ydintä. Niiden tukena on yhteensä 16-kanavainen LDDDR5X-9400-muistiohjain ja NVIDIAn DLA- eli Deep Learning Accelerator -kiihdytin. Piirltä löytyy lisäksi useampia USB4-ohjaimia, 12 PCIe Gen 5 -väylää sekä näyttöohjain ja kuvaprosessori.
NVIDIAn Blackwell-arkkitehtuuriin perustuvassa grafiikkasirussa on puolestaan käytössä maksimissaan 48 SM-yksikköä eli 6144 CUDA-ydintä, eli yhtä paljon kuin GeForce RTX 5070 -näytönohjaimessa. Matalalla FP4-tarkkuudella piiristä irtoaa jopa yhden petaFLOPSin edestä laskentatehoa. Prosessori- ja grafiikkasirut on yhdistetty toisiinsa NVLink-arkkitehtuuriin perustuvalla C2C-väylällä ja niiden tukena on maksimissaan 128 Gt LPDDR5X-muistia.
RTX Sparkin leikatun version ominaisuudet eivät ole vielä varmuudella tiedossa, mutta hetki ennen Computexia julkaistun vuodon mukaan siinä olisi käytössä kahdeksan X925- ja neljä A725-ydintä sekä maksimissaan 20 SM-yksikön grafiikkaohjain sekä 8-kanavaiseksi leikattu muistiohjain. Ainut virallisesti ilmoitettu tieto piirin suorituskyvystä on 400 teraFLOPSin laskentateho FP4-tarkkuudella, mikä sopisi vuotaneisiin ominaisuuksiin.
Seuraavan sukupolven RTX Spark tulee perustumaan nykyisen Gracen ja Blackwellin sijasta Vera- ja Rubin-arkkitehtuureihin ja niitä odotellaan julkaistavaksi vuoden 2028 aikana. Vera Rubin Sparkia seuraa puolestaan vuonna 2030 Rosa- ja Feynman-arkkitehtuureihin perustuva Spark.
NVIDIA RTX Spark saapuu myyntiin tulevana syksynä ainakin kannettavien muodossa. Luvassa on kuitenkin myös työpöytätietokoneita sekä miniPC-luokan tietokoneita. Tähän mennessä varmistuneita malleja ovat Microsoftin Surface Laptop Ultra, Asuksen ProArt P14 ja P16, Dellin XPS 16 Creator Edition, HP:n OmniBook Ultra 16 ja OmniBook X14, Lenovon YogaPro 9n sekä MSI:n Prestige N16 Flip AI+.
NVIDIA tulee laajentamaan myös järeät DGX Station -tekoälytyöasemat Windows-alustalle.
Lähde: NVIDIAn lehdistömateriaalit
Viimeksi muokattu:
