Musiikin fyysiset tallennusmediat (CD:t, LP:t, kasetit jne.)

[Hopeapaa]

Niin... eikös se entisajan oikeaoppinen tapa LP levyjen kanssa ollut että kotona heti oston jälkeen se kopioitiin kelanauhalle josta sitten aina kuunneltiin ettei tarvinnut itse vinyyliä kuluttaa.

Itsellä on vähän vastaavaa noiden lähinnä naarmuuntumisesta kärsivien CD-levyjen kanssa: heti uutena FLAC:ksi ja kuunnellaan sitten muilla laitteilla kuin CD-soittimella. Kääntelen noita FLAC:eja sitten tarvittaessa eri muotoon, mikäli haluan autosoittimella tai puhelimella kuunnella.

Tämä olisi aika hieno peli, kun osa parhaista mastereista on syystä tai toisesta tosiaan raavittu vinyylilevyjen pintaan:
The World's Only Commercially-Sold Laser Turntable

 

[The Grenadier]

Itsellä on vähän vastaavaa noiden lähinnä naarmuuntumisesta kärsivien CD-levyjen kanssa: heti uutena FLAC:ksi ja kuunnellaan sitten muilla laitteilla kuin CD-soittimella. Kääntelen noita FLAC:eja sitten tarvittaessa eri muotoon, mikäli haluan autosoittimella tai puhelimella kuunnella.

Tämä olisi aika hieno peli, kun osa parhaista mastereista on syystä tai toisesta tosiaan raavittu vinyylilevyjen pintaan:
The World's Only Commercially-Sold Laser Turntable

Eihän se cd naarmuunnu tai kulu jos sitä käsittelee hyvin.

 

[Lucas]

Itsellä on vähän vastaavaa noiden lähinnä naarmuuntumisesta kärsivien CD-levyjen kanssa: heti uutena FLAC:ksi ja kuunnellaan sitten muilla laitteilla kuin CD-soittimella. Kääntelen noita FLAC:eja sitten tarvittaessa eri muotoon, mikäli haluan autosoittimella tai puhelimella kuunnella.

Tämä olisi aika hieno peli, kun osa parhaista mastereista on syystä tai toisesta tosiaan raavittu vinyylilevyjen pintaan:
The World's Only Commercially-Sold Laser Turntable

Jos raha polttelee hifiuskovaisen taskuja niin onhan noita vielä kalliimpiakin levusoittimia:

World's most expensive turntables

10 of the world's most expensive turntables


Vaikka hintaa on pahimmillaan noilla yli puoli miljoonaa euroa, niin silti äänenlaatu on paska verrattuna 30 euron CD-soittimeen.

Sehän voisi olla järkevää vinyyliharrastajien kohdalla että kerran soittaisi levyn läpi ja tallentaisi sen samalla vähintään CD-formaatin tasoisella tallentimella. Noin 1,5 dB siinä signaali-kohinasuhde heikkenee AD ja DA-muunnoksessa, mutta sitä eroa ei ihminen pysty erottamaan alkuperäisestä.

Sitä en ymmärrä mikseivät levy-yhtiöt voi LP-levyn kaveriksi pistää samaan hintaan mukaan digitaalisessa häviöttämässä formaatissa samasta masterista tehtyä versiota. Silloin se LP-versio pysyisi keräilijöillä kokonaan soittamattomana jolloin harvinaisempien levyjen jälleenmyyntiarvokin on paras.

 

[an7i5ankar1]

Vieläkö joku muu keräilee ja ostaa musiikkia fyysisessä muodossa? Itse ostan edelleen säännöllisesti musiikkia fyysisessä muodossa, pelkkä digitaalinen tiedosto ei minulle riitä. Vanhan koulukunnan kasvattina en luota siihen että musiikki pysyy tallessa pelkästään digitaalisessa muodossa.

Juu. Haluan omistaa sen fyysisen median. Pätee niin musiikkiin kuin myös leffoihin/TV-sarjoihin. Se on aivan eri tunne omistaa, kuin maksaa jotain spotify/netflix kuukausimaksua. Siinä pääsen myös rahallisesti tukemaan juuri sitä tiettyä arvostamaani artistia tai leffaa suoraan.

Nykyään on myös palveluita joissa voi sen digitaalisen tallenteen ostaa "ikiomaksi" kertamaksulla (Google esimerkiksi), mutta sekin "ikioma" on niin kauan kuin kyseinen nettiputiikki on pystyssä.

Fyysisen median säilyttäminen muotoutuu tietenkin ongelmaksi kun levyjä kertyy paljon. Tästä käydään vaimon kanssa monesti keskustelua, loputon kiistan aihe on tämä

Naiset jäkättää kaikesta ja hellasärö on jo käsite. Varmasti muijallasi on kaapit täynnä kenkiä ja koko kylppäri meikkiputeleita täynnä.

 

[iNdo]

Ostan fyysistä. Tämä viimeksi:

Tiettyjä juttuja ei vaan saa striimattua edes rahalla.

 

[Hopeapaa]

Vaikka hintaa on pahimmillaan noilla yli puoli miljoonaa euroa, niin silti äänenlaatu on paska verrattuna 30 euron CD-soittimeen.
...
Sitä en ymmärrä mikseivät levy-yhtiöt voi LP-levyn kaveriksi pistää samaan hintaan mukaan digitaalisessa häviöttämässä formaatissa samasta masterista tehtyä versiota. Silloin se LP-versio pysyisi keräilijöillä kokonaan soittamattomana jolloin harvinaisempien levyjen jälleenmyyntiarvokin on paras.

On noita paskoja CD-soittimiakin. Jos taajuusvasteesta puuttuu alimmat taajuudet ja keski- ja ylä-taajuudet on solmussa, niin niitä ei mikään EQ ja vahvistin täysin korjaa.

Vinyylin ja hyvän masterin USB:llä sisältäviä julkaisuja toki on, mutta lienee menekki hieman heikko kun eivät ole yleistyneet. Ehkä hienoin esimerkki on Daft Punkin RAM boksi, jossa tulee 180-grammaiset vinyylit ja 88,2KHz/24bit versiot USB-tikulla.

 

[greenlight]

Sitä en ymmärrä mikseivät levy-yhtiöt voi LP-levyn kaveriksi pistää samaan hintaan mukaan digitaalisessa häviöttämässä formaatissa samasta masterista tehtyä versiota. Silloin se LP-versio pysyisi keräilijöillä kokonaan soittamattomana jolloin harvinaisempien levyjen jälleenmyyntiarvokin on paras.

En oikein usko, että edes lp:n tasoisen huuhaan hype pysyisi yllä, jos levyjä ei oikeasti kukaan soittaisi. Ja monien mielestä lp on paras koska muovilevyn rahina, ei siksi että ääni oikeasti kuulostaa puhtaammalta / virheettömältä / autenttiselta.

On noita paskoja CD-soittimiakin. Jos taajuusvasteesta puuttuu alimmat taajuudet ja keski- ja ylä-taajuudet on solmussa, niin niitä ei mikään EQ ja vahvistin täysin korjaa.

Totta kai. Siis siellä 15 euron hintaluokassa.

 

[Algron28]

Ja kaikista valveutuneimmat CDn kuuntelijathan siirtävät äänen digitaalisena aina aktiivikaiuttimiin tai kuulokevahvistimeen saakka ettei vaan tule mikään muutosta.

 

[greenlight]

Ja kaikista valveutuneimmat CDn kuuntelijathan siirtävät äänen digitaalisena aina aktiivikaiuttimiin tai kuulokevahvistimeen saakka ettei vaan tule mikään muutosta.

Höps. Kaapeliuskovaiset tietävät, että laadukas kaapeli parantaa ääntä, joten on parempi muuttaa digitaalinen piipitys analogiseksi signaaliksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siellä monen tonnin dac-yksikössä.

 

[Algron28]

Höps. Kaapeliuskovaiset tietävät, että laadukas kaapeli parantaa ääntä, joten on parempi muuttaa digitaalinen piipitys analogiseksi signaaliksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siellä monen tonnin dac-yksikössä.

Joo, paree käyttää käärmeöljy kaapeleita niin ääni on kristallin kirkas.

 

[kalle7]

minulle on melkeinpä sama millasesta lähteestä musiikkia kuuntelen, kun tuo äänentoistolaitteistoni ei nyt ihan hifiä taida olla? vähäsen youtubelähteestä satunnaisesti, pääasiassa cd -levyjä niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. lp -levyjä tai kasetteja todella harvoin, useammin jopa kelanauhurilta.
dp-47f, dr-m34hr, dp-3010, salora2000, beolab5000, tandberg series15. kaiuttimet eriparia: mirage ja joku b&o.
(80 -luvulla ostettuja uudenveroisia lp levyjä löytyy varastosta n. 500kpl.)

 

[Hopeapaa]

Itsellä tuli töihin hommattua dac-amp kuulokekäyttöön. Kaverilla oli hieman edistyksekkäämpi joutilaana, niin vertailin noita päivän. Lopputulos oli, että ostin pois tuon joutilaan, kun oli sen verta parempi kuin vanha.

Mitäs eroa itse äänessä sitten oli? No, stereokuvan erottelu oli selkeästi parempi, äänet tulivat selkeämmin suunnista. Muutenkin erottelu oli parempi, vanhassa osa soittimista ikään kuin puuroutui muiden alle. Detaileja oli enemmän, ääni oli kirkkaampi (puhtaammin soiva diskanttipää). Lisäksi toisto ulottui alemmaksi.

Tuon vertailun jälkeen tuli selväksi, että digitaalisuus ei ääntä pelasta, jos ei signaalia muuteta asiallisesti ihmiskorvalle sopivaksi. Eli kannattaa panostaa osastoon DAC + kaiuttimet/luurit.

 

[Dataelukka]

Nuorena 92-vuosikerran aikuisena jäänyt nauhakelat, vinyylit ja c-kasetit kokonaan kokematta, mutta jonkinmoista cd-levykokoelmaa olen koittanut viime vuosina kaupasta ja kirpputoreilta kerätä, ja ne ripannut koneelle ja/tai konvertoinut maksimilaadun mp3-kappaleiksi. Cd-levyt lähinnä random kompilaatioita greatest dance hits, rave hits, hardcore generations tai muuta elektronisen musiikin kiemuraa, muutama ulkomainen artisti ja geneeristä suomipop/rockia myös saa halvalla. "Harrastus" lähinnä muodollista kikkailua, kun hifistely ja muu sähkö/audiotekninen näprääminen kiinnostaa, ja selkäpiitä karmii kaverit jotka tyytyväisenä kuuntelee youtubesta musiikkia...

Lähinnä halusin vaan tähän ketjuun mainostaa Techmoanin youtube-kanavaa, kun se tekee kattavia videoita vanhoista laitteista ja oudoista fyysisen median flopeista, ja kyllä tarve hypistellä ja painella oikeita nappeja kasvaa, ihan vaan sen tähden että joku nauha tai vinyyli pyörii ja sitä voi hypnoottisena katsella. DJ-juttuja koitan myös harrastaa, vaikka sekin on puhtaasti digitaalisesti ja mp3-tiedostojen voimalla menevää, mutta arvostan kovasti vanhan koulukunnan vinyyli-dj setuppeja, ja joskus olisi kiva omistaakin levysoitin tai pari, mutta se taas tuntuu "turhalta" jos tarkoituksena on vain dvs-aikakoodia sisältävää lättyä pyöritellä vain sen fyysisen tuntuman tähden, ja tästä maksaa useita satoja tai tuhatkin euroa.

Mitä digitaaliseen musiikkin tulee, niin bandcamp.comista olen ostellut ja ladannut ilmaista musaa, laadun saa itse valita ja kännykkäapilla voi striimata myöskin. Viime kuukausina olen apple musiccia testannut ilmaiseksi, ja nyt otin käyttöön telian tarjouksen 3kk ilmaista spotify premiumia, onhan nämä näppäriä juttuja, mutta vielä vähemmän "intoa" musiikin kuunteluun kuin kansioita itse selata ja etsiä mp3-filut winampiin tai foobariin. Äänenlaadun ja numeropornon sijaan olen itse tyytyväinen mitä tulee redbook standardin 16/44,1 tiedostoihin, hi-res 24 bit jääkööt niiden murheeksi joiden kuunteluhuoneen dynamiikka on tavallista betonikuutiota parempi jne. Olen itse tehnyt kaiuttimilla ja kuulokkeilla testejä ja koittanut erottaa alkuperäisen cd-laatuisen tiedoston ja eri mp3-laatujen 320, 192, 128kbps eroja ja aikas pirun vaikeaa tai mahdotontakin niitä on munkaltaisen puurokorvan erottaa. Eli "periaatteessa" youtube-laatu riittäisi varmaan suurimmaksi osaa tapauksista mitä tulee taustamusiikin kuunteluun koneella oltaessa, mutta mielummin etsin kommenttien tai linkkien kautta parempia lähteitä.

 

[Zefram Cochrane]

Aloitin juuri LP-harrastuksen.

Miten tähän on tultu? Aikoinaan tuli joitain albumeita C-kasetilla ja CD:nä hankittua. C-kasetteja ei ole enää olemassa. Ehkä hajosivat ehkä heitin pois. Ne muutama kymmenen CD-levyä tuli ripattua ja liitettyä mp3-kokoelmaan.

Useita vuosia olen hankkinut musiikin videona, mukava katsella 140" valkokankaalla.

Radion lisäksi käytössä on Spotify, vaikka ei se isommin innosta.

Takaisin siihen vinyyliharrastukseen. Minulla oli joskus kauan sitten levysoitin ja yksi levy. Nyt on tarkoitus kasvattaa vinyylikokoelma muutamiin kymmeniin/satoihin. Levysoittimenkin laitoin tilaukseen. Uskon, että sopii oikein hyvin kotiteatterihyllyn ylimmäksi laitteeksi ja järjestelmä saa kaipaamansa kirsikan kakun päälle.

 

[Lucas]

Takaisin siihen vinyyliharrastukseen. Minulla oli joskus kauan sitten levysoitin ja yksi levy. Nyt on tarkoitus kasvattaa vinyyli kokoelma muutamiin kymmeniin/satoihin. Levysoittimenkin laitoin tilaukseen. Uskon, että sopii oikein hyvin kotiteatteri hyllyn ylimmäksi laitteeksi ja järjestelmä saa kaipaamansa kirsikan kakun päälle.

Siinä sitä riittääkin hommaa säädellä:

Levysoittimen perustekniikka ja säädöt - Levysoitinsarja osa 2 | AudioVideo.fi

Sitä en tiedä kuuntelevatko kovimmat keräilijät niitä keräämiään LP-lepyjä ja sinkkuja kun sehän levy kuluu fyysisesti jokaisella kuuntelukerralla.

 

[Zefram Cochrane]

Siinä sitä riittääkin hommaa säädellä:

Levysoittimen perustekniikka ja säädöt - Levysoitinsarja osa 2 | AudioVideo.fi

Sitä en tiedä kuuntelevatko kovimmat keräilijät niitä keräämiään LP-lepyjä ja sinkkuja kun sehän levy kuluu fyysisesti jokaisella kuuntelukerralla.

Tästä levysoittimesta kysymys. Audio-Technica AT-LP120-USBHC -levysoitin testissä - Levysoitinsarja osa 3

Kulukoot, ostetaan sitten uusi levy.

 

[greenlight]

Sitä en tiedä kuuntelevatko kovimmat keräilijät niitä keräämiään LP-lepyjä ja sinkkuja kun sehän levy kuluu fyysisesti jokaisella kuuntelukerralla.

Keräilijällehän sillä kulumisella pitäisi olla kaikista vähiten merkitystä, koska koriste-esineenä levyn kunnolla ei ole mitään väliä. Monet ihmiset jopa ostavat Ebaysta avaamattomia älppäreitä, jotka ovat edelleen sinetöitynä tehtaalla laitetussa muovikääreessä. Eivät he koskaan tule tietämään, että onko siellä sisällä oikeasti mitään levyä vai ovatko he ostaneet feikkituotteen ja pahvikuoressa onkin vain dummy ostajan harhauttamiseksi.

Pitkän aikaa ostin itsekin cd-levyjä, koska mielestäni musiikista maksaminen oli tyhmää, jos rahalle ei saanut vastineeksi "jotain tuntuvaa". Onneksi sittemmin ymmärsin, että musiikki on se ydinasia. Digitaalisen musiikin ainoa heikkous vielä toistaiseksi on se, että flac-tiedostot ovat turhan isoja vaikkapa puhelimessa kanneltavaksi. Lisäksi ämppäriä monimutkaisempi pakkausalgo syö enemmän virtaa ja kuluttaa kannettavan laitteen akun nopeammin.

 

[Zefram Cochrane]

Siinä sitä riittääkin hommaa säädellä:

Levysoittimen perustekniikka ja säädöt - Levysoitinsarja osa 2 | AudioVideo.fi

Sitä en tiedä kuuntelevatko kovimmat keräilijät niitä keräämiään LP-lepyjä ja sinkkuja kun sehän levy kuluu fyysisesti jokaisella kuuntelukerralla.

Säädin ainoastaan neulavarrelle 2 g ja anti-skatinkia samat 2. Hyyyyvin toimii.

 

[petepas]

Antiskatingin säätämiseen on paras jos löytää levyn jossa yksi puoli on kaivertamaton. Mulla on joku Siekkareiden levy jossa näin on. Neulapaino rasialle sopivaksi, kaivertamaton levy lautaselle ja antiskating on kohdallaan kun äänivarsi ei vetele mihinkään suuntaan. Mutta hyvä lähtökohta on tuo neulapaino = antiskating.

 

[Antti Alien]

Pitkän aikaa ostin itsekin cd-levyjä, koska mielestäni musiikista maksaminen oli tyhmää, jos rahalle ei saanut vastineeksi "jotain tuntuvaa". Onneksi sittemmin ymmärsin, että musiikki on se ydinasia.

Itse ainakin ajattelen fyysistä mediaa pääasiassa varmuuskopiona. Streaming-palveluista mediaa katoaa jatkuvasti ilman ennakkovaroituksia ja digitaalisena ostettuun musiikkiin on monesti ympätty ties minkälaista DRM:ää, joka pahimmillaan estää tiedoston käytön edes toisessa laitteessa.

Digitaalisen musiikin ainoa heikkous vielä toistaiseksi on se, että flac-tiedostot ovat turhan isoja vaikkapa puhelimessa kanneltavaksi. Lisäksi ämppäriä monimutkaisempi pakkausalgo syö enemmän virtaa ja kuluttaa kannettavan laitteen akun nopeammin.

Wat? Esimerkiksi 32 Gt muistikortille, joita saa alle kympillä, mahtuu n. 70 tuntia FLACia nopeasti arvioituna. Jos ei riitä, suurin osa kännyköistä tukee ainakin 128 Gt kortteja. Akun kulutus taas kuulostaa toteutuksessa olevalta bugilta. FLAC on merkittävästi nopeampaa purkaa ja pakata kuin MP3.

 

[Kvarkki]

Kai se flacin paljon suurempi bittivirtakin levyoperaatioineen täytyy jotenkin hanskata? Ei kyllä ole pienintäkään hajua missä suhteessa joku purku vie tehoja muistioperaatioihin nähden.

 

[Hopeapaa]

Itsellä digitaalisessa jakelussa tökkii se, että et voi itse vaikuttaa siihen mikä versio musiikista noissa on. Yleensä noissa on uusimmat remasterin remasterit, loudness filtteröidyt, korvia raastavat.

Muutoin en digitaalista jakelua tuomitse - käteväähän se on jos vain omat suosikit löytyy listoilta.

 

[Bertta]

Oma lähtökohtani musiikinkuunteluun on, että hankin parasta digitaalista dataa, muutan sen mahdollisimman hyvin analogiseksi ja soitan ulos hyvillä kaiuttimilla tai kuulokkeilla.

Musiikki tulee Tidalista. Benchmarkin DAC tekee siitä analogista ja Nad:n vahvistin soittaa B&W:n kauittimia.

Musiikin laatu on parasta mitä pitkän elämäni aikana olen omilla laitteilla kuullut.

En ymmärrä fyysisten lähteiden keräilyä tai LP-nostalgiaa. Heitin jo vuosia sitten kaikki CD:ni kaatopaikalle. Jos striimipalvelut joskus lakkaavat toimimasta, joku varmasti myy tarvittaessa fyysiset mediat jos maailma muuten on kasassa.

 

[joku]

Oma lähtökohtani musiikinkuunteluun on, että hankin parasta digitaalista dataa, muutan sen mahdollisimman hyvin analogiseksi ja soitan ulos hyvillä kaiuttimilla tai kuulokkeilla.

Musiikki tulee Tidalista. Benchmarkin DAC tekee siitä analogista ja Nad:n vahvistin soittaa B&W:n kauittimia.

Musiikin laatu on parasta mitä pitkän elämäni aikana olen omilla laitteilla kuullut.

En ymmärrä fyysisten lähteiden keräilyä tai LP-nostalgiaa. Heitin jo vuosia sitten kaikki CD:ni kaatopaikalle. Jos striimipalvelut joskus lakkaavat toimimasta, joku varmasti myy tarvittaessa fyysiset mediat jos maailma muuten on kasassa.

No vinyylit toki painavat ja vievät tilaa, mutta CD:t pidän kyllä aina tallessa, vaikka suurimmiltaosin oonkin ne kopiponut koneellekin.

 

[Hopeapaa]

Olettaisin, että "Heitin jo vuosia sitten kaikki CD:ni kaatopaikalle" on vain kielikuva. Nuo kuitenkin saa suht helposti myytyä, niin miksi heittää pois myymisen sijaan?

Itse nakkelin CD-R:t toistakymmentä vuotta sitten roskiin, kun tajusin että itselle CD harrastus on isolta osalta keräilyharrastus, vaikka vain itselleni kuuntelemisen arvoisia levyjä ostankin. Jätin osan koteloista varakoteloiksi, kun nuo tuppaa helposti halkeamaan. Samoin voi vaihtaa kiiltävää kuorta käytettyihin levyihin naarmuisten kansien tilalle.

 

[greenlight]

Kai se flacin paljon suurempi bittivirtakin levyoperaatioineen täytyy jotenkin hanskata? Ei kyllä ole pienintäkään hajua missä suhteessa joku purku vie tehoja muistioperaatioihin nähden.

No, omalla kohdallani virheliike oli sekin, että rippasin osan levyistä käyttäen liian suurta kompressointia. Virrankulutuksen näkökulmasta olisi ollut parempi käyttää yksinkertaisempaa pakkausta, joka ei olisi montaa megatavua syönyt levyltä albumia kohti.