Miten Suomalaista koulujärjestelmää pitäisi uudistaa?

[3dfx]

Matematiikkahan on tieteistä kaikkein "kovinta"

Matematiikka ei ole mielestäni varsinaisesti tiede. Ei se tutki mitään olevaa. sitä voi toki soveltaa tieteeseen esim. luonnontieteisin

e: Ja jos joku asia on matemaattisesti todistettu todeksi, et voi sitä kumota millään toisella tieteenalalla eikä mikään määrä filosofiaa sitä muuksi muuta.

Matemaattiset todistukset perustuvat aksioomiin ja jos jokin aksiooma huomataankin vääräksi, koko homma romahtaa. Mun ymmärtääkseni valinta-aksioomasta kaiketikkin vieläkin kiistellään onko se järjellinen vai ei, jolloin lopputuloskin riippuu siitä voiko aksioomaa käyttää vai ei.

 

[No Future]

Matematiikkahan on erittäin vahvasti sidoksissa filosofiaan, ja jotenkin tää koko keskustelu menee nyt sellaisille kierteille että olisi varmaan ollut tarpeen vähän enemmän tuputtaa sitä pakkofilosofiaa kouluissa…

 

[IbanezRG]

Filosofia taas ei pohjaudu mihinkään vastaavaan, vaan on aina täynnä sen ajan hetken tulkintoja, käsityksiä ja arvailuja ja "lopputulos" voi olla melkein mitä vaan riippuen siitä kuka sitä harjoittaa.

Koska filosofia ei sisällä aksiomaattisia totuuksia, se on nimenomaan hyödyllinen kun käsitellään ei-aksiomaattisesti toimivaa lajia kuten ihminen.

Ma-Fy-Ke sitten hakevat sitä totuutta yhtälöiden, vuorovaikutusten ja tapahtumaketjujen suhteen. Niissä voi löytyä asioita jotka ovat kiistatta totta, muuttumattomia lakeja jotka toki tarkentuvat. Einstein tarkensi Newtonia muttei kumonnut. Kvanttifysiikka voi tarkentaa vielä Einsteiniä, muttei kumoa.

Mutta; koska olemme ajattelevia olioita jotka kokevat todellisuuden, onnellisuuden ja vuorovaikutukset, kukin omalla tavallaan, on filosofia nimenomaan tärkeä oppi siinä että se on ainut reitti ihmiselle ymmärtää ihmisiä ja yhteiskuntia. Niitä ei saa oikein mitenkään yhdeksi kaavaksi, vaan korkeintaan joukoksi keskiarvoja.

 

[Jeesbox]

Matemaattiset todistukset perustuvat aksioomiin ja jos jokin aksiooma huomataankin vääräksi, koko homma romahtaa.

Nii, sepä onkin jännä juttu, et millä perusteella aksioomat on valittu... Ja vaik tyyliin derivointi ja integrointi perustuu oletukseen, että reaaliluvut ovat olemassa. Ne voidaan toki todistaa olemassa oleviksi rationaalilukujen kautta, mut monikaan tätä todistusta ei ole nähnyt, saati ymmärtänyt ja derivoi silti ihan tyytyväisenä

 

[10YG]

Äidinkieltä pitäisi opettaa enemmän. Otsikko on oikein mainio esimerkki osaamattomuudesta.

 

[3dfx]

Nii, sepä onkin jännä juttu, et millä perusteella aksioomat on valittu... Ja vaik tyyliin derivointi ja integrointi perustuu oletukseen, että reaaliluvut ovat olemassa. Ne voidaan toki todistaa olemassa oleviksi rationaalilukujen kautta, mut monikaan tätä todistusta ei ole nähnyt, saati ymmärtänyt ja derivoi silti ihan tyytyväisenä

moni derivoi ihan tyytyväisenä edes ylipäätään tietämättä mikä se derivaatta on.

 

[Jeesbox]

moni derivoi ihan tyytyväisenä edes ylipäätään tietämättä mikä se derivaatta on.

Nää lienee osajoukko niistä, joilla on vain intuitio reaaliluvuista.

 

[10YG]

Kuvataideopiskelijoiden määrä pitäisi pudottaa minimiin.

Hesarissa on juttu kuvataiteilijasta, joka on köyhä. Hän ei ole onnistunut taitelijana.

Koulutus | Kuvataiteilija vei kuusi tyhjää pulloa kauppaan, jotta sai työhuoneelle ruokaa

Kuvataiteilijoiden leipä on kapea. Silti alalle koulutetaan kaksi kertaa enemmän nuoria kuin Ruotsissa. Onko tässä mitään järkeä?

www.hs.fi

Jutussa on oikein hyviä huomioita. Koulutamme liikaa kuvataiteijoita ja taiteilijat eivät ymmärrä, että he ovat yrittäjiä. Koulutuksessa ei opeteta yrittäjyyttä tarpeeksi.

Suomessa valmistuu vuosittain 150–170 korkeakoulutettua kuvataiteilijaa, vaikka OKM on yrittänyt vähentää määrää.
Ruotsiin verrattuna Suomi kouluttaa kaksinkertaisen määrän kuvataiteilijoita asukasta kohti. Taiteen myynti on kuitenkin Suomessa selvästi vähäisempää. Tilastoitu galleriamyynti Suomessa on noin 5,2 miljoonaa euroa vuodessa. Ruotsissa taidekauppa on arvoltaan lähes 20 kertaa suurempi.

’’Oikeasti meidän pitäisi kouluttaa yrittäjiä’’, Kuvataideakatemian dekaani Leevi Haapala toteaa.
Taiteilijat eivät kuitenkaan halua identifioitua yrittäjiksi.
’’Olisi varmaan tullut hyvin luotaantyöntävä olo, jos koulussa olisi alettu puhua yrittäjyydestä’’, Alanko sanoo.
Kuvataideakatemiassa on muutamia pakollisia työelämän taitoihin liittyviä kursseja. Pääasiassa ne ovat vapaaehtoisia.

Koulutamme valtioriippuvaisia taiteilijoita liikaa. Kuvataide ei ole ainoa taide, jossa tekijöille yrittäjyyden käsite on lähes olematon.

 

[ATE]

Kuvataide ja muut humanistiset pehmeät "tieteet" pitäisi olla marginaalissa verrattuna matematiikkaan ja muihin koviin tieteisiin.

 

[Taneli-]

Kuvataide ja muut humanistiset pehmeät "tieteet" pitäisi olla marginaalissa verrattuna matematiikkaan ja muihin koviin tieteisiin.

Tosin joitakin "pehmeitä tieteitä" kuten äidinkieli jne.. voisi huomattavasti nostaa. esim. tähän artikkeliin viitaten:

Mitä lukutaidolle tapahtuu koulussa? Suuri osa lapsista lukee jo 6-vuotiaina, mutta monet 10 vuotta vanhemmat eivät ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä

Kouluissa saattaa olla jo kokonaisia ekaluokkia, joiden kaikki oppilaat osaavat lukea ennen kuin aloittavat koulun.

yle.fi

Noita on useita (esim. 2023 mutta osin maksumuurin takana: Kaikki nuoret eivät osaa lukea – Tutkija vaatii nopeita toimia, kouluissa etsitään ratkaisuja jo nyt )

Kun ei osata tehdä esim. ansioluetteloa tai hakea työpaikkaa tai lukea kokonaan yksittäistä lehden artikkelia tai 17v osaa kuin keskimäärin 15 000 sanaa (kun taas kirjoja lukenut helposti jonkun 50-70 000 Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa )

Miten tämä näkyy sitten käytännössä. "Pinna on lyhyt, kirjoittaminen kehnoa, eikä lapsi osaa perustella näkemyksiään." Tuollaisia aikuisiakin näkee. Ei osata kirjoittaa pidempiä lauseita, ei jakseta lukea, argumentointi on luokkaa "En tiiä, vittu oot tyhmä, oo hiljaa"...

 

[3dfx]

Kuvataide ja muut humanistiset pehmeät "tieteet" pitäisi olla marginaalissa verrattuna matematiikkaan ja muihin koviin tieteisiin.

Olen aika paljon eri mieltä jo ihan siitä lähtökohdasta, että tieteitä ei ylipäätään pitäisi jakaa koviin ja pehmeisiin. Matematiikan sinäkin nostat "kovana" tieteenä erityisesti esiin, mutta onko se mikään tieteenala ollenkaan. Loppuviimeksi aika pehmeetä käsienheiluttelua sekin jos nyt tälläistä ilmaisua halutaan käyttää, mikä tulee vaikka soveltajalla esiin siinä että monet hankalemmat asiat käytännössä ratkotaan jollain numeerisella approksimaatiolla millä nyt on jotain tiettyjä hyviä ominaisuuksia. Sitte näiden menetelmien välillä voidaan tasapainotella, että mikä nyt olisi paras tähän juttuun.

Lopulta saadaan jotain tuloksia ulos, mutta onko ne sitten sen arvokkaampia mitä ne tulokset mitä joku humanisti voisi saada ihan vaan päättelemällä asioita. Kuitenkin varmaan 99,9% arkielämästä on päättelyä ja se 0,01% jotain rigorous juttua. Nämä vaan pitäisi saada täydentämään toisiaan eikä luoda turhia vastakkainasetteluja. Jostain syystä vaan esimerkiksi yritysten markkinointibudjetitkin on aika isoja ja siihen panostetaan koko ajan enemmän, vaikka on "käsienheiluttelua" ja ei kovinkaan rigorous, mutta taas niillä määrällisillä menetelmillä voidaan tutkia vaikka markkinointikampanjoiden tuloksellisuutta. Ensiksi ne täytyy vaan keksiä ennen kun on mitään mitä tutkii...nyt yhtenä esimerkkinä siitä miten nuo voi täydentää toisiaan. Vähän sama myös yhteiskuntatieteissä. Aika helposti lyödään kiilaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välille ja aivan turhaan.

Enemmänkin lähtisin arvottamaan eri aloja sen perusteella mikä niiden yhteiskunnallinen hyöty on, ja osittain toki historiallisten seikkojen perusteella. Ensimmäinen toki selviää suht helposti sillä paljonko työmarkkina yksityiselle ja julkiselle vetää valmistuneita. Jälkimäinen vaan on yhdenlainen prestige- kysymys. Jos yliopistossa ei opeteta filosofiaa, onko sellanen sitten mikään yliopisto?

 

[ATE]

Olen aika paljon eri mieltä jo ihan siitä lähtökohdasta, että tieteitä ei ylipäätään pitäisi jakaa koviin ja pehmeisiin. Matematiikan sinäkin nostat "kovana" tieteenä erityisesti esiin, mutta onko se mikään tieteenala ollenkaan. Loppuviimeksi aika pehmeetä käsienheiluttelua sekin jos nyt tälläistä ilmaisua halutaan käyttää, mikä tulee vaikka soveltajalla esiin siinä että monet hankalemmat asiat käytännössä ratkotaan jollain numeerisella approksimaatiolla millä nyt on jotain tiettyjä hyviä ominaisuuksia. Sitte näiden menetelmien välillä voidaan tasapainotella, että mikä nyt olisi paras tähän juttuun.

Lopulta saadaan jotain tuloksia ulos, mutta onko ne sitten sen arvokkaampia mitä ne tulokset mitä joku humanisti voisi saada ihan vaan päättelemällä asioita. Kuitenkin varmaan 99,9% arkielämästä on päättelyä ja se 0,01% jotain rigorous juttua. Nämä vaan pitäisi saada täydentämään toisiaan eikä luoda turhia vastakkainasetteluja. Jostain syystä vaan esimerkiksi yritysten markkinointibudjetitkin on aika isoja ja siihen panostetaan koko ajan enemmän, vaikka on "käsienheiluttelua" ja ei kovinkaan rigorous, mutta taas niillä määrällisillä menetelmillä voidaan tutkia vaikka markkinointikampanjoiden tuloksellisuutta. Ensiksi ne täytyy vaan keksiä ennen kun on mitään mitä tutkii...nyt yhtenä esimerkkinä siitä miten nuo voi täydentää toisiaan. Vähän sama myös yhteiskuntatieteissä. Aika helposti lyödään kiilaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välille ja aivan turhaan.

Enemmänkin lähtisin arvottamaan eri aloja sen perusteella mikä niiden yhteiskunnallinen hyöty on, ja osittain toki historiallisten seikkojen perusteella. Ensimmäinen toki selviää suht helposti sillä paljonko työmarkkina yksityiselle ja julkiselle vetää valmistuneita. Jälkimäinen vaan on yhdenlainen prestige- kysymys. Jos yliopistossa ei opeteta filosofiaa, onko sellanen sitten mikään yliopisto?

Nyt tulee aika sellaiset vibat että et lainkaan ymmärrä miten paljon meidän nyky-yhteiskunta nojaa fysiikkaan ja kemiaan ja miten paljon ne nojaavat matematiikkaan.

 

[3dfx]

Nyt tulee aika sellaiset vibat että et lainkaan ymmärrä miten paljon meidän nyky-yhteiskunta nojaa fysiikkaan ja kemiaan ja miten paljon ne nojaavat matematiikkaan.

Yhteiskunta toimii raameissa, mitä voi tutkia karkeesti jaettuna luonnontieteillä ja ihmistieteillä, ja molempiin voi soveltaa mm. matematiikkaa. yhteiskunta tarvitsee sen ihmiskomponentin ollakseen yhteiskunta. En ymmärrä tän komponentin vähättelyä, koska sen tunteminen on oikeastaan edellytys sille, että luonnontieteiden tuntemisella on edes mitään merkitystä.