Mitä io-techit katsoo? Arvostele ja kommentoi viimeksi katsomiasi leffoja.

Project Hail Mary
Yritin niin paljon olla spoilaamatta itseäni että luulin että Reynolds oli pääosassa Goslingin sijaan. Joku Ryan kuitenkin.
Parit kehut nähnyt ja en yhtään paskaa sanaa, niin odotukset nollissa kun yleensä täysin kehutut on jotain taiteellista paskaa tms.
Mutta oikeasti ei harmita yhtään että otin prime tilauksen tän takia.
Sopiva määrä huumoria ja scifi nyt aina kiinnostaa.
Loppua kohti vähän alkoi puuduttamaan ihan vaan keston takia.
 
The Fan (1996)
Tony Scott ohjaajana ja pääosissa Wesley Snipes ja Robert De Niro, voiko mennä mönkään? Elokuvan kuvaus on melko adhd kuvakulman vaihtuessa sekunnin välein. Muutenkin juonen kuljetus on sekavaa, vaikka hyvin yksinkertainen onkin. 90-luvun menosta yksi piste, De Niron hulluuden näyttelemiselle yksi piste ja edesmenneelle Tonylle yksi piste. 3/5
 
Amazon Prime Video:
The Secret Level


Aivan huikeaa visuaalista tykitystä. 5 ensimmäistä jaksoa katsottuna ja niiden perusteella erinomaisen vaikuttava ja viihdyttävä sarja. En helpolla enää vaikutu erikoistehosteista, mutta tämä on niin hienoa CGI-animaatiota alusta loppuun, että ainakin itse olen katsonut useamman jakson kuin naulittuna TV:n ääreen. Etenkin tähän mennessä 1. ja 5. jakso oli erityisen vaikuttavia (fantasiajakso ja WH40k-jakso).

Myös muutama päivä sitten samasta palvelusta katsotulle kotimaiselle Täydelliset vieraat -elokuvalle yläpeukku (4/10 - hyvä ja viihdyttävä keskinkertaisuus):
 
Soldier - 1998 vuoden sci-fi rymistely jossa Kurt Russel on Todd, lapsesta asti sotilaaksi kasvatettu taistelija jonka syrjäyttää geneettisesti muunnellut uudet sotilaat. Leffahan on sikäli mielenkiintoinen että sijoittuu samaan universumiin Blade Runnerin kanssa, ja jokunen easter egg tuolta löytyykin kuten Tannhäuser Gate ja myös Blade Runnerista tutun lentävän auton (spinner) raato jäteplaneetalla johon elokuva pääosin sijoittuu. Hyvää paskaa niin sanotusti.
 
Mystic river (2003)
Joskus muistan jonkun tästä sanoneen, että olisi ollut yksi parhaista leffoista ilmestymisvuotenaan. Ja hieman googlailtua vuoden 2004 oscareissa ollut useammassakin kategoriassa Mystic River eli suomeksi Menneisyyden ote. Taattua Clint Eastwood laatua, ja tarina rullaa mainiosta. On Penniä, Baconia, Robbinssia ja Fishburnea kuvassa. Ei mikään hyvänmielenleffa, mutta tällaisena mystisenä mysteerileffana 4,5/5.
 
Mystic river (2003)
Joskus muistan jonkun tästä sanoneen, että olisi ollut yksi parhaista leffoista ilmestymisvuotenaan. Ja hieman googlailtua vuoden 2004 oscareissa ollut useammassakin kategoriassa Mystic River eli suomeksi Menneisyyden ote. Taattua Clint Eastwood laatua, ja tarina rullaa mainiosta. On Penniä, Baconia, Robbinssia ja Fishburnea kuvassa. Ei mikään hyvänmielenleffa, mutta tällaisena mystisenä mysteerileffana 4,5/5.
Tytärtä oli ammuttu kahdesti, mutta isukki ei kysynyt kertaakaan aseesta! Miksi kairatun emäntä oletti, jos ei asetta...
 
Viimeksi muokattu:
Tytärtä oli ammuttu kahdesti, mutta isukki ei kysynyt kertaakaan aseesta! Miksi kairatun emäntä oletti, jos ei asetta...

Jottei enempää spoilata leffaa, niin
Sanoisin, että hankala mennä isän/äidin pään sisään, mutta ottaen huomioon tilanteen, johon hänet (tai joku läheinen) on laitettu - tytär tapettu - niin veikkaan, ettei ensimmäisenä pohdi asiaa "Miten" kysymyksen kautta, vaan enemmänkin "Miksi" kysymyksen kautta. Tällöin jää pienemmälle huomiolle ns. "oleellisia" asioita.
 
The Death of Robin Hood (2026)

Ei tämä mitään iloisten veikkojen seikkailua sukkahousuissa ole, vaan nimensä mukaisesti kuolemaa ja kärsimystä. Ikääntynyt ryöstö- ja murhamies Robin Hood tekee tiliä elämästään. Hugh Jackman tekee varsin oivallisen ja raastavan roolityön tässä. Musiikit ja kuvaus ovat komeaa kuunneltavaa ja katseltavaa. Kerronta on varsin hidastempoista. Tämä varmasti jakaa mielipiteitä, teatterista poistuessa kuulin kommentin "ihan paska", itse arvotan tämän 4/5.

Teknisenä yksityiskohtana tässä oli jotain kuvasuhdekikkailua. Alussa leffa pyöri 2.35:1 kuvasuhteella letterboxissa paksujen mustien palkkien kerä ympäri koko kuvan. Jossain vaiheessa se muuttui sitten 1.85:1 kuvasuhteeseen, kuvan kattaessa kankaan pystysuunnassa kuten pitääkin. Turhaa kikkailua ja alku menikin mielessä sadatellessa ja kiukkuista palautetta Finnkinolle pohtiessa. Onko tämä nyt jotain imax kikkailua tms? Itse tuli katseltua tavallisessa salissa.
 
Project Hail Mary
Ensimmäinen tunti oli ihan tuskaa ja väkisin katsomista. Päähenkilöstä oli tehty niin hölmö et meinasin lopettaa jo kesken. Tunnin jälkeen vähän parani, mutta väkisin katsomiseksi meni silti loppuun asti. Korkeintaan 2/5
 
The Odyssey (2026)

Christopher Nolanin uutukainen on tulkinta Odysseuksen harharetkistä kotiin Troijan sodan jälkeen. Ihan jees, parempi kuin Oppenheimer, jonka viimeinen tunti oli aika puuduttava. Kuten Nolanin leffoissa yleensäkin, äänimaailma on melkoinen mutta henkilöhahmot jäävät vähäpätöisemmiksi eivätkä ole hemmon forté, jos minulta kysytään. Leffassa oli myös juttuja, mistä tavallaan ymmärrän, mitä yritettiin hakea, mutta ei ihan päästy täyteen kymppiin, kuten vaikka Agamemnonin kuvaus. Roolitukset yleisesti eivät isommin haitanneet, vaikka Matt Damon vähän hajuton ja mauton onkin. Puvustuskaan ei sen kummemmin, vaikka hetken haarniskat pistivätkin silmään. Mutta kannattaa käydä katsomassa isoimmalta kankaalta ja parhaalla äänentoistolla, jos leffassa aikoo tämän nähdä. Isoin miinus tulee Finnkinon verkkoyhteyssekoiluista, mistä aiheutui turhaa säätöä varauksen lunastamisen sekä itse salissa paikan löytämisen kanssa, mutta lopulta päädyttiin itse asiassa paremmille paikoille, mitä alunperin olin hankkinut.
 
The Odyssey (2026)
No joo olihan tämä kovaa kamaa! Äänimaailma pörisee ja törisee siihen malliin, että tärykalvot huutaa hoosiannaa. Odysseus kohtaa historian tunneilta tutut tarinat ja selvittää siinä sivussa elämänmysteeriä. Sen verta jo aikaa historian tunneilla istumisesta, etten ole varma, oliko Nolan lisäillyt sekaan joitain omia tarinoita. Visuaalisesti hienoa kamaa, että voi vaan haukkoa henkeä katsojana. Eipä tästä paljoa teatterikokemus voi parantua, joten 5/5. Pisteitä voi vähentää, jos ei jaksa istua paikallaan kolmea tuntia...
 
The Odyssey (2026)

Osittain muiden kirjoittajien kanssa samoilla linjoilla, mutta helposti tunnin tästä olisi saanut karsittua pois. Erittäin paljon toistoa, jos leffa ei perustuisi eepokseen niin yhtähyvin voinut antaa leffalle nimen Escape from Islands.

Visuaalisesti Nolan tasoa ja musiikkikin kolahti, mutta muuten aikapaksu, tylsähkökin välillä, mutta ei onneksi mikään Opperheimer.

3/5
 

Tulipa katsottua tämä kohinaa aiheuttanut elokuva Citizen Vigilante. Elokuvahan oli yllättävän hyvä, vaikkakin vähän vedettiin överiksi. Antoi todella realistisen kuvan Euroopan tilanteesta ja se lienee syynä sille, miksi jotkut ovat tästä hätkähtäneet.
Tuli kanssa kateltua Citizen Vigilante ja pakko sanoa, että paras leffa pitkkiin aikoihin. Tuo kuvaus euroopan tilanteesta ja vassareista, ei voisi osua enempää nappiin.
 
Tulipa itsekin tsekattua Odyssey. Aika tyypillistä Nolania kaikin puolin, eli spektaakkelimaisuus oli enemmän kuin kohdillaan, mutta elokuva ja hahmot muuten jäivät aika ohuiksi. Elokuva olisi muuten ehkä 3/5 tasoa, mutta annan extrapisteen toteutuksen tasosta:
Kyklooppi, noita, Haades, jättiläiset, Troija, jne.

Kaiken kaikkiaan 4/5 ja ehdottomasti teatterikokemuksen arvoinen. Jälkikäteen harmittaa, että kävin katsomassa paikallisessa pikkuteatterissa. Olisi voinut vielä isommaltakin ruudulta nähdä tuhdimmalla äänentoistolla.
 
Lee Cronins The Mummy.

Ei ollu odotukset korkealla eikä leffa kovin kaksinen ollut. Ainoa mitä en vieläkään käsitä että mitä tekemistä tuolla on jonkun muumion kanssa, kun selkeästi tosta olis saanu paremman ja loogisemman ihan vaan jonain Manaaja-leffana tai Evil Dead-leffana. Mutta että muumio-leffa.. ei hyvää päivää.

Gorea riitti, mutta pituutta liikaa, kaikki kauhuelokuvien kliseet eikä säikäyttänyt kertaakaan. 5/10
 
Obsession (2025)
Kauhuleffojen seassa Obsession pärjää hyvin. Ei ole sellaista nopeaa säikyttelyä, vaan uhka rakennetaan rauhassa, ja sen kautta saatu aikaan hienoja kohtauksia. Elokuva on myös ahdistava, koska uhka tulee "inhimillisestä" suunnasta. Näyttelijät vetävät hyvin roolinsa, ja visuaalisesti eheä. Tyyliltään leffasta tuli mieleen Smile. Saa nähdä, miten 27-vuotias ohjaaja Barker suorittaa jatkossa. Backroomsin ohjaajan Parsonsin (21-vuotias) kanssa Barker on mielenkiintoisimpia kauhuleffojen ohjaajia tällä hetkellä. 4/5.
Tämä oli ihan ok, mutta ei mielestäni hypensä arvoinen. Parempi kuin Backrooms kuitenkin. 3/5
 
Spinal Tap II: The End Continues (2025)

Aika nollaodotuksin tuli tämä katsottua, ja siihen nähden ihan positiivinen mieli jäi tästä kuitenkin. Ei elokuvan huumori varmasti kaikille aukea, mutta niinhän se oli vähän ekassakin leffassa. Koska kyseessä on parodia bänditoiminnasta ja musiikkialasta, suuri osa vitseistä varmaankin aukeaa itsekin bänditoimintaa harrastaneille paljon paremmin kuin muille. Ja viittauksia alkuperäiseen elokuvaan on paljon, joten jos se on näkemättä, kannattaa katsastaa ensin, koska muuten monet jatko-osan juonenkäänteet menevät takuulla yli hilseen.

Toisaalta pakko arvostaa ettei ole yritettykään lähteä tekemään mitään ”yleispätevää” suureen yleisöön vetoavaa komediaa vaan on jatkettu puhtaasti ykkösosan linjoilla. Pääosan esittäjillä eli Christopher Guestilla, Michael McKeanilla ja Harry Shearerilla on roolinsa edelleen oikein hyvin hallussa ja vaikka hahmot ovat ikääntyneet 40 vuotta, pohjimmiltaan ne ovat pysyneet täysin ennallaan. Esiintyjäkaartia on terästetty useilla tunnettujen muusikoiden cameo-rooleilla, sen enempää spoilaamatta ketä leffassa nähdään.

Juoni sinänsä on melko ohkainen, mutta se ongelma onnistutaan kätevästi kiertämään naamioimalla koko leffa ”bändidokumentiksi”, kuten alkuperäinenkin oli. Leffa luottaakin enemmän tilannekomiikkaan ja päähahmojen keskinäiseen dynamiikkaan. Ja toki Spinal Tapin elämänmakuisiin biiseihin :D

Edeltäjänsä näköinen jatko-osa, hyvässä ja pahassa. Mutta ykkösosan faneille katsomisen arvoinen pläjäys, vaikkei tällä kertaa samaa tasoa hauskuudessa saavutetakaan.

3/5

 
The Odyssey (2026)

En tiedä mikä on, mutta mulle nämä Nolanin leffat ei vaan tunnu enää uppoavan, liekö syynä sitten Hans Zimmerin puuttuminen musiikin säveltäjän pallilta vai olenko leipääntynyt Nolan-maiseen tyyliin mikä hänen elokuvissaan on. Oppenheimer ja Dunkirk ja nyt The Odyssey ovat mulle ihan kädenlämpösiä elokuvia, eivät tunnut tempaavan mukaansa sitten yhtään, kuten The Prestige, Inception tai The Dark Knight tekivät.

The Odyssey oli ihan hyvä elokuva, muutamat kohtaukset oli hyvin mieleenpainuvia, ja silmät olivat liimaantuneina valkokankaalle näissä kohdissa, kuten Kyklooppi, Kirke-noita ja Troijassa tapahtunut mestaus. Sitten jotkut kohtaukset eivät tuntuneet kovin mielikuvituksellisilta, kuten Haades, minusta tämä oli todella tylsän näköisesti toteutettu. Ja ne jättilaiset, en tykännyt niiden designeista, muistuttivat minusta geneerisillä haarniskoillaan enemmän jotain sci-fi leffojen mörköjä, kuin fantasiaa. Melkein tuli joku Prometheus mieleen näistä. Ja se vesipyörre ja sen jälkeen ilmestyvä harmaa CGI-hirviö mikä oli täysin mitäänsanomattoman näköinen. Jopa Seireenit tuntui lähinnä aika äkkiä ohitetuilta.
Ja kovasti tuntui Nolan tykkäävän tehdä kohtauksia, missä suuri määrä hahmoja juoksee kovaa vauhtia rannalle, oliko peräti kolme kertaa, kun lähes identtistä "juostaan äkkiä laivalle" kohtia tuli.

Pituuttahan tällä oli melkein kolme tuntia, mutta sitä ei kyllä huomannut. Nolan osaa tehdä ainakin sujuvasti kulkevan elokuvan, ja tässäkin tarina kulkee vähän epäkronologisesti, mutta tarinasta sai silti hyvin selvää.

Näyttelijävalinnoistahan oli ennen elokuvan julkaisua kovaa porua, itseäni ei ainakaan haitannut tummaihoinen Troijan Helena, ainoa näyttelijä mitä en pystynyt ottamaan todesta, oli Spartan kuningasta Menelaosta näyttelevä Jon Bernthal, ei vaan mitenkään pysty uskottelemaan että tässä on yksi Kreikkalaisista kuninkaista. Tällä oli tosin vaan aivan pieni rooli elokuvassa. Matt Damon Odysseyksenä ei haitannut yhtään, ja suoritti oman tonttinsa mainiosti, kuten myös Anne Hathaway ja Robert Pattinson, joista jälkimmäinen ehkä omasta mielestäni paras roolisuoritus tässä leffassa.
Tom Holland taas, ei hän mitenkään huono näyttelijä ole, mutta itse vaan kyllästynyt näkemään tätä tyyppiä joka toisessa rainassa, eikä minusta ole samassa luokassa muiden näyttelijöiden kanssa. Zendaya minusta parempi näyttelijä, mutta ei hän mitään ikimuistettavaa roolia suorittanut.

Historiallisesti varsin epäuskottavan näköinen, ainoastaan nuo kypärät muistuttaa jotain antiikin Kreikan tamineita. Muuten tässä nähdyt haarniskat ja puvustukset oli minusta aika surkean näköisiä. Tässäkin kohtauksessa jotkut oudot modernin ajan liivit:
742011498_3570267069806389_1440096047795253111_n.jpg

Ja Odysseyksen matka tuntui sujuvan näköjään Viikinkilaivalla. Elokuvassa nähtävä laivahan on siis Draken Harald Hårfagre, suurin nykypäivänä rakennettu viikinkiajan tyylinen laiva. Eipä siinä mitään, komia paatti on, mutta ehkä vähän väärässä tuotannossa.

Itse yleensä tykkään näistä historiallisista eepoksista, mutta ei tämä nyt vetänyt mukaansa. Esimerkiksi Troy (2004) kolahtaa omaan leffamakuun paljon enemmän, ja sitä on tullut pariin otteeseen katsottua, ja tässä odotellaan sen 4K julkaisua vielä tänä kesänä. Nolanin The Odyssey ei valitettavasti tule kuulumaan omalle leffalistalleni. Se Odysseykselle annettakoon, että se yritti kertoa vähän syvällisempää tarinaa, kun Troija (2004) on lähes täysin miekka & sandaali-tyylinen toiminta leffa.

Arvosanaksi annan 3/5.

Pakko vielä jälkimainintana sanoa, että ehkä omaa elokuvanautintoa haittasi myös paikallisen teatterin kehno(?) äänijärjestelmä. Joissain ukkosenjyrinöissä kaiuttimet piti semmosta särinää, että jos laput olisi silmillä, olisi vaikea sanoa mitä sen äänen pitäisi muistuttaa.
 
Kävin kanssa tänään katsomassa tuon. Flamingon 1 salissa ainakin äänentoisto pani parastaan. Nupit oli aika kaakossa siellä ja hyvillä vehkeillä. Kivekset värisivät monesti. Ihan hyvä pätkä ,semmoinen 4-/5.

Nämä on elokuvia, joten itse en puvustukseen, tapahtumien kulkuun tai muuhunkaan mahdollisiin epäkohtiin jaksa kiinnittää huomiota. Eivät haittaa mitenkään omaa katselukokemusta.
 
Huh-hoijaa. Tuli justiinsa katsottua Lars von Trierin Nymphomaniac: Vol I & II sensuroimattomina ja pidennettyinä ohjaajan versioina, yht. 5h 26min. Katsoin kahdessa osassa — aloitin eilen illalla ja äsken katsoin loppuun. Viskiä kului lähes pullo.


En oikein ihan selvästi osaa sanoa, mitä ajatella näkemästäni, ainakaan näin nopeasti. Leffoina noita näkisin järkevänä käsitellä kokonaisuutena, koska muodostavat käytännössä yhden ja saman pitkän elokuvan. Itselleni vaikuttava estetiikka — oli se sitten missä tahansa muodossa — on oleellinen osa nautittavaa ja laadukkaanakin pitämääni elokuvakokemusta, eikä tämä koskettanut sillä osastolla mainittavasti. Käsikirjoitus ei ollut mitenkään erityisen hyvä, eivätkä näyttelijäntyötkään minusta aivan hirvittävän hyviä. Elokuvan dialogi ja osin tarinakin oli kuitenkin täynnä mielenkiintoista analysoitavaa, joka sai toistuvasti palaamaan hieman taaksepäin ja miettimään, herätellen ajatuksia ja tulkintoja, jotka olivat elokuvan suola.

Olin koko leffan ajan kahden vaiheilla jätänkö kokonaisuudella hyvän keskinkertaisuuden vai keskinkertaista pisteen verran paremman arvosanan. Päädyin loppukohtauksen yllättävän koukun vuoksi jälkimmäiseen. Olin miettinyt lopussa nähtävän käänteen mahdollisuutta jo elokuvan alkupuolella, mutta se oli jo päässyt unohtumaan mielestä. Pidin siitä, kuinka von Trier pamauttaa tämän aiemmin ilmassa roikkuneen mahdollisuuden katsojan eteen dramaattisen ja yllättävän loppuratkaisun muodossa, viimeisenä shokeerauksena.

Tämä on hyvin harvoja katsojia varten, ja heistäkin ehkä vain niille, jotka haluavat haastaa ajatteluaan ja näkökulmiaan paikoin hyvin syvällä epämukavuusalueella.

Arvosana 5/10 molemmat osat kokonaisuutena. Ehdottomasti laadukas ja vaikuttava kokonaisuus, vaikkei elokuvana nousekaan mitenkään erityisen hyväksi.
 
Project Hail Mary
Ensimmäinen tunti oli ihan tuskaa ja väkisin katsomista. Päähenkilöstä oli tehty niin hölmö et meinasin lopettaa jo kesken. Tunnin jälkeen vähän parani, mutta väkisin katsomiseksi meni silti loppuun asti. Korkeintaan 2/5

Itse en jaksanut katsoa kuin ensimmäiset joku ~40min. Vaikka avaruus-sci-fi-leffat on mun lempilaji, niin tää oli musta aika karmea. Katsomani perusteella joku 2-3/10.
 
Odysseys 4/5. Trailerit katsoin ja niiden perusteella ei tosiaan mitään varsinaista historiaspektaakkelia ollut odotettavissa. Toki alkuperäinen tarinakin on sekoitus eri aikakausia ja mytologiaa, joten hyvää seikkailutarinaa sitä lähdettiin katsomaan ja siinä elokuva onnistuikin.

Hieman liian pitkä ja liikaa keskinkertaisia mutta tyylikkäitä toimintakohtauksia. Osa kuitenkin erinomaisia, kuten kyklooppi. Nolan yhdistää hienosti Troijan sodan merkityksen Odysseyksen lisäksi myös laajemmin ihmiskunnalle. Juuri tämä elokuvan filosofinen puoli kuvauksen kanssa olivat itselle elokuvan parhaita asioita.

Suurin valitus tulee elokuvan ympäristön äänimaailmasta tai sen järkyttävästä voimakkuudesta. Nolanin leffat tietäen tämä ei ollut yllätys, mutta Dunkirkin, Tenetin ja Oppenheimerin kohdalla äänenvoimakkuus ei minua haitannut. Odysseyksen äänimaailman kontrasti on todella raju ja hiljaisesta kohtauksesta mennään framen vaihtuessa todella koviin ja repivään ääniin. Eikä äänet ole musiikkia tai räjähdyksiä vaan jotain tuulen puhallusta ja airon vikinää.😂

Menen katsomaan uudestaan mutta varmaan korvatulppien kanssa.
 
Ja kovasti tuntui Nolan tykkäävän tehdä kohtauksia, missä suuri määrä hahmoja juoksee kovaa vauhtia rannalle, oliko peräti kolme kertaa, kun lähes identtistä "juostaan äkkiä laivalle" kohtia tuli.
Pakkohan se Matt Damon on aina pelastaa pulasta, ei siinä ole mitään uutta.

Mutta hyvin pitkälti täsmälleen samaa mieltä kanssasi tästä leffasta. Takuuvarma, viihdyttävä, mutta se jokin siitä puuttuu. Mitä castaukseen tulee, olisin toivonut Odysseukseksi jotain isoa, tummaa ja karvaisempaa kaveria. Damon on toki hyvässä tikissä fyysisesti, mutta ei ollut mielestäni nappivalinta. Joku siinä vain mättää, lähinnä siis ulkonäön puolesta. Muut miinukset seireenien liki totaalisesta sivuuttamisesta ja niistä metallihirviöistä.
 
Mitä castaukseen tulee, olisin toivonut Odysseukseksi jotain isoa, tummaa ja karvaisempaa kaveria. Damon on toki hyvässä tikissä fyysisesti, mutta ei ollut mielestäni nappivalinta. Joku siinä vain mättää, lähinnä siis ulkonäön puolesta.

Kyllä Troy (2004) elokuvassakin oli pelkkiä länkkäreitä näyttelijöinä Orlando Bloomista Brad Pittiin, mutta peruukeilla ja uskottavilla puvustuksilla näistäkin näyttelijöistä on saatu tehtyä uskottavan kreikkalaisen näköisiä.


MV5BYzQ0ZDRkMTktMDAwMC00NWExLTllZGItNWUzZjIwZjI5YWVlXkEyXkFqcGc@._V1_.jpg
MV5BNzcxMTcwMTU2N15BMl5BanBnXkFtZTcwODI4MTQyMw@@._V1_.jpg
 
Viimeksi muokattu:
The Odyssey

Mielestäni "side questit" olivat paljon mielenkiintoisempia kuin päätarina, joka on aika miljoonaan kertaan nähty kosto/juonittelutarina. Ehdoton huippu oli Kyklooppi, joka on kuitenkin suhteellisen alkuvaiheessa leffaa, eikä leffa ihan sille tasolle pääse enää missään vaiheessa. Leffassa myös kestää todella kauan, ennen kuin päästään ns. liikkeelle.

Voi olla että tarina on hyvinkin uskollinen alkuperäisteokselle (muuten Homeroksen perikunta suuttuisi, heh), mutta onhan Kreikan mytologiassa paljon muutakin mielenkiintoista, Minotaurus ym. ym. Toki on rajallista mitä yhteen leffaan mahtuu. Mutta tämän jälkeen jää toivomaan lisää, kuten vaikkapa jotain minisarjaa tms., jossa olisi yksi taru per jakso tms. Toivottavasti joku tekijä ymmärtää tarttua leffan herättämään täkyyn.
 
CROCODILE DUNDEE II (John Cornell, 1988) TV

En aikoinaan piitannut näistä leffoista tuon taivaallista, koska oletin näiden olevan täyttä skeidaa. Eilen kuitenkin tuli fiilis katsoa tämä telkusta kokeeksi, onhan tämä sentään kasarileffa, jotka nykyään maistuvat. No, tämähän oli varsin viihdyttävä leffa! Mick Dundee on yllättävän kiinnostava hahmo ja Paul Hogan on suorastaan karismaattinen! Pidin siitä, että tilanteista selvitään järkeä ja nokkeluutta käyttämällä kuin MacGyver konsanaan. Pidin myös siitä, että koko leffaa ei hilluttu Australian ryteiköissä krokotiilien seassa, vaan ihan New Yorkissa. Kasarileffojen tyyliin ohjauksessa oli torkkua, leikkaus oli tarpeeksi hidasta ja musiikkipuolikin oli mukiinmenevää. Omaan makuun peräti 3.5/5.
 
CROCODILE DUNDEE II (John Cornell, 1988) TV

En aikoinaan piitannut näistä leffoista tuon taivaallista, koska oletin näiden olevan täyttä skeidaa. Eilen kuitenkin tuli fiilis katsoa tämä telkusta kokeeksi, onhan tämä sentään kasarileffa, jotka nykyään maistuvat. No, tämähän oli varsin viihdyttävä leffa! Mick Dundee on yllättävän kiinnostava hahmo ja Paul Hogan on suorastaan karismaattinen! Pidin siitä, että tilanteista selvitään järkeä ja nokkeluutta käyttämällä kuin MacGyver konsanaan. Pidin myös siitä, että koko leffaa ei hilluttu Australian ryteiköissä krokotiilien seassa, vaan ihan New Yorkissa. Kasarileffojen tyyliin ohjauksessa oli torkkua, leikkaus oli tarpeeksi hidasta ja musiikkipuolikin oli mukiinmenevää. Omaan makuun peräti 3.5/5.
Ykkösosa kannattaa todellakin katsoa! Kakkonenkin on kova kyllä, pitääkin ottaa katseluun pitkästä aikaa.
 
The Odyssey (2026) tuli nähtyä eilen, todella hyvä eeppinen leffa, omasta mielestäni Nolanin paras tähän asti, 4/5.
 
The Mandalorian and Grogu (2026)
Sarja jäänyt itsellä kesken, mutta tämä leffahan oli ihan ehtaa kamaa, vaikkakin leffa on jossain määrin kuin pitkä sarjan jakso. Pitäisi vissiin katsoa, mitä sarjassa on tapahtunut. Mielestäni isoin ongelma sarjassa ja leffassa on se, ettei päähahmon (päähahmojen) puolesta jännitä lainkaan. Kuitenkin visuaalisuus on hienoa, kuin käsin piirrrettyä hienoa animaatiografiikkaa. Lentokohtaukset olivat osa erittäin hienoja. Huumori toimii, ja varsinkin Grogun sympaattisia touhuja on mukava katsoa. Miinusta siitä, ettei Star Wars leffassa ole perinteistä alkutekstiä ja musat on mitä on. 3,5/5
 
Ykkösosa kannattaa todellakin katsoa! Kakkonenkin on kova kyllä, pitääkin ottaa katseluun pitkästä aikaa.
Joo, tarkoitus on toki tällä kokemuksella katsoa kunhan seuraavan kerran telkusta tulee... ...tosin ykkösosa on netin mukaan rajusti sensuroitu poliittisen korrektiuden takia eikä alkuperäistä versiota voi nähdä varmaan millään tavalla.
 
The Odyssey
onhan Kreikan mytologiassa paljon muutakin mielenkiintoista, Minotaurus ym. ym.
Toki ne ei kuulu Odysseijjaan. Kreikan tarusto ja mytologia on muuten sellaista settiä että jos sitä tekisi niinkuin kirjoitettu, niin menisi melkoiseksi touhuksi. Esimerkiksi Minotaurushan syntyi siitä että yks muikkeli (loitsun seurauksena) rakastui härkään ja pyysi Daedalosta (Ikaroksen isä) tekemään sille lehmäpuvun että pääsis sen härän kanssa panohommiin. Tästä vaan sit filmaamaan.

Odysseuksesta turinoin jo tohon "tulevat leffat"-kejuun ja 4,5/5 jää kahdella katselulla voimaan. Huippuleffa.
 
Toki ne ei kuulu Odysseijjaan. Kreikan tarusto ja mytologia on muuten sellaista settiä että jos sitä tekisi niinkuin kirjoitettu, niin menisi melkoiseksi touhuksi. Esimerkiksi Minotaurushan syntyi siitä että yks muikkeli (loitsun seurauksena) rakastui härkään ja pyysi Daedalosta (Ikaroksen isä) tekemään sille lehmäpuvun että pääsis sen härän kanssa panohommiin. Tästä vaan sit filmaamaan.

Puhuin kyllä läpiä päähäni tuossa aiemmin, että olisi ollut hyvä jos leffassa olisi ollut muutakin. Kun luin lyhennelmän Odysseiasta, niin sehän on tosiaan lähes yksi yhteen Nolanin leffan kanssa, niin olisihan se hölmöä, jos leffassa olisi ollut muutakin. Mutta lähinnä ajoin takaa sitä, että The Odyssey herätti kiinnostuksen tähän Kreikan mytologia -tematiikkaan, josta ei taida yllättävästi olla tehty paljonkaan leffoja. Tuo Troy ainakin on hyvin keskinkertainen ja siinä ei ole muistaakseni mitään yliluonnollista.
 
Kreikan mytologia -tematiikkaan, josta ei taida yllättävästi olla tehty paljonkaan leffoja.
Kyllähän niistä hahmoista on tehty sellaisia aika kevyesti itse myytteihin pureutuvia tuotoksia, pääosin tosiaan niin että tarinaa on siivottu ja muokattu aika paljon, tai sitten ne myyttiset hahmot ovat olleet jonain sivujuonteina minkä kaikki tuntee. Herkuleksesta nyt on Disney, ja sitten se TV-sarja. Kyllähän niistä tarustojen jumalten juonista sais tosiaan melkoisen sienitrippimatkan jos ne kirjaimellisesti ottaisi (kuten toi Minotaurin synty). Tarustoissa toki on vielä se että melkoinen osa niistä on elänyt vuosisatojen tarinoissa kun "Kauniit ja Rohkeat" ikään muovautuen, kehittyen ja uusia lisäillessä.
Jason And Argonauts ehkä sit "legendaarisimpana", Noi Immortals, Clash Of Titans jne. on sit sellaisia missä vaan on otettu että Jee, salamat ja tolla meri siis niinkuin silleen.
 
Disclosure Day (elokuvateatteri)

Avaruusmuukalaisia on olemassa ja niitä on piiloteltu, käytetty hyväksi ja pidetty koekaniineina viimeiset 79 vuotta, mutta nyt on aika paljastaa totuus maailmalle. Mutta sitä ennen pitää pakoilla pari tuntia sinne tänne huippusalaisen palvelun takaa-ajajilta, jotka - sankariparin onneksi - ovat täysin onnettomia tumpeloita sekä autojen että aseiden käyttäjinä. Välillä ehditään pohtia jopa muutama minuutti syvällisiä kysymyksiä, esim. mitäs jos paljastuksesta seuraa kaaos ja uskovaisilta menee elämänhalu. Lopuksi kuitenkin paljastetaan kaikki ja... siinäpä se.

Olen aika hardcore-skeptikko, mutta ei minulla ole mitään ongelmaa tykätä esim. E.T:stä tai Kolmannen asteen yhteydestä. Disclosure Dayn kanssa epäuskon vaimennuspiirit joutuivat kuitenkin liian koville. Typeryydet juonenkäänteissä ja henkilöhahmojen toimissa tökkivät turhan monta kertaa. Ei ole Spielberg enää entisessä vedossa.

1,5/5
 
Disclosure Day (elokuvateatteri)

Avaruusmuukalaisia on olemassa ja niitä on piiloteltu, käytetty hyväksi ja pidetty koekaniineina viimeiset 79 vuotta, mutta nyt on aika paljastaa totuus maailmalle. Mutta sitä ennen pitää pakoilla pari tuntia sinne tänne huippusalaisen palvelun takaa-ajajilta, jotka - sankariparin onneksi - ovat täysin onnettomia tumpeloita sekä autojen että aseiden käyttäjinä. Välillä ehditään pohtia jopa muutama minuutti syvällisiä kysymyksiä, esim. mitäs jos paljastuksesta seuraa kaaos ja uskovaisilta menee elämänhalu. Lopuksi kuitenkin paljastetaan kaikki ja... siinäpä se.

Olen aika hardcore-skeptikko, mutta ei minulla ole mitään ongelmaa tykätä esim. E.T:stä tai Kolmannen asteen yhteydestä. Disclosure Dayn kanssa epäuskon vaimennuspiirit joutuivat kuitenkin liian koville. Typeryydet juonenkäänteissä ja henkilöhahmojen toimissa tökkivät turhan monta kertaa. Ei ole Spielberg enää entisessä vedossa.

1,5/5
Tähän mennessä tämä on kyllä vuoden pettymys. Odotukset oli kovat kun Spielberg ohjaa ja vielä aiheesta mistä on ennenkin tehnyt leffoja tai ollut mukana tekemässä TV-sarjaa. Aika sellaista turhapäiväistä actionia ja kättä naamaan hetkiä jatkuvasti. Vaikka olen joskus kuunnellut kirjoja jotka aihetta liippaa niin tämä tämä ei imaissut mukaansa millään lailla. Mulle olisi kelvannut ihan normi trilleri ilman että tarvii ajaa alfalla päin junaa tai dodgella talon läpi.

1/5
 
Shelter Primeltä, Jason Statham on yllättäen taas entinen erikoismies ja muu on pelkkää sivujuonta. Ihan peruskauraa Statham-faneille.
 
Juror#2 tuli katsottua. Hyvä oikeussalidraama, joka käsittelee moraalin ristiriitaa. Clintin ilmeisesti viimeiseksi jäänyt ohjaus pitää hyvin mukanaan koko kestonsa ajan. Pääosan Hoult vetää hyvin, samoin Collette. Vähäeleistä, mutta tehokasta. Olen aina tykännyt noista oikeussaliin liittyvistä elokuvista ja tämä menee sinne parempaan päähän.
 
Ei helvetti, olipas Odyssey tylsä ja pitkäveteinen. Vähän tuli mieleen joku turistilento Mallorcalle, jossa ympärillä sekoilee kaikenlaista känniläistä pakettimatkaajaa ties mitä turhanpäiväisiä seikkailujaan korvanjuuressa joristen ja koko matka tuntuu siksi monta tuntia liian pitkältä. Lopussa kone laskeutuu viimeisillä voimillaan täristen kohteeseen ja ovesta ulos astuttaessa huomaa, että onpas taas kaikki täällä sitä samaa moneen kertaan nähtyä tusinapaskaa.

En voi käsittää tämän hehkutusta missään mielessä, mutta oli tämä sentään Nolanin tuotannoista parempi kuin mm. Dunkirk. Teknisesti ok, mutta tämä menee suoraan laariin "tulipahan nähtyä kun hypetettiin, mutta ei enää koskaan uudestaan".

Tämä on epäsuosittu mielipide, mutta jotenkin tuntuu, että noissa toistuvissa hypetyksissä on erityisesti Nolanin leffojen kohdalla mukana jotain "no tämähän on visionäärisen C. Nolanin leffa, joten se on näkemättäkin täydellinen" -lisää.

2,5/5 (tunnin lyhyempänä olisi ollut varmasti parempi)

Edit.
- Oppenheimer 3/5
- Tenet 4/5
- Interstellar 5/5
- The Dark Knight --> kaikki osat 3/5, paitsi Ledgerin kohtaukset 5/5
- Inception 5/5
- Dunkirk 3/5
- The Prestige 3/5
- Memento 4/5
- Insomnia 3/5
- Following 3/5
 
Viimeksi muokattu:
Bullet in the Head (John Woo, 1990)

Leffa löytyy ilmaiseksi Plexistä. Ammuksia kuluu tolkuttomasti, kuten asiaan kuuluu. Maisemakin vaihtuu aika rajusti leffan puolivälin paikkeilla, kun kaupunkiympäristöstä päädytään mutkan kautta vankileirille keskelle sotaa. Tämä ei ihme kyllä tee elokuvasta mitenkään vähemmän huonoa, eikä sovi juoneen huonosti. Leffa saa lisää kierroksia ja jollain tavalla se toimii hyvin. Ystävyys joutuu äärimmäiseen testiin ja psyykkinen paine ajaa äärimmäisiin ratkaisuihin. Juonenkäänteet leffan loppua kohti eivät todellakaan ole ennalta-arvattavia katsojalle, joka on tottunut Hollywood-kamaan (itsellä John Woota enemmän watchlistillä kuin katsottuna).

Hyvä leffa, sanotaan 3 tai jopa 3½ tähteä.
 
Mulla oli hieman pettynyt fiilis kun kävelin teatterista ulos The Odysseyn jälkeen. Odotin liikaa. Paljon oli siistejä kohtauksia ja soundtrack vallan mainio. Kokonaisuus vaan ontui ja siksi tälle ei voi täysiä pisteitä antaa. Loppu oli varsinkin jotenkin juosten kustu.

Minusta tähän oli myös ihan turhaan väännetty mukaan tuollainen kasa tämän hetken huippunäyttelijöitä. Matt Damon oli Matt Damon.
Tom Holland oli one-liner spiderman, jolla tuntuu olevan pieni virne naamalla tunteesta riippumatta.
Pattinson on huippu, mutta tässä muistutti kesäteatterien yli-innokasta näyttelijää
Jon Bernthal oli Jon Bernthal eli walking deadin Shane samoilla maneereillaan.
En jaksa edes muista kirjoittaa.
Kaikki kovia näyttelijöitä, mutta nyt olivat väärässä paikassa.

Tästä ryöpytyksestä huolimatta leffa oli ihan hyvä ja tekis mieli kattoa uudestaan (ei teatterissa). 3/5
 
A House of Dynamite (2025)

Kathryn Bigelow'n ohjaama jännäri, jossa ydinohjus laukaistaan kohti Yhdysvaltoja ja on parikymmentä minuuttia aikaa reagoida. Ohjaaja osaa tehdä jännitystä ja ensimmäiset reilu puoli tuntia tunnelma onkin kihelmöivä. Sitten homma resetoidaan ja kuvataan alusta eri kuvakulmista ja fiilis lässähtää. Ja se loppu, ei jumalauta... Parempaa kässäriä olisi kyllä kaivattu.
 
Code 3 Primeltä. Tässä elokuvassa seurataan burnoutin partaalla olevaa ensihoitajaa viimeisen vuoron aikana ennen irtisanoutumistaan. Laji taitaa olla draama komedia ja neljättäkin seinää rikotaan kun Rainn Wilson laukoo totuuksia alasta. Mielestäni vakavan ja huumorin tasapaino on tässä kohdallaan, muutoinkin ihan onnistunut tekele. Suositus.
 
Sentimental Value (2025)

Hieno ja tyylikäs kuvaus sukupolvien mukana kulkevista traumoista ja ihmisten välisestä etäisyydestä, taiteen toimiessa viitekehyksenä.

Stellan Skarsgård ja Renate Reinsve olivat mahtavia. Muutama todella kiinnostavasti toteutettu ratkaisu, missä katsoja jää pohtimaan, katsooko näytelmää, vai näytelmää näytelmän sisällä.

Monta kertaa tuli myös tunne kuin katsoisi Ingmar Bergmanin elokuvaa. Jos pitäisi veikata, sanoisin että ollut iso vaikuttaja ohjaajalle.

4/5
 
Obsession (2025)
Kauhuleffojen seassa Obsession pärjää hyvin. Ei ole sellaista nopeaa säikyttelyä, vaan uhka rakennetaan rauhassa, ja sen kautta saatu aikaan hienoja kohtauksia. Elokuva on myös ahdistava, koska uhka tulee "inhimillisestä" suunnasta. Näyttelijät vetävät hyvin roolinsa, ja visuaalisesti eheä. Tyyliltään leffasta tuli mieleen Smile. Saa nähdä, miten 27-vuotias ohjaaja Barker suorittaa jatkossa. Backroomsin ohjaajan Parsonsin (21-vuotias) kanssa Barker on mielenkiintoisimpia kauhuleffojen ohjaajia tällä hetkellä. 4/5.

Kävin äsken katsomassa ja tykkäsin kyllä paljon. Loppua kohden muuttui aika ahdistavaksi jo, koska siihen oli saatu hyvin se toivottomuuden tunne päähenkilön tilanteessa. Hienosti kuvattu ja näytelty. Hyvin rytmitetty myös. Ei myöskään lähtenyt rönsyilemään ydintarinan ulkopuolelle ja antoi keskittyä vain muutamaan keskeisen henkilöhahmoon. Lisäksi kun on lähipiirissä joutunut sivusta seuraamaan henkilön suhdetta narsistin kanssa, niin tuo skenaario näyttäytyy realistisempana, kuin voisi kuvitella.

4/5
 
Viimeksi muokattu:
Prime Videosta:
The Aviator (2004): Puuduttavan kuiva. 1. ja viimeinen katsomiskerta. 3/10
 
A House of Dynamite (2025)

Kathryn Bigelow'n ohjaama jännäri, jossa ydinohjus laukaistaan kohti Yhdysvaltoja ja on parikymmentä minuuttia aikaa reagoida. Ohjaaja osaa tehdä jännitystä ja ensimmäiset reilu puoli tuntia tunnelma onkin kihelmöivä. Sitten homma resetoidaan ja kuvataan alusta eri kuvakulmista ja fiilis lässähtää. Ja se loppu, ei jumalauta... Parempaa kässäriä olisi kyllä kaivattu.
Tässä oli vähän sellaista fiilistä, että on haluttu tehdä nopeasti Annie Jacobsenin kirjan "Nuclear War: A Scenario" innoittamana edes jonkinlainen elokuva. Ennen kuin Denis Villeneuve, joka työstää suoraan kirjaan perustuvaa elokuvaa, saa joskus vuosien päästä valmiiksi omansa.

Suosittelen kirjaa, jos aito kuvaus miltä ydinsodan vaikutukset oikeasti voisivat näyttää. Alussa mennään sekuntti sekunnilta, sitten lopuksi hypitään vuosia eteenpäin. Kirja löytyy myös äänikirjana. Aika kylmäävä kuvaus.
 
Sentimental Value (2025)

Hieno ja tyylikäs kuvaus sukupolvien mukana kulkevista traumoista ja ihmisten välisestä etäisyydestä, taiteen toimiessa viitekehyksenä.

Stellan Skarsgård ja Renate Reinsve olivat mahtavia. Muutama todella kiinnostavasti toteutettu ratkaisu, missä katsoja jää pohtimaan, katsooko näytelmää, vai näytelmää näytelmän sisällä.

Monta kertaa tuli myös tunne kuin katsoisi Ingmar Bergmanin elokuvaa. Jos pitäisi veikata, sanoisin että ollut iso vaikuttaja ohjaajalle.

4/5

Tuo oli pirun hyvä! Tuli katseltua parisen kk sitten. Todella hyvä elokuva minusta: 6/10.

Lisää viimeaikaisia:

4/10 Oikein katsottava ysäripoliisijännäri. Viihdyin kohtalaisen hyvin loppuun asti.

Koko sarja 5/10. Erittäin hyvä. Paikoin ihan huippu kamaa. Lyhyet jaksot - koko sarja menee n. parissa tunnissa.

3/10 En jaksanut tuhlata aikaani tähän ensimmäistä 30-40 minuuttia pidempään.

3/10 Sama juttu kuin edellä.

2/10 Sama juttu kuin edellä, mutta alun perusteella vielä pykälää heikompitasoista tavaraa.

4/10 Viihdyin mainiosti. Oikein suositeltava kotimainen draamaelokuva.

3/10 Tästä ei jäänyt oikein mitään muuta käteen, kuin hukatun tuntuinen parituntinen.

2/10 Katsoin kuitenkin kokonaan. Vaivaannuttavan kökköä näyttelemistä ainakin Conneryltä.

4/10 Katsomisen arvoinen draama. Muistaakseni nautin kohtalaisesti.

3/10 Psykologinen tusinatrilleri. Menee juuri ja juuri, jos muuten tylsä hetki.

4/10 Elämänmakuinen ja realistinen eurooppalainen draamaelokuva. Nautin kohtalaisesti.

4/10 Kulttiklassikon 1. katsomiskerta itselleni. Mielestäni hieman rimaa hipoen tasokas keskinkertaisuus.

3/10 Ns. hyvänmielen elokuva, jos katsoo positiivisten linssien läpi. Subpar-draama, jonka jaksoin katsoa kokonaan ja suurelta osin jopa nautin. Taisin kaivata jotain harmittoman kevyttä ja positiivista. Oisko kyljessä mennyt bisse tai pari, mikä saattoi myötävaikuttaa viihtymiseen.

4/10 Peruslaadukas pohjoismainen jännitysdraamaelokuva.

4/10 Tieteistoimintajännityselokuva. Kokonaisuutena laadukas keskinkertaisuus, ehkä jokseenkin rimaa hipoen.

6/10 Tämä pääsi isosti yllättämään positiivisesti, koska en jostain syystä odottanut tältä juuri mitään. Erittäin laadukas, rehellisellä ja positiivisella elämänmakuisuudella sykähdyttävä riippuvuuksien maailmaan sijoittuja draama. Paras leffakokemus, mitä hetkeen muistan.

3/10 Hämmästyttävän kömpelö jenkkien uusintaversioyritys ruotsalaisesta paljon paremmasta alkuperäiselokuvasta.

4/10 Laatudraama, muttei yhtään enempää.

edit: Kokeillaas kikkaa, josko saisi nuo esikatselulinkit latautumaan. ... Ei taida toimia. Ehkä linkkejä liikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Masters of the Universe eli He-man primeltä. Kylläpä oli huono. En oikeen osaa edes kuvailla. Ei edes aavistuksen sellainen että että olisi huonoudessaan hyvä. Pääosan esittäjän karisma oli ihan tasapäinen omani kanssa, eli olematon. En ole lukenut/katsonut tätä missään muodossa kuin ehkä jonkun hajanaisen jakson joskus, joten nostalgiaa ei ollut mukana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 967
Viestejä
5 315 455
Jäsenet
84 389
Uusin jäsen
RetKiKimppa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom