Monesti rätisevät potikat ja kytkimet pystyy purkamaan ja tällöin hapettumat ja paskat on helppo puhdistaa.
Kuvan tekele voi olla hankalampi tapaus (Todennäköisesti niitattu jollain äärettömän ohuilla tapeilla, jolloin kasaaminen voi vaatia mielikuvitusta tai liimaa.).
Jos vastusraita on kulunut paskaksi, niin ei auta asiaa, mutta aika monta rätisijää on tullut korjattua ja oikein tehtynä noista saa monesti uutta vastaavia tai eivät ainakaan ala rätisemään hetken päästä uudelleen.
Ultraäänipesuri helpottaa monesti putsausta ja joissain tapauksissa kannattaa väännellä kontaktiliuskoihin hieman enemmän "jousikuormaa".
Mitään voitelevaa puhdistusainetta noihin ei mielestäni kannata ruiskutella.
Vanhoihin vehkeisiin ei yleensä edes löydy sopivaa tilalle ja jos löytyy, niin maksaa riittävästi.
Esim. 90-luvun Yamahan moottoroitu valitsinkytkin maksaa yli 80 euroa ja tuon pystyy kohtuullisella vaivalla entisöimään, joten ei välttämättä kannata ostaa valmiiksi hyllyssä hapettunutta NOS-kytkintä.
Sama pätee ns. kaiutinreleisiin. Muuttuu pahimmillaan saundi aika tuhnuksi, kun kärjet hapettuvat/paskaantuvat ajastaan. Hiomapaperia ei pidä millekään kontaktille näyttää, mutta jos ei kemikaaleja tottele, niin varovainen veitsellä raaputtelu auttaa viimeistään.
Raaputtelu lienee hieman väärä sana, mutta ideana on säilyttää se alkuperäinen pinnoite.
Kontaktin mittaaminen onnistuu jotenkin yleismittarillakin, mutta suosittelen hieman tarkempaa LCR-mittaria milliohmien mittaamiseen.