DIY Miniprojekti

[Engineerer]

Halusin rakentaa TV:n kaveriksi olohuoneen puolelle pelikelpoisen HTPC-koneen, mutta harrastuksen vuoksi koneesta piti tulla niin pieni kuin mahdollista. Mini-ITX olisi ollut ihan liian mainstream ja yksinkertainen, joten kokoluokaksi valikoitui Mini-STX. Mini-STX-emolevyjä ei ainakaan AMD:n puolella myydä sopivia erikseen, joten valitsin Asrockin Deskmini A300 -barebonen elimenluovuttajaksi. Sopiva uusi kotelo Deskminin emolevylle minulta löytyi jo valmiiksi. Käytöstä poistuneen Nexus RX-8500 -virtalähteen kotelo 86x150x164,6 mm -mitoilla antaa sopivasti lisätilaa erillistä näytönohjainta varten.

A300M-STX-emolevyssä ei varsinaisesti ole liitäntää erillistä näytönohjainta varten, mutta m.2 -> PCI-E -adapterilla saadaan emolevyltä ulos PCI-E 3.0 X4. Yleensä emolevyjen liitännät toimivat X16-nopeudella, mutta esim. GTX 1080 -tasoisella näytönohjaimella puhutaan muutaman prosentin menetyksestä suorituskyvyssä, kun linkki on rajoitettu X4-nopeuteen. Deskminin mukana tulevassa 19V 120 W -virtalähteessä ei riitä teho syöttämään energiaa myös kokoonpanoon lisätylle näytönohjaimelle. Lisäksi näytönohjaimelle tarvitaan eniten tehoa 12 V -linjasta, jota ei ole saatavilla ollenkaan. Helpoiten powerointiongelma ratkeaa käyttämällä yhtä tehokasta 12 V -virtalähdettä sekä emolevylle, että näytönohjaimelle.

Koo, tehon ja energiatehokkuuden perusteella kokoonpanon näytönohjaimeksi valikoitui Palit GeForce GTX 1660 Super StormX. Näytönohjain ei juuri ylitä PCI-E-liitintä pituudensa puolesta ja tämäki ylitys tulee lähinnä jäähystä, eikä piirilevystä.

Kokoonpanon prosessoriksi valitsin tehokkaimman mahdollisen, eli Ryzen 5 3400G:n. Arvostelujen perusteella Deskmini A300 kuluttaa tämän prosessorin kanssa maksimissaan n. 100 W. GTX 1660 Super vie arvostelujen perusteella n. 130 W, joten kokoonpanon tehonkulutukseksi tulee noin 230 W. Egpu-buildeissa käytetään monesti Dellin vanhoja 12 V DA-2-virtalähteitä, mutta nämä ovat vain 220 Wattisia, joten ei riitä tähän kokoonpanoon. Toisena vaihtoehtona löytyi Mean Wellin 252 -Wattinen virtalähde GST280A12, mutta tämäkin menee aika nahkoille tässä kokoonpanossa. Lopulta virtalähteeksi valikoitui Digi-Keyn valikoimasta Phihongin 288 -Wattinen PPL300U-120. Tämän virtalähteen kanssa kokoonpanon pitäisi yltää jatkuvana n. 80 %:iin virtalähteen kapasiteetista. Virtalähteelle tuli tulleineen hintaa n. 120 €.

Ensimmäiseksi tein tulevaan koteloon kiinnitysreijän STX-emolevyä varten ja leikkelin takalevyä auki liittimiä varten:

 

[Engineerer]

Koska korkeussuunnassa millimetrejä ei ole hukattavaksi tein emolevylle uudet riserit pohjapuolen korkeimpien komponenttien pituuden mukaan. Vanhasta virtalähteestä hyödynnettiin PCI-E-virtaliitäntä, josta tuli koko kokoonpanon virtaliitin. Näytönohjaimen 8-pin lisävirtakaapeli on myös vanhasta virtalähteestä ja se on lyhennetty tätä kokoonpanoa varten.

Osat levälleen, piuhat kiinni ja savut ulos. No savut jäi onneksi ottamatta ja kokoonpano toimi samantien, kun laittoi virrat päälle. Kuva tuli automaattisesti erillisestä näytönohjaimesta m.2-adapterin ollessa kytketty.

 

[Engineerer]

Korkeuden minimoimiseksi sijoitin kokoonpanon tuulettimet kahden jäähdytyssiilin väliin. Kuvassa näkyy prosessorin siili (Noctua L9a) ja tuulettimien päälle tulee näytönohjaimen jäähdytyssiili. Vaihdoin isompaan Noctuan 92-milliseen tuulettimeen liittimen näytönohjainta varten, jolloin näytönohjain ohjaa Noctuan nopeutta. Pienempää 70-millistä tuuletinta ohjataan prosessorin lämpötilan perusteella.

Kaikki liitännät tulevat kotelon takaseinään. Takaseinän materiaalina käytän opaalinvalkoista akryylilevyä, johon jyrsin tarvittavat avaukset.

Tässä jyrsittynä paikka io-platelle ja USB-porteille. Levyn oikeaan laitaan tein M3-kierteet kuvassa näkyviä kuusiokolopultteja varten.

Irroittaessani virtaliitintä virtalähteestä leikkasin mukaan palan vanhasta piirilevystä. Vanha piirilevy toimii kätevänä virtapisteenä ja antaa mekaanista tukea. Piirilevy on ruuvattu takaseinään kiinni M3-pultilla.

Ja tässä koekasaus. M.2 -> PCI-E -adapteri on vielä väärän kätinen ja nousee liian korkeaksi, koska lattakaapelin lähtö on päällä. Takaseinä myös nojaa taaksepäin, koska kaikki jyrsinnät ei ole tehtynä. Millipeliä on joka puolella, mutta mahtuu kyllä.

 

[Jerry Wires]

Nyt on tekemisen meininkiä, kiva nähdä valmiina....

 

[Engineerer]

Custom virtanäppäin paikallaan. Ei mikään huippuviimeistelty, mutta eipä tuo maksanut kuin reilut neljä euroa Kiinasta toimitettuna. Salama tuntui aiheeseen sopivalta.

 

[Engineerer]

Päivitystä etupaneelin puolelle.

Tein virtanapille ja WLAN/BT-antenneille kiinnityslevyn etupaneeliin, sekä poistin peltiä antennien ympäriltä. Käytin Samaa akryylilevyä, kuin kotelon takanakin. Antennin tyyppi on TE 2344657-6 ja kiinnitys levyn taakse onnistuu kätevästi antennin omalla liimapinnalla.

 

[Engineerer]

Alkaa olla hyvin pitkälti lopullisessa muodossaan nyt. Lisäsin kotelon päälle Corsairin virtalähteistä tutun 135 mm:n NR135P-tuulettimen, niin alkoi lämmöt pysymään kurissa.

Alkuun sai ihmetellä miksi tuuletin pyöri kokoajan täysillä kierroksilla PWM-ohjauksesta riippumatta. Tuuletin on kuitenkin nelipinninen, joten pidin PWM-ohjausta itsestäänselvänä. Purin tuulettimen ja huomasin, ettei PWM:n veto kulje mihinkään tuulettimen piirilevyllä. Levyltä löytyvän IC:n päällä oli merkintä 90287, eli kyseessä oli PWM-ohjaukseen tarkoitettu piiri MLX90287. Piirin datalehteä ja piirilevyä tutkimalla näytti siltä, että levyltä puuttuu vain yksi 0Ω-vastus PWM-linjasta. Yhdistin vedon tinasillalla ja kappas vain PWM-ohjaus alkoi toimimaan.

Ihan en vielä hoksannut miksei tuossa ollut 0Ω-vastusta jo lähtiissä, koska PWM-tuulettimet toimivat joka tapauksessa täydellä nopeudella PWM-ohjauksen puuttuessa, jolloin myös jänniteohjaus pitäisi toimia normaalisti.

 

[Engineerer]

Ja vielä kansi paikallaan.