Milloin tämä kansa sanoo "Ei käy!"?

[kekkeruusi]

Jos persut olisivat pitäneet kiinni kaikista omista linjauksistaa, niin he olisivat jääneet taas oppositioon. Ei oppositiossa päätetä yhtään mitään, sieltä vain räksytetään muiden päätöksille.

Olisivat pitäneet kiinni edes joistakin omista linjauksistaan. Heillä oli mahdollisuus painostaa hallituskumppaneitaan, mutta jättivät sen käyttämättä. Ne "Audin takapenkit" olivat tärkeimmät Timolle ja kumppaneille. Ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen kerta, kun persut ovat hallituksessa. Toki, jos JH-a valitaan puolueen johtoon, niin voi olla vielä mahdollisuuksia.

 

[kekkeruusi]

No mutta silloinhan sinulla on ehdokas, jota äänestää. Jos oikeasti ei pysty äänestämään ketään, niin silloin on parempi äänestää tyhjää kuin jättää äänestämättä. Jos äänestää tyhjää, niin sekin on kannanotto.

Ei, ei tietenkään ole. Se mainitaan jossain iltaroskassa ohimennen niiden "mikki-hiiri" ja "Matti Nykäs"-äänien kanssa. Niillä ei ole mitään huumoriarvoa suurempaa merkitystä.

Kuinka tyhmä voi olla ihminen, joka oikeasti menee paikalle pudottamaan sen tyhjän lipun.

 

[FlyingAntero]

Ei, ei tietenkään ole. Se mainitaan jossain iltaroskassa ohimennen niiden "mikki-hiiri" ja "Matti Nykäs"-äänien kanssa. Niillä ei ole mitään huumoriarvoa suurempaa merkitystä.

Kuinka tyhmä voi olla ihminen, joka oikeasti menee paikalle pudottamaan sen tyhjän lipun.

Vähemmän tyhmää se on kuin äänestämättä jättäminen. Samasta syystä eduskunnassakin voi äänestää tyhjää.

 

[Digimuumio]

Täällä jotkut on sitä mieltä että ei saa valittaa jos ei ole esittää ratkaisuehdotusta. Ihme asenne, yhtä hyvin voisi sanoa että ei saa valittaa jos ei kuulu johonkin puolueeseen.

Suomalaisista noin 240.000 kuuluu johonkin puolueeseen. Esimerkiksi vihreillä on 8000 jäsentä.

Miettikääpä hetki tätä, kohtuu pienellä järjestäytymisellä voisi heittää koko nykyisen systeemin yli laidan.

 

[JLM]

Voisiko joku kertoa minulle niitä asioita, mitkä Suomessa ovat oikeasti huonosti. Ihan konkreettinen lista muotoa "näin on -> näin pitäisi olla".

- Suomi on pääomaköyhä maa ja tulee jäämään sellaiseksi niin kauan kun ajattelua vallitsee kateus ja sosialistiset unelmat ("se mikä on sinun on minun ja se mikä on minun on minun"). Pääomia tarvitaan lisää, joten pitäisi hyväksyä vähän isommat tuloerot ja lieventää veroprogressiota.
- Suomi on aivan liian keskus- ja byrokratiajohtoinen maa, vaikka jotkut asiat on saatu menemään byrokratiasta kohtalaisen sujuvasti, meillä säännellään todella pikkutarkasti ja nihilistisesti esim. rakentamista. Sitä kärjistää monissa kunnissa se että rakennusvalvonnan ammattitaidottomuus korvataan röyhkeydellä ja kyykyttämisellä virka-aseman suoman turvan suhteen. Omalle omaisuudelleen pitäisi olla aika laaja vapaus tehdä mitä itse haluaa.
- Maata johdetaan unelmahötöllä, tämä näkyy esim. erilaisissa energiatehokkuuteen liittyvissä ratkaisuissa missä ihan oikeasti yritetään saada Suomi joksikin "esimerkkimaaksi" täysin seurauksista ja kustannuksista välittämättä. Tämä tarkoittaa meillä esim. pirun kalliita, ongelmallisia ja riskialttiita rakennuksia, tai maahanmuuttopolitiikkaa minkä aiheuttamista ongelmista ei saada ikinä ketään vastuuseen mutta tuomitaan kyllä herkästi ne jotka asiasta sanovat liian kärkkäästi. Mistään ei löydy sitä tahoa mikä laittaisi tähän jotain järkeä.
- Liikkumisesta tehty liian kallista
- Julkinen sektori paisutettu kestämättömän suureksi ja haalittu sille sellaisia tehtäviä mitä sillä ei pitäisi alkuunkaan olla (miksi esim. kansalaisjärjestöjä/yhdistyksiä ja puolueita pitäisi tukea verovaroin? Tarvitaanko oikeasti kaikkia mahdollisia tulonsiirtoja mitä nyt on?)
- Puolustus laiminlyöty vuosikaudet eikä Natoon ymmärretty mennä ajoissa, edelleen liian iso osa porukasta haikailee YYA-Suomea ja se todennäköisesti tulee aiheuttamaan meille aivan saakelisti ongelmia lähitulevaisuudessa. Kukaan ei luota tahoon mikä alkaa uskoa omiin valheisiinsa ja niin Suomelle on valmitettavasti käynyt.
- Perheinstituutio enemmän tai vähemmän tuhottu, mikä aiheuttaa erinäisiä kalliita ja vaikeasti ratkaistavia ongelmia.

Tuossa nyt alkuun...

 

[varakreivi de Valmont]

Ihan yleisestikin voisi sanoa, että tämä pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on ylittänyt parasta ennen -päiväyksensä. Hyvistä tarkoitusperistä riippumatta hyvinvointivaltiosta on tullut täysin moraaliton järjestelmä. Työteliäin ja kyvykkäin väestö maksaa massiivisia tulonsiirtoja ihmisille, joilla ei ole aikomustakaan tehdä mitään itsensä tai yhteiskunnan eteen. Saamapuolella olevat pitävät täysin luonnollisena oikeutenaan sitä, että yhteiskunta (eli veronmaksajat) tarjoavat heille elintason, jota 80-luvulla ei olisi välttämättä ollut kahden työtä tekevän vanhemman kodissa.

Tulonsiirroilla on vielä itseään kärjistävä vaikutus: Maasta muuttaa pois kaikkein lahjakkainta väkeä, koska kalliit elinkustannukset ja korkea verotus vievät heiltä ostovoiman. Samat tulonsiirrot toimivat houkuttimena maahanmuuttoaallolle lähi-idästä ja Afrikasta. Tällä porukalla ei ole keskimäärin mitään käyttökelpoista koulutusta eikä välttämättä edes lukutaitoa. He tulevat olemaan tulonsiirtojen varassa koko elämänsä eikä välttämättä edes toinen polvi nouse tuottaviin lukuihin. Tulijat sijoittuvat jo ennestään segregoituneille vuokra-alueille etenkin pääkaupunkiseudulla. Nämä alueet alkavat erkaantua täysin muusta yhteiskunnasta, mutta heikentyvä turvallisuus koetaan kyllä muuallakin kuin vuokrakasarmien sisäpihoilla.

Turvallispolitiikasta JLM kirjoittikin hienosti. Omiin valheisiinsa uskominen on todella vaarallista, ja hölmölä voi hyvinkin joutua maksamaan siitä hinnan lähivuosikymmeninä.

Yksi valtavan julkisen sektorin ominaisuus on se, että se paisuu kuin pullataikina. Kun poliitikot pääsevät vuosikymmenien ajan suuntaamaan kasvavia veropotteja omiin intresseihinsä ja nimittään kavereitaan hyviin asemiin luotuihin organisaatioihin, rahankäyttö muuttuu hallitsemattomaksi. Kun huonossa taloustilanteessa menoja pitää karsia, hallitus ilmoittaa leikkaustoimista, jotka kohdistuvat niihin julkisiin palveluihin, joita kansalaiset oikeasti odottavat ja tarvitsevat. Huoneessa on samaan aikaan lauma elefantteja, mutta koska järjestelmä on niin monimutkainen, niitä ei nähdä.

Lopputulos on täysin käsittämätön yhdistelmä: järkyttävä veroaste, jolla ei saada juuri mitään palveluja. Perusterveydenhuolto on täysin kuralla ja on odotettavissa, että sote sotkee vielä verrattain hyvin toiminutta erikoissairaanhoitoa. Poliiseja ei ole varaa palkata, vaikka turvallisuustilanne heikkenee koko ajan (paitsi ehkä nettipoliiseja tutkimaan vihaista kielenkäyttöä internetissä). Opetus on laakakierteessä, ja sen mitä puuttuva rahoitus ja muuttuva yhteiskuntarakenne ei tuhoa, tuhoaa surkea johtaminen ja poliitikkojen sohlaaminen. Laskevat oppimistulokset heikentävät entisestään Suomen kilpailukykyä mutta pieni viive peittää näkemästä, mitä tapahtuu. Puolustusvoimat on ollut säästökuurilla käytännössä koko itsenäisyyden ajan, mutta hölmön ja sinisilmäisen poliittisen johdon vuoksi Suomi menetti tilaisuutensa päästä pois Venäjän vaikutuspiiristä. Tieinfra rapistuu, koska kukaan ei näe tarpeelliseksi suunnata autoilusta kerättävistä verovaroista kuin murusia siihen, että väylät eivät muistuttaisi perunapeltoa.

Mutta onneksi on tärkeämpiä kohteita julkiselle rahalle.

 

[ei naarata]

Ulkomaisten pääomien ihanuudesta ja autuudesta ei ainakaan kannata hekumoida, vai luuleeko joku aikuisten oikeasti että ulkomaiset tahot sijoittavat hyvää hyvyyttään ja suomalaisten etua ajatellen Suomeen? Kyllä ne tuotot mitä ulkomaisten sijoittajien ansiosta saadaan aikaan valuu 100% varmasti maan rajojen ulkopuolelle. Myös omistusten keskittyminen ihan suomalaisille tahoille voi johtaa samaan ongelmaan, omistajat ajattelevatkin vain omaa napaansa kansan edun kustannuksilla, massi on mukavampi pitää omalla tilillä Gayman-saarilla sen sijaan että osallistuttaisiin verojen kautta Suomen ja suomalaisten olojen parantamiseen. Tuloerojen lisääminen ja verotuksen keventäminen entisestään ei ole ratkaisu. Justiinsahan tuloveroa taas laskettiin vaikka valtio joutuu ottamaan lisää lainaa ulkomailta, tuossa nyt ei ole mitään järkeä kun ollaan entistä enemmän ulkomaisten velkojien koukussa --> kansallisomaisuutta pannaan taas kohta myyntiin "sopuhintaan".

Tulonsiirrot on tarpeellisia niin kauan kun päättävät tahomme eivät pysty takaamaan täystyöllisyyttä. Juuri läpirunnottu Kiky oli jälleen yksi keino lisätä tulosiirtojen tarpeellisuutta, kun se vähä työ jaettiin jälleen entistä pienemmän porukan kesken. Täysin uskomatonta miten idioottia porukkaa meillä asioista päättää, varsinkin jos he oikeasti yrittävät ajatella maamme ja kansalaistemme parasta. Päätökset vaikuttavat toki paljon loogisemmilta jos ymmärtää että ne tehdään päättäjän omaa uraa ja kaverien parasta ajatellen (vrt. Sipilä).

 

[Marius]

Ihan yleisestikin voisi sanoa, että tämä pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on ylittänyt parasta ennen -päiväyksensä. Hyvistä tarkoitusperistä riippumatta hyvinvointivaltiosta on tullut täysin moraaliton järjestelmä. Työteliäin ja kyvykkäin väestö maksaa massiivisia tulonsiirtoja ihmisille, joilla ei ole aikomustakaan tehdä mitään itsensä tai yhteiskunnan eteen. Saamapuolella olevat pitävät täysin luonnollisena oikeutenaan sitä, että yhteiskunta (eli veronmaksajat) tarjoavat heille elintason, jota 80-luvulla ei olisi välttämättä ollut kahden työtä tekevän vanhemman kodissa.

Olisiko sinulla antaa jotain faktatietoa siitä, että tulonsiirtoja saavat ihmiset eivät olisi motivoituneita tekemään töitä tai ylipäätänsä itsensä tai yhteiskunnan eteen? Edustaako tämä joukko kuinka isoa osaa tulonsiirtojen saajista? Entä miten tulonsiirron saajat arvotetaan? Kaikki meistä ovat varmaankin saaneet jonkinlaisia tulonsiirtoja ja siinä mielessä varsinkin nuorina "verovelkaa" on vielä rutkasti jäljellä. En ole itse nähnyt aiheeseen liittyvää tutkimusta, mutta voinet vinkata minulle lukemista.

Olisiko ratkaisuna se, että kaikki on maksullista ja maksetaan mieluummin henkilökohtaista lainoja, jotta saisi esim. jonkinlaisen koulutuksen ammattia ja työllistymistä varten? Olisiko 200-300 t€ pakkolaina syntymähetkellä sopiva, ja tätä maksettaisiin sitten maksukyvyn mukaan pois, kun työelämä koittaa? Verot olisi nolla, eikä julkista sektoria tarvitsisi lainkaan? Jos ei maksukykyä, voisi siirtyä lainanantajalle pakkotyöläiseksi - ihmisen omistaisi joku. Jos ei lainaa tai ei veroja, miten sitten toimitaan? Anarkia ja viidakon lait?

Samat tulonsiirrot toimivat houkuttimena maahanmuuttoaallolle lähi-idästä ja Afrikasta. Tällä porukalla ei ole keskimäärin mitään käyttökelpoista koulutusta eikä välttämättä edes lukutaitoa. He tulevat olemaan tulonsiirtojen varassa koko elämänsä eikä välttämättä edes toinen polvi nouse tuottaviin lukuihin. Tulijat sijoittuvat jo ennestään segregoituneisille vuokra-alueille etenkin pääkaupunkiseudulla. Nämä alueet alkavat erkaantua täysin muusta yhteiskunnasta, mutta heikentyvä turvallisuus koetaan kyllä muuallakin kuin vuokrakasarmien sisäpihoilla.

Tästä huolesta olen samaa mieltä eli tietyn joukon putoamisesta pois itsenäisen pärjäämisen mahdollisuudesta. En ota kantaa Afrikan tai Lähi-idän tilanteeseen, mutta eikö kaikkien etu olisi nimenomaan varmistaa, ettei kovin suurta väliinputoajien joukkoa synny? Tähän he tarvitsevat tietenkin motivaatiota ja halua, mutta myös resursseja kouluttautua ja työllistyä. Jos heillä itsellään ei ole tähän rahallista mahdollisuutta, niin miten nämä nostetaan "yhteiskuntakelpoisiksi" kansalaisiksi? Nykyään vastaus on "orjuuttaminen" eli rajoitetaan näiden ihmisten vapautta ja pakotetaan tekemään mitä vain työtä ehkä kaukana asuinpaikasta ja palkalla, jolla hädin tuskin tulee toimeen.

Yksi valtavan julkisen sektorin ominaisuus on se, että se paisuu kuin pullataikina. Kun poliitikot pääsevät vuosikymmenien ajan suuntaamaan kasvavia veropotteja omiin intresseihinsä ja nimittään kavereitaan hyviin asemiin luotuihin organisaatioihin, rahankäyttö muuttuu hallitsemattomaksi. Kun huonossa taloustilanteessa menoja pitää karsia, hallitus ilmoittaa leikkaustoimista, jotka kohdistuvat niihin julkisiin palveluihin, joita kansalaiset oikeasti odottavat ja tarvitsevat. Huoneessa on samaan aikaan lauma elefantteja, mutta koska järjestelmä on niin monimutkainen, niitä ei nähdä.

Avaisitko hieman tätä julkisen sektorin paisumista, mitä tarkoitat sillä? Menojen kasvua, työntekijöiden määrää vai mitä? Julkisen sektorin työntekijöitä on määrätietoisesti vähennetty vuosia ellei nyt jopa vuosikymmeniä. Samaan aikaan vähennettyjen henkilöiden tekemiä tehtävien hoitamista / palveluiden järjestämisvelvollisuutta ei ole kuitenkaan poistettu valtiolta ja kunnilta, palvelut vaan on siirretty yksityisen sektorin tuottamaksi.

Sivusta seuranneena kokonaiskustannuksilla ei ole näissä tapauksissa ollut merkitystä - kustannusvaikutuksia ei ole etukäteen esitetty, eikä jälkikäteen arvioitu - voi olla, että monessa tapauksessa julkisen sektorin omana työnä lopputulos olisi laadukkaampaa ja edullisempaa. En muista nähneeni yhtään selvitystä tai tutkimusta siitä, miten jokin palvelu on ollut kaikkein kustannustehokkainta hoitaa. Vallitseva käsitys tuntuu olevan se, että yksityinen sektori on aina ja kaikkialla kustannustehokasta ja paras vaihtoehto. Mitä tapahtuu, kun yksi voittoa tavoitteleva osapuoli tilaa ja valvoo toista voittoa tavoittelevaa osapuolta? Todennäköisesti tilanne, jossa molemmat osapuolet tekevät hienosti tulosta - ja kaikki tämä veronmaksajien rahoilla. Tämä pohdinta tietenkin vain siinä tapauksessa, että joitakin yhteiskunnan toimintoja hoidetaan verovaroilla - en osaa kuvitella valtiota tai yhteiskuntaa, jossa veroja ei kerättäisi.

 

[Melbac]

HS-gallup: SDP yhä suurin puolue, perussuomalaiset alamäessä
HS-gallup: SDP yhä suurin puolue, perussuomalaiset alamäessä
KOTIMAA STT

SDP on yhä Suomen suurin puolue, ilmenee Helsingin Sanomien tuoreesta mielipidekyselystä. Puolueen ääniosuus olisi nyt 21,7 prosenttia, missä on 0,9 prosenttiyksikön nousu verrattuna edelliseen HS-gallupiin.

Perussuomalaisten kannatus puolestaan on nyt alempana kuin koskaan alkuvuoden 2010 jälkeen. Puoluetta äänestäisi 8,6 prosenttia vastanneista.

Keskustan kannatusprosentti on 19,9, missä on vajaan prosenttiyksikön pudotus. Kokoomusta äänestäisi 18,7 prosenttia.

Kantar TNS teki tutkimuksen HS:n tilauksesta joulukuun ja tammikuun puolivälin välillä. Kyselyn haastateltiin liki 2  300 henkilöä.


Ei taida asiat muuttua kuin huonompaan suuntaa jos porukka äänestää sdp:tä ja keskustaa seuraavissa vaaleissa.

 

[varakreivi de Valmont]

Olisiko sinulla antaa jotain faktatietoa siitä, että tulonsiirtoja saavat ihmiset eivät olisi motivoituneita tekemään töitä tai ylipäätänsä itsensä tai yhteiskunnan eteen? Edustaako tämä joukko kuinka isoa osaa tulonsiirtojen saajista? Entä miten tulonsiirron saajat arvotetaan? Kaikki meistä ovat varmaankin saaneet jonkinlaisia tulonsiirtoja ja siinä mielessä varsinkin nuorina "verovelkaa" on vielä rutkasti jäljellä. En ole itse nähnyt aiheeseen liittyvää tutkimusta, mutta voinet vinkata minulle lukemista.

Olisiko ratkaisuna se, että kaikki on maksullista ja maksetaan mieluummin henkilökohtaista lainoja, jotta saisi esim. jonkinlaisen koulutuksen ammattia ja työllistymistä varten? Olisiko 200-300 t€ pakkolaina syntymähetkellä sopiva, ja tätä maksettaisiin sitten maksukyvyn mukaan pois, kun työelämä koittaa? Verot olisi nolla, eikä julkista sektoria tarvitsisi lainkaan? Jos ei maksukykyä, voisi siirtyä lainanantajalle pakkotyöläiseksi - ihmisen omistaisi joku. Jos ei lainaa tai ei veroja, miten sitten toimitaan? Anarkia ja viidakon lait?

Ei kenelläkään ole sellaista faktatietoa. Tulonsiirtojen varassa elävät edustavat jatkumoa, jonka toisessa päässä on väliaikaisesti työttömäksi joutunut, joka etsii ahkerasti töitä, ja toisessa päässä henkilö, joka elää jo kolmannessa polvessa sosiaalituilla ilman mitään tosiasiallista pyrkimystä töihin. Väliaikaiseksi tarkoitettu järjestelmä tuottaa kokonaisen sukupolvien ketjun, jolla ei ole mitään kokemusta töistä.

Etenkin PK-seudulla on myös tosiasia, ettei pienipalkkaisten töiden tekeminen edes kannata taloudellisesti. Vielä kannattamattomampaa töiden tekeminen on, mikäli on lapsia. Tämä ei ole ihmisten vaan järjestelmän syy. Meidän sosiaaliturvamme ja verotuksemme on passivoivaa ja rankaisee siitä, että ihminen yrittää ansaita elantonsa. Tämä on osa pohjoismaisen mallin moraalittomuutta: se on paha hyville ja hyvä pahoille.

Tästä huolesta olen samaa mieltä eli tietyn joukon putoamisesta pois itsenäisen pärjäämisen mahdollisuudesta. En ota kantaa Afrikan tai Lähi-idän tilanteeseen, mutta eikö kaikkien etu olisi nimenomaan varmistaa, ettei kovin suurta väliinputoajien joukkoa synny? Tähän he tarvitsevat tietenkin motivaatiota ja halua, mutta myös resursseja kouluttautua ja työllistyä. Jos heillä itsellään ei ole tähän rahallista mahdollisuutta, niin miten nämä nostetaan "yhteiskuntakelpoisiksi" kansalaisiksi? Nykyään vastaus on "orjuuttaminen" eli rajoitetaan näiden ihmisten vapautta ja pakotetaan tekemään mitä vain työtä ehkä kaukana asuinpaikasta ja palkalla, jolla hädin tuskin tulee toimeen.

Kaikkien etu se järjellisesti olisikin, mutta ihmisjoukot eivät toimi järjellisesti eikä meillä kaikilla ole samanlaista päämääriä. Keinoja tämän syrjäytymisen estämiseen ei ole keksitty missään. Asumisperusteinen sosiaaliturva ja suurten lapsimäärien tuottamat tulonsiirrot ohjaavat ihmisiä samalle alueelle ja sosiaaliturvan passivoittava mekanismi on vielä vahvempi kuin kantaväestön kohdalla. Työ olisi kuitenkin se, joka integroisi yhteiskuntaan. Matalapalkkaista työtä (= sellaista, johon voisi osaamisen puolesta työllistyä) ei kuitenkaan kannata ottaa vastaan. Jo nyt on nähtävissä, että vain kaikkein lahjakkaimmat yksilöt onnistuvat raivaamaan tiensä ulos kurjistuvasta lähiöstä.

Avaisitko hieman tätä julkisen sektorin paisumista, mitä tarkoitat sillä? Menojen kasvua, työntekijöiden määrää vai mitä? Julkisen sektorin työntekijöitä on määrätietoisesti vähennetty vuosia ellei nyt jopa vuosikymmeniä. Samaan aikaan vähennettyjen henkilöiden tekemiä tehtävien hoitamista / palveluiden järjestämisvelvollisuutta ei ole kuitenkaan poistettu valtiolta ja kunnilta, palvelut vaan on siirretty yksityisen sektorin tuottamaksi.

Sivusta seuranneena kokonaiskustannuksilla ei ole näissä tapauksissa ollut merkitystä - kustannusvaikutuksia ei ole etukäteen esitetty, eikä jälkikäteen arvioitu - voi olla, että monessa tapauksessa julkisen sektorin omana työnä lopputulos olisi laadukkaampaa ja edullisempaa. En muista nähneeni yhtään selvitystä tai tutkimusta siitä, miten jokin palvelu on ollut kaikkein kustannustehokkainta hoitaa. Vallitseva käsitys tuntuu olevan se, että yksityinen sektori on aina ja kaikkialla kustannustehokasta ja paras vaihtoehto. Mitä tapahtuu, kun yksi voittoa tavoitteleva osapuoli tilaa ja valvoo toista voittoa tavoittelevaa osapuolta? Todennäköisesti tilanne, jossa molemmat osapuolet tekevät hienosti tulosta - ja kaikki tämä veronmaksajien rahoilla. Tämä pohdinta tietenkin vain siinä tapauksessa, että joitakin yhteiskunnan toimintoja hoidetaan verovaroilla - en osaa kuvitella valtiota tai yhteiskuntaa, jossa veroja ei kerättäisi.

Valtio ja hyvin pieneltä osin kunnat ovat ottaneet tehtäviä, joiden hoitaminen ei ole niille keskeistä. Valtiolla on ydintoimet, jotka sen tulee hoitaa hyvin. Vasta sen jälkeen voidaan näpertää jotain muuta. Kuten sanoin, julkinen rahankäyttö on valtavan monimutkaista ja vaikeasti seurattavaa. Siksi jopa tutkivan journalistin on vaikea osoittaa kokonaisvaltaisesti, mihin verotulot hassataan. Pienistä mutta loputtomista puroista kasvaa valtavia jokia.

Kun seuraa atomistisesti jonkin ministeriön rahankäyttöä, näkee rahan hassaamisen mekanismin toiminnassa. Ministeriön ydintehtävässä voi olla valtavia ongelmia, mutta se käyttää edelleen suuria summia rahaa täysin toissijaisiin toimintoihin ja jakaa miljoonia esimerkiksi kolmannelle sektorille kohtalaisen joutaviin projekteihin. Organisaatiolla on oma budjettinsa ja joukko toimialoja ja niiden päälliköitä, ja nämä kaikki toteuttavat omia tehtäviään ja kuluttavat rahaa ilman, että kenelläkään on kokonaisvaltaista arviointi- ja päätösvaltaa organisaation toiminnasta. Kellään ei ole myöskään valtaa palauttaa tätä organisaatiota sen perusvastuisiin ja järkevään rahankäyttöön. Sen sijaan tämä organisaatio vuotaa rahaa joka suuntaan itse keksimiinsä tehtäviin ja tavoitteisiin. Tällä byrokratian paisumisella ei ole rajaa.

 

[Marius]

Ei kenelläkään ole sellaista faktatietoa. Tulonsiirtojen varassa elävät edustavat jatkumoa, jonka toisessa päässä on väliaikaisesti työttömäksi joutunut, joka etsii ahkerasti töitä, ja toisessa päässä henkilö, joka elää jo kolmannessa polvessa sosiaalituilla ilman mitään tosiasiallista pyrkimystä töihin. Väliaikaiseksi tarkoitettu järjestelmä tuottaa kokonaisen sukupolvien ketjun, jolla ei ole mitään kokemusta töistä.

Etenkin PK-seudulla on myös tosiasia, ettei pienipalkkaisten töiden tekeminen edes kannata taloudellisesti. Vielä kannattamattomampaa töiden tekeminen on, mikäli on lapsia. Tämä ei ole ihmisten vaan järjestelmän syy. Meidän sosiaaliturvamme ja verotuksemme on passivoivaa ja rankaisee siitä, että ihminen yrittää ansaita elantonsa. Tämä on osa pohjoismaisen mallin moraalittomuutta: se on paha hyville ja hyvä pahoille.




Kaikkien etu se järjellisesti olisikin, mutta ihmisjoukot eivät toimi järjellisesti eikä meillä kaikilla ole samanlaista päämääriä. Keinoja tämän syrjäytymisen estämiseen ei ole keksitty missään. Asumisperusteinen sosiaaliturva ja suurten lapsimäärien tuottamat tulonsiirrot ohjaavat ihmisiä samalle alueelle ja sosiaaliturvan passivoittava mekanismi on vielä vahvempi kuin kantaväestön kohdalla. Työ olisi kuitenkin se, joka integroisi yhteiskuntaan. Matalapalkkaista työtä (= sellaista, johon voisi osaamisen puolesta työllistyä) ei kuitenkaan kannata ottaa vastaan. Jo nyt on nähtävissä, että vain kaikkein lahjakkaimmat yksilöt onnistuvat raivaamaan tiensä ulos kurjistuvasta lähiöstä.




Valtio ja hyvin pieneltä osin kunnat ovat ottaneet tehtäviä, joiden hoitaminen ei ole niille keskeistä. Valtiolla on ydintoimet, jotka sen tulee hoitaa hyvin. Vasta sen jälkeen voidaan näpertää jotain muuta. Kuten sanoin, julkinen rahankäyttö on valtavan monimutkaista ja vaikeasti seurattavaa. Siksi jopa tutkivan journalistin on vaikea osoittaa kokonaisvaltaisesti, mihin verotulot hassataan. Pienistä mutta loputtomista puroista kasvaa valtavia jokia.

Kun seuraa atomistisesti jonkin ministeriön rahankäyttöä, näkee rahan hassaamisen mekanismin toiminnassa. Ministeriön ydintehtävässä voi olla valtavia ongelmia, mutta se käyttää edelleen suuria summia rahaa täysin toissijaisiin toimintoihin ja jakaa miljoonia esimerkiksi kolmannelle sektorille kohtalaisen joutaviin projekteihin. Organisaatiolla on oma budjettinsa ja joukko toimialoja ja niiden päälliköitä, ja nämä kaikki toteuttavat omia tehtäviään ja kuluttavat rahaa ilman, että kenelläkään on kokonaisvaltaista arviointi- ja päätösvaltaa organisaation toiminnasta. Kellään ei ole myöskään valtaa palauttaa tätä organisaatiota sen perusvastuisiin ja järkevään rahankäyttöön. Sen sijaan tämä organisaatio vuotaa rahaa joka suuntaan itse keksimiinsä tehtäviin ja tavoitteisiin. Tällä byrokratian paisumisella ei ole rajaa.

Ehkä hyvä, etten edes tiedä miten ja mihin kaikkialle rahat menevät - parempi olla tietämätön, mutta onnellinen. Joka tapauksessa sinulla on hyviä pointteja ja ajatuksia, vaikka ei ehkä ihan samoilla linjoilla ratkaisujen osalta ollakaan. Ehkä näkisin niin, että pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestys on ollut lopputulos panostamisesta hyvinvointiin. Toinen näkökulma voisi olla, että panostamalla menestymiseen on syntynyt sivutuotteena hyvinvointiyhteiskunta. Todellisuus lienee jossain tuolla välissä.

Pelonsekaisin tuntein rivikansalaisena katsoo tätä touhua, kun uudistuksia tulee uudistusten perään, eikä kenelläkään tunnu olevan aitoa kiinnostusta siihen, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Ehkä tässä on vähän eri fokus eri tahoilla - kenen etua missäkin uudistuksessa ihan oikeasti ajetaan ja millä perusteilla.

Vähän joka puolueella taitaa olla painolastinsa sidosryhmiensä suunnilta, mikä johtaa arvoperusteisiin ja tunnelatautuneisiin eikä järkeviin päätöksiin. Yhteiskunta kaikkinensa on tosiaan monimutkainen vuorovaikutteinen verkosto, johon myös kansainväliset yhteydet vaikuttavat. Siksi näkisinkin, että asiantuntijatyöllä ja riittävällä tutkimuksella tulisi luoda perusteet päätöksenteolle. Nyt vaikuttaa siltä, että ensi päätetään ja sitten kerätään sopivaa aineistoa päätöksen tueksi.

Niin kuin aiemmin taisin kirjoittaa, olen vieraantunut hieman nykyisistä puoleista ja niiden ehkä keinotekoisestakin jaottelusta (valtiovarainministeriö taitaa suurin vallankäyttäjä johtavine virkamiehineen olla, sama kuka istuu hallituksessa tai rahaministerin paikalla). Tilaa olisi puoluelle, joka rohkeasti uudistaisi Suomea ilman tiukkoja sidoksia eri etujärjestöihin ja sidosryhmiin, eikä antaisi myöskään johtaville virkamiehille liikaa valtaa.

 

[Zefram Cochrane]

Kyllä pitää käydä aika tyhjillä sahajauhoilla käydä jos alkaa tavallisten ihmisten syyksi taas kaikkea laittaa. Hallitus tekee jatkuvasti huonoja päätöksiä ja ajavat tän maan pohjolan kurjalaksi.

Jos puhutaan hallitusten huonoista päätöksistä, niin minulle tulee mieleen kansallinen maataloustuki, joka on noin 2 miljardia. Se menee suoraan maatalousmaan hintaan ja siten hidastaa tilojen yksikkökoon kasvua. Tehokkuden vuoksi näin pohjoisessa pitäisi olla euroopan suurimmat tilat, mutta tilanne on juuri päinvastoin.

Edelleen huono päätös on koko asumistukijärjestelmä, joka maksaa 1,7 miljardia vuodessa. Asumistuki menee suoraan vuokrien korotuksiin.

Huonoja päätöksiä ovat myös erillaiset äitiysavustukset/rahat ainakin tässä laajuudessa. Nämä pitäisi heti pudottaa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Paitsi valtavan rahanmenon vuoksi, niin tämä on huono myös äidin urakehityksen ja eläkkeiden kannalta.

Luulisin, että myös muista Kelan myöstämistä tuista voidaan löytää samanlaisia huonoja päätöksiä.

 

[Melbac]

Jos puhutaan hallitusten huonoista päätöksistä, niin minulle tulee mieleen kansallinen maataloustuki, joka on noin 2 miljardia. Se menee suoraan maatalousmaan hintaan ja siten hidastaa tilojen yksikkökoon kasvua. Tehokkuden vuoksi näin pohjoisessa pitäisi olla euroopan suurimmat tilat, mutta tilanne on juuri päinvastoin.

Edelleen huono päätös on koko asumistukijärjestelmä, joka maksaa 1,7 miljardia vuodessa. Asumistuki menee suoraan vuokrien korotuksiin.

Huonoja päätöksiä ovat myös erillaiset äitiysavustukset/rahat ainakin tässä laajuudessa. Nämä pitäisi heti pudottaa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Paitsi valtavan rahanmenon vuoksi, niin tämä on huono myös äidin urakehityksen ja eläkkeiden kannalta.

Luulisin, että myös muista Kelan myöstämistä tuista voidaan löytää samanlaisia huonoja päätöksiä.

Unohdit kehitysavun ja näiden "turvapaikanhakijoiden" tänne oton.Noista saisi ainakin 2 Miljardia eikä mikään muuttuisi suomalaisten kohdalla.Toi maataloustuki on omasta mielestä vähän tärkeä eli se saakin maksaa että maassa on ruokatuotantoa ja sama juttu asumistuessa eli porukka ei joudu pihalle kämpistä jos/kun niillä ei ole varaa maksaa vuokraa(ketä oikeasti uskoo että vuokranantajat tiputtaa sitä vuokraa jos asumistuki poistuisi?).Suomessa saa 267k taloutta tota tukea ja jos se poistetaisiin niin se vaikuttaisi aika pahasti ihmisten elämään.Tolle nousulle pitäisi kyllä tehdä jotain koska se oli 1,2 miljardia 2016 ja 2013 taas 0,6 miljardia eli tuplaantunut 3v aikana.

 

[Zefram Cochrane]

Unohdit kehitysavun ja näiden "turvapaikanhakijoiden" tänne oton.Noista saisi ainakin 2 Miljardia eikä mikään muuttuisi suomalaisten kohdalla.

Hyvä havainto. Löytyy varmaan paljon muutakin.

 

[Zefram Cochrane]

Mitä perusteita on esim. leskeneläkkeelle?

 

[perato]

Kansa sanoo, että ei käy, vain ja ainoastaan jos vihreät ja vasemmisto pääsee hallitukseen, ja heitä voi syyttää kaikesta siitäkin mitä ei ole tullut tehtyä. On se jännää miten ne on kaikesta vastuussa sillonki kun eivät oo hallituksessa, muuten sitte syytetää yksilöitä muista puolueista.

Mitä perusteita on esim. leskeneläkkeelle?

Esim. tilanne, jossa toinen uhraa oman urakehityksensä toisen vuoksi. Ei valitse parempaa työtä jostain kaukaa, ei mene töihin ollenkaan hoitaakseen yheksää lasta jne. jne. Sitten kun se uhraus kaatuukin siihen, että toinen kuolee, nii toisella voi olla viiskymppisenä vaikea rakentaa enää uraa, ku kaikki kortit oli sen toisen varassa.

Tokihan näissä voi tulla erotilanteita eikä siihen oo mitään jos avioehdot on kunnossa.

Eiköhän tuossa ole lasten turvaa lähinnä pääasiassa ajateltu, mutta toisaalta myös puolisonkin selviytymismahdollisuuksia. En sitte tiedä mikä on alkuperäinen lain henki, mutta näin ajattelisin.

 

[Zefram Cochrane]

Kansa sanoo, että ei käy, vain ja ainoastaan jos vihreät ja vasemmisto pääsee hallitukseen, ja heitä voi syyttää kaikesta siitäkin mitä ei ole tullut tehtyä. On se jännää miten ne on kaikesta vastuussa sillonki kun eivät oo hallituksessa, muuten sitte syytetää yksilöitä muista puolueista.


Esim. tilanne, jossa toinen uhraa oman urakehityksensä toisen vuoksi. Ei valitse parempaa työtä jostain kaukaa, ei mene töihin ollenkaan hoitaakseen yheksää lasta jne. jne. Sitten kun se uhraus kaatuukin siihen, että toinen kuolee, nii toisella voi olla viiskymppisenä vaikea rakentaa enää uraa, ku kaikki kortit oli sen toisen varassa.

Tokihan näissä voi tulla erotilanteita eikä siihen oo mitään jos avioehdot on kunnossa.

Eiköhän tuossa ole lasten turvaa lähinnä pääasiassa ajateltu, mutta toisaalta myös puolisonkin selviytymismahdollisuuksia. En sitte tiedä mikä on alkuperäinen lain henki, mutta näin ajattelisin.

Omalta osaltaan äitiysavustukset/rahat ovat olleet luomassa tilannetta, jossa äiti ei ole tehnyt uraa ja eläkkeetkin ovat jääneet hankkimatta. Nyt sitten tarvitaan toinen tuki korjaamaan tilannetta. Kuulostaa aivan demarien suunnitelmalta.

 

[Marius]

Jos puhutaan hallitusten huonoista päätöksistä, niin minulle tulee mieleen kansallinen maataloustuki, joka on noin 2 miljardia. Se menee suoraan maatalousmaan hintaan ja siten hidastaa tilojen yksikkökoon kasvua. Tehokkuden vuoksi näin pohjoisessa pitäisi olla euroopan suurimmat tilat, mutta tilanne on juuri päinvastoin.

Edelleen huono päätös on koko asumistukijärjestelmä, joka maksaa 1,7 miljardia vuodessa. Asumistuki menee suoraan vuokrien korotuksiin.

Huonoja päätöksiä ovat myös erillaiset äitiysavustukset/rahat ainakin tässä laajuudessa. Nämä pitäisi heti pudottaa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Paitsi valtavan rahanmenon vuoksi, niin tämä on huono myös äidin urakehityksen ja eläkkeiden kannalt

Olen sen verran pessimisti, että uskon historian toistavan itseään. Jos ja kun näin tavalla tai toisella tapahtuu, voi olla ihan hyvä, että meillä on myös ruuan alkutuotantoa. Maataloustukien määrään tai tasoon en osaa ottaa kantaa, tukkuliikkeillä taitaa olla jokin merkitys tässä kokonaisuudessa (tuottajahinta). Mielellään maksaisin esim. maitolitrasta hieman enemmän, jolloin kotimainen tuottaja saisi riittävästi tuloja ilman tukia.

Unohdit kehitysavun ja näiden "turvapaikanhakijoiden" tänne oton.Noista saisi ainakin 2 Miljardia eikä mikään muuttuisi suomalaisten kohdalla.Toi maataloustuki on omasta mielestä vähän tärkeä eli se saakin maksaa että maassa on ruokatuotantoa ja sama juttu asumistuessa eli porukka ei joudu pihalle kämpistä jos/kun niillä ei ole varaa maksaa vuokraa(ketä oikeasti uskoo että vuokranantajat tiputtaa sitä vuokraa jos asumistuki poistuisi?).Suomessa saa 267k taloutta tota tukea ja jos se poistetaisiin niin se vaikuttaisi aika pahasti ihmisten elämään.Tolle nousulle pitäisi kyllä tehdä jotain koska se oli 1,2 miljardia 2016 ja 2013 taas 0,6 miljardia eli tuplaantunut 3v aikana.

Parastahan olisi, jos mm. pakolaisuutta aiheuttavia huonoja oloja saisi parannettua kohdemaissa. Siinä mielessä jokainen kriisialueelle viety euro, jos vain käyttö on tehokasta ja euro ei mene paikallisen rosvopäällikön taskuun, tuottaa enemmän hyvää kuin saman euron käyttö pakolaisen kotiuttamisena uudessa maassa.

Asumistuki ja asuminen onkin monimutkainen asia. Lähtökohtaisesti kaikilla tulee mielestäni olla mahdollisuus asuntoon, vaikka sitten tuettuun. Nykyisellään tukijärjestelmä taitaa hyödyttää melko paljon yksityisiä toimijoita - kohtuuhintaiseen asumiseen etsitään toivottavasti aktiivisesti ratkaisuja.

Mitä perusteita on esim. leskeneläkkeelle?

Minulla ei ole tästä tietoa. Mitä perusteita on, ettei sitä maksettaisi? Kenelle kuuluvat kuolleen osapuolen maksamat eläkerahat, eläkevakuutusyhtiölle? Onko tällä kokonaisuuden kannalta jotain merkitystä?

 

[Ryydike]

Parastahan olisi, jos mm. pakolaisuutta aiheuttavia huonoja oloja saisi parannettua kohdemaissa. Siinä mielessä jokainen kriisialueelle viety euro, jos vain käyttö on tehokasta ja euro ei mene paikallisen rosvopäällikön taskuun, tuottaa enemmän hyvää kuin saman euron käyttö pakolaisen kotiuttamisena uudessa maassa.

Ainoastaan tavaraa, ruokaa ja lääkkeitä pitäisi viedä kohdemaihin. Ei mitään rahaa.

 

[Zefram Cochrane]

Olen sen verran pessimisti, että uskon historian toistavan itseään. Jos ja kun näin tavalla tai toisella tapahtuu, voi olla ihan hyvä, että meillä on myös ruuan alkutuotantoa. Maataloustukien määrään tai tasoon en osaa ottaa kantaa, tukkuliikkeillä taitaa olla jokin merkitys tässä kokonaisuudessa (tuottajahinta). Mielellään maksaisin esim. maitolitrasta hieman enemmän, jolloin kotimainen tuottaja saisi riittävästi tuloja ilman tukia.

Tottakai pitää olla omaa alkutuotantoa. Ongelma on siinä, että toteutettu maataloustukipolitiikkaa estää maataloutta kehittymästä.

 

[JLM]

Myös omistusten keskittyminen ihan suomalaisille tahoille voi johtaa samaan ongelmaan, omistajat ajattelevatkin vain omaa napaansa kansan edun kustannuksilla, massi on mukavampi pitää omalla tilillä Gayman-saarilla sen sijaan että osallistuttaisiin verojen kautta Suomen ja suomalaisten olojen parantamiseen.

Se että omistukset eivät keskity suomalaisille on ongelma, se tekee meistä käytännössä tytäryhtiötalouden ja silloin kun firma alkaa karsia kuluja vaikeuksien tai lisävoittovaatimusten tullen niin kaukana olevat tytäryhtiöt ovat yleensä liipasimella ensimmäisenä. Jos suomalaiset mahdollisimman laajasti omistaisivat omia (ja myös ulkomailla toimivia) yrityksiä, voitot jäisivät enemmän Suomeen ja se parantaisi huomattavan paljon suomalaisten oloja ja vaurautta. Vauraus ei synny siitä että mahdollisimman paljon kierrätetään julkisen sektorin kautta.

Justiinsahan tuloveroa taas laskettiin vaikka valtio joutuu ottamaan lisää lainaa ulkomailta, tuossa nyt ei ole mitään järkeä kun ollaan entistä enemmän ulkomaisten velkojien koukussa --> kansallisomaisuutta pannaan taas kohta myyntiin "sopuhintaan".

Aika marginaalisia nuo viilaukset ovat olleet, ilman niitä ei luultavasti olisi saatu kiky-sopimustakaan. Mutta tässä nyt näkyy yksi suomalaisen ajattelun ongelma - kuvitellaan että mitä korkeammat veroprosentit ovat, sitä enemmän valtio saa rahaa mutta näinhän asia ei suinkaan ole. Suomen kokonaisveroaste on aivan liian korkea ja yritykset kiristää sitä sieltä ja täältä eivät enää tuota sanottavammin lisää, mutta aiheuttavat kyllä ongelmia. Jos nyt näistä viime aikaisista perseilyistä katsotaan niin kyllähän vene- ja moottoripyöräverot, sekä Bernerin liikennekaari-visiot ovat olleet aivan totaalinen katastrofi:

- Moottoripyöriä poistettiin viime vuonna liikennekäytöstä tai rekisteristä melkein 100 000 -> teoreettinen mahdollisuus tavoiteltuun 25 miljoonan verotuottoon meni siinä, vakuutusyhtiölle laskennalliset menetykset ovat 76 miljoonaa josta valtion laskennallinen menetys vakuutusveroina vajaat 15 miljoonaa. Persnettoa ennen kun laki on edes voimassa ja tästä puuttuvat vielä kaikki muut kerrannaisvaikutukset mitkä tulevat moottoripyöräalan myynnin heikkenemisestä, menetettävästä yritystoiminnasta ja työpaikoista. Todennäköisesti valtion kannalta parempi lopputulos olisi syntynyt jos moottoripyörien autoveroa olisi laskettu ja kerätty rahamääräisesti enemmän veroa myynnin piristyessä, mutta tätä konseptia poliitikkomme eivät millään näytä käsittävän.
- Automyynti pysähtyi Bernerin esityksen jälkeen kuin seinään ja veromenetykset lähtivät juoksemaan samana päivänä. Kaikesta päätellen hallituksella ei ole minkään näköistä varasuunnitelmaa tai yhteistä näkemystä siitä, millä tavalla pommi saataisiin purettua ennen kun autoalan yrityksiä alkaa mennä nurin.

Se ulkomaisten velkojien koukussa oleminen johtuu ensisijaisesti niistä ratkaisuista mitä tehtiin 2008 Vanhasen hallituksen aikaan, silloin päätettiin että kyseessä on vain pieni kupru ja "elvytetään" sen yli velkarahalla ettei tarvitse tehdä menoleikkauksia. Sillä tiellä ollaan oltu aika tukevasti sen jälkeenkin. Oikea ratkaisu olisi ollut aloittaa jo silloin menojen jäädyttäminen/leikkaukset.

 

[khosshu]

OT

Ainoastaan tavaraa, ruokaa ja lääkkeitä pitäisi viedä kohdemaihin. Ei mitään rahaa.

Ruuan vieminen kilpailee paikallisen tuotannon kanssa ja aiheuttaa lisää köyhyyttä, kun ei ole kannattavaa esim. viljellä maata oman perheen tarvetta enempää. Oikein jaettu raha auttaa paikallista tuotantoa ja vähentää riippuvuutta tuonnista/avustuksista. Väärin jaettu raha päätyy rosmopäällikön taskuun ja aiheuttaa lisä kurjuutta. Tavaraa jossain määrin ja lääkkeitä tottakai on hyvä viedä, mutta koulutus ja sivistys on tärkeintä.

OT

 

[k0tival0]

Hieman taas jaarittelen omaa tajunnanvirtaani tässä, mutta nykyelämän pirstaloituminen on myös suuri ongelma. Ihminen mukautuu kyllä tarvittaessa kaikenlaiseen, mutta hyvinvointiinsa ihminen tarvitsee jonkinlaista perusvarmuutta, astinlaudan jonka pohjalta suunnitella elämäänsä pitemmälle kuin seuraavaan ateriaan.

Lisäksi vaihtuvuuden ollessa monin paikoin suurta ei organisaatioihin muodostu laisinkaan hiljaista tietoa, eli "firman elämänkokemusta," ts. maalaisjärkeä tai suhteellisuudentajua. Jos joku on joskus katsellut hiljaa vierestä todellisen ammattimiehen työskentelyä, niin hän tietää, että se a) vaikuttaa usein rauhalliselta, vaikka jälkeä syntyy ihan hyvää vauhtia, ja b) siinä on monia pieniä piirteitä, jotka vaikuttavat ulkoisesti turhilta. Nämä ovat kuitenkin kokemuksen myötä hioutuneen rutiinin tulosta, eli tehdään jotakin ulkopuolisen silmin järjetöntä, jotta vältyttäisiin ongelmilta sitten myöhemmin. Sama pätee yhteiskunnan ilmiöihin ja laitoksiin myös makrotasolla, ja tätä ei voi tapahtua jos ainut pysyvä asia on muutos, koski se sitten tietojärjestelmiä, organisaatiorakennetta, tai mitä tahansa.

Jos kaikki pelkistetään rahaksi, ja ihmisten täten ollessa korvattavia osasia, ei organisaatioihin muodostu mitään todellista toimintakulttuuria, ja työntekijän ja työnantajan (kansalaisen ja yhteiskunnan) välille ei muodostu konkreettista sidettä tai luottamusta. Ihmisten välinen yhteistoiminta kärsii kun ei koskaan voi luottaa siihen, että asiat ovat vielä huomenna jotenkin, tai että kaveri on vielä huomennakin siinä vieressä. Organisaatioiden / yhteiskunnan sisäinen kilpailumentaliteetti johtaa myös siihen, että pimitetään tietoja, ja muutenkin pelataan elämää itsekkäästi kuin jotain strategiapeliä. Myöskin vastuu on tällaisessa organisaatiossa usein sangen häilyvä käsite.

Globalisaatio (ja etenkin ns. monikulttuuri) tuo tietysti tähän yhteistoimintaan vielä aivan uusia haasteita, mutta niistä olen varmaan avautunut muissa ketjuissa jo ihan tarpeeksi.

---
Edit: Koulutus on myös kaksiteräinen miekka. Meillä on (ainakin teoriassa, ja ainakin lähihistoriassa ollut) erittäin hyvin koulutettu kansa. Vaikka kaikki tieto ja koulutus lisääkin ihmisen henkilökohtaista sivistystä (sivistyshän kuulemma jää kun kaikki opittu on unohdettu), niin liian löysä ja ylimalkainen ts. ilman selkeää tavoitetta (ja parhaassa tapauksessa vielä jossain pseudoakateemisissa höpöaineessa suoritettu) ns. elämänopiskelu johtaa lähinnä maailmantuskaan sekä ambivalenttiin hämmentyneisyyteen, minkä tämänkin tekstin kirjoittaja voi ihan henkilökohtaisesti allekirjoittaa.

Jonkin asteista tavoitteellisuutta sekä konkretiaa täytyisi siis korkeampaankin koulutukseen peräänkuuluttaa, joskin kolikon toinen puoli on tietenkin se inhimillisen kehityksen totaalisesti lyttäävä putkimalli, ja ongelma on ainakin teoriassa ehkä enemmänkin ns. liian hyvin aikojen ongelma. Liiallinen talouden ehdoilla toimiminen ei ole akatemiassa mielekästä, mutta peräänkuuluttaisin ehkä tässä enemmän vaikkapa juuri sitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.

 

[MrKeikari]

Milloin tämä kansa sanoo "Ei käy!"?

Miksi sanoisi? Paska on hyvää kun porukalla syö, ainakin lampaille.

 

[Resetor]

Ahoa on haastateltu Ylen aamulähetyksessä ja ihan viisasta pohdintaa sieltä tuli siihen mitä tässäkin ketjussa on käyty. Esko Aho ja Jörn Donner napit vastakkain yhteiskunnan tilasta – "Tämä on suoranaista hulluutta"

Jos poliititko eivät kelpaa, jos hallitus ei kelpaa ja kun se on taas vääränlainen, niin mitä siihen tilalle sitten tulee?

Ahon näkemyksen mukaan näin syntyy aukko, jonka täyttävät populistit ja muut helppoheikit.

Kyllä ja Aho on oikeasti huolissaan median tilasta instituutiona, jossa se on kokoajan menettämässä uskottavuuttaan ja asemaansa.

 

[GaramExon]

Ahoa on haastateltu Ylen aamulähetyksessä ja ihan viisasta pohdintaa sieltä tuli siihen mitä tässäkin ketjussa on käyty. Esko Aho ja Jörn Donner napit vastakkain yhteiskunnan tilasta – "Tämä on suoranaista hulluutta"

Jos poliititko eivät kelpaa, jos hallitus ei kelpaa ja kun se on taas vääränlainen, niin mitä siihen tilalle sitten tulee?

Ahon näkemyksen mukaan näin syntyy aukko, jonka täyttävät populistit ja muut helppoheikit.

Kyllä ja Aho on oikeasti huolissaan median tilasta instituutiona, jossa se on kokoajan menettämässä uskottavuuttaan ja asemaansa.

Ahahahahaha... VMP!
Ahon puheet on viisaita jos kuulija on tyhmä kuin saapas tai on oma lehmä ojassa. Syyttää hallituksen kritisoijia populismin menestyksestä, vaikka vastuu on ihan hallutuksella itsellään. Eikä vähiten siksi, että siellä istuu yksi lähihistoriamme populismilla menestynein puolue. Tuon kusettajan vetämistä hallituksista tämä nykyinen ahdinko aikanaan sitä paitsi lähti. Otettiin velkaa, joka lahjoitettiin pankeille.
Aho & kumppanit oli myös ajamasaa maatamme EU:n ja kusettaja kapitalistien kelkkaan.

Muutenkin ihan naurettavaa, että vetoaa johonkin "perusteettomaan kritiikkiin", ihan kuin kaikki kritiikki olisi aina perusteetonta ja hallituksien toimia ei olisi ikinä edes syytä kritisoida. On olemassa pinoittain faktatietoa(erilaisia tutkimuksia, tilastoja ja matemaattista faktaa), erilaisista asioista, jotka ovat selkeässä ristiriidassa hallituksen toimien, tavoitteiden ja väitteiden, kuten myös eduskunnan säätämien lakien kanssa. Silti nämäkin, jostain syystä, aina ohitetaan "perusteettomina".

Toimittajatkin on tyhmiä, kun eivät tajua että kansan etu = kepun(Ahon) etu ja se pitää runnoa kansalaisille päähän vaikka väkisin. Toimittajien tehtävä kun on muutenkin vain toimittaa hallituksen käskyt alamaisille, kyselemättä turhia.

Kyllä pitää olla aika vitun kujalla ja tyhmä, jos noiden kusettajien juttuja uskoo vaikka faktat sanovat ihan toista. Suurin yksittäinen kusetus on yksityistäminen. Se nyt vaan ei ole matemaattisesti mahdollista, että joku yksityinen instanssi hoitaa jonkun valtion/kunnan palvelun, saman palvelutason ja laadun säilyttäen, halvemmalla, ottaen itselleen vielä katteen.

On kovin surullista lukea miten ylimielisiä ja pää syvällä perseessä täällä moni on. Katkerana tilitetään naapurin alkoholistista/nististä, kun se saa ilmaista bilerahaa sossun luukulta, samalla kun itse joutuu käymään jossain merkityksettömässä paskaduunissa, jossa kukaan ei arvosta ja pomokin vain vittuilee. Aivottomina toistetaan EK:n mantraa siitä, miten on työttömien oma vika kun eivät työllisty, vailla yhtään faktan muruakaan. Erityisen säälittävää on myös työttömien syyllistäminen ja väitteet siitä, että eivät edes halua töihin. Näihin väittämiin ei kuitenkaan löydy faktoja tai edes omakohtaista tietoa. Pelkällä tunteella vedetään.

Kai se sitten antaa jotain tyydytystä, kun voi tänne oksentaa omaa pahaa oloaan, kun ei munattomuuttaan ja raukkamaisuuttaan uskalla kokeilla kuinka kivaa se työttömyys todellisuudessa on. Keksitään kaikkia paska selityksiä siitä, miten yhteiskunta kaatuu, jos itse jättäytyisi työttömäksi, kuten muutkin lusmut tai miten korvaamattomia ollaan omalle työnantajalle. Todellisuudessa työnantajalle ei tuottaisi mitään vaikeuksia löytää innokas korvaaja, jos sellaisen edes palkkaisi. Paremmat bonukset saa, kun jättää palkkaamatta ketään tilalle ja lisää vaan muiden työtaakkaa.

Todellisuudessa tekään ette ole sen merkityksellisempiä kuin Kurskin miehistö, tuo uusiutuva luonnonvara...

Lopuksi vielä muutama fakta.

Toimeentulotuen menot koko maassa 2014 744,8 miljoonaa euroa (Lähde julkkari.fi)
Viljeliätuet 2014 1,8 miljardia euroa (Lähde mavi.fi)
Yritystuet 2014 n. 1,4 miljardia euroa (Lähde tilastokeskus.fi)

Väitän ihan rohkeasti, että noista toimeentulotuki on käytetty tehokkaimmin tarkoitettuun käyttötarkoitukseensa(asumiseen ja elämiseen). Olisi mahtavaa, jos joku kaivaisi sellaisen tilaston, joka osoittaa montako työpaikkaa on noilla kahdella jäkimmäisellä tuilla luotu tai säilytetty. Tuskin päästään edes lähelle toimeentulotuen tehokkuutta. Yrityksille annettavista verotuista, jotka eivät noihin lukuihin edes sisälly, puhumattakaan!

Siinä sitten miettimään, kuka täällä loisii, kuka saa ja keneltä annetaa.

Nimim. entinen pitkäaikaistyötön.

P.S. Myös puheet kaikkien suomalaisten tasavertaisista mahdollisuuksita elämässä esim. koulutukseen, taloudellisesta taustasta riippumatta, on ihan täyttä paskaa. Haluaisin tietää miten köyhän perheen lapsi, jonka vanhemmilla ei ole mahdollisuutta taloudellisen tukemiseen, pääsee esim. oikikseen tai lääkikseen? Tai ylipäätään maalta kaupunkiin opiskelemaan?

Tästäkin on tutkittua faktatietoa olemassa. Muistaakseni köyhän perheen lapsen piti olla huomattavasti alykkäämpi, kuin rikkaan perheen lapsen, päästäkseen samoihin kouluihin ja saadakseen samat mahdollisuudet elämässä.
En nyt jaksa enää näin aamusta kaivaa lähdettä tähän. Etsikää itse, jos ette usko!

 

[varakreivi de Valmont]

P.S. Myös puheet kaikkien suomalaisten tasavertaisista mahdollisuuksita elämässä esim. koulutukseen, taloudellisesta taustasta riippumatta, on ihan täyttä paskaa. Haluaisin tietää miten köyhän perheen lapsi, jonka vanhemmilla ei ole mahdollisuutta taloudellisen tukemiseen, pääsee esim. oikikseen tai lääkikseen? Tai ylipäätään maalta kaupunkiin opiskelemaan?

Tästäkin on tutkittua faktatietoa olemassa. Muistaakseni köyhän perheen lapsen piti olla huomattavasti alykkäämpi, kuin rikkaan perheen lapsen, päästäkseen samoihin kouluihin ja saadakseen samat mahdollisuudet elämässä.
En nyt jaksa enää näin aamusta kaivaa lähdettä tähän. Etsikää itse, jos ette usko!

Oikikseen tai lääkikseen pääsemiseen ei tarvita juuri yhtään rahaa vaan hyvä muisti ja opiskelutekniikka. Sukulaisnainen oli kahden alkoholistin lapsi ja valmistui oikiksesta. Valmennuskurssit ovat hyödyllisiä mutta eivät välttämättömiä. Maalta kaupunkiin muuttaminenkaan ei juuri missään ole helpompaa kuin täällä. Ihan oikeasti: jos tässä järjestelmässä ei sosiaalinen nousu onnistu, se ei onnistuisi missään muuallakaan. Tämä on yksi niistä asioista, jotka ovat vielä kohtuullisen hyvin Suomessa. Meillä on tehty paljon sen eteen, että kyvykkäät yksilöt pystyvät koulutuksen kautta nostamaan itsensä hyvään asemaan.

On silti totta, että köyhän perheen lapsen on vaikeampi hankkia korkeakoulutus ja hyvä työ. Äly ei ole tässä kaikkein keskeisin tekijä vaan perheen oma kulttuuri ja ymmärrys mahdollisuuksista. Köyhässä ja kouluttamattomassa perheessä lapsella ei ole samanlaisia malleja ja virikkeitä kuin koulutetussa ylemmän keskiluokan perheessä. Opiskelua ja lukemista ei ehkä arvosteta, tai jos arvostetaan, ei ymmärretä järjestelmän suomia mahdollisuuksia. Olen itsekin melko työväenluokkaisesta taustasta ja hankkinut toisen suvun puolelta ensimmäisenä ylemmän korkeakoulututkinnon.

Olennaista on hylätä uhrimentaliteetti ja orjamoraali.

 

[perato]

Tästäkin on tutkittua faktatietoa olemassa. Muistaakseni köyhän perheen lapsen piti olla huomattavasti alykkäämpi, kuin rikkaan perheen lapsen, päästäkseen samoihin kouluihin ja saadakseen samat mahdollisuudet elämässä.
En nyt jaksa enää näin aamusta kaivaa lähdettä tähän. Etsikää itse, jos ette usko!

Tästä olis kyllä iha kiva nähä jotain lisätietoa. Melko moneen kouluun hakenut ja muutamaan päässytkin, eikä siel oo kukaa koskaa kysynyt vanhempien varallisuutta tms. Arvosanat ja henkilöhaastattelu on ratkassu joka paikassa.

En siis ihmettelisi sitä, että rikkaat todennäköisemmin pääsevät kouluun koska elämän lähtökohdat on vähän erilaiset, mutta väittäisin, että hakuprosessit on edellee suht tasavertasia Suomessa, koska kyseessä harvoin on mikää työnhaun tyyppinen prosessi jossa hakijoita karsitaa mielivaltaisin perustein. Eli jos verrataan kaksi yhtä älykästä hakemassa lääkikseen ja molemmat käy saman valmennuskurssin tai kumpikaan ei käy ja tulokset on samat nii missä sitten se erottelu rikkaisiin ja köyhiin tapahtuu?

 

[Itse T.]

Eli jos verrataan kaksi yhtä älykästä hakemassa lääkikseen ja molemmat käy saman valmennuskurssin tai kumpikaan ei käy ja tulokset on samat nii missä sitten se erottelu rikkaisiin ja köyhiin tapahtuu?

Se tapahtuu ensisijaisesti lisääntyessä. Koulutetut ihmiset ovat älykkäämpiä, ja älykkyys on voimakkaasti periytyvää. Yhtä oleellista on se, että koulutettujen vanhempien perheissä lapsen älykkyyspotentiaalin kehittymistä tuetaan. Vaikka duunarivanhemmille sattuisi syntymään älykäs lapsi, ei älykkyys pääse esiin, jos sen kehittymistä ei tueta jo pikkulapsivaiheesta lähtien.

Älykkyys on potentiaalia, jonka ympäristö aktivoi. Synnynnäinen älykkyys sinänsä ei takaa hyvää suorituskykyä. Siksi perimältään yhtä älykkään duunarilapsen on vaikeampi ponnistaa ylöspäin.

 

[perato]

Se tapahtuu ensisijaisesti lisääntyessä. Koulutetut ihmiset ovat älykkäämpiä, ja älykkyys on voimakkaasti periytyvää. Yhtä oleellista on se, että koulutettujen vanhempien perheissä lapsen älykkyyspotentiaalin kehittymistä tuetaan. Vaikka duunarivanhemmille sattuisi syntymään älykäs lapsi, ei älykkyys pääse esiin, jos sen kehittymistä ei tueta jo pikkulapsivaiheesta lähtien.

Älykkyys on potentiaalia, jonka ympäristö aktivoi. Synnynnäinen älykkyys sinänsä ei takaa hyvää suorituskykyä. Siksi perimältään yhtä älykkään duunarilapsen on vaikeampi ponnistaa ylöspäin.

Miten tämä liittyy tähän:
"Muistaakseni köyhän perheen lapsen piti olla huomattavasti alykkäämpi, kuin rikkaan perheen lapsen, päästäkseen samoihin kouluihin"

Vai tarkoitatko, että köyhän lapsen pitää olla syntyessä älykkäämpi kuin rikkaan lapsen, jotta molemmat pääsee samaan kouluun Suomessa? Mites se mitataan?

Jos älykkyysvaatimuus kouluun on 100, ja molemmat ovat älykkyydeltään 100, niin molemmat pääsevät Suomessa kouluun jos paikkoja on. Vanhempien rahalla tai aiemmalla taustalla ei siihen ole mitää merkitystä noin 99% tapauksista(kun en mene vannomaan, onko täällä yksityisiä paikkoja kuinka paljon joihin mennään oikeasti maksamalla lukukausimaksuja). Se on aivan sama siinä pääsykoetilanteessa miten siihen 100 älykkyyteen on päästy. Rikkaiden lapsilla se on ollut helpompaa siihen asti, mutta siinä tilanteessa aivan se ja sama.

 

[khosshu]

Jos älykkyysvaatimuus kouluun on 100, ja molemmat ovat älykkyydeltään 100, niin molemmat pääsevät Suomessa kouluun jos paikkoja on. Vanhempien rahalla tai aiemmalla taustalla ei siihen ole mitää merkitystä noin 99% tapauksista(kun en mene vannomaan, onko täällä yksityisiä paikkoja kuinka paljon joihin mennään oikeasti maksamalla lukukausimaksuja). Se on aivan sama siinä pääsykoetilanteessa miten siihen 100 älykkyyteen on päästy. Rikkaiden lapsilla se on ollut helpompaa siihen asti, mutta siinä tilanteessa aivan se ja sama.

Periaatteessa toki näin. Vaan usein rikkaiden lapsia kannustetaan/painostetaan enemmän kouluttautumaan vähintään samalle tasolle kuin vanhemmat. Duunariperheissä voi korkeasti kouluttautuminen valitettavasti olla "haihattelua", jos ei lapsella huomata selkeästi korkeampaa älykkyyttä. Näin ollen samalla keskiarvoisella älykkyydellä varakkaamman perheen lapsi kouluttautuu todennäköisemmin.

Kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet päästä opiskelemaan halutessaan, mutta kannustuksesta tai sen puutteesta johtuen koulutukseen hakeutumisessa on eroja varakkaiden hyväksi.