Mikä ärsyttää pyöräilijöissä (Oli: Kilpapyöräilijöiden "pakat"..)

[Zigh]

Miksi tuossa kuvassa kuvaaja on lähempänä vasenta reunaa kuin oikeaa? Eikö tieliikennelaki pyydä käyttämään tien oikeaa reunaa?

Miten tuosta kuvasta näkee missä kohtaa kaistaa kuvaaja on?

 

[Dr. Who]

Miten tuosta kuvasta näkee missä kohtaa kaistaa kuvaaja on?

No kun katsot sen videon niin siinäkin monessa kohtaa kuvaaja on enemmän vasemmassa reunassa kuin oikeassa?

 

[Antti Alien]

Miksi tuossa kuvassa kuvaaja on lähempänä vasenta reunaa kuin oikeaa? Eikö tieliikennelaki pyydä käyttämään tien oikeaa reunaa?

Koska siinä on se kaide, johon ei tahtoisi törmätä, mutta johon tiesuunnittelija ei ole jättänyt riittävää vapaata tilaa. Ja ei, laki ei pyydä eikä käske käyttämään oikeaa reunaa, vaan ajamaan niin lähellä oikeaa reunaa kuin on turvallisesti mahdollista.

 

[Kautium]

Toiset vain tarvitsevat muita enemmän vapaata tilaa ympärilleen voidakseen selvitä matkasta ilman törmäilyjä.

Eiköhän noissa ole takana kustannustekijät. On haluttu tehdä uusi pyöräreitti kustannuksien osalta kohtuullisella kompromissilla. Valituksesta päätellen olisi kannattanut jättää kokonaan tekemättä ja mennä vanhalla mallilla.

 

[hkultala]

Toiset vain tarvitsevat muita enemmän vapaata tilaa ympärilleen voidakseen selvitä matkasta ilman törmäilyjä.

Eiköhän noissa ole takana kustannustekijät. On haluttu tehdä uusi pyöräreitti kustannuksien osalta kohtuullisella kompromissilla. Valituksesta päätellen olisi kannattanut jättää kokonaan tekemättä ja mennä vanhalla mallilla.

Tuo kaide muuten alunperin rakennettiin vielä paljon typerämmin, vielä lähemmäksi pyörätietä, silloin kyse ihan yksinkertaisesti mokasta joka oli käynyt joko suunnittelu- tai asennusvaiheessa.

Näitä mokia sattuu aika paljon pyöräteiden suunnittelussa tai rakentamisessa, kun niitä suunnittelee ja rakentaa ihmiset, jotka eivät pyöräile aktiivisesti, eivätkä edelleenkään tajua kunnolla eroa polkupyörän ja jalankulkijan välillä. (jos sitten yrittäisivät edes suunnitella sen pyörätien kuten suunnittelisivat ajoradan, suurin osa näistä mokista vältettäisiin, mutta jostain syystä monien liikennesuunnoittelijoiden aivot eivät vaan siihenkään taivu).

Pari kuukautta myöhemmin tuo kaiteen paikka jossain määrin korjattiin, kaidetta siirrettiin n. 25cm ulospäin, kohti ratikkakiskoja.

Eli tuon kaiteen osalta alunperin siis nimenomaan haaskattiin jonkin verran rahaa siihen, että ensin tehtiin sekundaa, ja sitten piti jälkikäteen korjata. Korjattu on jo kohtalainen, muttei täydellinen.

 

[Dr. Who]

Koska siinä on se kaide, johon ei tahtoisi törmätä, mutta johon tiesuunnittelija ei ole jättänyt riittävää vapaata tilaa. Ja ei, laki ei pyydä eikä käske käyttämään oikeaa reunaa, vaan ajamaan niin lähellä oikeaa reunaa kuin on turvallisesti mahdollista.

Tuohon kaiteeseen (kuvassa) on nyt se 40-50cm matkaa, mutta kuten sanottu ihmisillä on välillä vaikeuksia hahmottaa kulkuneuvonsa kokoa ja tähän samaan törmää joka päivä, oli sitten auto, pyörä, lastenrattaat tai pelkkä ihminen niin aina jossain joku vitun taavetti seisoo keskellä tietä

 

[jonesky12345]

Joo kyllähän se vähän niin on, että nämä autoilijat, jotka eivät pyöräilyä harrasta, tai kulje pyörällä pidempiä matkoja aika harvoin tajuavat, millaisia ne pyöräilijöille tehdyt väylät ovat. Ylhäällä nostettiinkin jo esiin tietyn väylän asioita. Nyt kun kirjoittelen vaikkapa kelvistä niin tarkoitan siis nimenomaan sellasia pyöräilijällekin tarkoitettuja väyliä, ei välttämättä ole pyöräilijälle erotettu omaa kaistaansa.

Yksi mielestäni todella paha yleinen ongelma kevyenliikenteen väylien suunnittelussa on esimerkiksi sellainen, että isompaa väylää seuraa kelvi. Kun joku poikittainen kelvi saapuu tähän ja yhdistyy esimerkiksi alikuluksi isomman väylän ali, tekee kaikista suunnista saapuvat väylät koukkauksen sieltä alikulun pohjan tasolta. Tämä esimerkiksi tarkoittaa, että fillareille tehdään tasa-arvoinen risteys siten, että kaikista suunnista tullaan alamäkeen, joka on täysin idioottimainen ratkaisu, koska fillaristeilla ei välttämättä ole ajokorttia ja väyliä käyttää niin nuoret, ettei välttämättä ole iän puolesta edes mahdollista saada ajokorttia. Esimerkiksi tällasissa mestoissa pitäisi tehdä fillaristeille eritasoliittymä myös, eli pääväylän suuntainen pyörätie kulkisi alikulun väylän yli siltana ja esimerkiksi alikulun suuntaan "ramppeja" meneville laitettaisiin kolmio, jolloin sivusta alikulkuun tuleva pääväylä olisi etuajo-oikeutettu, eli vähän samaa meininkiä kuin mitä autoliikenteessäkin harrastetaan.

Hyvää toisenlaista esimerkkiä esimerkiksi jopa pk-seudun ajatuksen tasolla kattavasta pyöräilyinfrasta on vaikkapa nyt kehä 1 varsi. Autot ajaa kallioleikkausten välistä, pyörätie kulkee kaikki mäet ja kuopat. Tuusulanväylän ja paloheinän välisellä alueella pyörätie nousee jopa täysin kohtuuttoman kokoisen ylämäen, josta kumpaankin suuntaan alamäki on joltain osin pilattu. Länteen päin ajettaessa tuossa mäen puolivälissä on ensinnäkin joku ala-aste, joka tekee tuosta alamäkeen ajamisesta hazardia jo sen takia, että siinä on potentiaalisesti paljon lapsia ainakin työmatkaliikenteen aikoina. Alamäki jatkuu hetken tasaisehkona, mutta samoilla vauhdeilla tullaan mestaan, jossa ajorata leikkaa tuon pyörätien yli jonkun palloiluhallin pihaan ja pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Siinä risteyksessä on toki autoilijoillekin hidaste, mutta myös pyöräilijöitä varten tehty todella hazardit kuopat siihen ajoradan molemmin puolin. Fillaristi saa siis ensin kivuta hirveän mäen ja jarrutella mestaan, missä täysin luonnollisesti voisi olla autoilijalla kolmio tai nykyinen väistämisvelvollisyys pyöräilijän tienylityspaikassa - liikennemerkki. Kun mäkeä lasketaan itään päin, niin vaihtoehtona on jatkaa tuusulanväylän ylittävälle sillalle, tuo on ihan ok, mutta jos jatkaakin alamäekä kohti pohjoista tullaan pitkän alamäen päätteeksi pyörätienjatkeelle, josta vasemmalta tulevilla autoilijoilla on täysin nollanäkyvyys paikassa, missä mummopyörälläkin rullaamalla saa lähemmäs 40km/h vauhtia mestaan missä autoilijan pitäisi väistää.

Vastaavia ongelmia on pyöräilyn suhteen pk-seutu täynnä ja tuo johtuu vain ja ainoastaan siitä, että niitä toteutettaessa ei varmaankaan mitään erillistä panostusa pyöräilyä ajatellen olekaan tehty, vaan tuo on ollut vain välttämätön paha.

 

[Zigh]

Tuohon kaiteeseen (kuvassa) on nyt se 40-50cm matkaa, mutta kuten sanottu ihmisillä on välillä vaikeuksia hahmottaa kulkuneuvonsa kokoa ja tähän samaan törmää joka päivä, oli sitten auto, pyörä, lastenrattaat tai pelkkä ihminen niin aina jossain joku vitun taavetti seisoo keskellä tietä

Uskomatonta vänkäämistä. Tuossa kuvassa se fillari voi olla ihan missä tahansa kohtaa kaistaa noin 20-80% vaihteluvälillä (jossa 0 on rengas aivan vasemmassa ja 100 aivan oikeassa reunassa). Meillä ei ole mitään tietoa kameran sijoituskohdasta tai kuvaajan kulkineen leveydestä.

 

[Zigh]

Ja toisaalta kuten jo todettu, lain mukaan saa ajaa juuri niin kaukana reunasta kuin turvallisuuden kannalta kokee tarpeelliseksi. Kukaan tuskin kovin lähellä tuollaista aitaa haluaa ajaa.

 

[rpdf]

Kun joku poikittainen kelvi saapuu tähän ja yhdistyy esimerkiksi alikuluksi isomman väylän ali, tekee kaikista suunnista saapuvat väylät koukkauksen sieltä alikulun pohjan tasolta. Tämä esimerkiksi tarkoittaa, että fillareille tehdään tasa-arvoinen risteys siten, että kaikista suunnista tullaan alamäkeen

Tämä on kyllä hölmöä. Monesti vielä niin, että näkyvyys on penkereillä pilattu, ja joka suunnasta on alamäki (alikulun toisella puolella sama homma). Kaikkia siis 'ohjataan' kiihdyttämään tasa-arvoiseen risteykseen, jossa on 'tarkoituksella' huono näkyvyys. Ajoratojen kanssa toimitaan hieman eri tavalla.

 

[Antti Alien]

Tämä on kyllä hölmöä. Monesti vielä niin, että näkyvyys on penkereillä pilattu, ja joka suunnasta on alamäki (alikulun toisella puolella sama homma). Kaikkia siis 'ohjataan' kiihdyttämään tasa-arvoiseen risteykseen, jossa on 'tarkoituksella' huono näkyvyys. Ajoratojen kanssa toimitaan hieman eri tavalla.

Tässäpä oikein erikoispaska esimerkki Vaasasta: Google Maps

Sepänkyläntien eteläpuolella kulkeva pyörätie muuttuu jalkakäytäväksi ja pyörätie vaihtaa puolta sekä alikulun kautta että ajoradan yli. Googlen kartta ei sitä jostain syystä näytä, mutta pohjoispuolella pyörätie jatkuu katkeamattomana. Turvallinen ja tasainen sillan ylitys on siis estetty, ja liikenne ohjataan alikulun kautta tasa-arvoiseen risteykseen, johon tulee kummastakin suunnasta mummotkin alamäkeen 30 km/h, ottaen vauhtia ylämäkeä varten ja ilman mitään jarrutusmahdollisuuksia jalkajarruillaan. Täysin turhan alikulun poistamalla paikka muuttuisi turvalliseksi, mutta varsin moni käyttää sitä, koska muuten joutuu odottamaan liikennevaloissa.

 

[renee]

Tämä on kyllä hölmöä. Monesti vielä niin, että näkyvyys on penkereillä pilattu, ja joka suunnasta on alamäki (alikulun toisella puolella sama homma). Kaikkia siis 'ohjataan' kiihdyttämään tasa-arvoiseen risteykseen, jossa on 'tarkoituksella' huono näkyvyys. Ajoratojen kanssa toimitaan hieman eri tavalla.

Liikennesuunnittelussa käytetään paljonkin tarkoituksellista hidastamista epätietoisuutta lisäämällä. Esim. oikealla oleva kärkikolmio pitää nähdä, jotta voi olla varma etuajo-oikeudestaan, ei ole erillistä merkkiä sille, että oikealta tuleva on väistämisvelvollinen. Tämä toimii ihan hyvin, kun autot taistelevat keskenään elintilasta ja oma perse on tulilinjalla, jos oikealta pamahtaakin rekka kylkeen. Ongelmia syntyy, jos vastapuolesta ei ole vaaraa, esim. pyöräilijä aiheuttaa autolle korkeintaan pintanaarmuja, mielestäni silloin kannattaa parantaa näkyvyyttä eikä yrittää lisätä epätietoisuutta.

Tai jos liikennessäänöt ja käytännön realiteetit eivät tue tällaista epätietoisuutta, mm. mainitsemillasi kelveillä, joissa tasa-arvoinen risteys on kuopan pohjalla, jolloin - vaikka minkä tekisi - niin ihmiset eivät mielellään jarruun koske. Eiväthän jotkut autoilijat "jaksa" hidastaa edes moottorivoimalla kulkevaa autoa suojatien eteen, kun siinä joutuu veivaamaan keppiä

 

[Kvarkki]

Liikennesuunnittelussa käytetään paljonkin tarkoituksellista hidastamista epätietoisuutta lisäämällä. Esim. oikealla oleva kärkikolmio pitää nähdä, jotta voi olla varma etuajo-oikeudestaan, ei ole erillistä merkkiä sille, että oikealta tuleva on väistämisvelvollinen. Tämä toimii ihan hyvin, kun autot taistelevat keskenään elintilasta ja oma perse on tulilinjalla, jos oikealta pamahtaakin rekka kylkeen. Ongelmia syntyy, jos vastapuolesta ei ole vaaraa, esim. pyöräilijä aiheuttaa autolle korkeintaan pintanaarmuja, mielestäni silloin kannattaa parantaa näkyvyyttä eikä yrittää lisätä epätietoisuutta.

Tästä epätietoisuuden vaikutuksestahan on olemassa äärimmäisen hyvä esimerkkikin. Spandexilla ei ole epätietoisuutta säännöistä, joten voi vetää kuin reikäpää Ehkä on ihan hyvä, että autoilija valuttaa heikon näkyvyyden paikoissa keskelle kevyen liikenteen väylää, niin ei ainakaan tule taskuraketille auton toimesta suuria vaurioita. Toki sattuu se spandexia kuitenkin leukaan, kun oma vauhti on kova.

 

[Antti Alien]

Tästä epätietoisuuden vaikutuksestahan on olemassa äärimmäisen hyvä esimerkkikin. Spandexilla ei ole epätietoisuutta säännöistä, joten voi vetää kuin reikäpää Ehkä on ihan hyvä, että autoilija valuttaa heikon näkyvyyden paikoissa keskelle kevyen liikenteen väylää, niin ei ainakaan tule taskuraketille auton toimesta suuria vaurioita. Toki sattuu se spandexia kuitenkin leukaan, kun oma vauhti on kova.

Ehkä on ihan hyvä, että rekka valuttaa heikon näkyvyyden risteyksissä keskelle ajorataa, niin ei ainakaan tule rallikuskeille rekan toimesta suuria vaurioita. Toki sattuu se vatasta kuitenkin leukaan, kun oma vauhti on kova.

 

[Antti Alien]

Liikennesuunnittelussa käytetään paljonkin tarkoituksellista hidastamista epätietoisuutta lisäämällä. Esim. oikealla oleva kärkikolmio pitää nähdä, jotta voi olla varma etuajo-oikeudestaan, ei ole erillistä merkkiä sille, että oikealta tuleva on väistämisvelvollinen.

Tämä on vain osittain totta. Jos taajamassa o 50 km/h tai nopeammalla alueella tasa-arvoinen risteys, se on merkittävä varoitusmerkillä A21 Tienristeys.

 

[Kvarkki]

Ehkä on ihan hyvä, että rekka valuttaa heikon näkyvyyden risteyksissä keskelle ajorataa, niin ei ainakaan tule rallikuskeille rekan toimesta suuria vaurioita. Toki sattuu se vatasta kuitenkin leukaan, kun oma vauhti on kova.

Varmaan sun oli tarkoitus olla sarkastinen, mutta noinhan ne rekat nyt pahoissa paikoissa valuuttelee Eikä siellä kukaan autoilija ole silloin koputtamassa rekan oveen viittä minuuttia tms. synttärisettiä, kun keskimäärin se hitainkin autoilija ymmärtää, että rekan on pakko noin toimia kaikille turvallisimman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Spandex strava-kiimassaan vaan näkee, että hänen esteetöntä kulkuaan on loukattu.

 

[renee]

Tämä on vain osittain totta. Jos taajamassa o 50 km/h tai nopeammalla alueella tasa-arvoinen risteys, se on merkittävä varoitusmerkillä A21 Tienristeys.

Harvoinhan tuota käytetään, pääasiassa jätetään käyttämättä, koska tarkoitus on hidastaa liikenteen nopeutta. Onhan meillä myös etuajo-oikeutetun tien merkki, jota käytetään silloin, kun ei haluta hidastaa liikennettä. Lähinnähän näitä tasa-arvoisia risteyksiä ja kärkikolmio-/stop-risteyksiä on sekaisin kaupunkialueella, missä halutaan, että ihmiset ajavat hiljaa. Ja se on juurikin tarkoituskenmukaista, että epätietoisuus väistämissäännöistä on sen verran iso, ettei ylintä sallittua pysty oikeasti ajamaan. Myös tasa-arvoisten risteysten laaja käyttö hidastaa liikennettä tarkoituksella, koska ei voi posottaa suoraan ajaessa kovinkaan kovaa, koska näkyvyys kaupunkialueella oikealle on hyvin rajattua.

 

[Lucas]

Varmaan sun oli tarkoitus olla sarkastinen, mutta noinhan ne rekat nyt pahoissa paikoissa valuuttelee Eikä siellä kukaan autoilija ole silloin koputtamassa rekan oveen viittä minuuttia tms. synttärisettiä, kun keskimäärin se hitainkin autoilija ymmärtää, että rekan on pakko noin toimia kaikille turvallisimman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Spandex strava-kiimassaan vaan näkee, että hänen esteetöntä kulkuaan on loukattu.

Spandex stravat ei paljoa eteensä aina katsele. Yksi rekkamies kertoili, miten joku kesä kaksi eri pyöräijää oli ajanut eri aikoihin hänen rekka-autonsa perävaunuun pahki. Perävaunu oli pysäköity asianmukaisesti maantien laitaan suoralla tielle keskellä päivää siksi aikaa yksinään kun autonsa kuorman käynyt ensin kippaamassa.

Toisessa tapauksessa niistä ainakin pyöränsä solmuun ja itsensä mustelmille perävaunun kanssa ajanut pyöräilijä oli syyttänyt siitä rekkamiestä ja soittanut poliisitkin paikalle, mutta siitä ei mitään sakkoa edes rekkamiehelle tullut kun poliisin mukaan rekkamies oli toiminut kaikkien sääntöjen mukaan. Sitä en nyt muista oliko ne spandex miehelle sakot kirjoittaneet kun vaarantaa liikennettä katsomatta lainkaan eteensä ja ajamalla pahki pysäköityyn perävaunuun.

 

[Zigh]

Varmaan sun oli tarkoitus olla sarkastinen, mutta noinhan ne rekat nyt pahoissa paikoissa valuuttelee Eikä siellä kukaan autoilija ole silloin koputtamassa rekan oveen viittä minuuttia tms. synttärisettiä, kun keskimäärin se hitainkin autoilija ymmärtää, että rekan on pakko noin toimia kaikille turvallisimman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Spandex strava-kiimassaan vaan näkee, että hänen esteetöntä kulkuaan on loukattu.

Täällä kukaan ole valittanut sellaisista paikoista, joissa oikeasti on huono näkyvyys, mutta pakkohan niitä maalitolppia on siirrellä, jotta saa taas pari kertaa kirjoittaa spandex ja lisätä pari nauruhymiötä.

Iloa päivääsi.

 

[Antti Alien]

Harvoinhan tuota käytetään, pääasiassa jätetään käyttämättä, koska tarkoitus on hidastaa liikenteen nopeutta. Onhan meillä myös etuajo-oikeutetun tien merkki, jota käytetään silloin, kun ei haluta hidastaa liikennettä. Lähinnähän näitä tasa-arvoisia risteyksiä ja kärkikolmio-/stop-risteyksiä on sekaisin kaupunkialueella, missä halutaan, että ihmiset ajavat hiljaa. Ja se on juurikin tarkoituskenmukaista, että epätietoisuus väistämissäännöistä on sen verran iso, ettei ylintä sallittua pysty oikeasti ajamaan. Myös tasa-arvoisten risteysten laaja käyttö hidastaa liikennettä tarkoituksella, koska ei voi posottaa suoraan ajaessa kovinkaan kovaa, koska näkyvyys kaupunkialueella oikealle on hyvin rajattua.

Jos halutaan hidastaa nopeuksia, se täytyy tehdä nopeusrajoituksin, hidastein, kavennuksin ja muin keinoin. Tasa-arvoinen risteys 50 km/h alueella ilman tuota varoitusmerkkiä on laiton. Sitä pakko käyttää.

Todellinen syy sille, miksi noita näkee niin vähän on siinä, että >=50 km/h alueilla risteyksissä on lähes poikkeuksetta kolmiot sivuteillä, jotta päätien liikenteen ei tarvitse hidastaa.

 

[HTK12]

Spandex stravat ei paljoa eteensä aina katsele. Yksi rekkamies kertoili, miten joku kesä kaksi eri pyöräijää oli ajanut eri aikoihin hänen rekka-autonsa perävaunuun pahki. Perävaunu oli pysäköity asianmukaisesti maantien laitaan suoralla tielle keskellä päivää siksi aikaa yksinään kun autonsa kuorman käynyt ensin kippaamassa.

Toisessa tapauksessa niistä ainakin pyöränsä solmuun ja itsensä mustelmille perävaunun kanssa ajanut pyöräilijä oli syyttänyt siitä rekkamiestä ja soittanut poliisitkin paikalle, mutta siitä ei mitään sakkoa edes rekkamiehelle tullut kun poliisin mukaan rekkamies oli toiminut kaikkien sääntöjen mukaan. Sitä en nyt muista oliko ne spandex miehelle sakot kirjoittaneet kun vaarantaa liikennettä katsomatta lainkaan eteensä ja ajamalla pahki pysäköityyn perävaunuun.

Täytyy kyllä olla täysi idiootti, jos yrittää väittää sitä pysäköidyn ajoneuvon kuljettajaa syylliksi tuossa tilanteessa. Kyllähän näitä idiootteja riittää. Mökiltä tullessa kaksi sankaria polki rinnakkain niin, että kumpikin oli ajorajalla, ei siis pietareella. Ei siis ollut mikään isompi ryhmä, vain vaan kaksi pyöräilijää.

 

[Kvarkki]

Täällä kukaan ole valittanut sellaisista paikoista, joissa oikeasti on huono näkyvyys, mutta pakkohan niitä maalitolppia on siirrellä, jotta saa taas pari kertaa kirjoittaa spandex ja lisätä pari nauruhymiötä.

Iloa päivääsi.

Eikös seu huono näkyvyys ole spandeksien perusoikeutus sille, että pitäisi päästä autotielle autojen sekaan tappamaan itseään? Alkuperäistä kommenttiani kirjoittaessa ajattelin sitä manselaista raivohullua, joka melkein polki auton kylkeen "koska oikeus ja sika oli tiellä". Siitä se ajatus johti siihen, että mieluummin tiellä väistämisvelvollisena kuin ajaa kenenkään yli.

 

[Zigh]

Eikös seu huono näkyvyys ole spandeksien perusoikeutus sille, että pitäisi päästä autotielle autojen sekaan tappamaan itseään?

En ymmärrä kysymystä. Mikä huono näkyvyys?

Alkuperäistä kommenttiani kirjoittaessa ajattelin sitä manselaista raivohullua, joka melkein polki auton kylkeen "koska oikeus ja sika oli tiellä". Siitä se ajatus johti siihen, että mieluummin tiellä väistämisvelvollisena kuin ajaa kenenkään yli.

Eipä siinäkään mikään huono näkyvyys ollut vaan ihan ajattelemattomuutta tai tahallaan se auto oli siihen täysblokkiin vetäisty.

 

[Antti Alien]

Varmaan sun oli tarkoitus olla sarkastinen, mutta noinhan ne rekat nyt pahoissa paikoissa valuuttelee Eikä siellä kukaan autoilija ole silloin koputtamassa rekan oveen viittä minuuttia tms. synttärisettiä, kun keskimäärin se hitainkin autoilija ymmärtää, että rekan on pakko noin toimia kaikille turvallisimman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Spandex strava-kiimassaan vaan näkee, että hänen esteetöntä kulkuaan on loukattu.

En muista koskaan, kertaakaan joutuneeni hidastamaan, saati sitten pysähtymään viideksi minuutiksi, keskellä ajorataa kääntymisvuoroaan odottelemaan parkkeeranneen rekan vuoksi, enkä ole nähnyt kenenkään koskaan joutuneen tekemään niin. Keskelle pyörätietä pysähtyneitä autoja, isoja ja pieniä, sen sijaan näkee joka päivä. Varmasti niitä rekkoja on ihan yleisesti ajorataa tukkimassa, kun kerran sanot niin.

 

[erihyva]

Voitaisiin Suomessa aloittaa edes siitä, minkä muut jo osaavat (Ranska, Espanja, Saksa, Belgia, Portugali):

Cycling Laws in Spain - Cycle Malaga

Helmets are compulsory whilst cycling in Spain at all times. Bike lights must always be used when cycling through tunnels. Enjoy your cycling holiday!

cyclemalaga.com

France, Spain, Germany, Belgium and Portugal have all introduced a 1.5 metre minimum distance law in addition to 26 US states and several provinces in Canada. In Ireland, there is a new Road Traffic (Minimum Passing Distance of Cyclists) Bill 2017 currently under consideration whereby motorists would be obliged by law to pass cyclists no closer than 1.5 metres on a road with a speed limit of 50 km/h or higher. On a road with a speed limit under 50 km/h, the safe passing distance would be set at one metre.

Parliamentary question | Minimum lateral clearance distance when passing cyclists | E-002358/2017 | European Parliament

Question for written answer E-002358/2017 to the Commission Rule 130 Deirdre Clune (PPE)

www.europarl.europa.eu

Jännää, ettei noissa maissa esiinny samankaltaista spandex-vihaa, kuin Suomessa kansan syvien rivien parissa.

 

[an7i5ankar1]

Jännää, ettei noissa maissa esiinny samankaltaista spandex-vihaa, kuin Suomessa kansan syvien rivien parissa.

Ootko ihan varma? Kaikkialla maailmassa autoilijoilla menee hermo niihin spandeksiin, jotka perseilee. Se on ehkä kaikkein kansainvälisin käsite koko maailmassa kuinka fillaristit eivät lainkaan noudata esim. liikennevaloja.

 

[hkultala]

Ootko ihan varma? Kaikkialla maailmassa autoilijoilla menee hermo niihin spandeksiin, jotka perseilee. Se on ehkä kaikkein kansainvälisin käsite koko maailmassa kuinka fillaristit eivät lainkaan noudata esim. liikennevaloja.

Höpöhöpö.

Nyt menee kyllä aivan totaalisen sekaisin "spandexpellet" ja jopoteinit. Ne on ne jopoteinit, jotka niitä liikennesääntöjä ei noudata.

Oikean maantiepyörän omistavat ja oikeissa pyörävaatteissa polkevat pyöräharrastajat on niitä parhaiten liikennesääntöjä tuntevia ja noudattavia pyöräiljöitä.

Esim. jollain ihan peruspyörällä ajavat pyöräilijät eivät juuri koskaan näytä suuntamerkkiä, oikealla maantipyörällä ajavat pyöräilijät näyttävät suuntamerkkiä melkein aina (käytännössä varmaan selvästi useammin kuin mersukuskit).

Ja punaisia päin ja jalkakäytävillä ajetaan myös suhteessa todella paljon enemmän niillä peruspyörillä kuin maantiepyörillä.


Ja ei todellakaan ole mitään "kansainvälistä käsitettä" "spandeksista joka perseilee".

On olemassa kansainvälinen käsite keski-ikäsiestä miehestä, joka näyttää hassulta pukeutuessaan trikoisiin(MAMIL). Tämä käsite ei kuitenkaan ota itse liikennekäyttäytymiseen millään tavalla kantaa.

 

[Kvarkki]

Eipä siinäkään mikään huono näkyvyys ollut vaan ihan ajattelemattomuutta tai tahallaan se auto oli siihen täysblokkiin vetäisty.

Tämähän on se ”spandex” perussynti. Kun ei ymmärretä, niin kiukutellaan ja syytellään. Ei se paljoa vaadi, kun näkyvyys autoilijan suunnasta on huono vaikka pyörä näkee auton helposti. Ihan ilman käyntiä optikon kautta joku taustaan hukkuva 30-40 km/h muna on hankala havaita etuviistossa. Suoraan kun se tulee sivusta ja huutaa kuin pekka perjantaisaunan jälkeen, ei jää havaitsematta tai alle

 

[Jetula]

Ootko ihan varma? Kaikkialla maailmassa autoilijoilla menee hermo niihin spandeksiin, jotka perseilee. Se on ehkä kaikkein kansainvälisin käsite koko maailmassa kuinka fillaristit eivät lainkaan noudata esim. liikennevaloja.

En kokenut Belgiassa tai Hollannissa kulttuurissa olevan minkäänlaista spandexvihaa, ei sen puoleen myöskään spandexpellet kokeneet autoilijoita ongelmakseen. Olen päässyt pitkään asuneena ja erinäisistä muista syistä aika syvälle kyseisten maiden pyöräilykulttuuriin. Pyöräilen paljon myös itse.

Syynä vastakkainasettelun puuttumiseen on yksikertaisesti se, ettei noissa maissa ole erikseen pyöräilijöitä tai autoilijoita. Aivan jokainen ihminen siellä pyöräilee tai on pyöräillyt. Yhtä lailla jokainen kulkee auton kyydissä. Kun ei ole erillisiä ryhmiä ei ole mitään suomalaistyylistä vastakkainasettelua. Toinen seikka on liikennesääntöjen osaaminen, siellä pyöräilysäännöt opetetaan juurta jaksaen jo ala-asteella. Suomessa spandexien onneton liikennekäyttäytyminen ja huono osaaminen liikennesäännöistä heijastuu autoilijoiden turhautumisena. Tosin tässä mennään kovaa vauhtia parempaa päin, nykyään vähemmän tungetaan suojatieltä autojen eteen. Tosin se kertakin kuukaudessa on edelleen liikaa.


Mitä tulee taas suomalaisten spandexien ulisemiseen ja uhriutumiseen mitä naurettavinmista syistä, niin se on varmaa ettei spandexvihasta päästä ennen kuin spandexit siistivät oman kenttänsä.

 

[rpdf]

Syynä vastakkainasettelun puuttumiseen on yksikertaisesti se, ettei noissa maissa ole erikseen pyöräilijöitä tai autoilijoita. Aivan jokainen ihminen siellä pyöräilee tai on pyöräillyt.

Näinhän se on myös suomessa, kaikki on pyöräillyt nuoruudessa. Näkisin, että eniten kitkaa aiheutuu siinä taitekohdassa, kun pyöräilijöiden määrä kasvaa, pyöräilijöillekin rakennetaan oikeasti infraa, ja joudutaan miettimään mitkä ratkaisut oikeasti toimivat sekä pyörille että autoille. Belgiassa ja Hollannissa tämä on tapahtunut 40 vuotta sitten, ja siihen on totuttu, täällä kipuillaan nyt, kun pyörää ei nähdä ajoneuvona vieläkään.

 

[Jetula]

Näinhän se on myös suomessa, kaikki on pyöräillyt nuoruudessa. Näkisin, että eniten kitkaa aiheutuu siinä taitekohdassa, kun pyöräilijöiden määrä kasvaa, pyöräilijöillekin rakennetaan oikeasti infraa, ja joudutaan miettimään mitkä ratkaisut oikeasti toimivat sekä pyörille että autoille. Belgiassa ja Hollannissa tämä on tapahtunut 40 vuotta sitten, ja siihen on totuttu, täällä kipuillaan nyt, kun pyörää ei nähdä ajoneuvona vieläkään.

En sanoisi, että esimerkiksi Belgiassa olisi erityistä infraa nimenomaan pyöräilijöille. Ellei lasketa sitä useimmiten alle 40 cm leveää punaista maalausta autotien reunassa. Toki nykyään sielläkin pyritään rakentamaan teitä kaikille tienkäyttäjille aina kun mahdollista koska kasvavan väestön vuoksi autoteiltä on loppunut paikoin kapasiteetti ja pyöräilyä ja julkista yritetään tukea kaikin keinoin. Mutta pääosin siellä autot ohjataan 100% kattavalle motariverkostolle ja pyörät kulkevat autoteiden reunaa moottoriteiden ulkopuolella. Jos viettöisit tuolla aikaa pyöräillen uskomukset "infrasta" kyllä katoavat.

Kun vertaat Suomen äärimmäisen väljään kaupunkirakentamisen ja Belgian 1600-luvun linnakemaiseen ja umpitiheään kaavoitukseen, ymmärrät että siellä ei vain ole mahdollista rakentaa erillisiä kevyen liikenteen väyliä Suomen tapaan. Jos vertaan vaikkapa tuhat ajamaani kilometriä Suomessa ja Belgiassa, päihittää Suomi vertailun juuri väljän ja kattavan keviverkoston vuoksi. Toki (erityisesti Hollannin kaltaisia) Suomessa lähiöistä kaupunkiin vieviä pyöräteitä puuttuu paljon. Eikä varsinaisia harrastereittejä tehdä paljoa. Toisaalta Suomessa sama raha käytetään hiihtolatuihin.

Suomen iso ongelma yhä on se, että täällä voi valmistua lukiosta, peruskoulusta tai autokoulusta osaamatta pyöräilijöiden väistämissääntöjä. Beneluxmaissa pyöräilysäännöt käydään sekä peruskoulussa, että lukiossa pakollisena oppiaineena.

 

[taski]

Höpöhöpö.

Nyt menee kyllä aivan totaalisen sekaisin "spandexpellet" ja jopoteinit. Ne on ne jopoteinit, jotka niitä liikennesääntöjä ei noudata.

Öö mitä oikein selität? Jopoteinit edes miettivät että viitsiikö ajaa punaisia päin kun on vielä vähän viattomuutta tarjolla. Spandexmiehet painavat surutta punaisia päin ja vaihtelevat säännöstöä oman mielen mukaan. Juuri eilen vedin fillarilenkkiä Pirkkala-Kangasala-Hervanta -Akselilla ja kun itse edes vähän hiljensin punaisiin (joo ajoin itsekin fillarilla punaisia päin) niin joku spandexmies tuli sieltä varmaan 40 lasissa suoraan surutta autotielle punaisia päin -> Tämän jälkeen totesikin että hei, pyörätielle palaakin vihreät niin voi sujuvasti mennäkin taas pyörätielle. En muista että olisin koskaan jopolla tai fillarilla hermostunut teinien pyöräilyyn, mutta keskarintuijottajien ja työmatkatempoilijoiden touhuihin olen kärähtänyt monta kertaa.

 

[Panzu]

^ Millainen asu sinulla oli pyörälenkillä ja käytitkö lukkopolkimia, iso mies?

 

[rpdf]

Kun vertaat Suomen äärimmäisen väljään kaupunkirakentamisen ja Belgian 1600-luvun linnakemaiseen ja umpitiheään kaavoitukseen, ymmärrät että siellä ei vain ole mahdollista rakentaa erillisiä kevyen liikenteen väyliä Suomen tapaan.

Tarvitseeko niitä olla? Mielestäni pyöräkaistat kaupungissa on parempi ratkaisu kuin Suomen entiset KLV:t, toki maalattuja kaistoja parempia ovat tanskatyyliin sekä ajoradasta että jalankulkijoista fyysisesti erotellut väylät. Belgiassa on kyllä älyttömästi asfaltoituja pyöräteitäkin, jopa keskellä peltoa, käytännössä vain pyöräilijöille. Ei ollut mikään ongelma polkea esim. Gentistä Bryggeen tai Bryggestä Knokke-Heistiin, täysin autoliikenteestä erillään, päällystettyjä väyliä.

Ei Belgiakaan turhaan ole pyöräilymaa, vaikka kaupunkien vanhoissa keskustoissa infrarakentaminen on paikoin hankalaa/mahdotonta. Brysseli ei erityisesti innosta pyöräilemään, siellä tilannetta voisi parantaa.

 

[Sunar]

En sanoisi, että esimerkiksi Belgiassa olisi erityistä infraa nimenomaan pyöräilijöille. Ellei lasketa sitä useimmiten alle 40 cm leveää punaista maalausta autotien reunassa. Toki nykyään sielläkin pyritään rakentamaan teitä kaikille tienkäyttäjille aina kun mahdollista koska kasvavan väestön vuoksi autoteiltä on loppunut paikoin kapasiteetti ja pyöräilyä ja julkista yritetään tukea kaikin keinoin. Mutta pääosin siellä autot ohjataan 100% kattavalle motariverkostolle ja pyörät kulkevat autoteiden reunaa moottoriteiden ulkopuolella. Jos viettöisit tuolla aikaa pyöräillen uskomukset "infrasta" kyllä katoavat.

Tätähän Suomessakin useimmat arjessa paljon pyöräilevät infralta toivoisivat, eli toimivaa mahdollisuutta polkea ajoradan puolella mahdollisimman vähällä häiriöllä muulle liikenteelle sen sijaan, että ajellaan kelveillä jalankulkijoiden seassa. Pyöräbaanoille on paikkansa runkoverkkona, mutta ei niitä kaikkialle kannata vetää.

Tuntuu, että Suomessa on ikuisuuden yritetty pitää pyörät ja autot mahdollisimman kaukana toisistaan. Nyt kaikista kohtaamisista tulee kitkaa, kun yhteispeliä ei ole kehittynyt.

Suomen iso ongelma yhä on se, että täällä voi valmistua lukiosta, peruskoulusta tai autokoulusta osaamatta pyöräilijöiden väistämissääntöjä. Beneluxmaissa pyöräilysäännöt käydään sekä peruskoulussa, että lukiossa pakollisena oppiaineena.

On sinulla tuossa varmaan ihan validi pointti. Tuntuu, että turhan helposti lapset päästetään pyörien kanssa liikenteeseen, kunhan osaavat ajaa kutakuinkin suoraan ja lupaavat taluttaa suojateiden yli. Eihän siellä kelveillä ole niin tarkkaa, kun autot ovat muualla. Myöhemmin on ehkä yksittäinen oppitunti ala-asteella, jolla muistutetaan varomaan autoja ja mieluiten taluttamaan suojatien yli, että on turvallisempaa. Jos liikennekasvatus jää tuolle tasolle (kyllähän ne liikennesäännöt opetetaan sitten autokoulussa, kun siirrytään oikean ajoneuvon ohjaimiin!) ei kai hirveä ihme ole jos väistämissäännöt ja pyörätien jatkeen olemus eivät kaikille myöhemmin avaudu. Mutta ei minulla tämän tueksi mutua vahvempaa dataa ole ja toivoisin olevani pessimisti.

Viimeisimmillä bongaamillani "suojatielle jalankulkijan oikeuksin" -pyöräilijöillä on 100% ollut allaan Alepafillari ja vaatteetkin jotain muuta kuin spandexia.

 

[jonesky12345]

Tätähän Suomessakin useimmat arjessa paljon pyöräilevät infralta toivoisivat, eli toimivaa mahdollisuutta polkea ajoradan puolella mahdollisimman vähällä häiriöllä muulle liikenteelle sen sijaan, että ajellaan kelveillä jalankulkijoiden seassa. Pyöräbaanoille on paikkansa runkoverkkona, mutta ei niitä kaikkialle kannata vetää.

Tuntuu, että Suomessa on ikuisuuden yritetty pitää pyörät ja autot mahdollisimman kaukana toisistaan. Nyt kaikista kohtaamisista tulee kitkaa, kun yhteispeliä ei ole kehittynyt.

On sinulla tuossa varmaan ihan validi pointti. Tuntuu, että turhan helposti lapset päästetään pyörien kanssa liikenteeseen, kunhan osaavat ajaa kutakuinkin suoraan ja lupaavat taluttaa suojateiden yli. Eihän siellä kelveillä ole niin tarkkaa, kun autot ovat muualla. Myöhemmin on ehkä yksittäinen oppitunti ala-asteella, jolla muistutetaan varomaan autoja ja mieluiten taluttamaan suojatien yli, että on turvallisempaa. Jos liikennekasvatus jää tuolle tasolle (kyllähän ne liikennesäännöt opetetaan sitten autokoulussa, kun siirrytään oikean ajoneuvon ohjaimiin!) ei kai hirveä ihme ole jos väistämissäännöt ja pyörätien jatkeen olemus eivät kaikille myöhemmin avaudu. Mutta ei minulla tämän tueksi mutua vahvempaa dataa ole ja toivoisin olevani pessimisti.

Viimeisimmillä bongaamillani "suojatielle jalankulkijan oikeuksin" -pyöräilijöillä on 100% ollut allaan Alepafillari ja vaatteetkin jotain muuta kuin spandexia.

Eiköhän niitä liikennesääntöjä rikkovia fillaristeja ole about kaikissa genreissä, lopulta vähän riippuu myös että miten rikotaan. Kun liikenneväline kevenee autosta/prätkästä/muusta rekisteröidystä ajoneuvosta kevyeen liikenteeseen on ihan ymmärrettävää, että pieni jousto vaikkapa punasia päin kulkemisessa on ok, harvapa jalankulkijaakaan siitä tuomitsee. Pääsääntöhän on ettei aiheuta muulle liikenteelle häiriötä. Joissain tutuissa paikoissa saatan ajaa jatkeen/suojatien yli fillarilla punaisia päin, jos näen ettei autoja justiinsa tule, kun vaihtoehto voisi olla painaa nappia, odottaa valoja ja päästä yli kun autoilijakin sieltä jo jarruttaa punaisiin. Eriasia tietysti poukkoilla vastuuttomasti.

 

[Sunar]

Eiköhän niitä liikennesääntöjä rikkovia fillaristeja ole about kaikissa genreissä, lopulta vähän riippuu myös että miten rikotaan. Kun liikenneväline kevenee autosta/prätkästä/muusta rekisteröidystä ajoneuvosta kevyeen liikenteeseen on ihan ymmärrettävää, että pieni jousto vaikkapa punasia päin kulkemisessa on ok, harvapa jalankulkijaakaan siitä tuomitsee. Pääsääntöhän on ettei aiheuta muulle liikenteelle häiriötä. Joissain tutuissa paikoissa saatan ajaa jatkeen/suojatien yli fillarilla punaisia päin, jos näen ettei autoja justiinsa tule, kun vaihtoehto voisi olla painaa nappia, odottaa valoja ja päästä yli kun autoilijakin sieltä jo jarruttaa punaisiin. Eriasia tietysti poukkoilla vastuuttomasti.

En tarkoittanut tuomita harmitonta sääntöjen venyttämistä, vaan pointtini oli, että uskon kyllä Suomesta löytyvän enemmän pyöräilijöitä, joille on oikeasti epäselvää milloin autojen kuului väistää (ja toisin päin) kuin Beneluxmaista. Ja minusta autojen ja pyörien pitäminen mahdollisimman kaukana toisistaan (usein pyöräilyn kustannuksella) on siihen merkittävä osasyy.

 

[Pavosen Heska]

Ehkä on ihan hyvä, että rekka valuttaa heikon näkyvyyden risteyksissä keskelle ajorataa, niin ei ainakaan tule rallikuskeille rekan toimesta suuria vaurioita. Toki sattuu se vatasta kuitenkin leukaan, kun oma vauhti on kova.

Tää nyt oli jo oikeasti huono. Alkaa AA ote lipsua jo sen verran että vedä vähän henkeä.
Infraan panostaminen pyöräteiden osalta täällä on tuotoltaan eri kuin Hollannissa jossa ajokausi on koko vuoden mittainen verrattuna kotimaan touko-syyskuu. Edellenkin jankutetaan samaa eli pitääkö pyörällä päästä vetämään taajamassa jokapaikassa täpöjä, minusta ei. Jos nyt kuitenkin haluaisi kaahata taajamassa niin pitää ymmärtää nopeus sovittaa tilanteeseen sopivaksi niissä paikoissa missä liikenne sitä edellyttää. Spandex-miehen viimeiset sanat: "Olin silti oikeassa" kun on törmännyt bussin kylkeen torinkulmalla suojatiellä saattavat muuttaa merkitystään oikeussalissa kun syyllistä etsitään.

 

[rpdf]

Edellisen postaajan viestissä oli kaikki kliseet miksi pyöräily ei vain toimi: Lunta tulee, ei voi pyöräillä kuin keskikesällä. Tätä ne jauhaa Lontoossakin kun sataa, sielläkin mielikuvissa pyöräily voi toimia vain Hollannissa, kun eihän siellä koskaan sada, saati nyt Kööpenhaminassa. Meillä lunta tulee, mutta se on oikeastaan pienempi ongelma, kun kyse on enemmän väylienhoidosta. Sen lisäksi klassinen kaupungeissa 'kaahaus', eli pyöräilijät ajaa hädintuskin 20km/h, siinä missä autolla pääsee pääväylällä jopa 50km/h, eikä koskaan alle 30km/h. Sellaista kaahausta. Sitten jokin älytön skenaario bussiin törmäävästä pyöräilijästä, todellisuudesta irrallaan, ja haaveissakin vaarallista vain pyöräilijälle.

 

[Käymälä]

Suomen KLV:t on oikein tehtynä todella hyviä ja mieluummn niitä ajaa kuin Hollannin, Belgian, Saksan yleensä hitaita, kapeita, täryyttäviä ja tarpeettoman monimutkaisia pyöräväyliä. Kokemusta on, ja tähän johtopäätökseen olen tullut. Meillä on tilaa hyville väylille. Helsingin ja Tampereen surkeus asiassa ei anna oikeanlaista kuvaa kokonaisuudesta.

Ainoastaan kaupunkien välinen pyörätieinfra on Euroopassa joskus parempaa (yleensä sekavaa), mutta sen ymmärtää, kun kylästä toiseen on 3km ja väestön tiheys yli kymmenkeryainen Härmään nähden monin paikoin.

Keli ei ole estänyt vuosiin pyöräilemistä, ei yhtenäkään päivänä. Katujen kunnossapidon pelatessa kyse on vaatevalinnasta: sadetakki sateeseen, talvitakki talveen ja teepaita kesään.

Aiempaan keskusteluun voisin ottaa kantaa siinä, että kolmiomerkki on suunnitteluvirhe. Väistämisvelvollisuus oitäisi olla oletus risteykseen tullessa, kun etuajo-oikeudesta voisi ilmoittaa liikennemerkillä.

 

[Zigh]

Tämähän on se ”spandex” perussynti. Kun ei ymmärretä, niin kiukutellaan ja syytellään. Ei se paljoa vaadi, kun näkyvyys autoilijan suunnasta on huono vaikka pyörä näkee auton helposti. Ihan ilman käyntiä optikon kautta joku taustaan hukkuva 30-40 km/h muna on hankala havaita etuviistossa. Suoraan kun se tulee sivusta ja huutaa kuin pekka perjantaisaunan jälkeen, ei jää havaitsematta tai alle

Taas siirtyy maalitolpat. Ensin puhut huonosta näkyvyydestä, mutta nyt se onkin sitä ettei nää kun ei katso.

Eipä tämmöisen vänkääjän kanssa jaksa keskustella kun juttujen logiikkaa hipoo nollaa.

 

[Mrrp]

Kuvassa spendexi paahtamassa ison egonsa kanssa maailmanluokan levyistä, rakenteellisesti jalkakäytävästä erotettua pyörätietä.

Koska siinä on se kaide, johon ei tahtoisi törmätä, mutta johon tiesuunnittelija ei ole jättänyt riittävää vapaata tilaa. Ja ei, laki ei pyydä eikä käske käyttämään oikeaa reunaa, vaan ajamaan niin lähellä oikeaa reunaa kuin on turvallisesti mahdollista.

Törmäsin sattumalta tähän kuvaan ja kommenttiin. Kuvasta ja videosta on hankala nähdä, mutta todellisuudessa kaide on yllättävän kaukana pyörätien reunasta. Normaalilla pyörällä ei kaiteeseen pysty kyllä osumaan jos ajaa päällystetyllä osuudella. Itse olen ajanut tuota kyseistä väliä paljon ja oikeastaan ainoa moiteet ovat korkimäenkadun tasa-arvoiset risteykset ja muutama korkea/terävä kanttari. Korkinmäen alamäen ajan yleensä pyörällä autotietä niin risteyksiin on parempi näkyvyys itselle ja autoilijalle. Ylämäkeen voi sutkuttaa taas pyörätiellä vauhdin ollessa alhaisempi.

Mielestäni Hervanta-keskusta väylä pyörille on oikein miellyttävä. Autotiellä ei tarvitse ajaa (muuta kuin tuon alamäen), väylät ovat suhteellisen rauhallisissa paikoissa eli melu on alhainen ja kaista on riittävän leveä pl. keskusta eli pääsee hitaammista ohitse nostamatta. Valoristeykset hidastavat menoa, mutta ei niistä tule käytännössä muuta kuin henkinen haitta ja ehkä stoppi flow-tilalle.

 

[Antti Alien]

Törmäsin sattumalta tähän kuvaan ja kommenttiin. Kuvasta ja videosta on hankala nähdä, mutta todellisuudessa kaide on yllättävän kaukana pyörätien reunasta. Normaalilla pyörällä ei kaiteeseen pysty kyllä osumaan jos ajaa päällystetyllä osuudella. Itse olen ajanut tuota kyseistä väliä paljon ja oikeastaan ainoa moiteet ovat korkimäenkadun tasa-arvoiset risteykset ja muutama korkea/terävä kanttari. Korkinmäen alamäen ajan yleensä pyörällä autotietä niin risteyksiin on parempi näkyvyys itselle ja autoilijalle. Ylämäkeen voi sutkuttaa taas pyörätiellä vauhdin ollessa alhaisempi.

Mielestäni Hervanta-keskusta väylä pyörille on oikein miellyttävä. Autotiellä ei tarvitse ajaa (muuta kuin tuon alamäen), väylät ovat suhteellisen rauhallisissa paikoissa eli melu on alhainen ja kaista on riittävän leveä pl. keskusta eli pääsee hitaammista ohitse nostamatta. Valoristeykset hidastavat menoa, mutta ei niistä tule käytännössä muuta kuin henkinen haitta ja ehkä stoppi flow-tilalle.

Ei kyse olekaan siitä, osuuko kaiteeseen, vaan siitä, miten lähelle kaidetta pyöräilijä kokee turvalliseksi mennä. Videolta ei tosiaan näe, missä kohti kaistaa kuvaaja on, mutta vastaantulija ilmiselvästi kokee, että pyörätie ei riitä miellyttävälle kohtaamiselle ja hänellä on tilaa väistää (laittomasti), toisin kuin kaiteen puolella olevalla. Saman väistöliikkeen tekee lähes jokainen vastaantulija. Kyllähän kaksi pyöräilijää tuossa mahtuisi toisensa kohtaamaan törmäämättä, mutta moniko haluaa ajaa 10 sentin päästä vastaantulijan olkapäätä?

Väylävirastossa tämä asia on ymmärretty ja tehty hieno suunnitteluohje, jossa on mm. mitat kohtaavan liikenteen etäisyyksistä (taulukko 7, s. 49), vapaasta tilasta esteisiin (taulukko 8, s. 49), väylien leveyksistä (taulukko 16, s. 78) ja monesta muusta asiasta. Siitä ei ole paljoakaan apua, kun suunnitteluohjeita ei lueta eikö noudateta.

 

[Dr. Who]

Ei kyse olekaan siitä, osuuko kaiteeseen, vaan siitä, miten lähelle kaidetta pyöräilijä kokee turvalliseksi mennä. Videolta ei tosiaan näe, missä kohti kaistaa kuvaaja on, mutta vastaantulija ilmiselvästi kokee, että pyörätie ei riitä miellyttävälle kohtaamiselle ja hänellä on tilaa väistää (laittomasti), toisin kuin kaiteen puolella olevalla. Saman väistöliikkeen tekee lähes jokainen vastaantulija. Kyllähän kaksi pyöräilijää tuossa mahtuisi toisensa kohtaamaan törmäämättä, mutta moniko haluaa ajaa 10 sentin päästä vastaantulijan olkapäätä?

Väylävirastossa tämä asia on ymmärretty ja tehty hieno suunnitteluohje, jossa on mm. mitat kohtaavan liikenteen etäisyyksistä (taulukko 7, s. 49), vapaasta tilasta esteisiin (taulukko 8, s. 49), väylien leveyksistä (taulukko 16, s. 78) ja monesta muusta asiasta. Siitä ei ole paljoakaan apua, kun suunnitteluohjeita ei lueta eikö noudateta.

Kyllä tuossa on kohdannut kaksi idiootti pyöräilijää jos noilla kaistoilla ei mahdu kohtaamaan pysyen omalla kaistalla

Toki tämä pätee myös ihan autoilijaan, joillain ihmisillä ei vain ole mitään käsitystä auton ulkomitoista.

 

[Antti Alien]

Kyllä tuossa on kohdannut kaksi idiootti pyöräilijää jos noilla kaistoilla ei mahdu kohtaamaan pysyen omalla kaistalla

Toki tämä pätee myös ihan autoilijaan, joillain ihmisillä ei vain ole mitään käsitystä auton ulkomitoista.

Laskin nopeasti 10 pyöräilijää, jotka koukkasivat ainakin osittain jalkakäytävän puolelle alun erotellulla osuudella. Kaikki vissiin ovat idiootteja.

 

[Dr. Who]

Laskin nopeasti 10 pyöräilijää, jotka koukkasivat ainakin osittain jalkakäytävän puolelle alun erotellulla osuudella. Kaikki vissiin ovat idiootteja.

Kyllä

 

[Kvarkki]

Taas siirtyy maalitolpat. Ensin puhut huonosta näkyvyydestä, mutta nyt se onkin sitä ettei nää kun ei katso.

Eipä tämmöisen vänkääjän kanssa jaksa keskustella kun juttujen logiikkaa hipoo nollaa.

En mä kuvittele keskustelevani sinun kanssasi, kun sinulla ei ole mitään halua siihen. ”kun ei katso” -kommentti kuvastaa kyllä hyvin asennettasi ja todistaa edellisen väitteeni. Kaikessa muussa paitsi spandexissa on vikaa ja kiukuttelut päälle Ei varmaan olekaan mitään logiikkaa missään, kun huutelet joka viestiin maalitolppia ja yrität vängätä jostain itse keksimästäsi ongelmasta mun viestissä.

 

[jonesky12345]

En tarkoittanut tuomita harmitonta sääntöjen venyttämistä, vaan pointtini oli, että uskon kyllä Suomesta löytyvän enemmän pyöräilijöitä, joille on oikeasti epäselvää milloin autojen kuului väistää (ja toisin päin) kuin Beneluxmaista. Ja minusta autojen ja pyörien pitäminen mahdollisimman kaukana toisistaan (usein pyöräilyn kustannuksella) on siihen merkittävä osasyy.

Olet aivan oikeassa tässä asiassa, että syynä on tuo selkeä ero kahden eri ajoneuvon välillä ja kun pyöräily ei ajokorttia tarvitse, eikä sääntöjä kovinkaan laadukkaasti opeteta kouluissa, niin eipä noi mullakaan olisi varmasti selkeästi tiedossa, jos en olisi ajokorttia ajanut. Isompi ongelma toki kokonaisuudessa on, että ajokortilliset autoilijat eivät tiedä noita sääntöjä, esim viimeksi kun pyöräilin niin taajamaan palatessa sen viimesen parin kilsan matkalla oli kolme tien ylitystä, joissa mun olisi pitänyt väistää, mutta kaikissa auto pysähtyi antamaan tietä vaikka tulin suojatien reunaan selkeästi hidastaen niin otapa tuosta sitten kortittomana pyöräilijänä enää selvää että saisitko mennä vai et

Tää nyt oli jo oikeasti huono. Alkaa AA ote lipsua jo sen verran että vedä vähän henkeä.
Infraan panostaminen pyöräteiden osalta täällä on tuotoltaan eri kuin Hollannissa jossa ajokausi on koko vuoden mittainen verrattuna kotimaan touko-syyskuu. Edellenkin jankutetaan samaa eli pitääkö pyörällä päästä vetämään taajamassa jokapaikassa täpöjä, minusta ei. Jos nyt kuitenkin haluaisi kaahata taajamassa niin pitää ymmärtää nopeus sovittaa tilanteeseen sopivaksi niissä paikoissa missä liikenne sitä edellyttää. Spandex-miehen viimeiset sanat: "Olin silti oikeassa" kun on törmännyt bussin kylkeen torinkulmalla suojatiellä saattavat muuttaa merkitystään oikeussalissa kun syyllistä etsitään.

Eikös tuo ajokausi riipu aika pitkälti henkilöstä? Noh jokatapauksessa pyörällähän voisi taajamassa vetää näitä mainitsemiasi "täpöjä" (oletan että tarkoitat täyttä vauhtia), mikäli liikennesuunnittelussa huomioitaisiin ajoneuvot kaikkinensa eikä laitettaisi pyöräilijöitä sinne erotetulle kelville käytännössä jalkakäytävälle, missä eritoten taajama-alueilla on paljon haastavia piha-alueilta tulevia ajoväyliä tai risteyksiä, joiden kohdalla autoilija joutuu väistämisvelvollisena tulemaan sinne pyöräilijän tielle ilman kunnollista näkyvyyttä. Olen ratkaissut tämän ongelman ja ratkaisu on siirtää pyöräilijä kuljettamaan sitä jalkavoimilla kulkevaa AJONEUVOA sinne ajordalle, missä ajoneuvot tapaavat kulkea. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kaventamalla jalkakäytävää pikkasen ja laittamalla ajoradan reunaan pyöräkaista tai sitten vaan sallia taajama-alueella pyöräily ajoradalla sen kelvin ohella.

Olen hieman lain kirjainta taivuttaen kokeillut tällaista pyöräilyä ja olen huomannut, että mulle reipasta matkavauhtia eli n. 30km/h ajaminen on erinomaisen näppärää ajoradalla, vaikka siinä viereisellä kelvillä joutuisin oman turvallisuuteni takia hidastelemaan sokeita paikkoja varten. Noudatan nopeusrajoitusta ja sovitan nopeuteni tilanteeseen sopivaksi täysin ongelmitta ja voin silti ajaa sitä väylän mukaista rajoitusta "täpöjä". En tiedä mistä kaivoit ton spandex-miehen ja bussin välisen yhteentörmäyksen torin kulmalla suojatiellä, mutta mikäli tarkoitit, että pyöräilijä on jatkanut suoraan pyörätienjatkeen yli ja kääntyvä bussikuski on lanannut tämän laittomasti alleen, niin tuostakin ongelmasta päästään, jos fillarilla ajetaan sitä samaa väylää kuin bussilla.

 

[Sunar]

Olet aivan oikeassa tässä asiassa, että syynä on tuo selkeä ero kahden eri ajoneuvon välillä ja kun pyöräily ei ajokorttia tarvitse, eikä sääntöjä kovinkaan laadukkaasti opeteta kouluissa, niin eipä noi mullakaan olisi varmasti selkeästi tiedossa, jos en olisi ajokorttia ajanut. Isompi ongelma toki kokonaisuudessa on, että ajokortilliset autoilijat eivät tiedä noita sääntöjä, esim viimeksi kun pyöräilin niin taajamaan palatessa sen viimesen parin kilsan matkalla oli kolme tien ylitystä, joissa mun olisi pitänyt väistää, mutta kaikissa auto pysähtyi antamaan tietä vaikka tulin suojatien reunaan selkeästi hidastaen niin otapa tuosta sitten kortittomana pyöräilijänä enää selvää että saisitko mennä vai et

Joo, tuota riittää, varsinkin valottomilla risteysalueilla, vaikka jättäytyisi metrien päähän suojatiestä. Jos toinen kaista on tyhjä, on helppo mennä vaan yli, mutta muuten menee säätämiseksi. Kaistan ylittäminen saa kuitenkin (ihan ymmärrettävästi) toista kaistaa ajavan liikenteen pysähtymään (ja mahdollisesti autoilijan kiroilemaan sääntöjä ymmärtämätöntä pyöräilijää) vaikka pyöräilijä pysähtyisi kaistojen välissä olevalle korokkeelle odottamaan. Eli konfliktittomiksi vaihtoehdoiksi jää turhaan pysähtyneen auton viittilöiminen jatkamaan matkaansa tai jalkautuminen ja taluttaminen. Turvallista kai, mutta ei kovin sujuvaa yhteispeliä.

 

[Sally_Spectra]

Ei kyse olekaan siitä, osuuko kaiteeseen, vaan siitä, miten lähelle kaidetta pyöräilijä kokee turvalliseksi mennä. Videolta ei tosiaan näe, missä kohti kaistaa kuvaaja on, mutta vastaantulija ilmiselvästi kokee, että pyörätie ei riitä miellyttävälle kohtaamiselle ja hänellä on tilaa väistää (laittomasti), toisin kuin kaiteen puolella olevalla. Saman väistöliikkeen tekee lähes jokainen vastaantulija. Kyllähän kaksi pyöräilijää tuossa mahtuisi toisensa kohtaamaan törmäämättä, mutta moniko haluaa ajaa 10 sentin päästä vastaantulijan olkapäätä?

Väylävirastossa tämä asia on ymmärretty ja tehty hieno suunnitteluohje, jossa on mm. mitat kohtaavan liikenteen etäisyyksistä (taulukko 7, s. 49), vapaasta tilasta esteisiin (taulukko 8, s. 49), väylien leveyksistä (taulukko 16, s. 78) ja monesta muusta asiasta. Siitä ei ole paljoakaan apua, kun suunnitteluohjeita ei lueta eikö noudateta.

Ei varmaan tuosta huolestuneet ole ikinä ajelleet normaalilla kävely-pyörätiellä. Siinähän ajetaan kumpaankin suuntaan pyörät ja tilaa on huomattavasti vähemmän kuin kuvassa. Kuvan tie näyttää eritäin hyvin suunnitellulta ja miellyttävältä pyörätieltä. Ainakin 40 cm sepelin alusta kaiteeseen tuossa kuvassa.