Nykyinen laitteeni on Huawei B715s-23c. Se ei ole todennäköisesti saanut päivityksiä pitkään aikaan, joten haluaisin hankkia tilalle uuden. OpenWrt-tuella varustettuja mobiilireitittimiä näyttäisi kuitenkin olevan huonosti saatavilla.
Ostin joitain vuosia sitten AliExpressistä paljaan mobiilimodeemin ilman ympärille rakennettua kuluttajareititintä juuri yllä mainitsemastasi syystä.
Laite näyttää tältä:
Kyseessä on oikeastaan kahden tuotteen yhdistelmä:
- Quectel RM520N-GL-mobiilimodeemi (4G/5G-modeemi M.2-modulimuodossa kotelon sisällä) ja...
- ...emopiirikortti ja kotelointi, joka tarjoaa siihen istutetulle M.2-mobiilimodeemille käyttöjännitteen, USB-liitännän, Ethernet-liitännän, SIM-korttipaikan ja neljä SMA-antenniliitintä (kotelon mukana tulee irrotettavat pikkuantennit, mutta voi toki kytkeä myös antennikaapelein ulkoantenniin).
Alkuperäinen AliExpressin tuotelistaus ei ole enää saatavilla, mutta kotelo oli tämänkaltainen (on huomattava, että alle linkitetty tuotelistaus ei sisällä itse modeemia, joka tulee hankkia erikseen):
Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com
www.aliexpress.com
Kun olin aikaisemmin tapellut muutaman eri kuluttaja-Huawein kanssa (B315s-22, B525s-65a), olin jotakuinkin kypsynyt H-firmaan ja sen käsitykseen siitä, miten reititin hallintakäyttöliittymineen tulee rakentaa. Tahdoin vain paljaan mobiilimodeemin — Ethernet-sillan ja datarännin mobiili-Internetiin — jonka taakse voin WAN-portistaan kytkeä ”oikean reitittimen” (OpenWrt:tä ajava mikä tahansa reititinrauta, jonka ei tällöin tarvitse itsessään olla 4G/5G-kykyinen).
No, onhan tämäkin toki vähän seikkailullinen ratkaisu. Paljas modeemi yllä kuvattuun rasiaan istutettuna vastaa lähinnä ohjelmistokehittäjä-evaluaatio-devkittiä, jolla voi testailla WWAN-modulia ennen sen sisällytystä johonkin omaan tuotteeseen.
APN, sallitut kanavat ja teknologiat jne. konfiguroidaan kaikki käyttöön pääte-emulaattorilla AT-komennoin debug-USB-liitännästä näkyvästä virtuaalisarjaportista. Myös signaalinvoimakkuudet, näkyvissä olevat tukiasemat, tukiasema jossa ollaan tällä hetkellä kiinni jne. tarkastellaan AT-komennoin.
Periaatteessa modeemin voisi konfiguroida kai myös puhtaasti USB-käyttöiseksi, jos ei ole Ethernet-sillasta kiinnostunut, ja käyttää sitä sitten reitittimen USB-mobiilimodeemilisälaitteena (olettaen, että reitittimessä on USB-portti), mutta itse tahdoin nimenomaan Ethernet-sillan: mobiilidatayhteyttä hoitaa ja siltaa Ethernet-porttiin itsenäinen laite (tämä rasia), ja paikallisen reitittimen ei tarvitse tietää, mistä Internet-yhteys WAN-porttiin tulee.
Alkuperäinen ajatus ”puhtaasta” modeemista/sillasta ei kuitenkaan täysin toteutunut. Kävi nimittäin ilmi, että RM520N-GL jo
itsessään ajaa sisäisesti jonkin sortin Linuxia (!) ja toteuttaa sitä kautta — modeemimodulin sisällä — oman NAT-reitittimen, johon voi konfiguroida AT-komennoin porttiforwardointeja, tai jonka palomuuria voi säätää, ja jonka voi erikseen asettaa siltaavaan moodiin, sen mukaan, miten on AT-komennoin konfiguroitu.
Oletin modulin ajavan enemminkin jotain RTOSia tai custom-firmistä, enkä sisältävän mitään korkeampaa toiminnallisuutta, mutta Linuxhan se tietysti joka paikassa pyörii... Verkossa olevien tietojen mukaan modeemin Linux-ympäristön saa avattua sille mallille, että sen komentoriville pääsee suoraan muokkaamaan asioita ja sinne voisi periaatteessa vaikka turata jotain omaa webbihallintakäyttöliittymää jne. Tätä en ole kokeillut.
Koska kyseessä ei tällaisenaan ole varsinainen kuluttajatuote, päivitykset eivät myöskään ole ihan julkisesti saatavilla. Quectelin tukifoorumilta voi niitä kuitenkin kysellä, tai myös GitHubista löytyy repo, johon joku on koonnut linkkejä ja vinkkejä. Onnistuin R01 -> R03 -päivityksessä verkosta löytyneillä työkaluilla, firmisimageilla ja ohjeilla.
Sopivan AT-komennon antamalla saa konfiguroitua päälle myös modeemin LAN-IP-osoitteessa pyörivän TCP-serverin, jonka kautta voi antaa Ethernet-liittimen yli modeemille samoja AT-komentoja kuin USB-liittimen virtuaalisarjaportinkin kautta.
Ihan toimiva peli tuosta tuli, mutta vähän ihmettelyä ja säätelyä vaati ennen kuin sain konfiguroitua mieluisalle mallille (etenkin kun sallittujen kanavien lista tyhjeni firmispäivityksessä, jota en heti hoksannut... vähän aikaa jo ehdin miettiä, menikö koko laite päivityksessä tiiliskiveksi, mutta alkoi taas sykkiä, kun sallittujen kanavien listan resetoi tehdasasetuksiin). Nyt tarjoaa kesämökin OpenWrt-reitittimelle väylän Internetiin.
(RM520N-GL on jonkinlaisessa harrastajayhteisön suosiossa myös sitä kautta, että ilmeisesti Raspberry Pille on erikseen ”HAT”-laajennuskortti, johon kyseisen modulin voi istuttaa.)
GitHub-repositoryjä:
Quectel RM520N-GL is 5G IoT module specially optimized for IoT/eMBB applications. - 4IceG/RM520N-GL
github.com
Python script to interface with Quectel's RGMII AT command interface - natecarlson/quectel-rgmii-at-command-client
github.com
Notes on using a Quectel modem directly connected to Ethernet - natecarlson/quectel-rgmii-configuration-notes
github.com
Nykyinen Huawei tukee siltaavaa tilaa. Jos hankin sen kaveriksi uuden erillisen reitittimen, onko Huawein iäkkyydellä suurta merkitystä?
Ei ole, jollet kaipaa jotain nopeampia mobiiliverkon yhteyskäytäntöjä, joita Huaweisi ei tue.
Vinkkinä: Kaikki eivät tätä aina hoksaa, tai verkon ohjeissa kerrotaan joskus toisin, mutta mobiilireitittimen hallintakäyttöliittymä on yleensä tavoitettavissa siltaavassa tilassakin. OpenWrt:n WAN-porttiin pitää vain lisätä (DHCP-client-interfacen lisäksi) rinnakkainen alias-interface käsin määritetyllä staattisellä IP-osoitteella, joka on Huawein oletus-privaatti-IP-aliverkossa, niin OpenWrt tietää, minne paketit pitää lähettää. (Esim. 192.168.100.2/24 jos Huawein hallintakäyttöliittymä majailee normaalisti 192.168.100.1-IP-osoitteessa.)
Ja millaista laitetta kannattaisi harkita kotikäyttöön, jos vaatimuksena on OpenWrt-tuki, riittävä suorituskyky (128 Mt RAM ja 32 Mt Flash) ja pitkäikäisyys tulevaisuutta ajatellen?
Itsellä on kolme
Ubiquiti EdgeRouter X:ää (ER-X, ER-X SFP) OpenWrt-käytössä. Etuna pieni koko (näyttää hämäävästi pelkältä 5-porttiselta pikkukytkimeltä), suuri flash (256 Mt) ja RAM (256 Mt), hyvä suorituskyky.
Haittana se, ettei laitteessa ole WiFi-kyvykkyyttä (käytän erillisiä kattotukiasemia, jotka ovat ”pelkkiä” tukiasemia) eikä myöskään USB-porttia.
Toistaiseksi pyöritän menestyksekkäästi OpenWrt:tä myös vanhalla
TP-Link Archer C2 AC750:llä (8 Mt flashia, 64 Mt RAMia), mutta viimeisimmät OpenWrt:n versiot vaativat flash-tilan niukkuuden vuoksi jo custom-imagen, josta on LuCI (webbikäyttöliittymä) pudotettu pois. Olen kytkenyt USB-porttiin USB-tikun, jonne on formatoitu erillinen, isompi root-partitio, joka bootissa korvaa flash-muistissa olevan pienen root-partition (nk.
extroot-konfiguraatio); tämän jälkeen voi asentaa LuCIn takaisin paketinhallinnasta ja on runsaasti tilaa asennella kaikkea muutakin. Mutta onhan se vähän tekohengittämistä.
OpenWrt:hen olen sinänsä ollut hyvin tyytyväinen. Nykyisessä konfiguraatiossani on neljä eri OpenWrt-reititintä yhtä monessa eri paikassa. Kaikki muodostavat keskenään site-to-site-WireGuard-VPN-yhteyksin yhden suuren WANin, jossa voin tavoittaa minkä tahansa näistä neljästä erillisestä kotiverkosta "foo.paikka1.lan", "bah.paikka2.lan", "bar.paikka3.lan", "baz.paikka4.lan"-tyylisin privaatti-DNS-osoittein. Reitittimien paikalliset dnsmasq-nimipalvelimet tuntevat toisensa ja ohjaavat toisilleen kuuluvien domainien nimikyselyt ao. domainin palvelimelle VPN-yhteyksien yli. Jokaiseen näistä lähi-/kotiverkoista voin myös muodostaa roadwarrior-tyylisen WireGuard-VPN-yhteyden läppäriltä tai puhelimesta — tai myös kierrättää Internet-liikenteen valitun sijainnin kautta vaikka matkoilla ollessa ulkomailta, jos haluan käyttää Internetiä ”Suomesta käsin”, vaikka en fyysisesti ole Suomessa.
Käytän näissä OpenWrt:llä hallinnoiduissa lähiverkoissa myös VLANeja ja VLAN-kykyisiä hallittavia Ethernet-kytkimiä — esimerkiksi epäluotettujen IoT-laitteiden, (ulko)valvontakameroiden jne. eristämiseen luotetusta lähiverkosta, tai myös Internetistä (tapaan katkoa IoT-laitteiden valmistajakohtaiset pilvinapanuorat, jos en koe valmistajan pilveä tarvitsevani ja jos laitteita voi säätää suoraan lähiverkon ylikin). OpenWrt:n siltaus-, palomuuri-, VLAN- ja reititysasetuksilla voi hyvinkin monipuolisesti säätää, mistä verkosta, IP-osoitteesta, MAC-osoitteesta jne. on reititys tai näkyvyys minnekin.