Mihin Linux distroon pelikone?

[dun]

Varmaan miljoona threadia täällä, mutta nyt alkaa vihdoin olla aika siirtyä Windowssista pois myös pelikäytössä (pelikoneet on nyt Windows 10:jä, 11 en halua enää ottaa käyttöön)... Mutta en oikein tiedä mihin siirtyisin? Työkäytössä olen aika pitkäli ollut jo Ubuntun käyttäjä vuosia, mutta tiedän ettei se sovellu pelikäyttöön kovin hyvin ja siinä alkaa Canonicalin hapatukset ottamaan aika paljon pattiin (lue: Snapd ja Gnome).

Nyt pelikoneessa on RTX 3070 (koppaan ei isompi näyttis mahtunut 2021) ja ajattelin katsoa miltä AMD:n seuraavat näyttikset näyttää. RDNA 2:n oli jo aika hyvä, mutta kolmosen pitäisi olla toivottavasti parempi. Reso jolla pelaan on 3440x1400@144-165hz ja variable refreshrate käytössä.

Päätin kokeilla nyt Ventoy USB tikun kanssa eri vaihtoehtoja yhdellä ylimääräisellä läppärilläni.

* Steam Deck:n Steam OS 3 kiinnostaisi koska se ainakin SD:ssä tuntuu hyvältä. Valvella on myös hyvin muskelia tukea sitä varsinkin kun omaa rautaa vielä aika paljon. Harmi ettei tämä käyttis ole vielä saatavilla (= HoloISO ei ei ole Valven).

* Pop_OS on testikäytössä nyt Nvidia pohjaisessa läppärissä, mutta en ole ihan varma onko tämä System76:n käyttis pitkällä ajalla hyvä vai huono. Tykkään APT vetoisuudesta FlatPak:in nopeudesta (ja Ubuntun coresta, mutta COSMIC on vähän vielä kysymysmerkki parin pv käytön jälkeen). Pidin kuitenkin tosi paljon tämän käytöstä kun NVIDIA:n ajurit oli paketoitu heti alusta asti ja kaikki vain tuntui toimivan heti hyvin.

Olisiko vielä jokin kolmas mitä kokeilisin? Arch ei niin hirveästi kiinnosta, mutta Valven jakelemana (=SteamOS v3) se menisi. Ubuntua 9kk päivityssyklillä ei kiinnosta yhtään ja Fedoran 6kk sykli kiinnostaa vielä vähemmän. Eli joku LTS tyyppinen ratkaisu olisi hakusessa.

Mutta kirjoittelen tänne kokemuksistani kun kokeilen menemään.

 

[Tsih]

Jos meinaat RDNA3 käyttää siinä pelikoneessa niin saat jonkin aikaa odotella että SteamOS alkaa sitä tukemaan, nykyinen kernel kun on 5.13 ja hyvä tuki todennäköisesti on vasta jossain 6.1 nurkilla, tuskin ovat päivittämässä tuohon uusimpaan LTS kerneliin lähiaikoina, plus että pitäisi löytyä firmikset näyttikselle yms ennenkuin saat sen toimimaan. Muutenkin pysyttäytyminen LTS distroissa on haasteellista jos aikoo käyttää uutta rautaa, tokihan uusia kerneleitä ja mesa-ajureita saa asennettua LTS distroon mutta meneekö sitten liiaksi säätämiseksi?

Itsehän ehdottaisin Fedoraa, tai pelikäyttöön suunnnattua forkkia Nobaraa, joissa kuitenkin kohtuullisen hyvä testaus paketeilla ja iso firma taustalla verrattuna esimerkiksi johonkin Pop_OS. Löytyy myös suoraan KDE Plasma käyttöliittymällä olevaa asennuskuvaketta niin ei tarvi senkään kanssa alkaa kikkailemaan, jossei Gnome kerran maistu (pelikäyttöön Plasma on parempi tällä hetkellä).

 

[Kaalip]

EndeavourOS, melkein kuin Arch mutta todella hyvä installeri niin ei tarvi käsin tunkata koko systeemiä pystyyn. Saa valita melkein minkä tahansa DE mielensä mukaan, toki itsekin suosin Plasmaa. Kannattaa vaan heti kärkeen ladata pamac-aur niin saa saman GUI paketinhallintaan kuin manjarossa. Saa uusimmat kernelit ja päivitykset. Tai voi valita asennusvaiheessa käyttävänsä LTS kerneliä. Kaikki paketit mitä olen tähän mennessä tarvinnut on löytynyt repoista tai AUR:sta. Todella hyvä järjestelmä, toki kannattaa pitää installer tikku aina valmiina jos joku päivitys rikkoo grubin tms. niin saa chrootilla korjattua, mikä nyt on arch käyttäjille ihan arkipäivää.

 

[Tsih]

EndeavourOS, melkein kuin Arch mutta todella hyvä installeri niin ei tarvi käsin tunkata koko systeemiä pystyyn. Saa valita melkein minkä tahansa DE mielensä mukaan, toki itsekin suosin Plasmaa. Kannattaa vaan heti kärkeen ladata pamac-aur niin saa saman GUI paketinhallintaan kuin manjarossa. Saa uusimmat kernelit ja päivitykset. Tai voi valita asennusvaiheessa käyttävänsä LTS kerneliä. Kaikki paketit mitä olen tähän mennessä tarvinnut on löytynyt repoista tai AUR:sta. Todella hyvä järjestelmä, toki kannattaa pitää installer tikku aina valmiina jos joku päivitys rikkoo grubin tms. niin saa chrootilla korjattua, mikä nyt on arch käyttäjille ihan arkipäivää.

Juuri tuon takia Archia on vaikea suositella aloittelevalle käyttäjälle, järjestelmän saa kunnolla solmuun jossei tiedä tarkkaan mitä on tekemässä kun asentelee ja virittää, ja sitä Archilla alkuunsa on pakko tehdä, korjaamiseen sitten pitää olla aikaa ja viitseliäisyyttä. Grubista en tiedä kuinka usein hajoilee, mutta en ole omaa Archia pariin vuoteen varmaan joutunut tikulta korjailemaan, välillä joutuu paketteja rollaamaan taaksepäin kun bugia eksynyt joukkoon, sehän on näiden rolling releaseiden ongelma. EndeavourOS on kyllä oikein hyvä käyttis jos vaan jaksaa säätää, aloituspostauksen perusteella jotain helpompaa taisi kuitenkin olla hakusessa?

 

[Kaalip]

Juuri tuon takia Archia on vaikea suositella aloittelevalle käyttäjälle, järjestelmän saa kunnolla solmuun jossei tiedä tarkkaan mitä on tekemässä kun asentelee ja virittää, ja sitä Archilla alkuunsa on pakko tehdä, korjaamiseen sitten pitää olla aikaa ja viitseliäisyyttä. Grubista en tiedä kuinka usein hajoilee, mutta en ole omaa Archia pariin vuoteen varmaan joutunut tikulta korjailemaan, välillä joutuu paketteja rollaamaan taaksepäin kun bugia eksynyt joukkoon, sehän on näiden rolling releaseiden ongelma. EndeavourOS on kyllä oikein hyvä käyttis jos vaan jaksaa säätää, aloituspostauksen perusteella jotain helpompaa taisi kuitenkin olla hakusessa?

Hyviä pointteja, Endeavour on kuitenkin himpun verran helpompi kuin Arch joten ajattelin että vuosia Ubuntua käyttäneelle voisi onnistua. Alkusäätöjen jälkeen ei ole tarvinnut hirveästi tunkata. Toki tämä oli tälläinen oma 2 senttiä vain. Manjaro myös ihan ok vaihtoehto jos ajattelee että uusinta rautaa käytössä niin rolling releaseilla saisi ajantasaiset ajurit ja kernelit.
Pop! on varmaan 100% eniten suositeltu pelaamiseen, Linux Mint on toinen mitä usein suositellaan. Loppupeleissä ei sillä distrolla niin väliä ole, käyttää sitä mistä itse tykkää kyllä ne pelit saa toimimaan samalla lailla millä tahansa distrolla. Toki toisissa vähemmällä ja toisissa enemmällä säätämisellä.

 

[dun]

Juu, no olen käyttänyt linuxeja ja unixeja nyt n. 20 vuotta ,että Archin välttäminen ei johdu kokemattomuudesta, päinvastoin. En vain halua Archia koska en nauti säätämisestä enää pätkääkään, ekan 5 vuotta jaksoin säätää, nyt teen kaiken asennuksen automatiolla LTS tyypisen distron päälle.

Pop_Os tulee Kernelillä 6.0 vaikka perustuu Ubuntun 22.04 LTS:ään ja se vaikuttaa aika vakaalta. En vain tiedä mikä System76:n kernel support on pidemmän päälle, päivittyykö se dev branchin mukaan vai ei. RDNA3 ei ole este, koska RDNA2:kin pärjään oikein hyvin, ei vain ole tullut 2.5 slotin näyttistä vastaan (6800 XT tai 6950 XT), mutta katsotaan mitä sieltä tulee.

Mutta joo, eipä tähän taida olla muuta vaihtoehtoa kun katsoa miten nämä toimii. Onneksi on automatio (Ansible) jolla saan raudalla nopeasti testattua mikä toimii ja mikä ei.

 

[Tsih]

System76 on käsittääkseni riskialtis valinta sen vuoksi että lähitulevaisuudessa Pop_Os korvaa Gnomen omalla viritelmällään, odottaa sopii että vaihdon yhteydessä on rutkasti ongelmia. Gnomella taas käsittääkseni ei toimi VRR kaikilla setupeilla ja viime aikoina muutenkin on tuntunut että Plasmaan tulee kuukausiakin aiemmin tuet uusille tekniikoille, ihmettelen kyllä monttu auki jos esimerkiksi HDR-tuki tulee Gnomeen ennen Plasmaa. Itse suosittelisin vakauden ja ohjelmien ajantasaisuuden kompromissina edelleen Fedoraa, sen kanssa harvemmin tarvii kuitenkaan käyttää yli puolta vuotta vanhoja versioita. RDNA2 näyttiksen kanssa tuo SteamOS voisi tosiaan sitten olla myös mielenkiintoinen kokemus.

Mutta eipä tässä vissiin enempää vinkkejä kaivattu vaan kokemuspäiväkirjaa postaillaan.

 

[Pörkyle]

Mitä ite oon näitten arch pohjaisten distrojen kans leikkiny niin Manjaro on niistä ehdottomasti se missä vähiten ylimäärästä säätöä ollut. Liekkö isoin projekti itse Archin jälkeen? Plasma ja XFCE versioita on tullut käytettyä.

EndavourOS tulee sitten toisena helppoudesa ja molemmissa omat puolensa. Manjaron oma wiki taitaa olla kattavampi mutta Endavourin omalla forumilla suomenkielinen osio mikä voi joillekin aloittelijoille olla tärkeää.

Garudaa ja archcraftiakin tullut koitettua ja niiden kans kyllä paljon enemmän säätämistä tiedossa. Garudassa oli peli aiheisille ohjelmille joku oma asennus menunsa mutta distrossa tuntui olevan liikaa ylimääräistä säätämistä omaan makuun varsinkin kun koko ulkoasu piti laittaa uusiksi että sais miellyttäväksi käyttää.

Eli jos nyt vielä haluaa Archille madollisuuden antaa niin kannataa joko Manjaro KDE Plasmaa tai Endavouria koittaa.

Pitänee tuota Fedoraa itse ainakin testailla voisi olla passelimpi järjestelmä toiseen koneeseen joka ei ole pelikäytössä. NixOS myös ollut harkinnassa siihen.

 

[BongisKhan]

Itse olen kyllä Mintistä tykkäillyt, vaikka se toki on Ubuntu uusilla kuorilla.

 

[archy]

Laita vaikka Fedora. Saat tuoreet paketit, ilman Arcin tunkkaamista ja hajoilua. Itsekin siirryin puhtaasta Archista Fedoraan alkuvuodesta eikä ole ikävä. Fedorassa järkevät defaultit.

Myös Nobara Project kannattaa tsekata. Fedora pohjainen jika tunkattu juurikin pelikäyttöä varten. Kehittäjä on RedHatilla työskentelevä GloriousEggroll nimimerkillä paremmin tunnettu Tomas Crider, joka työstää vapaa-ajallaan Nobaran lisäksi mm Proton-GE:tä, Lutrista yms yms. https://nobaraproject.org/

Endeavour on kuitenkin himpun verran helpompi kuin Arch joten ajattelin että vuosia Ubuntua käyttäneelle voisi onnistua.

Ei siinä ole mitään parempaa nyky-Archin installeriin verrattuna. Archin mukana tulee nykyisin konsolipohjainen archinstall jolla saa Archin käyttöön nopeasti ja niillä asetuksilla mitä itse haluaa eikä tarvitse tyytyä endeavourin päätöksiin. Aikaa menee muutamia minuutteja kunhan nettiyhteys on kunnossa.

Manjaro myös ihan ok vaihtoehto jos ajattelee että uusinta rautaa käytössä niin rolling releaseilla saisi ajantasaiset ajurit ja kernelit.

Itkeäkl vai nauraa kun joku suosittelee Manjaroa....
[/QUOTE]

 

[archy]

Laita vaikka Fedora. Saat tuoreet paketit, ilman Arcin tunkkaamista ja hajoilua. Itsekin siirryin puhtaasta Archista Fedoraan alkuvuodesta eikä ole ikävä. Nykyisin tosin normaalin Fedoran sijaan käytän Fedora Silverblueta mm. pelikoneessa, joka samalla myös "tuotantokone". Fedorassa järkevät defaultit vakiona ohjelmissa yms.

Myös Nobara Project kannattaa tsekata. Fedora pohjainen jika tunkattu juurikin pelikäyttöä varten. Kehittäjä on RedHatilla työskentelevä GloriousEggroll nimimerkillä paremmin tunnettu Tomas Crider, joka työstää vapaa-ajallaan Nobaran lisäksi mm Proton-GE:tä, Lutrista yms yms.

Endeavour on kuitenkin himpun verran helpompi kuin Arch joten ajattelin että vuosia Ubuntua käyttäneelle voisi onnistua.

Ei siinä ole mitään parempaa nyky-Archin installeriin verrattuna. Archin mukana tulee nykyisin konsolipohjainen archinstall jolla saa Archin käyttöön nopeasti ja niillä asetuksilla mitä itse haluaa eikä tarvitse tyytyä endeavourin päätöksiin. Aikaa menee muutamia minuutteja kunhan nettiyhteys on kunnossa.

Manjaro myös ihan ok vaihtoehto jos ajattelee että uusinta rautaa käytössä niin rolling releaseilla saisi ajantasaiset ajurit ja kernelit.

Itkeäkkö vai nauraa kun joku suosittelee Manjaroa....

Manjarno - hyviä syitä pysyä kaukana

älkää nyt herranjumala tuollaista amatöörikyhäelmää suositelko enää. Manjaron kulta-aika tuli ja meni.

 

[Pörkyle]

Manjarno - hyviä syitä pysyä kaukana

älkää nyt herranjumala tuollaista amatöörikyhäelmää suositelko enää. Manjaron kulta-aika tuli ja meni.

Täytyy sanoa että menny iteltä ohi nuo. Tosin ei nyt ole päivittäisessä käytössä ollu tuo manjaro niin on jääny SSL sertifikaattien vanhenemiset huomaamatta. Garudassa tai jotain vastaavaa olla jossain versiossa kun ei saanu päivityksiä asennettua ja haettua.

 

[iccb]

Kokeile elementaryos:ää, siinä toimiva ja nopea käyttis. The thoughtful, capable, and ethical replacement for Windows and macOS ⋅ elementary OS tai
surffaile Distrowatchia läpi ja testaile eri distroja niin voisi löytyä sopiva..

 

[Grizzle]

Lähinnä snapin vuoksi itsekin alkanut katsella Kubuntun tilalle jotain muuta. Nyt on Kubuntu 22.04, josta snapin sai vielä pois menettämättä tärkeää toiminnallisuutta. Firefoxin ja Chromiumin asennus vaati pientä kikkailua, mutta äkkiä ne oli asennettu. Tulevaisuudessa snap-pakettien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan ja siitä ei enää pääse irti yhtä helposti jos pääsee ollenkaan.

Pitänee viritellä Fedoraa testiin virtuaalikoneella.

Itse en ole distrohoppingia harrastanut. Onko kokemuksia, tuleeko onglemia jos /home:n säilyttää koskemattomana distroa vaihtaessa? Säästäisi paljon säätämistä jos kaikki asetukset seuraisi mukana uuteen distroon.

 

[dun]

Juu, no tämä aihe oli jo tiedossa että tulee tasan niin monta vastausta kun ihmisillä on mielipiteitä. Mutta kiitos vastauksista toistaiseksi. Taidan odotella vielä Valven käyttistä hetken ja jos sieltä ei ala oikeaa distroa kuulumaan niin menen Pop_OS:llä koska se sopii parhaiten omiin tarpeisiin, jotka on (pitää siirto tehdä viimeistään sitten kun tuki Windows 10:stä loppuu):
* Nvidian / AMD:n ajurit suoraan valmiina.
* Vähintään 2 vuotta tukea ilman päivitysongelmia, tarvittaessa 5-10 vuotta (koska ubuntu alla).

Pelikoneelta en odota mitään muuta kuin asennuksen jälkeen pelaamista, en halua säätää yhtään.

Nämä jätän opettelua kaipaaville ja harrastajille:
* Fedora (6kk elinkaarisykli, ei kovin stabiili varsinkaan IBM:n ostettua RedHatin, omat kokemukset on että vähän monimutkaisempia asioita jos on tehty, niin ei päivity dnf:llä nätisti).
* Arch / Manjaro (aina rikki, mutta tämä ei välttämättä ole huono asia jos haluaa opetella miten softa toimii).
* Gentoo
* RHEL 8 / Debian (ei tarkoitettu työpöydille pelikäyttöön...)
* Ubuntu (snapd ja Canonicalin suunta alkanut ärsyttämään niin paljon että pois pitää päästä)

 

[Ormu]

Näistä on jokaisella mielipiteensä ja ne kaikki ovat yhtä huonoja.

Itse en ole marginaalidistroista perustanut koskaan vaan olen aina suositellut vanhoja ja merkittäviä distroja, joiden kehitys on vakaalla pohjalla ja käyttäjiä on runsaasti. Debian, Fedora/Red Hat/CentOS, Ubuntu, Suse, Arch, Slackware, Gentoo, siinä muutamia.

Archin kanssa joutuu säätämään ja se on varmaan mahdollista saada rikki, mutta itselläni on ollut sen kanssa kaikkein vähiten ongelmia. Manjaron pitäisi helpottaa säätämistä vähän eikä sitä ehkä enää katsota marginaalidistroksi, mutta itselläni ei ole siitä kokemusta.

Debian toimii yleensä hyvin varmasti, säätämistä voi olla hieman, mutta ikäviä yllätyksiä ei yleensä tule. Haittapuolena on se, että ohjelmista on tarjolla yleensä hyvin vanhoja versioita. Pelikäyttöön ei ehkä paras vaihtoehto. Testing- ja unstable-versioista ei ole kokemusta.

Ubuntusta on aika vähän kokemusta. Ylimääräistä krääsää on mukana paljon mutta luultavasti se toimii aika hyvin suoraan paketista. Mintistä on vähän enemmän ja se toimii asiallisesti, mutta tietoturvakäytännöt on kyseenalaistettu useampaan kertaan.

Fedorassa on huonoin pakettienhallinta, vakio-repoista ei löydy monia ohjelmia patentti- ym. syistä (jostain syystä nämä syyt eivät kuitenkaan ole ongelma esim. Debianille) ja niitä varten joutuu ottamaan käyttöön esim. RPMfusionin. Vakiona löytyvistä ohjelmistakin osa saattaa olla jotenkin rikottuja. Lisäksi tiheä päivitystahti on ärsyttävä, kun kyseessä ei ole "rullaava" distro.

Susea käytin joskus, vaikutti bugiselta ja huonosti viimeistellyltä, ja ylimääräistä krääsää oli paljon. Graafisia asetustyökaluja löytyy, mutta niiden pettäessä joutui kuitenkin kääntymään komentorivin ja tekstitiedostojen puoleen.

Linuxille pelikäyttöön ottaisin AMD:n (tai Intelin?) näytönohjaimen, kun ajuritillanne on nykyään parempi kuin Nvidialla.

 

[Kaalip]

Fedorassa on huonoin pakettienhallinta, vakio-repoista ei löydy monia ohjelmia patentti- ym. syistä (jostain syystä nämä syyt eivät kuitenkaan ole ongelma esim. Debianille) ja niitä varten joutuu ottamaan käyttöön esim. RPMfusionin. Vakiona löytyvistä ohjelmistakin osa saattaa olla jotenkin rikottuja. Lisäksi tiheä päivitystahti on ärsyttävä, kun kyseessä ei ole "rullaava" distro.

Meinasin aikasemmin vastata jo samaa mutta annoon sit olla, nyt on pakko komppaa koska omat kokemukset fedoransta olivat juuri tuollaiset. Toisekseen fedoran KDE spini ei meinannu millään jaksaa pyöriä tällä thinkpad T440s vaan käynnistyminen kesti hirveän kauan ja käyttö oli tahmeaa. Millään muulla distrolla ei tällaista ongelmaa ole.

 

[Grizzle]

Meinasin aikasemmin vastata jo samaa mutta annoon sit olla, nyt on pakko komppaa koska omat kokemukset fedoransta olivat juuri tuollaiset. Toisekseen fedoran KDE spini ei meinannu millään jaksaa pyöriä tällä thinkpad T440s vaan käynnistyminen kesti hirveän kauan ja käyttö oli tahmeaa. Millään muulla distrolla ei tällaista ongelmaa ole.

Pitääkin sitten jättää Fedoran testaus suosiolla väliin. Onneksi tässä nyt ei ole mitään älytöntä kiirettä päästä pois Kubuntu 22.04:stä.

 

[vwmies]

Pitääkin sitten jättää Fedoran testaus suosiolla väliin. Onneksi tässä nyt ei ole mitään älytöntä kiirettä päästä pois Kubuntu 22.04:stä.

No voithan sinä sitä kuitenkin KOKEILLA. Nuo ongelmat voivat olla hyvin yksittäisiä, riippuen aina käytössä olevasta raudasta.

Mutta juu vastahan tässä oli iso haloo siitä että Fedora joutuu poistamaan jotain proprietary codec -juttuja, tiedä sitten vaikuttaako se mitenkään mihinkään.

 

[Pörkyle]

Onkos tuo RPMfusion nyt vähä sama kuin Archin AUR?

Tosin Fedoran tilanne siinä mielessä huonompi että nvidian ajurit on siellä fusionissa ja oma näyttis ei anna kuvaa yli 100Hz virkistystaajudella ilman nvidian omia ajureita ja oletuksena tietysti näyttö haluaa 144-165Hz taajuutta. Eli fedora tarvii paljon enemmän kikkailua että saa edes kuvan päänäyttöön. Monet muut distrot tulee valmiiksi nvidian omilla ajureilla ja ne on live asennuksen käynnistyksessä valittavissa.

 

[archy]

Onkos tuo RPMfusion nyt vähä sama kuin Archin AUR?

Tosin Fedoran tilanne siinä mielessä huonompi että nvidian ajurit on siellä fusionissa ja oma näyttis ei anna kuvaa yli 100Hz virkistystaajudella ilman nvidian omia ajureita ja oletuksena tietysti näyttö haluaa 144-165Hz taajuutta. Eli fedora tarvii paljon enemmän kikkailua että saa edes kuvan päänäyttöön. Monet muut distrot tulee valmiiksi nvidian omilla ajureilla ja ne on live asennuksen käynnistyksessä valittavissa.

Ei ole sama asia, se on erillinen repo jossa "ei tarvitse" noudattaa Fedoran/RedHatin tiukkoja sääntelyitä patenttien jne kanssa.

Jos AUR:lle haluaa jonkinlaista vastinetta Fedoralla etsiä niin se on sitten COPR (Project List) tosin ihan mitä tahansa sinnekään ei voi pistää.

Ja mitä tulee dnf:ään niin olen kyllä siinä samaa mieltä, että se on aika hidas. Tähän oli tulossa muutoksia muistaakseni Fedora 39:ssa jossa tulee "täysin uudestaan" kirjoitettu microdnf pohja. Ei ole omakohtaista kokemusta noista Fedoran spineistä (esim KDE), mutta aika vanillaahan nuo on kaikelta osin Fedorassa, aivan kuten Gnomekin (Workstation).

Pop_OS varmaan pelaamisen tällä hetkellä se yksi helpoimmista vaihtoehdoista, etenkin kun siirtyivät nyt kernelin osalta "rollaavaan" malliin, eli päivittävät kerneliä sitä mukaan kun uutta versiota puskee. Nobara myös sitten Fedora puolelta, tosin se on jo todella raskaalla kädellä muokattu juurikin pelaamista nähden, siinä on myös automaattinen installeri Nvidian ajureille heti asennuksen jälkeisessä bootissa.

Itse olen pelaillut ihan mukavasti viimeset 5kk tällä Silverbluella. Kone on full-AMD läppäri joten ei tarvitse juurikaan erillisiä ajureita asennella. Tosin jos perinteistä työpöytädistroa etsii niin tämä ei ehkä ole paras vaihtoehto, kun tässä pitää omaa "ajatusmaailmaa" miten asiat tehdään hieman muuttaa, kun sovellukset tulisi pääsääntöisesti hankkia flatpakkina ja välttää mahdollisimman paljon turhaa layerointia (vaikka sekin onnistuu ja joissain tilanteissa pakollista). Tosin en olekaan himopelaaja, joten tämä toiminut omassa käytössä erittäin hyvin ja löytyy vakiona helppo rollback edelliseen imageen jos jotain nyt meneekin pieleen.

 

[dun]

Nyt pari päivää käytetty ja päätin laittaa yhden peliläppäreistäni Pop_OS:n käyttöön. Heti tuli seuraavia ongelmia joita ei muilla linuxeilla ole tullut:
* Langaton verkko lakkasi toimimasta. Korjautui kun päivitti kernelin uudemmaksi (6.0.2 LTS default > 6.0.6 joka tulee apt-get:llä LTS:ssä). Mutta tämmösset ongelmat ei ole vaivannut Intelin AX200 ikinä muilla distroilla. Eli tuntuu vähän raakileelta. Harmi, muuten vaikuttaa oikein hyvältä, mutta ei tämä kyllä työpöytäkäytössä pärjää mitenkään Ubuntulle. Ai niin ja kun Wifin saa toimimaan niin bluetooth lopetti toimintansa. Huokaus, kai senkin saa jollain tappelulla toimimaan (mitä nopeasti kaivelin, niin kernelin kääntämällä ja viimesimpien ajurien asentamisen vaatii). Ubuntulla nämä(kin) on jo valmiina ja toimii ongelmitta.

Huoh. Eli pitäisiköhän sitten vain palata takaisin Ubuntu 22.04 LTS:ään ja käyttää kernel pickeriä sieltä ja saa päivitellä uusimman kernelin tasan silloin kun haluaa...

Eli ei tämä Pop_OS huono ole, mutta näyttää näissä kaikissa Ubuntu varianteissa olevan sama vika: Liian vähän rahaa takana ja vähän tekijöitä (=lue, liian vähän rahaa) että olisi stabiili vähän erilaisella raudalla.

Tämä läppäri joka on peuhannut Ubuntulla ongelmitta 18.04 LTS:stä asti tökkii tosiaan nyt viimeisimmälläkin kernelillä Pop_OS:n kanssa. Ja kaikki rauta on hyvin linux ystävällistä, miinus Nvidia 1660 ti.

Edit: Ventoy taas päälle ja kokeilemaan Ubuntu 22.04.1 isoa ja boot ja kaikki toimii suoraan ilman mitään herjoja. No jospa koklaan mennä tällä Ubuntulla eteenpäin ja disabloin snapd:n ja asentelen asiat oikein. Seuraava versio tosin Ubuntusta ei taida pelittää kovin hyvin enää, niin toivottavasti se SteamOS tulisi ulos ja pääsisi sitä ajamaan, kun vapaa-ajalla ei diston ylläpitäminen kiinnosta kiviäkään.

Pop_os: olisin tykännyt niin paljon siitä että ajurit yms. pelikäytössä tärkeät asiat olisi valmiiksi asennettu, mutta ei voi mitään. Pitää asennella nvidian ajurit ja tapella ne kuntoon. Itsellä on ollut ongelmia XMG:n RTX 2060 kanssa tosi paljon, niin olisin toivonut että olisi päässyt vähän helpommalla...

Ubuntu 22.04.1: Pakasta vedettynä tosiaan kaikki toimii, mutta johtuu siitä että rauta on "AMD Ryzen 7 3750H with Radeon Vega Mobile Gfx", eli Zen+ arkkitehtuurin APU mobiili chippi. Tässä todennäköisesti kaikki toimii bueno toisin kuin tossa jo mainitussa XMG koneessa jossa ei ole integroitua gpu:ta. Mutta jka tapauksessa. Taidan mennä tällä Ubuntulla nyt toistaiseksi kunnes löytyy parempi käyttis korvaamaan.

Edit2: Zen+ arkkitehtuurissa näkyy kyllä ikä ja rajusti. Lataan n. 76MB/s nopeudella pelejä ja CPU ottaa hittiä niin että kuuluu hirveä vinkuna (ja siinä syy miksi en tätä nykyistä konetta käytäkkään hirveästi enää). On vain niin hemmetin äänekäs.

 

[Ariakos]

Monenlaisia distroja tulee kokeiltua, mutta Linux Mint on se oma kestosuosikkini ja -suositukseni. Se on noista Ubuntu-johdannaisista ehkä tasapainoisin ja ihan kattavalla tuella. Cinnamon on työpöytäympäristönä ok, tosin itse tykkään kuitenkin ehkä enemmän KDE Plasmasta (tai Budgiesta, joka vähän harvinaisempi).

Vähän houkuttaisi itseänikin tyypata Fedora-haarasta tuota Nobaraa, jahka ensi vuoden puolella vihdoinkin kokeilen pääpelikoneeseen vaihtaa Windows tilalle Linuxin. Tosin voi olla että Mintiin se etsintä kuitenkin taas päättyy.

 

[Pörkyle]

On myös epävirallinen SteamOS

GitHub - holoiso-eol/holoiso: SteamOS 3 (Holo) archiso configuration

SteamOS 3 (Holo) archiso configuration. Contribute to holoiso-eol/holoiso development by creating an account on GitHub.

github.com

This project attempts to bring the Steam Deck's SteamOS Holo into a generic, installable format, and provide a close-to-official SteamOS experience. Main point of this project focuses in re-implementing proprietary (as in runs-only-on-deck) components that Steam client, OS itself, gamescope and user-created applications for Deck rely on.

 

[dun]

On myös epävirallinen SteamOS

GitHub - holoiso-eol/holoiso: SteamOS 3 (Holo) archiso configuration

SteamOS 3 (Holo) archiso configuration. Contribute to holoiso-eol/holoiso development by creating an account on GitHub.

github.com

Kuten ekassa postauksessa jo mainitsin, niin Valven jakelemana SteamOS kiinnostaa, ei muuten. Muuten ollaan samanlaisessa ongelmassa kuin System76 Pop_OS joka ehkä toimii, ehkä ei ja riippuen kernelistä niin toimivuus on taattu vain tietyllä raudalla.

Pelikäytössä Ubuntu 22.04 toimii erinomaisesti, mutta siinä ärsyttää muutamat käytettävyyttä häiritsevät asiat, mutta stabiili on. Mutta odottelen vielä tuota Valven SteamOS:ää, ennen kuin teen päätöksen ja vedänt pääpelikoneen sileäksi ja migroin omat harrastehommat Windowsilta Linuxille. Olen kokeillut jo aika pitkälti kaikki hommat läpi ja mikään muu kuin laiskuus ei enää pidättele siirtymää, mutta jos SteamOS V3 ei ala kohta tulla julkisesti iso:na saataville, niin sitten mennään Ubuntulla. Eli tässä on vielä aikaa parikin vuotta katsella ennen kuin on pakko siirtyä.

 

[Pörkyle]

Eilen törmäsin Sparky Linux distroon. - SparkyLinux

Debian pohjainen josta myös rolling release puolelella GameOver versio joka pelaajille suunnattu.

Tosin ei tossa taida olla muuta eroa kuin esi asenettu jotain pelejä ja työkaluja. Samat ominaisuudet saanee muihin versioihin sparky-meta-game paketin kautta.

sparky_gameover [Sparky Wiki]

wiki.sparkylinux.org

GameOver Edition
Sparky “GameOver” Edition features a lightweight desktop, a very large number of preinstalled games, useful tools and scripts. Built for gamers.
Preinstalled games (can be changed):
0ad, 3dchess, Airstrike, Alienblaster, Amphetamine, Antigravitaattori, Armagetronad, Ascii Jump, Asylum, Atomix, Balder2d, Barrage, Berusky, Billard-gl, Biniax2, Black Bbox, Blobby, Bloboats, Blockout2, Brainparty, Bygfoot, Chromium-bsu, Einstein, ExtremeTuxRacer, Five or More, Flare, Four in a row, Freedroid, Frozen Bubble, Funnyboat, Gnome Chess, Gnome Hearts, Gnome Klotski, Gnome Mahjongg, Gnome Mastermind, Gnome Mines, Gnome Nibbles, Gnome Robots, Gnome Sudoku, Gnome Tetravex, Gnubik, GnuChess, Gnugo, GtkAtlantic, GtkPool, Gunroar, Holdingnuts, Iagno, Lbreakout2, Lightsoff, Liquidwar, Ltris, Maelstrom, Megaglest, Minetest, Mokomaze, Monopd, Monsterz, Moon Buggy, Moon Lander, Net Maze, Net Panzer, Open Arena, Pacman, Performous, Quad Rapassel, Slime Volley, Snake4, Snowballz, Supertux, Swell Foop, Tali, Tee Worlds, Tennix, Tetzle, Tomatoes, Transcend, War Zone 2100, Wesnoth, Widelands, Xblast TNT, Xmoto, ZAZ
Preinstalled tools:

• Steam
• Itch client for Linux
• Wine
• PlayOnLinux
• TeamSpeak Installer
• Sparky IA - gives you quick access to Internet Archive old games via a web browser
• Sparky APTus Gamer - helps you quick install applications such as: AdvenceMENU, Atari800, DeSmuME, Desura Installer, DOSBox, DOSEMU, ePSXe, FCEUX, FS-UAE, GNOME Video Arcade, Hatari, Higan, Hega Fusion, Itch.io, MAME, Mednafen, MESS, Nestopia, PCSX, PlayOnLinux, PPSSPP, Steam, Stella, VisualBoyAdvance, Virtual Jaguar, Wine, Winetricks, Yabause, ZSNES.

Tullut tässä hiema OpenSusea testailtua vaikutta myös ihan toimivalle ja sen pohjalta myös tehty pelikäyttöön räätälöity Regata OS.

Joker81: Daftar Parley Eropa dan Togel Singapore Terpercaya!

Gabung dengan Joker81 untuk akses mudah ke daftar parley Eropa dan togel Singapore! Nikmati pengalaman bermain yang aman dan peluang menang yang menarik. Daftar sekarang dan raih kesempatan meraih jackpot dengan berbagai opsi taruhan!

www.regataos.com

Voiskin melkeen laittaa tuon Regatan seuraaksi testiin, vaikuttaa paremmalle kuin Sparkyn GameOver versio.

Game Access

Get quick and easy access to your game library Easily access your entire game library and play a variety of games on your R...

www.regataos.com

Regata OS Game Access
In addition to being able to access and run games in Regata OS available in your Steam library that were previously Windows exclusive, using Valve's Steam Play feature, with Regata OS Game Access you can also access and play titles available in the other digital game distribution services, such as Origin, Battle.net and Epic Games Store.

GOG Galaxy

Battle.net

Epic Games Store

Ubisoft Connect

Origin

Don't worry with settings
Play more

Life’s complicated enough. Forget complex settings. You don't need to know what's under the hood, or even know how it all works or define the best configuration among advanced options to get the best out of your hardware to run your Windows games on Regata OS. We already do this for you! Just hit the play button and start having fun.

 

[Pörkyle]

Useampia distroja tässä nyt koittaneena on parhaimmistoon noussut Fedora Cinnamon työpöydällä ja Solus.

Solus on itsenäinen distro jossa viimeisin kernel käytössä ja muutenkin ajantasaiset paketit. Nvidian ajurit sai kätevästi asenettua Proprietary Drivers työkalulla. Budgie työpöytä ympäristökin on enemmän omaan makuuni kuin gnome, löytyy myös Mate ja Plasma live versiot. Peli käyttöä ajatellen tuo on aika simppeli eikä tarvi ylimääräisiä säätää.

Aika hyvin löytyi tarvittavat sovellukset distron omasta paketti managerista. Tosin Minecraft piti ladata pelin omalta sivulta mutta esim. Steam, Lutris, Heroic Games Launcher ja MangoHud lötyy.

Ehkä isoin ongelma itselle Soluksessa on että siinä ei ole DKMS tukea eikä vissiin ole tulossa, tosin harva pelaaja tuskin sitä tarvii.

Oli työläämpää asentaa it87 moduuli että saa kaikki emon sensorit luettua, lopulta kuitenkin sain toimimaan. Sitten ZenPower3 ja ryzen_smu sain kyllä asennettua manuaalisesti mutta ne täytyy asentaa joka käynnistys kerran jälkeen uudelleen että moduulit saa käyttöön. Voi toki olla omaa osaamattomuuttakin kun arch pohjaisilla distoroilla nuo sai kätevästi asenettua AUR pakettina.

 

[archy]

Useampia distroja tässä nyt koittaneena on parhaimmistoon noussut Fedora Cinnamon työpöydällä ja Solus.

Solus on itsenäinen distro jossa viimeisin kernel käytössä ja muutenkin ajantasaiset paketit. Nvidian ajurit sai kätevästi asenettua Proprietary Drivers työkalulla. Budgie työpöytä ympäristökin on enemmän omaan makuuni kuin gnome, löytyy myös Mate ja Plasma live versiot. Peli käyttöä ajatellen tuo on aika simppeli eikä tarvi ylimääräisiä säätää.

Aika hyvin löytyi tarvittavat sovellukset distron omasta paketti managerista. Tosin Minecraft piti ladata pelin omalta sivulta mutta esim. Steam, Lutris, Heroic Games Launcher ja MangoHud lötyy.

Ehkä isoin ongelma itselle Soluksessa on että siinä ei ole DKMS tukea eikä vissiin ole tulossa, tosin harva pelaaja tuskin sitä tarvii.

Oli työläämpää asentaa it87 moduuli että saa kaikki emon sensorit luettua, lopulta kuitenkin sain toimimaan. Sitten ZenPower3 ja ryzen_smu sain kyllä asennettua manuaalisesti mutta ne täytyy asentaa joka käynnistys kerran jälkeen uudelleen että moduulit saa käyttöön. Voi toki olla omaa osaamattomuuttakin kun arch pohjaisilla distoroilla nuo sai kätevästi asenettua AUR pakettina.

Jos Budgie on mieleen niin se on helppo asentaa myös esim Fedoraan ja sen ylläpitäjä on Budgien pääkehittäjä, joka lähti "ovet paukkuen" Soluksen kehitystiimistä ja perusti oman "Buddies of Budgie" tiimin joka kehittää pelkästään tuota Budgie ympäristöä.

 

[Pörkyle]

Jos Budgie on mieleen niin se on helppo asentaa myös esim Fedoraan ja sen ylläpitäjä on Budgien pääkehittäjä, joka lähti "ovet paukkuen" Soluksen kehitystiimistä ja perusti oman "Buddies of Budgie" tiimin joka kehittää pelkästään tuota Budgie ympäristöä.

Niinhän se on. Alkuun mulla oli tuossa Fedorassa gnome kun asensin sen workstation editionin vaikka olishan siitä se cinnamon spin saatavilla.

 

[archy]

Niinhän se on. Alkuun mulla oli tuossa Fedorassa gnome kun asensin sen workstation editionin vaikka olishan siitä se cinnamon spin saatavilla.

F38 versiossa tulossa myös erillinen Budgie spin

 

[Karonkka]

Ei voi enää kukaan väittää, että Linuxilla ei voisi muka pelata

Customizing Steam Games in Linux

 

[Ariakos]

Jos Budgie on mieleen niin se on helppo asentaa myös esim Fedoraan ja sen ylläpitäjä on Budgien pääkehittäjä, joka lähti "ovet paukkuen" Soluksen kehitystiimistä ja perusti oman "Buddies of Budgie" tiimin joka kehittää pelkästään tuota Budgie ympäristöä.

Ai että... Tämä heilauttaa rankasti mun jatkuvasti vellovassa Fedora vs. Mint -pähkäilyssä vuorostaan Fedoran päätyyn. Nobaraa tuumailin, mutta voi olla että ihan vanilla-Fedora Budgiella terästettynä voisi olla paras kompromissi omiin tarpeisiin ja makuun.

Solus Budgieta kokeilin tuoreeltaan vajaa pari vuotta sitten (Solus 4.2) ja se oli ihan hyvän tuntuinen, mutta pääasiassa Budgien takia. Soluksen ohjelmavalikoima ainakin oli suoraan Mintin jälkeen nätisti sanottuna aika tavalla vaatimattomampi. Voi toki olla että tilanne on nyt parissa vuodessa muuttunut, mene ja tiedä.

 

[koje]

Manjaroa Valve suositteli ennen Steam Deckin myyntiin tulemista, mutta HoloISO on ehdottomasti paras mitä löytyy ns. valmis out of box-jakeluna ellei itse kikkaile Wayland / Gamescope-toteutuksella kuten SteamOS 3 / HoloISO mahdollistaen parhaimman suorituskyvyn. AMD:n näytönohjaimet raudaksi parhaimpien pelitulosten kannalta. Manjaro / SteamOS 3 / HoloISO pohjautuvat Arch Linuxiin, jossa on helposti saatavana tuoreimpia ohjelmistolähteitä, kuten myös ytimet ja niiden kautta paras tuki AMD:n näytönohjaimille. Mutta jos tarpeeksi Linux-sielunelämää hanskaa niin eiköhän mihin tahansa jakeluun saa sorvattua uusimman ytimen, Waylandin kera Gamescopen. Archin päälle kasattaessa tietysti tulee vähiten ylimääräistä kuonaa jakelun painolastiksi.

 

[iXpro]

Pelikäytössä Ubuntu 22.04 toimii erinomaisesti, mutta siinä ärsyttää muutamat käytettävyyttä häiritsevät asiat, mutta stabiili on. Mutta odottelen vielä tuota Valven SteamOS:ää, ennen kuin teen päätöksen ja vedänt pääpelikoneen sileäksi ja migroin omat harrastehommat Windowsilta Linuxille. Olen kokeillut jo aika pitkälti kaikki hommat läpi ja mikään muu kuin laiskuus ei enää pidättele siirtymää, mutta jos SteamOS V3 ei ala kohta tulla julkisesti iso:na saataville, niin sitten mennään Ubuntulla. Eli tässä on vielä aikaa parikin vuotta katsella ennen kuin on pakko siirtyä.

Itsellä oli mint 5vuotta, siinä oli aina jotain pientä (todella pientä toisaalta) säätöä mutta siltikin kaikki softat laahas perässä ja oli yhteensopivuus ongelmia ja piti asennella sitä sun tätä sieltä ja täältä. Meni hermot ja ihan juntti logiikalla vaihdoin ubuntuun. Jos sinulla on ongelma, pienikin, 80% hakukoneen tuloksista oli ubuntulle ratkaisuja.
Unity oli kauhea ja buginen (lisäosat, extensionit ei aina ollut yhteensopivia) joten asensin Vanilla Gnomen ja enään ei ole mitään ongelmia, koneen kasasin linux pohjalta (kuva) ja siis.. mitään ei käytännössä tarvinnut tehdä, lutris asensi itsenään kaiken (wine, scriptit jne) -> sillä pelaan blizzard, epic games, GOG ja league of legends, kaikki asentui ja toimi suoraan, ei säätöjä ajureita tms tarvinnut itse asentaa toisinkuin mintissä. Muut pelit on Steamissa ja ne pyörii oli sitten windows only tai muu, ei ongelmia kunhan ruksasi protonin päälle kaikille peleille.
Gnomehan on aika simppeli laitos, redditissä hyvin sanoi joku että Gnome on tehty niin että ne extensionit kuuluu asiaan, eli sieltä nappaat kaiken "puuttuvan" ja itsellä ollut mitään ongelmia niiden kanssa.

Inhoan Snappeja ja flatpakkeja mutta ne voi välttää aivan helposti, omgubuntu.co.uk löytyy nopeat ohjeet päästä eroon, mitä nyt itse heivasin luonnollisesti firefox snapin pois ja vaihdon debbiin.

missään distrossa ole ollut näin "mukavaa" ja helppoa kuin ubuntussa, nyt 6-7kk käyttöä takana, suosittelen vahvasti lopettamaan distrohoppingin ja käyttää ubuntua koska se on niin tuettu ja toimiva sekä luotettava.

Että olin kyllä innoissani hetki sitten Vanilla OS.. noh lyhyesti ettei tule liian pitkää ranttausta: kiertäkää kaukaa. siis nyt vielä toistaiseksi, APX pakettihallinta on loistava idea, ulkonäkö todella hiaaano ja kiva mutta siinä ei mikään toimi, ja jälkikäteen opin että se on tehty idealla että kaikki softat omaan sandboxiin, jeejee 5-10kertaa kaikki kirjastot niihin ja yhden ohjelman koko on 500-700megaa, esim VLC, deb 78mb, snappi/flatpak jonkun 600mb, ihan tajuton idea.

Raudasta tosiaan että intel ja novideo, anteeksi nvidia kannattaa jättää väliin, jos et usko minua niin Linus Torvalds voisi olla tässä uskottavaa lähde?

En ole siis mikään tajuton linux pro, tosissaan nyt vasta 6vuotta kokemusta (100% ilman windowsia), saa ja PITÄÄ korjata jos höpötin huuhaata mutta tällälailla minulla, aivan minimaaliset säädöt ja kaikki toiminu 90% "out of the box" Ubuntu LTS 22.04 & Vanilla Gnome.

-iX

 

[Kaalip]

Muuten hyvä räntti mutta hieman perusteluja kaipaisi sille miksi Intel pitäisi vällttää? Niilähän on aina ollut kaikki ajurit opensource ja toimii linuxin kanssa juuri niinkuin pitää. Itseasiassa intelin prossut on linux kernelillä jopa nopeampia kuin windowsilla. Muistan lukeneeni että esim. Classic WoW pyörisi vanhemmilla intel prossuilla linux kernelillä 10-20% nopeammin kuin windowsilla.

Itse tykkään distrohoppailla ihan harrastusmielessä. Oppii ymmärtämään eri järjestelmiä paremmin kun joutuu tunkkaamaan kaikki pystyyn alusta. Tällä hetkellä ajossa Arch Linux Budgiella joka on yksi lemppareistani. Gnome pohjainen joten luulisi pelien toimivan, en ole vielä kerennyt niitä testaamaan.

DE:stä olen huomannut että juuri gnome pohjaiset ja KDE toimii yleisesti parhaiten omasta mielestä. Unitystä en tykkää minäkään.

 

[Kaalip]

Muuten hyvä räntti mutta hieman perusteluja kaipaisi sille miksi Intel pitäisi vällttää? Niilähän on aina ollut kaikki ajurit opensource ja toimii linuxin kanssa juuri niinkuin pitää. Itseasiassa intelin prossut on linux kernelillä jopa nopeampia kuin windowsilla. Muistan lukeneeni että esim. Classic WoW pyörisi vanhemmilla intel prossuilla linux kernelillä 10-20% nopeammin kuin windowsilla.

Itse tykkään distrohoppailla ihan harrastusmielessä. Oppii ymmärtämään eri järjestelmiä paremmin kun joutuu tunkkaamaan kaikki pystyyn alusta. Tällä hetkellä ajossa Arch Linux Budgiella joka on yksi lemppareistani. Gnome pohjainen joten luulisi pelien toimivan, en ole vielä kerennyt niitä testaamaan. Budgien kanssa aluksi hieman päänvaivaa gtk teemojen kanssa, joista kaikki ei toimi, muuten ei ongelmia.

DE:stä olen huomannut että juuri gnome pohjaiset ja KDE toimii yleisesti parhaiten omasta mielestä. Unitystä en tykkää minäkään.

 

[Grizzle]

Muistaakseni Linus ei tykkää Intelistä, koska tekevät ECC-tuen vain palvelinprossuihin kun AMD tekee sen myös työpöytäpuolelle. Tulisikohan kernelin kehittäjille joskus bugiraportteja, joiden syyksi paljastuu muistivirhe?

Intelin rauta toimii kyllä Linuxilla todella hyvin sen mitä olen itse käyttänyt.

 

[dun]

Nyt tuli taas hotellireissu tehtyä ja pitkään mietin että otanko Steam deckin vai läppärin mukaan. Päädyin läppäriin, koska isompi ruutu (ja tätä on tapahtunut aika useasti). Olin jo unohtanut että asensin Ubuntun koneen Windows 10 päälle ja yllättyin todella positiivisesti kuinka hyvin pelit ja median kulutus onnistui.

Tuolla asuksen läppärillä vain äänekkyys ärsytti niin paljon, että aloin miettimään siirtymistä fx505 -> G15 läppäriin, mutta se olisi RTX 3060:llä varustettu (prosessorissa on Radeon 680M).

Vielä en tarvii uutta läppäriä, mutta hemmetti kun valve ei ole julkaissut käyttistä vielä pöytäkoneille. Prkle.

 

[Ryzkis40]

Sivuhuuteluna tällaisena täytenä Linux-noobina tuli kokeiltua vanhaan ylijäämäkoneeseen asentaa Kubuntu ja sellanen fiilis jäi etten tältä istumalta kyllä kauhean innokkaasti olisi vaihtamassa, jos pelailu on rakas harrastus. Toki näyttis oli senverran vanha, ettei vulkan-tukea ollut (GTX 560Ti) joten se varmaan raakkasi heti puolet peleistä pois. Mutteipä nuo muutamat samat toimivat pelit näyttäneet hääppöisesti Linukassa pyörivän vaikka natiivituki käsittääkseni oli ja Nvidian ajurit käytössä, joten sellainen kutina jäi että suorituskykyä menee harakoille jonkin verran. Lisäksi haluaisin mieluusti MSI Afterburnerin tarjoamaa tuunausmahdollisuutta näyttikselle yms. mutta ohjelmatarjonta näytti olevan tosi vähäistä ja kuppaisen oloista ainakin tähän distroon. Ilmeisesti kaikki pitäisi tehdä todellisella nörttimeiningillä komentorivin kautta, mihin ei oma pää tahdo taipua. Vanhan Canonin MP160-tulostimen sain ihmeen kautta toimimaan sekä tulostuksessa että skannauksessa kun hetken rapsuttelin päätä jonkun gutenprintin(?) kanssa ja se ilmeisesti asentui oikein tuoden tuen tulostimelle. Perus nettiselaamisessa yms. kuitenkin varmasti ihan hyvä käyttöjärjestelmä ja voisin läppäriin laittaakin kun en sillä pelaile. Paitsi no, jäin koukkuun Blob Wars-peliin, oli pakko etsiä Windowsillekin

 

[Ariakos]

No nyt alkaa olla setit kohdillaan... Pääkoneessa oli entuudestaan 250Gb ssd (Win OS), 1Tb nvme ssd (Pelit1), 1Tb hdd (Pelit2) ja 3Tb hdd (Varasto). Kaikki tietenkin NTFS, joten osittain etenevä vaihto Winukasta Linuxiin olisi ärsyttävää. Olen nyt tässä lähikuukausina ostellut koneen totaaliremonttia ja Linux-partitioita silmällä pitäen toisen 250Gb käyttis-ssd:n, peleille 2Tb nvme:n ja yleiseen varastointiin on vielä tulossa 4 teran hdd. Siitä 1 teran nvme:ltä siirrän pelidatan talteen ja formatoin sen myös Linux-käyttöön. Vanhat NTFS-levyt (OS+Data) tulen siirtämään toistaiseksi sellaisenaan hyllyyn jos tulen joskus katumapäälle, mutta näillä näkymin lähiaikoina mennään "cold turkey"-hengessä ja suoraan syvään päähän allasta. Tällä hetkellä suunnitteilla asentaa joko huhtikuussa julkaistava Fedora 38 (KDE/Budgie) tai jos en malta odottaa sinne asti niin tuorein Nobara (KDE).

Mitä tuumatte, kannattaisiko /home-kansio siirtää jommalle kummalle nvme ssd:lle vai yleiseen varastointiin tarkoitetulle 4 teran kiintolevylle? Vai vähän sekä että (esim. symlinkeillä)? Pelkään että distrohoppailuksi tämä taas (ehkä) kuitenkin menee, niin /home olisi hyvä pitää erillään OS-levystä.

Katsotaanpa vaan niin mulla on taas loppukesästä tuliterä Linux Mint distrona. Niin kuin aina.

 

[Karonkka]

No nyt alkaa olla setit kohdillaan... Pääkoneessa oli entuudestaan 250Gb ssd (Win OS), 1Tb nvme ssd (Pelit1), 1Tb hdd (Pelit2) ja 3Tb hdd (Varasto). Kaikki tietenkin NTFS, joten osittain etenevä vaihto Winukasta Linuxiin olisi ärsyttävää. Olen nyt tässä lähikuukausina ostellut koneen totaaliremonttia ja Linux-partitioita silmällä pitäen toisen 250Gb käyttis-ssd:n, peleille 2Tb nvme:n ja yleiseen varastointiin on vielä tulossa 4 teran hdd. Siitä 1 teran nvme:ltä siirrän pelidatan talteen ja formatoin sen myös Linux-käyttöön. Vanhat NTFS-levyt (OS+Data) tulen siirtämään toistaiseksi sellaisenaan hyllyyn jos tulen joskus katumapäälle, mutta näillä näkymin lähiaikoina mennään "cold turkey"-hengessä ja suoraan syvään päähän allasta. Tällä hetkellä suunnitteilla asentaa joko huhtikuussa julkaistava Fedora 38 (KDE/Budgie) tai jos en malta odottaa sinne asti niin tuorein Nobara (KDE).

Mitä tuumatte, kannattaisiko /home-kansio siirtää jommalle kummalle nvme ssd:lle vai yleiseen varastointiin tarkoitetulle 4 teran kiintolevylle? Vai vähän sekä että (esim. symlinkeillä)? Pelkään että distrohoppailuksi tämä taas (ehkä) kuitenkin menee, niin /home olisi hyvä pitää erillään OS-levystä.

Katsotaanpa vaan niin mulla on taas loppukesästä tuliterä Linux Mint distrona. Niin kuin aina.

Ei sinne home-partitioon asenneta softia oletusarvoisesti ja en tiedä toimiiko distrohoppailussa olemassa olevat binäärit ilman välivaiheita, jos package managerikin vaihtuu. Erillinen home-partition on ideaali omien konfigurointitiedostojen ja omien skriptien ajamiseen .localista. En siis keksi yhtään syytä, miksi home partition kannattaisi olla useita satoja gigoja tai jopa teroja.

Suosittelen erillistä home partitiota kyllä, mutta en erilliseen kovalevyyn. Jos jotain real world esimerkkejä on, miksi näin kannattaisi tehdä, niin kuuntelen.

Jos sulla ei ole Nvidian näytönohjainta, niin normaali-Mintin sijaan LMDE5 on suositeltavampi: LMDE 5 seems faster, why? - Linux Mint Forums

Kehottaisin kuitenkin seuraamaan, mitä POP_OS! tekee. He ovat julkaisemassa muutaman kuukauden sisällä kokonaan Rustilla tehtyä CosmicDE:tä, jossa on mm. Wayland ja HDR-tuki heti julkaisussa. Pop!_OS by System76

Distrohoppailu-intoa voi vähentää monin tavoin. Usb-tikulle kun asentaa työkalun nimeltä Ventoy2Disk Ventoy
Niin formatointia ei tarvitse enää koskaan harrastaa, sillä .iso-tiedostot voi vain raahata tikulle ja poistaa del+enterin yhdiselmällä. Myös muut tiedostot kulkevat siinä samassa tikussa normaalisti. Siten eri distroja voi kokeilla live-tilassa ilman asennusta.

Entisestään distrohoppailua voi vähentää ottamalla käyttöön erilaisia työkaluja käyttöön, jotka tekevät package managerista vähemmän merkityksellisiä. Esimerkkeinä nala-päivitystyökalu apt:n tilalle:




Ja rofi, jolla voi bash-skriptien avulla tehdä melkeimpä mitä vaan:


Github on täynnä valmiita skriptejä: Build software better, together

Ja sitten se tärkein, eli aliakset. Lisää aliaksille oma konfikurointitiedosto esimerkiksi muodossa '.config/alias/aliasrc' ja sitten lisää .bashrc-tiedostoon rivi 'source .config/alias/aliasrc' ja aliasrc-tiedostoon erilliset aliakset aliasrc-tiedoston avaamiseen haluamallasi tekstieditorilla sekä toinen alias komennolle 'source /home/user/.bashrc'. Tällä tavalla voit lisätä/muokata aliaksia missä tahansa hakemistossa terminalissa ollessasi. Aliaksia lisäämällä ei tarvitse muistaa ulkoa komentosarjoja ja flagejä, vaan ainoastaan itse luomasi aliakset.

Distrohoppailu on ajanhukkaa. Ainoa todellinen muuttuja on DE ja siitäkin voi erkaantua käyttämällä rofia kaikkeen. Palkin vaihtaminen ja itse rakentaminen tekee työpöydästäkin vähemmän merkityksellistä. Sitten voikin siirtyä jo Window Manageriin.

 

[Kaalip]

Peukut Ventoylle. Ei vain tahdo löytyä juuri minkään distron repoista. AUR:sta löytyy.

 

[SamCer]

Peukut Ventoylle. Ei vain tahdo löytyä juuri minkään distron repoista. AUR:sta löytyy.

Varmaan sen takia, että Ventoy ei vaadi minkäänlaista asennusta, vaan pelkkä paketin purkaminen riittää ja Ventoy on sen jälkeen välittömästi käytössä puretuista tiedostoista.

 

[JuhoN]

Sivuhuuteluna tällaisena täytenä Linux-noobina tuli kokeiltua vanhaan ylijäämäkoneeseen asentaa Kubuntu ja sellanen fiilis jäi etten tältä istumalta kyllä kauhean innokkaasti olisi vaihtamassa, jos pelailu on rakas harrastus. Toki näyttis oli senverran vanha, ettei vulkan-tukea ollut (GTX 560Ti) joten se varmaan raakkasi heti puolet peleistä pois. Mutteipä nuo muutamat samat toimivat pelit näyttäneet hääppöisesti Linukassa pyörivän vaikka natiivituki käsittääkseni oli ja Nvidian ajurit käytössä, joten sellainen kutina jäi että suorituskykyä menee harakoille jonkin verran. Lisäksi haluaisin mieluusti MSI Afterburnerin tarjoamaa tuunausmahdollisuutta näyttikselle yms. mutta ohjelmatarjonta näytti olevan tosi vähäistä ja kuppaisen oloista ainakin tähän distroon. Ilmeisesti kaikki pitäisi tehdä todellisella nörttimeiningillä komentorivin kautta, mihin ei oma pää tahdo taipua. Vanhan Canonin MP160-tulostimen sain ihmeen kautta toimimaan sekä tulostuksessa että skannauksessa kun hetken rapsuttelin päätä jonkun gutenprintin(?) kanssa ja se ilmeisesti asentui oikein tuoden tuen tulostimelle. Perus nettiselaamisessa yms. kuitenkin varmasti ihan hyvä käyttöjärjestelmä ja voisin läppäriin laittaakin kun en sillä pelaile. Paitsi no, jäin koukkuun Blob Wars-peliin, oli pakko etsiä Windowsillekin

Mulla oli tulostimen kanssa ongelmia ubuntussa etten saanut toimimaan. Ubuntu toimi pelikäytössä ihan hyvin mutta kaikkia pelejä en saanut toimimaan. Ajuritkin muistaakseni asentuivat itsestään asennuksen yhteydessä.

Olohuoneen leffakoneessa on myös ubuntu käytössä, peruskäyttöön oikein hyvin soveltuva. Windows 10 latautuu todella pitkään minun 5400rpm kovalevyllä, ubuntu tuntuu latautuvan paljon nopeammin.

 

[Ariakos]

Ventoy on kyllä ollut oiva työkalu! Tässä olen imutellut joitakin distroja ja kokeillut niitä (Mint LMDE5, ZorinOS, MX Linux, Nobara, Fedora KDE, Pop!_OS). Totesin että GNOME ei edelleenkään ole mun juttu, Nobara KDE:llä terästettynä houkuttaa näin alustavasti eniten.

Heti kuitenkin törmäsin isoon ongelmaan omassa tilanteessani: pöytäkoneeni on sijoitettu betonivuorattuun huonetilaan johon ei saa Ethernettiä ilman radikaaleja porausoperaatioita. Joten budjettiratkaisuna olen käytänyt USB-liitäntäistä WiFi-dongelia viimeisen vuoden ajan Windowsissa ja hyvin se on toiminut siellä. Hommasin tuolloin sikahuippunopean 2.4GHz/5GHz D-Linkin AX1800-tikun, joka ei *tietenkään* sitten paljastunut nyt kauhean Linux-ystävälliseksi (perusmarkettien yleisimmin tarjolla olevien verkkovalmistajien D-Linkin ja TP-Linkin Linux-tuki kun on yleensä aika kuraa). Sen sijaan yllättäen ikivanha TP-Linkin 2.4GHz 150Mbps USB-adapterini (jonka kaivoin hädissäni hyllyn perältä) otti uskollisesti kontaktin joka ainoalla kokeilemallani distrolla päämodeemiini. Varmaan siinä oli riittävän vanhaa rautaa että kattava tuki löytyi jo.

Tilasin sitten Amazonista Linux-tuetun(tm) nopsahkon ja halvan WiFi USB-adapterin 2.4/5GHz verkkoon (BrosTrend AC1200 AC1L). Pettymys oli pienoinen kun se ei melkein yhdessäkään live-CD:ssä lähtenytkään toimimaan wanhan TP-Linkin tavoin heti kättelyssä. Pikainen tutkailu BrosTrendin sivuille paljasti että jos distro ei tikkua tunnista, niin ajurit pitää käydä asentamassa manuaalisesti komentokehotteella BrosTrendin sivuilta ja siis netin yli. Eli tarvitsen ensin nettiyhteyden että saan nettiyhteyden toimimaan. Nerokasta. Onneksi mulla oli se lousku TP-Linkin adapteri. Vähän kyllä petyin Fedoraan, luulin että Red Hatilla olisi ollut melko kattava tuki kirjavalle ja vähän uudemmallekin raudalle. Mutta pohjimmiltaan tämä toki on erittäin pieni vaiva, johon löytyi jo ratkaisukin. Ei jää ajureista kiinni ettenkö saisi WiFi USB-dongelia pelaamaan.

WiFi-testissä positiivinen yllättäjä oli Arch, sillä EndeavourOS:in live oli ainoa joka minulla tunnisti tuon BrosTrendin suoraan. Ja EndeavourOS olisi rolling distro, ilmeisesti suht ripeillä päivityksilläkin. Hmmmm. Olisiko valintani sittenkin Arch... tai ehkä se OpenSUSE Tumbleweed, toinen rolling distro KDE:llä. Mutta sitä en saanut livenä toimimaan Ventoylla. Pitäisi varmaan joko asentaa tai kokeilla itsenäisenä tikkuna/CD:nä.

 

[dun]

Ventoy on kyllä ollut oiva työkalu! Tässä olen imutellut joitakin distroja ja kokeillut niitä (Mint LMDE5, ZorinOS, MX Linux, Nobara, Fedora KDE, Pop!_OS). Totesin että GNOME ei edelleenkään ole mun juttu, Nobara KDE:llä terästettynä houkuttaa näin alustavasti eniten.

Heti kuitenkin törmäsin isoon ongelmaan omassa tilanteessani: pöytäkoneeni on sijoitettu betonivuorattuun huonetilaan johon ei saa Ethernettiä ilman radikaaleja porausoperaatioita. Joten budjettiratkaisuna olen käytänyt USB-liitäntäistä WiFi-dongelia viimeisen vuoden ajan Windowsissa ja hyvin se on toiminut siellä. Hommasin tuolloin sikahuippunopean 2.4GHz/5GHz D-Linkin AX1800-tikun, joka ei *tietenkään* sitten paljastunut nyt kauhean Linux-ystävälliseksi (perusmarkettien yleisimmin tarjolla olevien verkkovalmistajien D-Linkin ja TP-Linkin Linux-tuki kun on yleensä aika kuraa). Sen sijaan yllättäen ikivanha TP-Linkin 2.4GHz 150Mbps USB-adapterini (jonka kaivoin hädissäni hyllyn perältä) otti uskollisesti kontaktin joka ainoalla kokeilemallani distrolla päämodeemiini. Varmaan siinä oli riittävän vanhaa rautaa että kattava tuki löytyi jo.

Tilasin sitten Amazonista Linux-tuetun(tm) nopsahkon ja halvan WiFi USB-adapterin 2.4/5GHz verkkoon (BrosTrend AC1200 AC1L). Pettymys oli pienoinen kun se ei melkein yhdessäkään live-CD:ssä lähtenytkään toimimaan wanhan TP-Linkin tavoin heti kättelyssä. Pikainen tutkailu BrosTrendin sivuille paljasti että jos distro ei tikkua tunnista, niin ajurit pitää käydä asentamassa manuaalisesti komentokehotteella BrosTrendin sivuilta ja siis netin yli. Eli tarvitsen ensin nettiyhteyden että saan nettiyhteyden toimimaan. Nerokasta. Onneksi mulla oli se lousku TP-Linkin adapteri. Vähän kyllä petyin Fedoraan, luulin että Red Hatilla olisi ollut melko kattava tuki kirjavalle ja vähän uudemmallekin raudalle. Mutta pohjimmiltaan tämä toki on erittäin pieni vaiva, johon löytyi jo ratkaisukin. Ei jää ajureista kiinni ettenkö saisi WiFi USB-dongelia pelaamaan.

WiFi-testissä positiivinen yllättäjä oli Arch, sillä EndeavourOS:in live oli ainoa joka minulla tunnisti tuon BrosTrendin suoraan. Ja EndeavourOS olisi rolling distro, ilmeisesti suht ripeillä päivityksilläkin. Hmmmm. Olisiko valintani sittenkin Arch... tai ehkä se OpenSUSE Tumbleweed, toinen rolling distro KDE:llä. Mutta sitä en saanut livenä toimimaan Ventoylla. Pitäisi varmaan joko asentaa tai kokeilla itsenäisenä tikkuna/CD:nä.

Mites jos laittaisit vain cat6 kaapelin menemään vain listoja pitkin (tai vaihdat lattialistat kaapelikouruisiin puulistoihin) ja unohtaisit nuo wifi-viritykset. Ulkoiset usb vekotukset on tosi tyhjä arpa linuksilla. Emoon integroitut yleensä toimii suoraan sekä läppäreissä että pöytäkoneissa...

 

[Ariakos]

Mites jos laittaisit vain cat6 kaapelin menemään vain listoja pitkin (tai vaihdat lattialistat kaapelikouruisiin puulistoihin) ja unohtaisit nuo wifi-viritykset. Ulkoiset usb vekotukset on tosi tyhjä arpa linuksilla. Emoon integroitut yleensä toimii suoraan sekä läppäreissä että pöytäkoneissa...

No kyllähän tuon BrosTrendin tikun saa selvästi toimimaan, kunhan ajurit löytyy distron livestä (tai ne viitsii itse hakea valmistajan sivuilta). Ja tämä verkkoviritelmä on muutenkin minulle tilapäinen järjestely jolla pitää porskuttaa vielä alkukesään asti. Kuituyhteys taloon on tilauksessa, joten kunhan kaivuut joskus alkaa niin kytkentäboksin sijoittelun voi sitten miettiä nykyistä fiksummin niin että esim. kaapeliveto tähän nykyiseen konehuoneeseen olisi lyhyempi. Nykyisellään pitäisi porata kolmen seinän läpi ja mutkitella kaapelia n. 30 metriä.

 

[Ariakos]

Heitän vielä (itselleni) lisävaihtoehtoja kehiin: vasta eilen(!) minulle selvisi, että openSUSE:llahan on myös omat vastineensa Archin EndeavourOSlle ja Garudalle: Gecko Linux on openSUSE Tumbleweed, mutta asennus on EndeavourOS:n tapaan suoraviivaistetumpi kuin emodistrossa (Gecko käyttää mm. Arch-distrojen tapaan Calamaresta asennusvaiheeseen) ja RegataOS on openSUSE Leap, mutta tuoreemmilla kernelpäivityksillä ja pelaajille suunnatuilla viilauksilla.

Ja vielä vähän jatkoa WiFi-seikkailuihini: kun otti silmän käteen ja luki kunnolla Brostrendin kotisivujen Linux-osion, niin siellähän luki selvällä präntillä että "Unsupported Distributions: currently NOT compatible with RHEL, CentOS, openSUSE Leap, OpenWrt, Guix, Puppy, Tails, Endless OS, LibreELEC, OSMC. " Perhana kun opettelisin joskus perehtymään asioihin kunnolla ennakkoon. Tässä olen koko eilisillan yrittänyt Nobaran ja Gecko Linuxin live-CD:issä takoa terminaaliin WiFi-ajurien asennuskomentoa ja etsiä syitä miksi ei asennu, mutta eihän se asennus tietenkään pure kun nuo Brostrendin ajurit on etupäässä Debian-pohjaisille suunniteltu. Mint ja Zorin OS asensivat kyllä Brostrendin ajurit mukisematta livessäkin ja 5GHz verkkoyhteys muodostui.

Jos olisin hätäinen, niin valinta tässä vaiheessa olisi siten joko Mint LMDE5 tuttuuden ja helppouden nimissä tai seikkailuhenkisesti EndeavourOS koska hardwareni on suht tuoretta ja siinä kaikki toimi heti jo live-CD:ssä. Mutta Endeavourissa vähän jännittää että onko se sitten liiankin bleeding edgeä, välillä kun lukee stooreja että jotain on saatu rikki liian innokkaalla päivittämisellä ja sitten pitää ottaa joko takapakkia tai etsiä korjausta. Mulle paras kompromissi olisi ehkä Fedoran tyylinen isompi päivitys pari kertaa vuodessa. Se voi olla että tässä pitää vielä kerran käydä ostoksilla, etsiä ja nöyrästi asentaa joku halpa PCIe-väylän wlankortti jossa on Intelin piirisarja ja harkita sitten kuitenkin vielä kerran Nobaran ja Gecko Linuxin välillä. Tässä nyt kuitenkin haetaan pidempiaikaista parisuhdetta pääkoneen ja käyttiksen kesken, en haluaisi olla vaihtamassa distroa vähän väliä. Tai rikkomassa sitä harkitsemattomilla päivityksillä.

 

[Ariakos]

Jes, väliaikatietoja näpyttelen tässä Gecko Linuxin kautta. Eli päädyin alustavasti OpenSUSE Tumbleweed-pohjaiseen rolling distroon (Gecko) lähinnä sen takia että se tekee Endeavourin ja Nobaran tavoin pieniä viilauksia emodistron lähtöasetuksiin. Mutta Geckolla ne ovat aika hienovaraisia eivätkä nimenomaan pelaamiseen liittyviä. Että oikeastaan tämä Gecko on vain perus-Tumbleweed, mutta erilaisella asennusprosessilla (Calamares) ja joitakin täppiä on YASTissa laitettu fiksummin. Packman-repot on lisätty lähteisiin jo alkuvaiheessa. Lisäksi paketteja asentaessa Geckossa on (toisin kuin emodistrossa) disabloitu suositeltavien pakettien automaattinen asennus, estää hyvin bloattia ja turhia riippuvuussuhteita. Ihan käsittämätöntä että vanilla-openSUSEssa tuo on vakiona käytössä. Itse esiasennus muuten meni aika äkäisesti tyhjään SSD-levyyn: viisi minuuttia ja kaikki oli valmista. Windows 10 on edelleen omalla SSD-levyllään tallessa ja saa siellä pysyäkin vielä kuukausia hätävarana.

Niin ja se mun aiemmin mainitsemani USB-WiFi sekoilu... zypperillä kun päivitti kaikki paketit ajan tasalle sillä hitaammalla USB-tikulla, niin kuin maagisesti ajurit BrosTrendinkin tikulle löytyi openSUSEn repoista. Aika pikaisesti välähti Konsolessa asennus mutta näytti siltä että Broadcomin piirillä oli varustettu se BrosTrend. Hyi saakeli. Harmittaa kun en live-moodissa vaan saanut sitä asentumaan vaikka kuinka yritin... SUSE hoiti sitten homman automaattisesti mun puolesta. No, hyvä näinkin, positiivinen ylläri. Nyt on nopeampi 5GHz netti käytössä Geckossa. PCIe-väyläinen WLAN/Bluetooth-kortti on tosin jo tilattu ja kyllä mä sen vielä asennan myöhemmin, koska siinä on (oletettavasti parempi) Intelin piiri ja saan samalla vapautettua yhden USB-portin emolta muuhun käyttöön.

Nyt menee pari päivää YASTiin ja KDE Plasmaan totutellessa ja Steamia peli-iskuun konffatessa. Vähän takaraivossa kolkuttelee että mitä jos sittenkin se Nobara, mutta katotaan nyt. Jatkossa teen kyllä distrotestailut VM:n kautta. Linux-käyttis on nyt omalla btrfs-SSD:llä ja pelit ja muut menee omille ext4-formatoiduille levyilleen joten jos tulee kuumotus vaihtaa koko paska esim. Nobaraan tai Fedora 38:iin niin ei tarvi lanata kuin se btrfs-levy. Windowsille jätän käyttislevyn ja yhden 1-teraisen peli-SSD:n. Kaikki hyötykäyttö siirtyy nyt Linuxiin.

 

[Ariakos]

Viimeinen update: käväisin pienen syrjähypyn Nobara KDE:ssä, mutta jänistin takaisin koska Nobarassa KDE:n valikot toimivat odotettua vähän tahmeammin ja jokin ihan alussa tekemäni yleispäivitys (vieläpä Nobaran oman pikahelppi-popupin kautta!) teki järjestelmään jotain muutoksia ja rikkoi Nobaran seuraavan käynnistyksen kokonaan. Ei siis lähtenyt enää Nobara uudelleenkäynnistyksen jälkeen käyntiin, enkä jaksanut alkaa setvimään asiaa enempää, koska openSUSElla KDE toimi muutenkin omaan makuun paljon sutjakammin. Takaisin Geckoon (openSUSE) siis.

Hyvin on konffailut mennyt. Jahka openSUSEn YaSTiin sai perusasetukset kuntoon, niin eipä sinne ole tarvinut koskea sen kummemmin enää kuin paketinhallinnan puolelle. Pakettien asennus YaSTista graafisestikin on kyllä KDE-versiossa aika karua, pelkkää listaa ja tekstivallia. Pitää käytännössä tietää mitä on hakemassa. Ubuntussa ja Mintissä tottui Software Centereihin joissa oli graafisesti jaoteltuja osastoja ja eri sovelluksia tarjolla, mikä toki aloittelijalle oli helpompaa. Mutta nyt kun vähän jo tietää mitä haluaa (Lutris, Steam, Wine, siinäpä se näin alkuun) niin ei siinä kauaa nokka tuhissut.

Pikahavaintona Lutris hanskaa ainakin openSUSElla hyvin GOGin ja Ubisoftin pelit. Ubin launcher asentui nätisti Lutriksen kautta Winellä ja ei aikaakaan kun AC: Valhalla ja Ghost Recon: Wildlands pyörivät ruudulla. Sen sijaan Origin/EA App on täällä Linuxilla(kin) perseestä. Lutris halusi väkisin asentaa pohjalle Originin, joka on siis EA:n poistuva launcher. Sitten kun Originiin kirjautui tunnuksilla sisälle se halusi väkisin päivittää itsensä uudemmaksi EA Apiksi, jota taas Lutris ei oikein ymmärtänyt vaan Lutris halusi edelleen jatkaa Originin kanssa. Mutta EA App asennus oli jyrännyt Originin pois. Ei muuta kuin manuaalisesti kokeilemaan voiko Lutriksessa kohdistaa kaikki Originiin viittaavat jämät vastaaviin EA Apin kansioihin ja launchereihin. Parin tunnin jälkeen kyllästyin kuitenkin nikkaroimaan asetuksia ja säätämään Wineä ja Protonia niin että EA:n pelejä olisi voinut asentaa Lutriksen kautta ja ne olisivat vielä käynnistyneetkin. Homma tyrehtyi aina viimeistään siihen että Winen asentama EA App halusi päivittää itsensä mutta hyytyi sitten siihen. Pitäköön tunkkinsa...

Steam on kyllä taivaanlahja Linuxille. Suurin osa sen omista peleistä toimii hyvin ja onneksi ne EA-pelitkin jotka olin Steamiin hankkinut halvalla tuplina (mm. Sims 4, Jedi: Fallen Order) asentuivat nätisti. Jopa EA Apin launcher toimi Steamin kautta ja antoi kirjautua sisään EA-tililleni. Sen verran pitkälle ehdin vielä testata että Sims 4 päästi ihan alkuvalikkoon asti eli paaaljon pidemmälle kuin Lutriksella (EDIT: myöhemmin pääsin testipelaamaan kunnolla myös Jedi: Fallen Orderia ja se toimii ainakin kirjoitushetkellä täydellisesti Steamin kautta).

Eli nyrkkisääntönä Linuxilla kaikki pelit Steamin kautta jos suinkin mahdollista, poikkeuksena ehkä GOG jonka pelit uskaltaa antaa surutta Lutriksen hoitoon. Uplay ja EA App sovelluksien toiminta on ihan tuuripeliä Steamin ulkopuolella. Oman kokemuksen mukaan Ubisoft toimii hyvin Lutriksella, EA:n pelit ainoastaan Steamin kautta.