Hei ja mukava kuulla tietoja Metropoliasta, se onkin tällä hetkellä omalla listalla ykkösvaihtoehtona. Kävin autolla tarkastamassa koulun eilen ja itselle oli kyllä pitkä miinus pysäköintimahdollisuuden puuttuminen opiskelijoilta, kun itse oon tottunut kulkemaan autolla joka paikkaan. Onko tietoa mihin opiskelijat autojaan jättää, onko esim mahdollisuutta vuokrata läheisistä parkkihalleista paikkoja?
Karamalmin kampuksen läheisyydessä on paljon ilmaisia autopaikkoja. Tänä vuonna tuli muutos jonka takia suoraan koulun edessä olevat paikat ovat henkilökunnalle. Mutta koulun läheisyydessä on todella iso parkkialue jossa ei ole aikarajoituksia eikä pysäköintimaksua. Täytyy vain ajaa siitä koulun edestä suoraan kunnes tulee mutka vasemmalle ja taas suoraan kunnes parkkipaikat tulevat vastaan. Parkkipaikalta on kävellen ehkä 300 metriä matkaa koululle. Parkkipaikka näkyy hyvin esim. Google Mapsin satelliittikuvasta osoitteella Karakaari 9, 02610 Espoo
Hyvä kuulla että autollakin onnistuu tulla kampukselle, täytyy varmaan käydä vielä uudemman kerran katsomassa pakkat läpi pieteetillä, ku ei osunu silmään muuta ku nämä parkkihallit ja joku parkkipaikka nokialaisille.Karamalmin kampuksen läheisyydessä on paljon ilmaisia autopaikkoja. Tänä vuonna tuli muutos jonka takia suoraan koulun edessä olevat paikat ovat henkilökunnalle. Mutta koulun läheisyydessä on todella iso parkkialue jossa ei ole aikarajoituksia eikä pysäköintimaksua. Täytyy vain ajaa siitä koulun edestä suoraan kunnes tulee mutka vasemmalle ja taas suoraan kunnes parkkipaikat tulevat vastaan. Parkkipaikalta on kävellen ehkä 300 metriä matkaa koululle. Parkkipaikka näkyy hyvin esim. Google Mapsin satelliittikuvasta osoitteella Karakaari 9, 02610 Espoo
Meidän ensimmäisen vuoden ryhmässä taisi olla noin 25-30 aloittajaa joista naisia oli muistaakseni viisi, muilla ryhmillä taisi olla samaa luokkaa. Mutta ei kampus kuitenkaan täysin miesten valtaama ole, kyllä siellä naispuolisia opiskelijoitakin on vaikka onkin miesvaltainen
Tämä on ehkä juurikin se olennaisin ero AMK:n ja yliopiston välillä. Molemmista valmistuu työelämään motivaation ollessa korkea, mutta AMK:sta puuttuu se pakollinen yhteisöllisyys. Vaikka sosialisointi onkin suuren osan mielestä (varsinkin teknillisellä puolella) ahdistavaa, yliopistoissa on haastavaa erakoitua, koska opiskelun oheistoiminta on niin vahvassa roolissa.
Tää on kyllä minusta ihan opiskelijasta kiinni. Hyvin oon pystynyt vetämään puolitoista yliopistotutkintoa tutustumatta oikeastaan keneenkään, koska oon koko ajan opiskellut vähän rikkonaisesti, työn ohessa ja niin edelleen.
Ja tätä jälkimmäistä tummennettua on kyllä aikas vaikea havaita työpaikkojen sisältä. Nohevat tyypit on nohevia ja ehkä joistain paistaa enemmän läpi jonkinlainen akateemisuus, mutta hyvin vaikea on esim. työskentelyotteen tai jäljen (koodin) perusteella mennä sanomaan, kuka on tullu mistäkin. Varmaan yksi parhaita koodareita ja samaan aikaan tosi särmä arkkari edellisessä firmassa oli raapinut kasaan aikanaan vaan jonkun datanomitutkinnon.
Hyviä pointteja, ei ollut tarkoitus lytätä AMK:ta mitenkään. Lähinnä siis molemmat (AMK/yliopiston) käyneenä se kontrasti verkostoitumisessa ja pakotetussa uuteen porukkaan integroitumisessa esim. ryhmätöiden muodossa oli niin suuri, että koin kehittyneeni huomattavasti enemmän yliopistossa ja harmittaa edelleen, etten aikaisemmin vaihtanut.
En sanonutkaan alkuperäisessä viestissäni, mutta oon siis työelämässä ollut jo pidemmän aikaa ja yksi ylipistotutkinto alla, nyt alan vaihtaminen tähtäimessä. AMK:sta ei aiempaa kokemusta. AMK:ta ajattelin ihan siksi että valmistuu nopeammin ja koulussa keskitytään ehkä keskeisiin työelämätaitoihin (ohjelmointi) enemmän.
Joo oon siis ollut työelämässä pidemmän aikaa ja ihan hyvin menestynyt siellä jo. Ryhmätyöt ja yhdessäolon koen kyllä tärkeänä verkostoitumisen kannalta, on tullut nimittäin huomattua, että verkostoituminen ja positiivisen maineen rakentaminen on oikeasti aika kova juttu työmarkkinoilla. Ei sillä että olisi tapana kuppiin sylkeä, kyllä nekin tapahtumat on tärkeitä.
Miten työn saannin kannalta, onko DI ja AMK inssi samalla viivalla haettaessa vaikka samaa työtä, vai meneekö jompikumpi ohi? Katsotaanko ylipäätään tutkintoa vai testataanko haastattelussa taitoja muilla tavoin? Entä etenemismahdollisuudet/johtotehtävät uralla, miten tutkinnot vaikuttaa?
Onko opintopistemääräsi säilynyt hyvällä tasolla Aallossa? Miltä kuulostaisi 101 op:ta Aallossa + HY:ssä vuodessa? Entä miten on Aallon englannin kielen painotus maistunut sinulle, kenties vahva eximia englannista sinulla?
Jep, pelkästään jo kylterien KY on niin massiivinen ja rahakas järjestö, että tämän asian suhteen voittaja on selvä. Unohtamatta teknillisen puolen järjestöjä, ja löytyypä jopa kristillistä että maanpuolustuksellista kerhoa. Aalto on siis varsin iso, vaikka HY on vielä isompi. Mielestäni HY ja Aalto tarjoavat mielenkiintoisen kaksoiskaupungin yliopistojen suhteen, jollaista ei ole muualla tässä maassa.
Minusta työn saannin kannalta olennaista on saada se eka (oman alan) duunipaikka. Mikä taas tarkoittaa sitä, että kannattaa koittaa saada jalkaa oven väliin opiskeluaikana harjoittelujen, kesä- tai osa-aikatöiden kautta. Sen jälkeen, jos nyt siis puhutaan perus softakehityshommista, kyse on enemmän siitä, mitä nää osaat kuin siitä, mikä tutkinto on taskussa.
Vähän topikki vanhentunut mutta tähän voisin vähän tarttua, itse siis muutaman vuoden hain (toisista opinnoista vaihtoa) HY:n käpistelyyn ja sitten päädyinkin viime vuonna Turkuun tietotekniikalle. Loppujen lopuksi sisältö on aika samaa, paitsi tekniikkapuolella joutuu vähän enemnmän käymään sitä perus tekniikanopintoihin kuuluuvaa fysiikkaa yms. käpistelyssä ehkä sitten vähän enemmän matikkaa. Ainakin itse oon kokenut ihan fiksuksi sisällöksi kurssit Turussa, vaikkakin ehkä vähän helppoja olleet itselle kun on ollut jo hommissa alalla. Mutta ihan hyvää pohjaa.
TKT on lähinnä sovellettua matematiikkaa, softaa teoreettisesta näkökulmasta: algoritmeja, verkkoja, softadevaamista yleensä; pakollisiin opintoihin ei kuulu laitteistopuolta, fysiikkaa, tilastotiedettä tai talousoppia kuten Otaniemen tietotekniikassa. Teoriaa oli ehkä hiukan liiankin paljon. Kurssien laatu vaihteli välttävästä erinomaiseen kurssin vetäjästä riippuen. Jos ei pidä algoritmeista ja matematiikasta, niin Otaniemi/AMK on varmaan parempi vaihtoehto.
Liekö teknillisissä korkeakouluissa kovempi pakotus sosialisointiin, itse tipahdin HYssä aivan kokonaan "porukasta", kun aloitin opiskelut ujona 18vuotiaana, jota ei kiinnostanut liiemmin haalarileikit, ryyppäysjutut, sitsit ja muutkaan pukujuhlat. Ainoa pakollinen merkittävä ryhmätyö oli ohjelmistoprojekti-kurssilla.
Sekä HY:llä (muuta alaa) ja nykyään teknillisessä opiskelleena toi johtuu ehkä osittain siitä että ainakin Otaniemen teekkaripiireissä aika aktiivisesti yritetään kiltojen (tai ainejärjestön) puolesta hakea siihen mukaan ja fuksivuonna on tapahtumaa vähän laidasta laitaan. Fuksivuoden jälkeen se kyllä sitten vähenee ja suuri osa ei näy enää tapahtumissa, niitä jotka sitten kilta-aktiiveiksi lähtevät lisäksi. HY:llä tuntui että piti vähän väkisin itse hakeutua niihin tapahtumiin ja porukoihin eikä pidetty ihan niin paljon kädestä. Joillekin sopii, monille tietysti voi olla kynnys lähteä vaikka haluaisikin.
