Microsoftin Project Silica tähtää "ikuiseen" tallennusmediaan

[Kaotik]

Microsoft on esitellyt Project Silican ensimmäistä käytännöntoteutusta, 75 x 75 x 2 mm:n lasilevyä, jolle mahtuu 75,6 Gt dataa.
Projektin ideana on luoda mahdollisimman edullinen ja "ikuinen" tallennusmedia, joka mahdollistaa datan arkistoinnin ilman muutaman vuoden välein tapahtuvaa uudelleentallennusta. Project Silican lasimedian kerrotaan kestävän esimerkiksi kiehuvan veden, mikroaaltouunissa lämmittämisen, kiillotuksen, demagnetoinnin ja muita ympäristön mahdollisia vaaroja ongelmitta. Data säilötään lasin sisään laserilla tehtäviin "vokseleihin" ja virheenkorjaus perustuu tekoälyyn.

Project Silica proof of concept stores Warner Bros. ‘Superman’ movie on quartz glass

 

[Mawe]

Toivottavasti ei ole mikään hoax, aprillipila, sekoaminen tms.
Kaivattukin kunnon mediaa jolla tavis saa muistot talteen.

 

[Mawe]

Tjaa, meneekin kotvanen, jos tulee ylipäätään.

 

[eternality]

Kestää mikron, mutta pieni isku niin levy säpäleinä?

 

[AAtte]

Stargaten kristallit ^^

 

[halcyon]

Ei siis edes yhden 128Gt BD-RXL kiekon verran? Eikä mitään tietoa kirjoitus/data-nopeudesta?

Onhan se hienoa, että lasille voidaan kaivertaa laserilla, eikä tarvitse enää olla polykarbonaattia, mutta aika heikkoa esitys, jos 30 vuodessa on saatu materiaali muutettua, mutta edellisiä kuluttajatason datakapasiteetteja ei olla edes vielä ylitetty...

Ehkä sitten kun joskus saadaan oikea kristallitallennus, eikä vain etsattua lasia...

 

[Kaotik]

Ei siis edes yhden 128Gt BD-RXL kiekon verran? Eikä mitään tietoa kirjoitus/data-nopeudesta?

Onhan se hienoa, että lasille voidaan kaivertaa laserilla, eikä tarvitse enää olla polykarbonaattia, mutta aika heikkoa esitys, jos 30 vuodessa on saatu materiaali muutettua, mutta edellisiä kuluttajatason datakapasiteetteja ei olla edes vielä ylitetty...

Ehkä sitten kun joskus saadaan oikea kristallitallennus, eikä vain etsattua lasia...

Siinä on vain se ero että tämän ainakin nykytiedon valossa pitäisi olla ikuista ja erittäin vastustuskykyisiä erilaisille ympäristön voimille. Tehdaspainettujen BD-levyjen datan ennustetaan säilyvän ehkä 100-150 vuotta optimaalisissa olosuhteissa, kotipolttoisten tuskin yltää edes etäisesti samoihin ja ne voivat mennä helposti pilalle narmuista, auringonvalosta ja muista vastaavista.
Eikä tässä tärkeintä ole se saako Matti ja Maija Meikäläinen kotivideot ja lomakuvat talteen, vaan kulttuurin ja tiedon säilyttäminen laajassa skaalassa erilaisissa arkistoissa.

 

[Don Stupido]

Toivottavasti ei ole mikään hoax, aprillipila, sekoaminen tms.
Kaivattukin kunnon mediaa jolla tavis saa muistot talteen.

Joo aikuisviihteet ja vanhat pelit tarvis kyllä luotettavan säilytyspaikan.

 

[Mawe]

Joo aikuisviihteet ja vanhat pelit tarvis kyllä luotettavan säilytyspaikan.

Onhan se kiva löytää jostain 500 vuotta vanhaa viihdettä.
"Kato, mun esi-isät tehneet kotivideon!"

 

[Marti77]

Stargaten kristallit ^^

Itse taas miettisin Star Trek

 

[E.T]

Siinä on vain se ero että tämän ainakin nykytiedon valossa pitäisi olla ikuista ja erittäin vastustuskykyisiä erilaisille ympäristön voimille.

Kemiallisestihan lasi on hyvin vakaata, ainakin fluori unohtaen.
Mutta mekaanisessa kestossa on vähän "haasteita", ellei tuota jotenkin koteloida/suojata.

 

[Maranki]

Ei siis edes yhden 128Gt BD-RXL kiekon verran? Eikä mitään tietoa kirjoitus/data-nopeudesta?

Onhan se hienoa, että lasille voidaan kaivertaa laserilla, eikä tarvitse enää olla polykarbonaattia, mutta aika heikkoa esitys, jos 30 vuodessa on saatu materiaali muutettua, mutta edellisiä kuluttajatason datakapasiteetteja ei olla edes vielä ylitetty...

Ehkä sitten kun joskus saadaan oikea kristallitallennus, eikä vain etsattua lasia...

Ehkä tässä tapauksessa avainsanat ovat nuo "ensimmäinen käytännöntoteutus". Tässä vaiheessa kyse on vielä hyvin pitkälle teknologiademosta, vieläpä ilmeisen menestyksellisestä sellaisesta. Todelliseen tuotantovaiheeseen kun päästään, niin tilanne voi olla toinen. Toisaalta jos tarkoitus on tallentaa erittäin pitkäksi aiheeksi tavaraa, niin kyllähän 75,6 gigaankin saa melkoisen määrän kirjoja, valokuvia jne. mahtumaan.

 

[zxcv]

Itse taas miettisin Star Trek

Babylon 5

 

[Kaotik]

Kemiallisestihan lasi on hyvin vakaata, ainakin fluori unohtaen.
Mutta mekaanisessa kestossa on vähän "haasteita", ellei tuota jotenkin koteloida/suojata.

Mekaaninen kestävyys on toki niin ja näin, mutta kun idea on toteuttaa arkistoja niin eiköhän siihen sisälly myös medioiden fyysinen säilytys järkevästi suojattuna

 

[dragon age]

Muistui mieleen kristallikallot, joista oli juttua myös Ancient Aliens sarjassa. Siinä keskustelivat, että niissä voisi olla
hyvin paljon tallennettua salaista tietoa. Perustelivat lisäksi sillä, että tieto säilyisi niissä ikuisuuksia.
Crystal skull - Wikipedia

 

[Baldrick]

Muistui mieleen kristallikallot, joista oli juttua myös Ancient Aliens sarjassa. Siinä keskustelivat, että niissä voisi olla
hyvin paljon tallennettua salaista tietoa. Perustelivat lisäksi sillä, että tieto säilyisi niissä ikuisuuksia.
Crystal skull - Wikipedia

Siis tuo on uutta tekniikkaa. En ymmärrä miten asia liittyy 1800-luvun muinaismuistojen väärennöksiin.

 

[E.T]

Mekaaninen kestävyys on toki niin ja näin, mutta kun idea on toteuttaa arkistoja niin eiköhän siihen sisälly myös medioiden fyysinen säilytys järkevästi suojattuna

Vanhat kunnon korput takaisin.
Kuoren sisään vain lasikiekko...

Ja johan sitä jonkinlainen suojaus tarvittaisiin ihan sormenjälkienkin välttämiseksi.

 

[Kaotik]

Vanhat kunnon korput takaisin.
Kuoren sisään vain lasikiekko...

Ja johan sitä jonkinlainen suojaus tarvittaisiin ihan sormenjälkienkin välttämiseksi.

Sormenjäljet tuskin ovat ongelma, se data säilötään lasin sisälle, ei pinnalle ja jos se kestää "kiillotusta" se taatusti kestää sormenjäljet

 

[ANTI_L]

Kemiallisestihan lasi on hyvin vakaata, ainakin fluori unohtaen.
Mutta mekaanisessa kestossa on vähän "haasteita", ellei tuota jotenkin koteloida/suojata.

Näihin tulisi tehdä jokin pehmeä kerros lasin päälle, sitten PTFE kuori hylkivällä nanopinnoitteella, jonka läpi tieto voitaisiin jollain lukea ja alkaisi olemaan aika kestävä tuote.

 

[Maranki]

Vanhat kunnon korput takaisin.
Kuoren sisään vain lasikiekko...

Ja johan sitä jonkinlainen suojaus tarvittaisiin ihan sormenjälkienkin välttämiseksi.

Heh, ensimmäisissä käyttämissäni cd-rom asemissa levy laitettiin eräänlaisiin kuoriin, jotka sitten laitettiin asemaan. Ja ensimmäinen käyttämäni optinen kirjoittava asema, REO-asema, sisälsi myös levyn "suojakuorissa". Ja olihan niitä muitakin vähän samanlaisia systeemejä, joita lukevia laitteita ei ole taidettu enää tällä vuosituhannella tehdä.

 

[Kaotik]

Heh, ensimmäisissä käyttämissäni cd-rom asemissa levy laitettiin eräänlaisiin kuoriin, jotka sitten laitettiin asemaan. Ja ensimmäinen käyttämäni optinen kirjoittava asema, REO-asema, sisälsi myös levyn "suojakuorissa". Ja olihan niitä muitakin vähän samanlaisia systeemejä, joita lukevia laitteita ei ole taidettu enää tällä vuosituhannella tehdä.

Ettet nyt sekota DVD-RAM:iin? Ainut edes tuonnepäin mitä CD-maailmasta tietääkseni on löytynyt oli autokäyttöön tarkoitetut kotelot joiden oli tarkoitus jollain tapaa suojata levyä töyssyisessä kyydissä (mm. Blaupunkt, brändätty myös automerkkien mukaan joskus)

 

[E.T]

Näihin tulisi tehdä jokin pehmeä kerros lasin päälle, sitten PTFE kuori hylkivällä nanopinnoitteella, jonka läpi tieto voitaisiin jollain lukea ja alkaisi olemaan aika kestävä tuote.

Supersäilyvän ja olosuhteita kestävän median ollessa tavoitteena voisi olla rajoite.
Kotelointi saisi kuitenkin kestää sen mitä itse lasikin.
Vaikka huonelämpötilassa onkin vakaa (ja harvoja fluoria kestäviä asioita) niin PTFE alkaa muuttua epävakaaksi 250C:n yläpuolella.

 

[ANTI_L]

Supersäilyvän ja olosuhteita kestävän median ollessa tavoitteena voisi olla rajoite.
Kotelointi saisi kuitenkin kestää sen mitä itse lasikin.
Vaikka huonelämpötilassa onkin vakaa (ja harvoja fluoria kestäviä asioita) niin PTFE alkaa muuttua epävakaaksi 250C:n yläpuolella.

Niin, no eihän sitä olekaan kaikkea kestävää materiaalia, mutta jos nyt halutaan suojata normaalilla käytöllä ja säilytyksellä, sekä kemiallisella suojauksella, tuo tulisuojaus on kuitenkin hieman hankalaa, kun ainahan tuli vi myös sulattaa tuon median.

 

[GuntherPrien]

Heh, ensimmäisissä käyttämissäni cd-rom asemissa levy laitettiin eräänlaisiin kuoriin, jotka sitten laitettiin asemaan. Ja ensimmäinen käyttämäni optinen kirjoittava asema, REO-asema, sisälsi myös levyn "suojakuorissa". Ja olihan niitä muitakin vähän samanlaisia systeemejä, joita lukevia laitteita ei ole taidettu enää tällä vuosituhannella tehdä.

Tässähän se kaiken uuden teknologian murhe onkin, millä sitä luetan vuosikymmenien/vuosisatojen päästä. Ei se paljoa lohduta, että on dataa mitä ei pystytä lukemaan mediasta.

Kannattaa muistaa, että paperiin/vastaaviin ja saveen tallennettua tietoa säilynyt vuosituhansien takaa ihan näihin päiviin saakka luettavassa muodossa. Ei tarvitse arvuutella missä muodossa se on talletettu ja miten media sisältämää dataa voisi lukea. Sisällön ymmärtämiseenkin on ajan myötä löytynyt tapansa.

 

[Kaotik]

Tässähän se kaiken uuden teknologian murhe onkin, millä sitä luetan vuosikymmenien/vuosisatojen päästä. Ei se paljoa lohduta, että on dataa mitä ei pystytä lukemaan mediasta.

Kannattaa muistaa, että paperiin/vastaaviin ja saveen tallennettua tietoa säilynyt vuosituhansien takaa ihan näihin päiviin saakka luettavassa muodossa. Ei tarvitse arvuutella missä muodossa se on talletettu ja miten media sisältämää dataa voisi lukea. Sisällön ymmärtämiseenkin on ajan myötä löytynyt tapansa.

On säilynyt, mutta aivan järjetön määrä tietoa on myös kadonnut noiden tallennusmedioiden heikkouksien vuoksi (oli se huonolaatuinen paperi joka hajoaa pölyksi, tulipalo, halkeamat savessa tai pirstaloituminen jne jne). Todella iso osa noista on itseasiassa säilynyt vain koska niitä on kopioitu uudelleen ja uudelleen, tavoitteenahan on nyt että ei tarttisi kopioida uudelleen vaan se kerran sinne medialle tallennettu tieto myös pysyisi siellä ja olisi luettavissa ikuisesti.

 

[E.T]

On säilynyt, mutta aivan järjetön määrä tietoa on myös kadonnut noiden tallennusmedioiden heikkouksien vuoksi (oli se huonolaatuinen paperi joka hajoaa pölyksi, tulipalo, halkeamat savessa tai pirstaloituminen jne jne). Todella iso osa noista on itseasiassa säilynyt vain koska niitä on kopioitu uudelleen ja uudelleen, tavoitteenahan on nyt että ei tarttisi kopioida uudelleen vaan se kerran sinne medialle tallennettu tieto myös pysyisi siellä ja olisi luettavissa ikuisesti.

Parintuhannen vuoden ikäisiä alkuperäistallenteitahan on säilynyt kovin vähän.
Siihen vaadittavat ihanneolosuhteet toteutuvat sen verran harvoin.
Vaikka luullaan että joku kivikin kestää aikaa, niin oikeastihan luonnonvoimat murentavat kiveäkin aika tehokkaasti.
Kheopsin pyramidistakin on hävinnyt korkeutta reilut 7 metriä.

Niin, no eihän sitä olekaan kaikkea kestävää materiaalia, mutta jos nyt halutaan suojata normaalilla käytöllä ja säilytyksellä, sekä kemiallisella suojauksella, tuo tulisuojaus on kuitenkin hieman hankalaa, kun ainahan tuli vi myös sulattaa tuon median.

"Heikosti" lämpöä kestävät lasit, kuten tavallinen ikkunalasi, kestävät luokkaa 500C.
(puhdas piidioksisi luokkaa 1000C)
Eli kyllä se kotelointi saisi vähän enemmän kestää kuin 250C että päästäisiin siihen supersäilyväan tallennusmediaan joka sietäisi vähän onnettumuuksiakin.

 

[Maranki]

On säilynyt, mutta aivan järjetön määrä tietoa on myös kadonnut noiden tallennusmedioiden heikkouksien vuoksi (oli se huonolaatuinen paperi joka hajoaa pölyksi, tulipalo, halkeamat savessa tai pirstaloituminen jne jne). Todella iso osa noista on itseasiassa säilynyt vain koska niitä on kopioitu uudelleen ja uudelleen, tavoitteenahan on nyt että ei tarttisi kopioida uudelleen vaan se kerran sinne medialle tallennettu tieto myös pysyisi siellä ja olisi luettavissa ikuisesti.

Jep. Antiikin aikaisesta kirjallisuudesta melkein kaikki on tuhoutunut, se mitä on säilynyt on tallella siksi, että joku katsoi sen säilyttämisen arvoiseksi. Tai jossakin tapauksessa pelkällä tuurilla. Monista hyvin keskeisinä aikoinaan pidetyistä teoksista tiedetään vain nimet, kun niihin viitattu meille säilyneissä kirjoituksissa. Ironista kyllä, jopa niinkin keskeisen tekijän, kuin Aristoteleen, tärkeimmät teokset ovat ilmeisesti kadonneet, meille on säilynyt eräänlaiset "luentomuistiinpanot".

Tässä uutisessa raportoitu menetelmä (+muutama muu yllätysten varalta), tietoinen moninkertainen hajasijoitus jne., voivat tehdä omasta sivilisaatiostamme tässä suhteessa poikkeuksen. Mutta muuten voi käydä kuin Shelleyn runon Ozymandiakselle:

And on the pedestal these words appear:
'My name is Ozymandias, king of kings:
Look on my works, ye Mighty, and despair!'
Nothing beside remains. Round the decay
Of that colossal wreck, boundless and bare
The lone and level sands stretch far away.

 

[Maranki]

Ettet nyt sekota DVD-RAM:iin? Ainut edes tuonnepäin mitä CD-maailmasta tietääkseni on löytynyt oli autokäyttöön tarkoitetut kotelot joiden oli tarkoitus jollain tapaa suojata levyä töyssyisessä kyydissä (mm. Blaupunkt, brändätty myös automerkkien mukaan joskus)

En sekoita, sillä nämä olivat aivan ensimmäisiä CD-ROM-asemia, joita olen käyttänyt 90-luvulla. Nämä olivat Maceissa olevia ulkoisia SCSI-asemia. Levyt piti laittaa erikseen noihin "koteloihin", myöhemmin kun uudempia asemia tuli, niin noita "koteloita" lojui laitoksella.

Tässä vielä noita koteloita tai CD Caddyja esittelevä Youtube-video:

 

[GuntherPrien]

On säilynyt, mutta aivan järjetön määrä tietoa on myös kadonnut noiden tallennusmedioiden heikkouksien vuoksi (oli se huonolaatuinen paperi joka hajoaa pölyksi, tulipalo, halkeamat savessa tai pirstaloituminen jne jne). Todella iso osa noista on itseasiassa säilynyt vain koska niitä on kopioitu uudelleen ja uudelleen, tavoitteenahan on nyt että ei tarttisi kopioida uudelleen vaan se kerran sinne medialle tallennettu tieto myös pysyisi siellä ja olisi luettavissa ikuisesti.

Ja nykyisen sivilisaation kaaduttua katoaa varmasti suurin osa nykyisestä tiedosta.

Mutta se mitä ajoin takaa on, että millä taataan se että noille "ikuisille" levyille tallennettua tietoa voidaan edes lukea tulevissa sivilisaatioissa. Mikään ei takaa, että se tuleva sivilisaatio osaa käyttää laseria datan lukemiseen saati sitten ymmärtää miten se on levylle kirjoitettu. Mikä sitten yleensä takaa että nuo lukulaitteet kestävät riittävän kauan käyttökelpoisina. Ainoa tapa varmistaa sen datan säilyminen ja lukukelpoisuuden takaamiseksi on vanha tuttu uudelleen kopiointi uudelle formaatille. Muistelisin lukeneeni, että tällä hetkellä on ongelmia lukea vanhimpia tietokoneiden reikäkortteja, kun tieto miten se data on sinne tallennettu on hävinnyt ajan saatossa ja toisaalta laitteitakaan ei välttämättä ole enää olemassa.

 

[Kaotik]

Ja nykyisen sivilisaation kaaduttua katoaa varmasti suurin osa nykyisestä tiedosta.

Mutta se mitä ajoin takaa on, että millä taataan se että noille "ikuisille" levyille tallennettua tietoa voidaan edes lukea tulevissa sivilisaatioissa. Mikään ei takaa, että se tuleva sivilisaatio osaa käyttää laseria datan lukemiseen saati sitten ymmärtää miten se on levylle kirjoitettu. Mikä sitten yleensä takaa että nuo lukulaitteet kestävät riittävän kauan käyttökelpoisina. Ainoa tapa varmistaa sen datan säilyminen ja lukukelpoisuuden takaamiseksi on vanha tuttu uudelleen kopiointi uudelle formaatille. Muistelisin lukeneeni, että tällä hetkellä on ongelmia lukea vanhimpia tietokoneiden reikäkortteja, kun tieto miten se data on sinne tallennettu on hävinnyt ajan saatossa ja toisaalta laitteitakaan ei välttämättä ole enää olemassa.

Ei sitä voida tietenkään taata, että joku 1000 vuoden päästä osaa lukea näitä, mutta se yritetään taata, että se data on olemassa jos joku sen osaa lukea. Parin tuhannen vuoden takaa olevien sivilisaatioiden dataa ei voida lukea riippumatta siitä osattaisiinko sitä lukea koska sitä ei ole olemassa.

 

[?..]

On noita vanhoja tekstejä jotka on saatu dekoodattua. Esim Rosetta kivi tai muut egytpin hieroglyfit. Olennaista esim Rosetta kiven dekoodaamisessa oli, että data oli useammall kielellä. Rosetta kivikin jo 2200 vuotta vanha.

Ei sitä voida tietenkään taata, että joku 1000 vuoden päästä osaa lukea näitä, mutta se yritetään taata, että se data on olemassa jos joku sen osaa lukea. Parin tuhannen vuoden takaa olevien sivilisaatioiden dataa ei voida lukea riippumatta siitä osattaisiinko sitä lukea koska sitä ei ole olemassa.

Mitä ei ole olemassa? En saanut selvää mitä tarkoitit.

 

[Kaotik]

On noita vanhoja tekstejä jotka on saatu dekoodattua. Esim Rosetta kivi tai muut egytpin hieroglyfit. Olennaista esim Rosetta kiven dekoodaamisessa oli, että data oli useammall kielellä. Rosetta kivikin jo 2200 vuotta vanha.

Mitä ei ole olemassa? En saanut selvää mitä tarkoitit.

Kyllä, joitain tekstejä on olemassa, en tarkoittanut etteikö mitään olisi säilynyt. Kuitenkin merkittävää osaa antiikin teksteistä ei ole enää olemassa missään muodossa ja merkittävä osa niistä teksteistä mitä on olemassa, on jäljellä vain osittain (kuten tuo Rosettan kivi), muuttunut enemmän tai vähemmän matkan varrella kun tekstejä on kerrottu eteenpäin, kopioitu virheellisesti jne.

Koko arkistoinnin idea on säilyttää data just eikä melkein sellaisena kuin se on. Jos joskus 1000 vuoden päästä ihmiskunta tai alienit tai mitkä lie sitä ei sitten osata enää lukea, sille me ei voida mitään, mutta me ollaan kuitenkin tehty tehtävämme siinä että se data on saatavilla jos se osataan lukea.

 

[demu]

On noita vanhoja tekstejä jotka on saatu dekoodattua. Esim Rosetta kivi tai muut egytpin hieroglyfit. Olennaista esim Rosetta kiven dekoodaamisessa oli, että data oli useammall kielellä. Rosetta kivikin jo 2200 vuotta vanha.

Mitä ei ole olemassa? En saanut selvää mitä tarkoitit.

Eikös Microsoft voisi käyttää tätä samaa, kestäväksi todettua materiaalia ja menetelmää näissä uusissa tallennusvirityksissä?
Granodioriitti (tai vaikka graniitti) kestää vähän kristalleja paremmin. Tosin saattaa painaa ja vaatia tilaakin hiukkasen enemmän.
Kirjoitusnopeuskin on vähän hitaanpuoleinen, mutta eiköhän nykytekniikalla siinäkin päästä merkittävästi alkuperäistä suurempiin nopeuksiin...

 

[E.T]

Granodioriitti (tai vaikka graniitti) kestää vähän kristalleja paremmin.

Monista mineraaleista koostuvina kivilajit ovat yhtä ainetta olevaa lasia paljon haavoittuvampia esim. lämpötilanvaihtelun aiheuttamalle mekaaniselle rapautumiselle.
Samoin ne ovat myös paljon lasia alttiimpia kaikenlaiselle kemialliselle rapautumiselle.
Ihan jo ilmansaasteistakin:
Ne aiemmin suodattamattomina päästetyt rikki ja typpioksisipäästöthän muodastivat ilman veteen sekoittuessaan kyseisiä happoja.
Ja vaikka ihmiskunta ei enää happosateita uudestaan aiheuttaisikaan, niin isommat tulivuorenpurkaukset kyllä pystyvät syöttämään ilmakehään ihan reilusti rikin oksideja happosateen "rakennusmateriaaliksi". (Googlaa Lakagigar)
Ja koulun kemian tunneilta varmaan muistat, että melkein kaikkia happoja säilytetään lasiastioissa...

Ja datahan jouduttaisiin tallentamaan kiven pintaan, jossa se on kaikkein haavoittuvimmillaan.