Microsoft järkeistää Tehtävienhallinnan muistitietoja

[Kaotik]

Windows 11:n beetakanavasta löytyvässä koontiversiossa 22635.3570 Tehtävienhallinta eli Task Manager näyttää muistin nopeuden vihdoin MT/s MHz:n sijasta.
MT/s eli MegaTransfers per second on ollut käytännössä korrekti termi ensimmäisistä DDR-muisteista lähtien, mutta ilmeisesti tottumuksesta markkinoinnissa kaikki päättivät lähes yksissä tuumin jatkaa MHz-markkinointia vääristävillä lukemilla. Todellisuudessa mikään osa esimerkiksi "6400 MHz:n DDR5-muistista" ei toimi 6400 MHz:n kellotaajuudella, tai edes lähelle. Jatkossa se näkyy myös Windowsissa sen sijasta muodossa 6400 MT/s.

Lähde: Announcing Windows 11 Insider Preview Build 22635.3570 (Beta Channel)

 

[Timo 2]

Parempi yksikkö olisi Mbps.

Kellotaajus (puolet markkinointi herzeistä) * siiretyt bittit kellojaksoa kohti (ddr, douple data rate, 2 per kellojakso) = muistin teoreettinen nopeus bitteinä.

GPUn muistien nopeudetkin on bittejä ja valmistajatkin käyttää megabittejä

DDR4 | DRAM | Samsung Semiconductor Global

Experience DDR4's excellent performance with increased bandwidth and speed up to 3,200Mbps, capacities up to 32GB, and 1.2V voltage, consuming 25% lower power.

semiconductor.samsung.com

https://product.skhynix.com/products/dram/module.go

 

[TGO]

Suomalaiselle käyttäjälle tuo ei kuulosta menevän parempaan suuntaan. Hertseihin (oikeisiin ja vääriin) ja bitteihin sekunnissa moni on jo tottunut. MT/s taas on minun lisäkseni varmaan useille muillekin ihan uusi juttu. Suomeksi taas on ainakin aiemmin käytetty jonkin verran yksikköä Mt/s, johon itse sekoitin tuon välittömästi.

 

[vemkki]

Parempi yksikkö olisi Mbps.

Kellotaajus (puolet markkinointi herzeistä) * siiretyt bittit kellojaksoa kohti (ddr, douple data rate, 2 per kellojakso) = muistin teoreettinen nopeus bitteinä.

GPUn muistien nopeudetkin on bittejä ja valmistajatkin käyttää megabittejä

DDR4 | DRAM | Samsung Semiconductor Global

Experience DDR4's excellent performance with increased bandwidth and speed up to 3,200Mbps, capacities up to 32GB, and 1.2V voltage, consuming 25% lower power.

semiconductor.samsung.com

https://product.skhynix.com/products/dram/module.go

Toiminnon idea lienee, että lukema vastaa suunnilleen sitä lukua, joka lukee muistikammoissa. Mbps ei sitä kertoisi.

 

[Timo 2]

Toiminnon idea lienee, että lukema vastaa suunnilleen sitä lukua, joka lukee muistikammoissa. Mbps ei sitä kertoisi.

Kyllä kertoisi. MS vaihtaisi virheelliset herzit ja typerät Transfersit bitteihin ja olisi se ihan sama luku.

 

[leffo]

No onpa selkeää ja hyödyllistä. Niitä muisteja myydään sillä MHz lukemalla, ja biosissakin käytetään sitä. Hyvä että sentään numero on oikein.

 

[bladE_666]

Päivittäisivät Commit Chargen

 

[hik]

En oo koskaan ihan ymmärtänyt, miksi Hertsi-yksikköä ei voisi käyttää kuvaamaan mitä tahansa toistuvaa tapahtumaa, jolla on jaksonaika. Englanninkielisen Wikipedian mukaan yksi Hertsi tarkoittaisi "yhtä tapahtumaa sekunnissa", jossa laskennan kohteena oleva tapahtuma saattaa olla yksi kokonainen sykli.

En ajattelisi että seurattavan kohteen pitäisi välttämättä olla mitattava fysikaalinen ilmiö, vaan se voisi olla myös luonnonilmiön matemaattinen johdannainen jollekin ominaisuudelle, jonka vaikutusta muihin ominaisuuksiin halutaan seurata.

Luultavasti prosessorin sisällä voisi esim. olla erilaisia loogisia osia, joiden toistuvien tapahtuminen jaksonaikojen pitäisi olla sopivassa suhteessa toisiinsa.

Lisäksi Hz-yksikköä käytetään kuvaamaan myös semmoisten luonnon tapahtumien, joilla ei ole jaksonaikaa, keskimääräistä esiintymistiheyttä (esim. hiukkasilmaisimet). Joka ei suoraan sovi määritelmään f=1/T ilman keskiarvojen käyttämistä.

OT 1. Heinrich Hertzin perhe ei täyttänyt arjalaisuuden kriteerejä ja toisen maailmansodan Saksassa Hz-yksikkö meinasi saada kolmannen valtakunnan käsittelyn, kun yksikköä koitettiin siirtää von Helmholtzille.

OT 2. Heinrich Hertzin veljenpoika Gustav sai fysiikan Nobel-palkinnon elektroneiden epäelastisista törmäyksistä vuonna 1925. Hän loikkasi Saksasta Neuvostoliittoon vuonna 1945, jossa erinäisissä ydinfysiikan tehtävissä, ja sieltä DDR:n 1955.
Heinrich Hertz puolestaan kuoli jo hiukan ennen Nobel-palkintojen perustamista, 36-vuotiaana.

 

[Timo 2]

En oo koskaan ihan ymmärtänyt, miksi Hertsi-yksikköä ei voisi käyttää kuvaamaan mitä tahansa toistuvaa tapahtumaa, jolla on jaksonaika. Englanninkielisen Wikipedian mukaan yksi Hertsi tarkoittaisi "yhtä tapahtumaa sekunnissa", jossa laskennan kohteena oleva tapahtuma saattaa olla yksi kokonainen sykli.

En ajattelisi että seurattavan kohteen pitäisi välttämättä olla mitattava fysikaalinen ilmiö, vaan se voisi olla myös luonnonilmiön matemaattinen johdannainen jollekin ominaisuudelle, jonka vaikutusta muihin ominaisuuksiin halutaan seurata.

Luultavasti prosessorin sisällä voisi esim. olla erilaisia loogisia osia, joiden toistuvien tapahtuminen jaksonaikojen pitäisi olla sopivassa suhteessa toisiinsa.

Lisäksi Hz-yksikköä käytetään kuvaamaan myös semmoisten luonnon tapahtumien, joilla ei ole jaksonaikaa, keskimääräistä esiintymistiheyttä (esim. hiukkasilmaisimet). Joka ei suoraan sovi määritelmään f=1/T ilman keskiarvojen käyttämistä.

OT 1. Heinrich Hertzin perhe ei täyttänyt arjalaisuuden kriteerejä ja toisen maailmansodan Saksassa Hz-yksikkö meinasi saada kolmannen valtakunnan käsittelyn, kun yksikköä koitettiin siirtää von Helmholtzille.

OT 2. Heinrich Hertzin veljenpoika Gustav sai fysiikan Nobel-palkinnon elektroneiden epäelastisista törmäyksistä vuonna 1925. Hän loikkasi Saksasta Neuvostoliittoon vuonna 1945, jossa erinäisissä ydinfysiikan tehtävissä, ja sieltä DDR:n 1955.
Heinrich Hertz puolestaan kuoli jo hiukan ennen Nobel-palkintojen perustamista, 36-vuotiaana.

Herzi on ihan ok, kunhan niitä ei tuplattaisi ddr takia. Eli ddr5 6000 muistit olisi 3000 hz muisteja.

 

[hik]

Herzi on ihan ok, kunhan niitä ei tuplattaisi ddr takia. Eli ddr5 6000 muistit olisi 3000 hz muisteja.

Tässä ei ole kysymys yksiköstä, vaan säännöistä, joita toivot markkinointiin. Yksikön suhteen ei olisi periaatteellista ongelmaa - vai onko?

Käyttäjän kannalta 6000 MHz kuvaa kumminkin hyvin sitä mitä ollaan ostamassa.

 

[Timo 2]

Tässä ei ole kysymys yksiköstä, vaan säännöistä, joita toivot markkinointiin. Yksikön suhteen ei olisi periaatteellista ongelmaa - vai onko?

Käyttäjän kannalta 6000 MHz kuvaa kumminkin hyvin sitä mitä ollaan ostamassa.

Yksiköt pitää olla oikein, muuten mulle sinäänsä sama mitä yksikköä käytetään, vaikkakin mielestäni bitit sekunnissa olisi hyvä ja toimiva yksikkö, jota käytetäään laajasti.

Eli ddr5 SDRAM 6000 toimii 3000 mega hz kellotaajuudella ja koska ddr tulee sanoista double data rate, tarkoittaa että muisti pystyy siirtämään kahdesti kellojakson aikana, eli 6000 megabittiä sekunnissa.

 

[hik]

Tai jos ajattelee koko muistikampaa, niin 6000 M kertaa sekunnissa DDR kampa luovuttaa tai vastaanottaa 64 bittiä kerrallaan?

( SDR kammoissa oli vissiin 32 bittiä, en tiedä oliko aikaisemmin 8 tai 16 jossain vaiheessa. Eli kerralla siirtyvien bittien määrä on vissiin kasvanut ajan mittaan.)

 

[Timo 2]

Tai jos ajattelee koko muistikampaa, niin 6000 M kertaa sekunnissa DDR kampa luovuttaa tai vastaanottaa 64 bittiä kerrallaan?

Ja kun jaat tuon tuloksen 8 saat PC5 lukeman. Tässä tapauksessa PC5-48000

Eli oikeita yksiköitä voisi ihan hyvin käyttää jos vain haluttaisi eikä kuluttajat menisi sekaisin.

 

[hik]

SDR, DDR vaihdon aikaan ehkä jotain säätöä ja muistaakseni ei pahemmin edes silloin.

Termeistä aina väännetään.
Mun korvaan edelleen särähtää kun silicon lottery suomennetaan silikonilotto
Sanaan kovalevy olen jo sopeutunut.
Sana hardware piti kivenkovaan suomentaa "kovo" kunnes kohta kovalevy oli useimpien mielestä "kovo".

 

[Emeron]

SDR, DDR vaihdon aikaan ehkä jotain säätöä ja muistaakseni ei pahemmin edes silloin.

Termeistä aina väännetään.
Mun korvaan edelleen särähtää kun silicon lottery suomennetaan silikonilotto
Sanaan kovalevy olen jo sopeutunut.
Sana hardware piti kivenkovaan suomentaa "kovo" kunnes kohta kovalevy oli useimpien mielestä "kovo".

Millon hardware on suomennettu kovo. En oo kyl koskaan kuullu

 

[hik]

Ammattitermi 1990-luvulle asti. Jonnetermi kovalevy --> kovo korvasi sen jo silloin, kun nyyssit oli kova juttu. Sanakirjasta alkuperäinen atk-slangisana löytyy vielä.

hardware suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi)

m.sanakirja.org

 

[Rokka]

Software -> Pehmo
Hardware -> Kovo
Firmware -> Jähmö

Nuo taisivat olla joskus aikojen alussa kielitoimiston suosituksia. Looginen kolminaisuus sinänsä, vaikka ymmärkin mikseivät ne jääneet käyttöön. Myöhemmin joku Jonne törmäsi kovo-termiin kuvitellen sen tarkoittavan kiintolevyä ("kovolevy") ja loppu on historiaa.

 

[hik]

Jähmöä en ollut kuullut tai ei enää muista. Se on niin huono että on jo hyvä

 

[Grez]

Herzi on ihan ok, kunhan niitä ei tuplattaisi ddr takia. Eli ddr5 6000 muistit olisi 3000 hz muisteja.

Eihän tuossa varsinaisesti mitään tuplata. Kysymys on enemmänkin siitä puhutaanko siirtotaajuudesta vai kellotaajuudesta. Siirtotaajuus voi olla aivan hyvin 6 miljardia siirtoa sekunnissa eli 6G/s eli 6 GHz ja samoin kellotaajuus voi olla 3 miljardia kellojaksoa sekunnissa eli 3G/s eli 3GHz.

Se mikä on hieman outoa että on valittu MT/s eikä MTHz jos kerran aikaisemminkaan ei ole käytetty M/s vaan MHz.

 

[Emeron]

Ammattitermi 1990-luvulle asti. Jonnetermi kovalevy --> kovo korvasi sen jo silloin, kun nyyssit oli kova juttu. Sanakirjasta alkuperäinen atk-slangisana löytyy vielä.

hardware suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi)

m.sanakirja.org

Jaa oon vissiin liian nuori vaikka eka C64 tuli n.-85 niin en tommosia termeja muista. Kovo on ollu kovalevy niin kauan ku muistan

 

[Timo 2]

Eihän tuossa varsinaisesti mitään tuplata. Kysymys on enemmänkin siitä puhutaanko siirtotaajuudesta vai kellotaajuudesta. Siirtotaajuus voi olla aivan hyvin 6 miljardia siirtoa sekunnissa eli 6G/s eli 6 GHz ja samoin kellotaajuus voi olla 3 miljardia kellojaksoa sekunnissa eli 3G/s eli 3GHz

Markkinointi puhuu kellotaajuudesta jolloin mennään metsään. Jos halutaan mitata siirtoja, niin suosiolla käyttää yksikköä siirtoja (transfer, T) sekunnissa.

Silti Mbps olisi paras yksikkö. Sitä käyttää valmistajat, ja sitä käytetään näytönohjainten muistessa, sitä käytetään ssd levyissä, you name it, niin miksei sitä voisi käyttää myös DDR SDRAMin kanssa.

Se mikä on hieman outoa että on valittu MT/s eikä MTHz jos kerran aikaisemminkaan ei ole käytetty M/s vaan MHz.

M on etuliite joka on mega sanan lyhenne. Ja megahan tarkoittaa miljoonaa, jolloin tuo MT/s kuvaa miljoonaa siirtoa sekunnissa. M/s sotkeentuu helposti metriin sekunnissa, eikä ole oikea yksikkö, vaan jättää kysymyksen miljoona mitä (ankanpoikaa?) sekunnissa.

 

[Grez]

M/s sotkeentuu helposti metriin sekunnissa, eikä ole oikea yksikkö, vaan jättää kysymyksen miljoona mitä (ankanpoikaa?) sekunnissa.

Jaa että MHz (eli M/s) ei ole oikea yksikkö? Siitä, että se ei itsessään kerro mitä mitataan, olen toki ihan samaa mieltä. Sitä voidaan aivan yhtä hyvin käyttää puhuttaessa siirroista tai kellojaksoista tai vaikka siitä ankanpoikien syntymänopeudesta.

Ravinnoksi kasvatettujen ankanpoikien syntymistaajuus maailmanlaajuisesti on noin 200Hz.

 

[Simo Sisu]

Jaa oon vissiin liian nuori vaikka eka C64 tuli n.-85 niin en tommosia termeja muista. Kovo on ollu kovalevy niin kauan ku muistan

Luitko aikanaan C-lehteä? Vielä vuosienkin jälkeen muistan kovo-sanan ainakin Näin toimii Amiga -artikkelissa. Lehti oli 3/90 sivu 27. Rautaan viittavaa kovo-sanaa on esiintynyt muistaakseni ainakin tuon ajan Mikrobiteissä ja C-lehdissä. Alla linkki C-lehden numeroon 3/90.

C=lehti

 

[Emeron]

Luitko aikanaan C-lehteä? Vielä vuosienkin jälkeen muistan kovo-sanan ainakin Näin toimii Amiga -artikkelissa. Lehti oli 3/90 sivu 27. Rautaan viittavaa kovo-sanaa on esiintynyt muistaakseni ainakin tuon ajan Mikrobiteissä ja C-lehdissä. Alla linkki C-lehden numeroon 3/90.

C=lehti

Oon kyllä lukennu C-lehteä ja mikrobitti oli tilauksessaki joskus -90 luvun alussa. Mutta ei, ei muista tuommoista. Toki paljon muitaki asioita joita ei noin kaukaa muista

 

[AsiJu]

Suomalaiselle käyttäjälle tuo ei kuulosta menevän parempaan suuntaan. Hertseihin (oikeisiin ja vääriin) ja bitteihin sekunnissa moni on jo tottunut. MT/s taas on minun lisäkseni varmaan useille muillekin ihan uusi juttu. Suomeksi taas on ainakin aiemmin käytetty jonkin verran yksikköä Mt/s, johon itse sekoitin tuon välittömästi.

Sama, heti tulee mieleen "megatavua sekunnissa"

 

[Grez]

No siltä osin kuin käytetään suomenkielisiä yksiköitä niin eikö tuohon tulisi joku MS/s eli siirto oli S.

Ja tavukin on suomenkielisessä Windosissa pikku t.

 

[pulatunnus]

Silti Mbps olisi paras yksikkö.

Riippuu vähän mitä halutaan kertoa, mutta jos tarkoitus esittää montako bitti sekunnissa bittejä siirtyy, niin mielestäno sen on ehdottomasti oikea.

Mutta onhan se ihan väärä yksikkö jos halutaan kuvata jotain siirtojen määrää, joka voi mennä yksiin jonkin bitti nopeuden kansaa, mutta siis voi

Jos halutaan myös bittinopeus, niin sitten se erikseen. Tosin täytyy se tieto jostain nykiä, tarkoitan että jos Siirrot saa helpommin, ja luotettavammin, niin miksi ei sitä käyttäisi.

 

[Timo 2]

Riippuu vähän mitä halutaan kertoa, mutta jos tarkoitus esittää montako bitti sekunnissa bittejä siirtyy, niin mielestäno sen on ehdottomasti oikea.

Mutta onhan se ihan väärä yksikkö jos halutaan kuvata jotain siirtojen määrää, joka voi mennä yksiin jonkin bitti nopeuden kansaa, mutta siis voi

Jos halutaan myös bittinopeus, niin sitten se erikseen. Tosin täytyy se tieto jostain nykiä, tarkoitan että jos Siirrot saa helpommin, ja luotettavammin, niin miksi ei sitä käyttäisi.

1. Musta herzit on myös ok yksikkö, kunhan sitä käytetään oikein. Markinointi ei ole tähän valmis, he eivät ole valmiita puolittamaan omia lukemia, koska mitä isompi lukema, sen parempi se on markkinoinnin mielestä.
2. Siirrot sekunnissa tulee suoraan herzit 2x koska ddr. Bitit saadaan ihan samalla tavalla herzit 2x koska bitti voi liikkua kahdesti kellojakson aikana, niin en ymäärää miten bitit olisi vaikeampia.
3. Bittejä sä voit verrata miljoonaan eri asiaan, niin siksi ne bitit on parempia. Mihin sä vertaat siirtoja?
4. Muisti siirtää ja varastoi bittejä, niin loogista verrata muihin ja käyttää samaa yksiköä kuin muut jotka siirtää ja varstoi bittejä.
5. Prossu lähinnä laskee ja suorittaa käskyjä, ja mitataan kellotaajuutta(joka ei ole paras mittari, ipc on oikean suuntainen mutta sekin on ongelmallinen). Siksi muisteille on parempi käyttää bittejä.

Mutta on tämä MT/s parempi, kuin väärin käytetyt herzit.

 

[pulatunnus]

1. Musta herzit on myös ok yksikkö, kunhan sitä käytetään oikein. Markinointi ei ole tähän valmis, he eivät ole valmiita puolittamaan omia lukemia, koska mitä isompi lukema, sen parempi se on markkinoinnin mielestä.

Herzit ihan hyvä, tosin sen ongelma kai tuossa ohjelmassa se että onko se tarpeellinen, ja mitä ja miten pitäisi kertoa.

2. Siirrot sekunnissa tulee suoraan herzit 2x koska ddr. Bitit saadaan ihan samalla tavalla herzit 2x koska bitti voi liikkua kahdesti kellojakson aikana, niin en ymäärää miten bitit olisi vaikeampia.

Jos hertzeissä oli tärkeää se että luku on oikein, niin sillä lokiikkalla kai siirtojen nopeus olisi lähellä rautaa ja oikein.
Bittinopeus on toki se millä on väliä, joten sen luulisi olevan osalla käyttäjiä se tärkeä juttu.

Ohjelman tekiä jos haluaa esittää tarkkoja lukuja, niin suosiiko hän sellaista yksikkö minkä saa tarkasti kaivettua, missä ei ole epävarmuutta. En tiedä mitä tuon ohelman käyttäjät arvostaa, maalikkona bittinopeus kuullostaa hyvältä, mutta entäs jos pitäisi tuolla ohjelmalla arpoa muistiväylän suorituskykyä omalla raudalla, niin kääntyykö silloin siirtojen nopeuteen.

Vai pitäskö olla kummatkin, niin useampi tyytyväinen, vai aiheuttaisiko se sitten toisilla harmaitahiuksia?