Mars Perseverance -mönkijä käyttää iMac G3:stakin tuttua prosessoriydintä

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
16 166
Marsiin hiljattain laskeutunut mönkijä on varustettu BAE Systemsin kehittämällä RAD750-prosessorilla. Prosessori ei luonnollisestikaan ollut käytössä Applen iMac G3:ssa, mutta G3 hyödynti samaa IBM:n PowerPC 750 -ydintä, kuin RAD750.
RAD750 rakentuu 10,4 miljoonasta transistorista, se valmistetaan 250 tai 150 nanometrin prosessilla ja toimii 110 - 200 MHz:n kellotaajuudella 5 watin kulutuksella.
Prosessorin erikoisuus on sen suojaus säteilyä vastaan ja sen luvataan kykenevän toimimaan -55 - +125 Celsius-asteen lämpötiloissa sekä kestämään 200 000 - 1 000 000 radin säteilyn. SI-järjestelmällä luvut olisivat 2000 - 10 000 Gy:tä.

Lähde: Mars Perseverance rover uses 'same processor' as original iMac
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Aalto-1 satelliitin päätietokoneen suunnittelussa mukana olleena voin anekdootin omaisesti kertoa, että IC-logiikkapiirien hinnoittelu menee karkeasti ottaen niin, että jos normaaliin käyttöön speksattu prossu maksaa 1e, niin sama prossu automotive-käyttöön speksattuna laajemmilla käyttöalueilla maksaa n. 10e, lentokonekäyttöön speksattuna n. 100e, miltech-käyttöön prossu on sitten 1000e kipale ja avaruuskäyttöön speksatun mallin hinta on "soita ja kysy" (n. 10 000e/kpl).

Aalto-1 satelliitin päätietokoneen prosessoriksi valittiin aikoinaan PQFP208 paketoitu Atmel AT91RM9200. Valintaan vaikutti se, että prossussa yhdistyivät oikea MMU ja toisaalta saatiin käyttää PQFP juotoksia, jotka ovat joustavampia ja eivät hajoa yhtä todennäköisesti lämpötilan heiluessa eestaas satelliitin kiertäessä maapalloa ja ollen vuorotellen varjossa ja auringon paahteessa. BGA paketoinnissa lämpölaajeneminen aiheuttaa suurempia jännityksiä juotoksiin - satelliiteissa ei tosin tarvitse käyttää lyijytöntä tinaa, joka vähän helpottaa hommaa...

Muuten prossu oli tuollainen muutaman euron kappaleelta maksava kansanmalli.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
1 285
Ei ole aikaisemmin tullut vastaan että lentokoneisiin olisi luokiteltu erikseen suorittimia. Miten ne eroaa ajoneuvokäytön laitteista, vai tarkoititko yleisesti toiminnallisen turvallisuuden käyttöön tarkoitettuja suorittimia?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Vai ehkä se oli vaan aerospace & military yhdessä ja samassa paketissa, on niin hirveästi aikaa kun noita speksi- ja hintalistoja ihmettelin.
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
1 298
Ei ole aikaisemmin tullut vastaan että lentokoneisiin olisi luokiteltu erikseen suorittimia. Miten ne eroaa ajoneuvokäytön laitteista, vai tarkoititko yleisesti toiminnallisen turvallisuuden käyttöön tarkoitettuja suorittimia?
Kosminen säteily alkaa vaikuttamaan, kun mennään ilmakehässä ylöspäin. Tarvii parempaa virheenkorjausta joko softalla tai piissä, että selviää ilman laskuvirheitä, kun hiukkaset pommittavat piitä. En tiedä kuinka relevanttia tuo on lentokoneissa, mutta avaruuteen mennessä on jo ihan varmasti oikea huolenaihe.

Mielenkiintoista juttua:
How To Kill A Supercomputer: Dirty Power, Cosmic Rays, and Bad Solder
Full Page Reload
 
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
1 285
Kosminen säteily alkaa vaikuttamaan, kun mennään ilmakehässä ylöspäin. Tarvii parempaa virheenkorjausta joko softalla tai piissä, että selviää ilman laskuvirheitä, kun hiukkaset pommittavat piitä. En tiedä kuinka relevanttia tuo on lentokoneissa, mutta avaruuteen mennessä on jo ihan varmasti oikea huolenaihe.
ei tarvitse edes poistua maan pinnalta niin ongelmallisia ympäristöjä löytyy.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Ei ole aikaisemmin tullut vastaan että lentokoneisiin olisi luokiteltu erikseen suorittimia. Miten ne eroaa ajoneuvokäytön laitteista, vai tarkoititko yleisesti toiminnallisen turvallisuuden käyttöön tarkoitettuja suorittimia?
Ei ainakaan noissa modernimmissa vehkeissä käytetä mitään kovin erikoista, vaan vaadittu viansieto rakennetaan dynaamisesti redundanssia kasvattamalla. Koneessa voi olla esim. viisi identtistä tietokonetta laskemassa samoja elintärkeiksi määritettyjä juttuja, mutta vähemmän tärkeille järjestelmille laskuja laskee vain kolme ja loput koneet viidestä laskee samanaikaisesti sit jotain muuta. Eri softamoduulien tulosarvot sit tsekataan muilla koneilla laskettuja tulosarvoja vastaan ja hylätään mahdolliset väärät tulokset. Näin voidaan käyttää suht nopeita ja edullisia prossuja ilman erittäin korkeita natiivitason vikasietoisuuksia. Tuolta lisää: Integrated modular avionics
Jossain toteutuksessa on ainakin käytetty ihan jotain perus xeoneita, mitä noita papereita aikanaan tuli töissä perattua läpi.

Avaruuteen tämä lähestymistapa ei ole hyvä, vaan natiivisti redundantit säteilynkestävät ratkaisut tarjoaa merkittävästi parempaa toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
4 562
Ja eikös, ainakin armeijan laitteissa, ole ihan iskun/tärinänkestolla kovemmat vaatimukset. Eli ei saa osat murentua ihan heti vaikka hakattaisiin.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
235
Kyydissä oleva tekniikkademo drone onkin sitten toista maata, kun komponentit mahdollisimman pitkälti hyllytavaraa ml. Snapdragon 801: https://rotorcraft.arc.nasa.gov/Publications/files/Balaram_AIAA2018_0023.pdf

Although COTS (Commerical Off-the-shelf ) electronics parts are used, selections are made for military-grade, automotive or industrial grade with the operating temperature range of at least -40 C to +85 C.
 
Viimeksi muokattu:

Mawe

Thread Killer
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
499
satelliiteissa ei tosin tarvitse käyttää lyijytöntä tinaa, joka vähän helpottaa hommaa...
Tämä käynyt mielessä välillä, ei paljoa naurattaisi kun romut varmaan kestäisi edes nousua. :btooth:
ei tarvitse edes poistua maan pinnalta niin ongelmallisia ympäristöjä löytyy.
Chernobylissä(ja Fukushimassa) oli aika extreme meno ja piirit ei oikein tykänneet.
GoPro menee säteilytyksen läpi:

Säteily ilmeisesti saman tyyppistä kuin em. voimaloissa (jollain tasolla, en ole tutustunut tarkemmin).
 

aop

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
835
Onkohan tuossa Perseverancessa minkä verran muuta laskentatehoa tuon päätietokoneen lisäksi esim. instrumentteihin ja autonomiseen navigointiin liittyen? Hieman hankala kuvitella, että kaikki hoidettaisiin noin rajallisella laskentateholla (esim. kuvien ja videoiden pakkaus lähettämistä varten jne).
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Avaruuteen tämä lähestymistapa ei ole hyvä, vaan natiivisti redundantit säteilynkestävät ratkaisut tarjoaa merkittävästi parempaa toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta.
Ihan hyllytavara noissa LEO-cubesateissakin usein on. Joko redundanteissa konfiguraatioissa (aalto1:Sessä oli kaksi rinnakkaista tietokonetta, joissa kummassakin kaksi eri bootimuistia ja avaruudessa aikaisemmin koeponnistettu arbiter joka boottaa eri konfiguraatioiden välillä jos jompi kumpi tietokone tai sen toinen boottimuisti failaa).

--
Nuo oikeasti rad-hardened sirut ovat hyvin primitiivisiä ja kalliita. Tietty jossain perseverencessä on budjettia ihan mihin vaan, mutta sitä mukaa kun SpaceX pudottaa kiertoradalle pääsyn hintaa, sitä pienemmällä budjetilla noita satelliittejakin kannattaa tehdä.

Matalat LEO-radat ovat vielä suhteellisen hyvin maan magneettikentän suojassa, eikä edes tavallisella kuluttajaelektroniikalla ole normaalisti ongelmia toimia, kunhan lämpötilat ja sähkön saanti saadaan pidettyä kunnossa.
Onkohan tuossa Perseverancessa minkä verran muuta laskentatehoa tuon päätietokoneen lisäksi esim. instrumentteihin ja autonomiseen navigointiin liittyen? Hieman hankala kuvitella, että kaikki hoidettaisiin noin rajallisella laskentateholla (esim. kuvien ja videoiden pakkaus lähettämistä varten jne).
Payloadeissa on usein omaa prosessointia. Esim. Aalto-1:sessä oli erikseen FPGA säteilymittarissa. Satojen megahertsien laitteetkin käsittelevät kyllä megatavuluokan kuvia ihan suht rivakasti, kunhan vaan koodaa asiat fiksusti.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Ihan hyllytavara noissa LEO-cubesateissakin usein on. Joko redundanteissa konfiguraatioissa (aalto1:Sessä oli kaksi rinnakkaista tietokonetta, joissa kummassakin kaksi eri bootimuistia ja avaruudessa aikaisemmin koeponnistettu arbiter joka boottaa eri konfiguraatioiden välillä jos jompi kumpi tietokone tai sen toinen boottimuisti failaa).
Joo lelut on oma juttunsa tietty, ei jossain harrastajien kuvausdroneissakaan käytetä mitään noita IMA järjestelmiä, vaikka joku vois ne lentokoneiksi ajatellakkin.

Joku miljardin sääsatelliitti on semmonen että ei kukaan halua ottaa riskejä siellä missä niitä ei ole pakko ottaa. Yliopiston lelu taas on parempi mitä halvemmalla sen saa radalle.

Joku starlinkin prossu olis kiva tietää, niissä on kuitenki jonkin verran rahaa kiinni, halutaan toimivan melko pitkään ja tulevat myös LEO:lle.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Seitsennumeroisilla budjeteilla noita kunnianhimoisimpia cubesatteja tehdään ja niillä on tieteellisiä tehtäviä. Yhtä leluja kuin mitkä tahansa labralaitteet joilla ei tehdä kaupallista duunia.
 

?..

Liittynyt
06.04.2018
Viestejä
3 033
Joo lelut on oma juttunsa tietty, ei jossain harrastajien kuvausdroneissakaan käytetä mitään noita IMA järjestelmiä, vaikka joku vois ne lentokoneiksi ajatellakkin.

Joku miljardin sääsatelliitti on semmonen että ei kukaan halua ottaa riskejä siellä missä niitä ei ole pakko ottaa. Yliopiston lelu taas on parempi mitä halvemmalla sen saa radalle.

Joku starlinkin prossu olis kiva tietää, niissä on kuitenki jonkin verran rahaa kiinni, halutaan toimivan melko pitkään ja tulevat myös LEO:lle.
Minkä takia juuri starlink? Tuollahan on muutama tuhat satelliittiä taivaalla ja niistä moni ollut siellä vuosia.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Seitsennumeroisilla budjeteilla noita kunnianhimoisimpia cubesatteja tehdään ja niillä on tieteellisiä tehtäviä. Yhtä leluja kuin mitkä tahansa labralaitteet joilla ei tehdä kaupallista duunia.
Juu, lähinnä vaan eliniänodotteet on hieman eri luokkaa ja vaikka tieteellinen tehtävä on merkittävä, niin se ei tarkoita että sitä tehtäisiin pitkällä aikajänteellä. Pitkä eliniän tavoite taas pakottaa käyttämään rautaa joka ei hajoa yhteen vähän rajumpaan aurinkomyrskyyn. Ja avaruusvehkeissä toi seitsennumeroinen budjetti on edelleen ns. harrastelutaso, eihän sillä saa kuin pari ammattilaista tekemään duunia muutaman vuoden, joka rajaa merkittävästi tehtävän realistisia tavotteita.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Minkä takia juuri starlink? Tuollahan on muutama tuhat satelliittiä taivaalla ja niistä moni ollut siellä vuosia.
Koska ne on uutta suunnittelua ja firmalta joka ei kauheasti kumartele menneille ajatusmalleille. Jos jonkun qualcommin käyttäminen olisi noissa taloudellisesti perusteltavissa niin sellainen niistä saattaisi hyvin löytyäkkin. Lisäksi tuo on semmoinen yksityiskohta jota en tiedä, siinä missä kaikki ESA:n, Airbusin ja muiden eurooppalaisten vehkeet on rakenteeltaan hyvin tunnettu ja ne nimenomaan eivät käytä mitään muuta kuin näitä klassisia avaruustason vehkeitä. (Satunnaisia gaislerin erc32 - leon3 prossuja lähes kaikissa)

Lisäksi starlink on ensimmäisiä massatuotantosatelliitteja, ja siten noiden valmistuskulut saattaa olla jopa merkittävä kuluerä verrattuna suunnittelun kustannuksiin, toisin kuin jotakuinkin kaikissa ns. perinteisissä avaruusvehkeissä.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
235
Voisi veikata, että Starlinkeissakin melko normi prossut.

The Falcon 9's onboard operating system is a stripped-down Linux running on three ordinary dual-core x86 processors. The flight software itself runs separately on each processor and is written in C/C++.
"The constellation has more than 30,000 Linux nodes (and more than 6,000 microcontrollers) in space right now," wrote Matt Monson, SpaceX's director of Starlink software.

"And because we share a lot of our Linux platform infrastructure with Falcon and Dragon, they get the benefit of our more than 180 vehicle-years of on-orbit test time."
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Voisi veikata, että Starlinkeissakin melko normi prossut.


Eli ovat ottaneet tuon IMA lähestymistavan. Ilmeisesti lämpeneminen ja sähköntarve ei ole osoittautunut ongelmalliseksi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Eli ovat ottaneet tuon IMA lähestymistavan. Ilmeisesti lämpeneminen ja sähköntarve ei ole osoittautunut ongelmalliseksi.
Etäisesti korkean suorituskyvyn rad-hardened prossut ovat aivan törkeän sähkösyöppöjä, koska ne on valmistettu aivan muinaiskeskiaikaisilla IC-prosesseilla.

Kolme modernihkoa ARM-prosessoria tarjoaa varmasti paljon paremman perf/w:n, vaikka samat laskut laskettaisiin kolmessa koneessa yhtä aikaa.

edit:
Niin, ja tuollainen starlink satelliitti on kommunikaatiosatelliitti - käytännössä tehoa kuluu valtavasti siihen radioliikenteeseen, joten pari energiatehokasta SOC:ia ei paljon paina verrattuna jatkuvasti downlink-signaalia maahan lähettävään mikroaaltoradioon.

En tiedä Starlinkin energiabudjettia, mutta epäilisin radiolinkin toimivan kymmenien wattien jatkuvalla teholla. Jos jollakulla on satellite toolkittiin pääsy, niin siinähän sitä voi laskea jollain järkevän kokoisella aurinkpaneelilla ja noilla julkisilla rataparametreillä, että millainen energiabudjetti on käytettävissä.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Etäisesti korkean suorituskyvyn rad-hardened prossut ovat aivan törkeän sähkösyöppöjä, koska ne on valmistettu aivan muinaiskeskiaikaisilla IC-prosesseilla.

Kolme modernihkoa ARM-prosessoria tarjoaa varmasti paljon paremman perf/w:n, vaikka samat laskut laskettaisiin kolmessa koneessa yhtä aikaa.

edit:
Niin, ja tuollainen starlink satelliitti on kommunikaatiosatelliitti - käytännössä tehoa kuluu valtavasti siihen radioliikenteeseen, joten pari energiatehokasta SOC:ia ei paljon paina verrattuna jatkuvasti downlink-signaalia maahan lähettävään mikroaaltoradioon.

En tiedä Starlinkin energiabudjettia, mutta epäilisin radiolinkin toimivan kymmenien wattien jatkuvalla teholla. Jos jollakulla on satellite toolkittiin pääsy, niin siinähän sitä voi laskea jollain järkevän kokoisella aurinkpaneelilla ja noilla julkisilla rataparametreillä, että millainen energiabudjetti on käytettävissä.
Jep! Lisäksi noissa varmaan itse telekommunikaatio ajetaan vain yhden koneen läpi, sillä data on itsessään jo virheenkorjaavalla koodilla varustettu. Näin voidaan hyötyä paremmasta energiatehokkuudesta tässä käytössä vielä paremmin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Ainakin aluksi nuo toiminevat lähinnä peileinä - lähettävät just tasan saman kaman alas minkä vastaanottavat, joten prosessointivaatimukset ovat perustoiminnoille vähäiset.

Siinä vaiheessa jos / kun satelliitit alkavat oikeasti kommunikoida keskenään, niiden pitäisi pystyä tekemään routingia, joka vaatisi sitten pakettien tutkimista ja lisää prosessointitehon tarvetta reippaasti.
 
Liittynyt
11.02.2019
Viestejä
924
Joku starlinkin prossu olis kiva tietää, niissä on kuitenki jonkin verran rahaa kiinni, halutaan toimivan melko pitkään ja tulevat myös LEO:lle.
Enpä tiedä onko viiden vuoden toimintajakso kovinkaan pitkä ikä satelliitille? Viidestä seitsemään ovat ilmoittaneet FCC:lle odotetuksi eliniäksi kunnes poltetaan ilmakehään.

Googlailulla löytyi tällänen pohdinta jossa viisi vuotta on sieltä lyhyestä päästä kommunikaatiosatelliiteille:

 
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
1 285
Isoin ongelma on päästä eroon lämmöstä. Tehoa prossuille saa vaikka ydinparistoista.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Isoin ongelma on päästä eroon lämmöstä. Tehoa prossuille saa vaikka ydinparistoista.
Ihanan halpaa, kevyttä ja ennen kaikkea helposti saatavaa tekniikkaa :D
Ei noi oo saatavilla kuin nasan projekteihinkin ja silloinkin niitä on järkeä käyttää vain esim. tuolla marsissa jossa hiekka peittää kennot ja pilaa niiden hyötysuhteen.
Aurinkokennoista saa kiloa kohden paljon enemmän sähköä.
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
57
Onkohan tuossa Perseverancessa minkä verran muuta laskentatehoa tuon päätietokoneen lisäksi esim. instrumentteihin ja autonomiseen navigointiin liittyen? Hieman hankala kuvitella, että kaikki hoidettaisiin noin rajallisella laskentateholla (esim. kuvien ja videoiden pakkaus lähettämistä varten jne).
Ainakin "Public Relations" kameroiden (EDLCAM) data menee Data Storage Unitiin (DSU) joka on Intel Atom Linuxilla. Ne taisi vain kuvata tuota laskeutumista yms, joten ei haittaa vaikka datalle kävisi köpelösti. Itse kameratkin taisi olla ihan normaalilla USB:llä kytkettyjä :)

 
  • Tykkää
Reactions: aop
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Lueskelin vielä noita Aalto-1:sen tietokoneen käyttökokemuksia:

”During the first five months of the mission, the on-board computer encountered 38 boot events, of which 35 have been unplanned; however, 31 out of 35 seem to be related to the electrical power system rather than the on-board computer, one boot event is explained by an identified software bug, and the remaining three could be radiation-related, as they were observed during a solar storm in September 2017”.
 
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
1 285
Ihanan halpaa, kevyttä ja ennen kaikkea helposti saatavaa tekniikkaa :D
Ei noi oo saatavilla kuin nasan projekteihinkin ja silloinkin niitä on järkeä käyttää vain esim. tuolla marsissa jossa hiekka peittää kennot ja pilaa niiden hyötysuhteen.
Aurinkokennoista saa kiloa kohden paljon enemmän sähköä.
Sellainenkin mielipide on kuultu, että avaruus alkaa vasta kun poistutaan aurinkokunnasta, eikä siellä ole mitään hyötyä aurinkopaneleista. Avaruus sellaisena kuin tieteiskirjallisuus sen usein esittää on edelleen todella kaukana teknisen horisontin takana. Mars on vähän kun kävelisi eteiseen kun tarkoituksena on matkustaa maailman ympäri.
 
Liittynyt
05.12.2018
Viestejä
1 270
Kosminen säteily alkaa vaikuttamaan, kun mennään ilmakehässä ylöspäin. Tarvii parempaa virheenkorjausta joko softalla tai piissä, että selviää ilman laskuvirheitä, kun hiukkaset pommittavat piitä. En tiedä kuinka relevanttia tuo on lentokoneissa, mutta avaruuteen mennessä on jo ihan varmasti oikea huolenaihe.
Avaruudessa olevalle elektroniikalle aiheuttaa ongelmia ihan jo auringosta purkautuvat elektromagneettiset pulssit. Maanpinnalla olevaa elektroniikkaa suojaa maapallon oma magneettikenttä, joka vaientaa auringosta purkautuvia elektromagneettisia pulsseja, mutta avaruudessa operoidaan magneettikentän ulkopuolella.

Iso auringonpurkaus voi aiheuttaa pulssin, joka rikkoo elektroniikkaa maanpinnalla, joten avaruuteen menevät laitteet täytyy suojata hyvin. Olettaisin ainakin näin vaikka mikään asiantuntija en olekaan.
 
Liittynyt
21.08.2017
Viestejä
3 828
Avaruudessa olevalle elektroniikalle aiheuttaa ongelmia ihan jo auringosta purkautuvat elektromagneettiset pulssit. Maanpinnalla olevaa elektroniikkaa suojaa maapallon oma magneettikenttä, joka vaientaa auringosta purkautuvia elektromagneettisia pulsseja, mutta avaruudessa operoidaan magneettikentän ulkopuolella.

Iso auringonpurkaus voi aiheuttaa pulssin, joka rikkoo elektroniikkaa maanpinnalla, joten avaruuteen menevät laitteet täytyy suojata hyvin. Olettaisin ainakin näin vaikka mikään asiantuntija en olekaan.
Muistetaan, että 1859 isku teki maapallolle silloisille laitteille.

Tuhoisa aurinkomyrsky vuonna 1859 rikkoi viestintälaitteita ympäri maailmaa – Tutkimus: Kaaosta nyky-yhteiskunnassa synnyttävä tapaus voi toistua muutaman vuosikymmenen välein
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
4 562
Juu, tuo toki ihan yleistietoa(toivottavasti) useimmille. Siis sekä "avaruus"säteily ja tuo 1800-luvun keissi myös.
 

LM3

Liittynyt
28.02.2021
Viestejä
7
Aalto-1 satelliitin päätietokoneen prosessoriksi valittiin aikoinaan PQFP208 paketoitu Atmel AT91RM9200. Valintaan vaikutti se, että prossussa yhdistyivät oikea MMU ja toisaalta saatiin käyttää PQFP juotoksia, jotka ovat joustavampia ja eivät hajoa yhtä todennäköisesti lämpötilan heiluessa eestaas satelliitin kiertäessä maapalloa ja ollen vuorotellen varjossa ja auringon paahteessa. BGA paketoinnissa lämpölaajeneminen aiheuttaa suurempia jännityksiä juotoksiin - satelliiteissa ei tosin tarvitse käyttää lyijytöntä tinaa, joka vähän helpottaa hommaa...
Aika monijalkainen piiri. Oliko siinä Linux tai vastaava joka vaatii paljon Drammia.
 
Liittynyt
19.08.2018
Viestejä
705
Paljonkohan tuollainen Astro Pi maksaa?


Ja onko tuossa muuta eroa normaaliin kuin kotelo.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Aika monijalkainen piiri. Oliko siinä Linux tai vastaava joka vaatii paljon Drammia.
Joo, ihan normaali linux siihen konffailtiin minimaalisella määrällä softaa. Alkuvaiheessa bootattavan linux-imagen koko oli n. 3.5MB, se todennäköisesti vähän kasvoi siitä sitä mukaa, kun kirjoitettiin omaa koodia sinne mukaan. Prossu valikoitui juuri sen takia, että siinä on tuo MMU, joka mahdollistaa tavalliseen tyyliin toimivan muistiosoituksen ja tietokoneesta tuli kuin mikä tahansa perusmallin ARM-tietokone ilman, että koodaajan tarvitsee murhehtia hardis-muistiosoitteiden kanssa pelaamisesta.

Samalle 9.6x9.6cm piirilevylle on ahdettu kaksi identtistä tietokonetta, kummassakin 32MB SDRAM:ia, 8MB dataflash boot-muisti ja 8MB NOR-FLASH boot-muisti toisena boottimediana + 256MB NAND-flash massamuistina.

Noiden lisäksi arbiter, joka valitsi kumpi tietokone käynnistetään ja miltä boottimuistilta se käynnistetään. Käytännössä kun satelliitti käynnistyi, niin arbiter boottaa tietokoneen 1 dataflashilta, jos parin minuutin päästä ei kuulu heartbeat-signaalia, buttataan tietokone2 dataflashilta. Jos ei kuulu heartbeattia, buutataan tietokone 1 nor-flashilta, jos ei kuulu signaalia, buutataan tietokone 2 nor-flashilta + jne. Ihan tarkkaa flow:ta en muista - ja todennäköisesti tuo muuttuikin vielä sen jälkeen itse jälkeni projektiin jätin.

Noista löytyy tarkemmat kuvaukset jostain opinnäytetöistä, jotka ovat julkisia. Useampia papereitakin on satelliitin rakentamisista tietysti kirjoitettu.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 930
Laitetaan nyt vielä pari kuvaa, kun jengi tykkää:

Tässä Aalto-1:sen päätietokoneen kolmannen kehitysversion rakentamista - käytännössä piirilevylle juotospastan levitystä + reflow-uunin käyttöä ja juotosten laadun tarkistusta.
_A080229.JPG
_A080232.JPG
_A080234.JPG
_A080238.JPG
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
4 562
Kilpaileeko Intel ja Apple muuten kovastkin että saa rautaa avaruuteen, vai onko kuitenkin niin nisse alue ettei isoja firmoja niin kiinnosta?
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
2 918
Kilpaileeko Intel ja Apple muuten kovastkin että saa rautaa avaruuteen, vai onko kuitenkin niin nisse alue ettei isoja firmoja niin kiinnosta?
Eivät kilpaile. Kumpikaan ei tee tuotteita erityisesti tuota käyttöä varten, saati markkinoi niitä sinne. Sama juttu AMD:n kanssa. Lisäksi käyttöönottoa vaikeuttaa dokumentaation puute, joka vuorostaan estää esim. ESA:a sertifioimasta prossuja heidän käyttöönsä. Kaupalliset tahot voivat tehdä mitä haluavat, mutta tuskin nuo tulevat valituksi mihinkään isompiin(siis hinta per satelliitti) projekteihin.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
124 910
Viestejä
2 441 477
Jäsenet
49 059
Uusin jäsen
CFGauss

Hinta.fi

Ylös Bottom